Oulun maankäytön toteuttamisohjelma Kotipaikkana elinvoimainen Oulu

Transkriptio

1 Oulun maankäytön toteuttamisohjelma Kotipaikkana elinvoimainen Oulu

2 2 Raportin hyväksyminen Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kansi: Palveluasuntoja Tuirassa Graafinen suunnittelu: Soili Aalto-Hirvelä, Monetra Oy, Painatuskeskus Painatus: Monetra Oy, Painatuskeskus

3 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto Lähtötiedot Asuntomarkkinat ja hintakehitys Valmistuneet asunnot Rakentamisen suuntaviivat yleiskaavasta Tonttitarjonta Väestökehitys Koulu- ja varhaiskasvatuspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Toteuttamisohjelma Asuntorakentamisen painopiste täydennysrakentamisessa Elinvoimaa työpaikka- ja matkailurakentamisella Vaikutukset Vaikutukset väestösuunnitteeseen Vaikutukset palveluihin Vaikutukset asemakaavoitukseen Vaikutukset kunnallistekniikkaan Taloudelliset vaikutukset Riskiarviointi...29 Liitteet... 30

4 2 1. Johdanto Tässä maankäytön toteuttamisohjelmassa esitetään suunnitelma viiden vuoden asuntotuotannosta ja työpaikkarakentamisesta. Suunnitelmaa päivitetään kahden vuoden välein. Maankäytön toteuttamisohjelmassa esitetään asumisen nykytilannetta kuvaavat tiedot, joiden pohjalta uutta rakentamista ohjataan Oulun elinvoimaa kehittävään suuntaan. Tämän lisäksi ohjelma sisältää asuntorakentamisen toteuttamisohjelman, Oulun kaupungin kaavoitusohjelman sekä näiden pohjalta laaditun väestösuunnitteen. Työpaikkarakentamisesta on laadittu erillinen ohjelma yhteistyössä Liikelaitos Business Oulun kanssa. Myös rakentamisen vaikutuksia ja riskejä tarkastellaan osana ohjelmaa. Maankäytön toteuttamisohjelmassa on otettu huomioon palvelut ja infrastruktuuri sekä pyritty näiden täysimääräiseen hyödyntämiseen. Asuntotuotannon sijoittamisella halutaan tukea joukkoliikenteen kehittämistä ja minimoida palveluverkkoon tarvittavia investointeja. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen siirtynee maakunnille. Kuntien tehtäväksi jää terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Työryhmä on arvioinut, että maakuntauudistus ei tulisi vaikuttamaan maankäytön toteuttamisohjelman tavoitteisiin.

5 3 Kaupunkistrategia Maankäytön toteuttamisohjelman taustalla on kaupunkistrategia, jossa esitetään, miten kaupunkia halutaan kehittää vuoteen 2020 mennessä. Maankäytön toteuttamisohjelmaa ohjaavat erityisesti kaupunkistrategian linjaukset ympäristön kestävyydestä ja yhdyskuntarakenteen eheydestä. Maankäytön toteuttamisohjelmatyön aikana järjestettiin rakentajatapaaminen Maankäytön toteuttamisohjelman tavoitteet ja sisältö viedään käytäntöön yksityiskohtaisen, asuinaluekohtaisen aikataulutuksen avulla. Tätä varten perustettu hankkeistusryhmä seuraa ohjelman toteutumista, raportoi sekä informoi johtoa ja päättäjiä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Hankkeistusryhmä ottaa työssään huomioon ohjelmasta annetussa palautteessa esiin tuodut näkemykset. Palvelujen järjestämisohjelma ja muut ohjelmat Palveluverkkosuunnitelma Hankeselvitykset Talousarvio Yleiskaava Asemakaava Maapoliittiset ohjelmat Maankäytön toteuttamisohjelma (MATO) Kuva 1. Oulun kaupungin strateginen suunnittelujärjestelmä maankäytön, toiminnan ja talouden yhteensovittamiseksi. Oulun maankäytön toteuttamisohjelman ovat laatineet Konsernihallinto Kari Räisänen (puheenjohtaja), Kimmo Väisänen (sihteeri), Virpi Knuutinen Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Paula Paajanen, Mika Uolamo, Mikko Törmänen, Sisko Repola Veikko Lehtinen, Jukka Kokkinen, Pasi Heikkilä, Tapio Siikaluoma Sivistys- ja kulttuuripalvelut Arto Willman, Rami Tuominen Hyvinvointipalvelut Tapio Kangas, Anna Haverinen, Arja Heikkinen Sivakka Raimo Hätälä KAAVOITUSOHJELMA Väestösuunnite ASUNTOTUOTANTO-OHJELMA Kunnallistekniikan rakentamisohjelma Tontinluovutus Palvelukapasiteettien riittävyys MATO hankkeistus 1 v. talousarvio + 2 v. taloussuunnitelma Kuva 2. Maankäytön toteuttamisohjelman prosessi. Oulun asemakeskuksen arkkitehtuurikilpailu, "Tervatynnyrit" -ehdotuksen havainnekuva

6 4 2. Lähtötiedot 2.1 Asuntomarkkinat ja hintakehitys Omistusasuntojen kysyntä Oulussa on kasvanut viime vuosina. Kysynnän kasvun keskeisenä selittäjänä on keskustan vetovoiman nousu. Omistusasumiseen on Oulussa runsaasti kohtuuhintaisia vaihtoehtoja. Uusien asuntojen kauppojen määrä on noussut Oulussa syyskuusta 2014 lukien. Vanhojen asuntojen kauppojen määrä on ollut viime vuosina tasaisen vakaa. Uusien asuntojen keskihinta on noussut viimeisten kahden vuoden aikana 13 %, joista viimeisen vuoden aikana 9 %, nämä pitkälti keskustan asuntokysynnän vuoksi. Uusien kerrostaloasuntojen hinta on kohonnut Oulussa syyskuusta 2013 lukien, uusien rivitaloasuntojen hinta on samalla tasolla kahden vuoden takaiseen verrattuna. Oulun asuntojen keskimääräinen hintataso on silti vielä edullinen ja kestää hyvin vertailun muihin kaupunkeihin. Kuitenkin keskustan huippuhinnat niin rakennusoikeuden kuin asuntojen osalta alkavat jo nyt olla voimakkaan eriytyneitä muusta Oulusta. Asuntotuotanto on pystynyt reagoimaan parantuvaan kysyntään asuntoaloituksia lisäämällä. Kerrostalotuotanto kasvaa voimakkaasti ja omakotimarkkinoilla yhtiömuotoiset valmiit talot kasvattavat suosiotaan omatoimitoteutuksen si Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo Kuva 3. Ouluun valmistuneet asunnot vuosina Valkean asuntoja

7 5 jaan. Kaikkien myytävänä olleiden uusien asuntojen määrä on ollut lievässä laskussa. Myytävänä olleiden valmiiden asuntojen määrä on laskenut jo kahden vuoden ajan ja on määrältään alle 100 asunnon. Vanhojen asuntojen hintakehitys on myös ollut maltillista ja tehtyjen asuntokauppojen määrän kehitys on ollut vakaata. Vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen nousu on taittunut syksystä 2016 lukien. Vanhojen rivitaloasuntojen hinta putosi selvästi kesällä 2016, sittemmin hintakehitys on tasoittunut. Oulun vuokra-asuntomarkkinoilla on usean vuoden ajan vallinnut lievä ylitarjontatilanne, jossa vapaita asuntoja on ollut runsaasti tarjolla eri puolilla kaupunkia. Vuoden 2016 aikana vapaiden asuntojen määrä on kääntynyt voimakkaaseen laskuun ja vuokramarkkinat ovat siirtyneet kohti tasapainotilaa. Vuokra-asuntojen kysynnän kasvua ovat luoneet ainakin yleinen talouden nousuvire, pakolaisten asuntotarve sekä seudullinen muuttoliike keskuskaupunkiin. Rotuaarinaukion esiintymislava Helsinki Espoo-Kauniainen 5000 Vantaa Oulu 4000 Kuopio Jyväskylä 3000 Turku Lahti 2000 Helsinki ilman HITAS:ta Helsinki Espoo-Kauniainen Vantaa Oulu Kuopio Jyväskylä Turku Lahti Kuva 4. Vanhojen asuntojen hintakehitys vuosina (Lähde: Tilastokeskus.) Kuva 5. Uusien asuntojen hintakehitys (Lähde: STH-Group Oy)

8 6 2.2 Valmistuneet asunnot Kaupunkivertailun mukaan Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa aloitettiin vuonna 2016 selvästi eniten asuntorakentamista. Vertailussa eivät ole mukana pääkaupunkiseutu ja Tampere. Vertailukaupungeista Oulussa valmistui eniten asuntoja. Uusia asuntoja oli myös myytävänä eniten Oulussa, samoin valmiita uusia asuntoja. Rakentaminen ei ole Oulussa ainakaan vielä kevään 2017 aikana ylikuumentunut. Kysynnän kasvu näkyy myös rakentamisen määrässä. Asuntoja on ollut myönnetyissä rakennusluvissa n. 40 % enemmän kuin edellisenä vuonna ja asuntojen rakentamisia on aloitettu yli kaksi kertaa enemmän. Valmiin asuntotuotannon määrä seuraa rakennushankkeiden määrän kasvua viiveellä. Vuonna 2016 Oulussa valmistui noin 1600 asuntoa. Vuonna 2017 asuntotuotannon määrä on kuitenkin tätä selvästi korkeampi. Omakotitaloja on valmistunut vuonna 2016 selvästi MATO:ssa ennakoitua vähemmän. Suurin osa omakotituotannosta on valmistunut kaupungin luovuttamille uusille tonteille, mutta huomattava määrä on rakentunut myös yksityisten tonteille korvaavana rakentamisena Asuntotuotanto Omakotitaloasunnot Rivitaloasunnot Kerrostaloasunnot Muut Yhteensä Taulukko 1. Asuntotuotanto vuosina Myönnetyt luvat Aloitetut rak.työt Valmistuneet rak Kuva 6. Myönnetyt rakennusluvat, aloitetut rakennustyöt ja valmistuneet rakennukset vuosina 2016 ja Saloilan päiväkoti

9 7 2.3 Rakentamisen suuntaviivat yleiskaavasta Yleiskaava mahdollistaa asuntotuotannon kaupungin kasvun mukaisesti pitkällä aikavälillä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2016 koko kunnan kattavan Uuden Oulun yleiskaavan, joka antaa strategiset suuntaviivat kaupungin kehittämiseksi tulevina vuosikymmeninä. Yleiskaavassa on osoitettu kehittämisvyöhykkeitä, aluevarauksia ja reservialueita ennustettavissa oleva kysyntä ja asuntotarve huomioiden sekä toteuttamisen monipuolisuus ja vaihtoehdot turvaten. Voimassa olevien yleiskaavojen ajantasaisuus on arvioitu Uuden Oulun yleiskaavatyön yhteydessä. Tällä hetkellä on vireillä muutamia osayleiskaavoja asemakaava-alueen ulkopuolella ja uusia yleiskaavoja tulee vireille tarpeen mukaan. Uuden Oulun yleiskaavassa on osoitettu kaupunkikehittämisvyöhykkeet, joilla ohjataan kaupunkirakenteen kehittämistä, laajentamista ja tiivistämistä. Laajentumismahdollisuuksia on eri puolilla kaupunkia, mutta selkeästi suurin uudisaluekohde on Hiukkavaaran rakentuva aluekeskus. Kaupunkikehittämisvyöhykkeet ohjaavat täydennysrakentamisen alueellista painottumista, tehokkuutta ja toimintojen sekoittuneisuutta yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti ja kestävästi. Täydennysrakentamispotentiaalia nykyisellä asemakaava-alueella on useiksi vuosikymmeniksi, jolloin täydennysrakentamisen vaiheistukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vaikutuksiltaan merkittävä täydennysrakentaminen edellyttää yleensä tehokasta kerrostalorakentamista ja korkeaa aluetehokkuutta kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen verkostojen läheisyyteen. Oulun kaupunki edistää ja ohjaa täydennysrakentamista asemakaavoituksen lisäksi erilaisin täydennysrakentamista koskevien tavoitesuunnitelmien ja selvitysten avulla. Tällä hetkellä kerrostalopainotteista täydennysrakentamista edistetään erillisin suunnitelmin ja selvityksin mm. Kemintien bulevardin ja Heinäpään alueella. Lähiöiden ja vanhojen asuinalueiden täydennysrakentamista edistetään mm. Maikkulan suuraluetta koskevalla tavoitesuunnitelmalla. Kuva 7. Uuden Oulun yleiskaavan kehittämisvyöhykkeet.

10 8 Asuntoja Toppilansaaressa 2.4 Tonttitarjonta Asumiseen tontteja monipuolisesti Asemakaavoituksella vastataan kaupungin kasvun ja kehittämisen haasteisiin. Asemakaavoilla tuetaan keskustojen sekä alueiden elinvoimaisuutta ja vetovoimaa. Kaavoilla mahdollistetaan yhdyskuntarakenteen täydentäminen ja laajentaminen sekä suunnitellaan ja ohjataan laadukkaan elinympäristön rakentamista. Asemakaavoilla osoitetaan mm. eri toimintojen kuten asumisen, palveluiden, työpaikkojen ja virkistyksen sijoittuminen sekä rakentamisen määrä ja asuntotyyppijakauma. Valmiit ja laadittavat asemakaavat mahdollistavat toteuttamisohjelman mukaisen asuntotuotannon suunnittelukaudella Maankäytön toteuttamisohjelma on pohjana kaavoitusohjelman laadinnassa määrittelemällä milloin ja minne uusia asemakaavoja on tarpeen laatia. Oulussa on voimassa olevissa asemakaavoissa kaupungin omistamaa tonttikapasiteettia monipuolisen asuntotuotannon tarpeisiin noin kahdeksaksi vuodeksi eteenpäin. Merkittävin kaupungin omistamien kerrostalotonttien varanto sijaitsee merellisellä Toppilan alueella, täydennettävässä Tuirassa sekä uudessa Hiukkavaaran keskuksessa. Kaupungin kerrostalotontteja on tarjolla myös Linnanmaalla ja Kaakkurissa sekä Haukiputaan keskustassa. Keskustassa kaupungilla ei ole juurikaan tontteja omistuksessaan, joten täydennysrakentamisen mahdollistavat asemakaavanmuutokset laaditaan yhteistyössä yksityisten maanomistajien kanssa. Kaupungilla on rivi- ja pientalotonttivarantoa kattavasti tarjolla koko kaupungin alueella; eniten Hiukkavaarassa, missä myös kysyntä on ollut suurinta. Myös omakotitonttivarantoa on koko kaupun-

11 9 gin alueella. Kiimingissä, Haukiputaalla, Oulusalossa, Ylikiimingissä ja Yli-Iissä kaupungin tonttivaranto koostuu pääosin omakotitonteista. Yksityisten omistamia rakentamattomia omakotitontteja on valmiin kunnallistekniikan piirissä tasaisesti kaupungin eri alueilla n. 500 kpl. Omako- titalojen rakennuspaikkoja on asemakaavojen lisäksi osoitettu yksityiskohtaisten yleiskaavojen alueilla. Yli-Iin, Ylikiimingin ja Kiimingin omakotituotannosta huomattavin osa rakentuu yksityisten omistamille rakennuspaikoille. Omakotiasunnot (AO) Rivi- ja pientaloasunnot (AR, AP) Kerrostaloasunnot (AKR, AK) Kaupungin omistamilla tonteilla 1250 n n Yksityisten omistamilla tonteilla n. 500 n. 800 n Taulukko 2. Arvioitu rakentamattomien asuntojen määrä voimassa olevissa asemakaavoissa vuoden 2017 alussa. Työpaikkatontteja tarjolla riittävästi Kaupungin tavoite työpaikkatonttien luovuttamisella on varmistaa yritysten ja palveluiden sijoittuminen Ouluun. Tämä lisää kaupungin elinvoimaisuutta ja edesauttaa kaupungin kasvua. Tavoite on, että työpaikkatontteja tarjotaan kysyntää vastaavasti mahdollisimman hyviltä paikoilta. Tämä tarkoittaa, että kaupungilla on voimassa asemakaavoja, joissa on riittävästi monenlaisia tontteja, sekä että alueilla on valmis kunnallistekniikka. Kaupunki asettaa tavoitteelliseksi työpaikkatonttivarannoksi 105 tonttia. Työpaikkatonttien kysyntään vaikuttavat erityisesti tonttien logistinen sijainti sekä liiketonttien kohdalla myös liikepaikan näkyvyys. Työpaikkatonttien kysyntä oli vuonna 2016 vilkasta. Kaupunki luovutti 23 työpaikkatonttia. Kysynnän vilkastumisen johdosta tällä suunnitelmakaudella on erityisen tärkeää varmistaa tonttien riittävyys myös jatkossa. Toimistotonttien osalta vanhoissa kaavoissa on jonkin verran kapasiteettia ja, mikäli toimistorakentamisen hankkeiden osalta nousee tarve, voidaan näitä viedä eteenpäin hankekaavoina. Kuva 8. Työpaikkarakentamisen alueet.

12 10 Matkailurakentamisen tonttitarjonta Matkailuhankkeiden osalta tärkein paikka on Hietasaari, jonne on hyväksytty asemakaavan muutos. Asemakaavassa on varauduttu mm. hotellin ja muiden majoituspalveluiden sekä huvipuiston rakentamiseen. Matkailua edistävät hankkeet ovat kaupungin vetovoimaisuuden lisäämiseksi ensiarvoisen tärkeitä ja niihin tulee varautua laadittavissa asemakaavoissa. Loma-asuntotontteja on tarjolla kysyntää vastaavasti. Kaupungilla on tällä hetkellä haettavana 39 tonttia lomaasumiseen. Tontit sijaitsevat Inninkoskella, Virpiniemessä ja Yli-Iin Tannilassa. Hietasaari, Rantabulevardin havainnekuva Nallikari

13 Väestökehitys Oulun kaupungin väkiluku oli vuoden 2017 alussa Väestönkasvu jäi edellisiin vuosiin verrattuna hieman pienemmäksi ja kasvua edellisvuodesta oli asukasta (1,0 %). Oulun seutukunnan väestö kasvoi asukkaalla, josta valtaosa kohdistui Oulun kaupunkiin. Oulun väkiluvun kasvun taustalla on ollut korkea ja tasaisena pysynyt luonnollinen väestönlisäys, mutta viime vuosina syntyneiden määrä on kääntynyt laskuun. Myös koko maassa syntyneiden määrä on pienentynyt jo useana vuonna peräkkäin. Vaikka syntyneiden määrä on Oulussa laskenut, on Oulussa kuitenkin suhteellisen korkea syntyvyys ja vuonna 2016 syntyneitä oli noin Muuttovoitto on ollut viimeisten viiden vuoden aikana keskimäärin noin henkilöä vuodessa. Vuonna 2016 muuttovoitto oli 932 henkilöä ja tästä maahanmuuton osuus oli 705 henkilöä. Maahanmuuton osuus muuttovoitosta kasvoi edellisvuosista. Oulusta muutti seudun muihin kuntiin yhteensä noin 30 henkilöä enemmän kuin muista seudun kunnista Ouluun. Eniten muuttovoittoa Oulu sai jälleen pohjoisen kaupungeista (Rovaniemi, Kemi, Raahe, Tornio). Suurinta muuttotappio oli muihin suuriin kaupunkeihin (Helsinki, Tampere, Espoo). Oulun väestörakenteelle on leimallista sen nuoruus. Lasten ja nuorten määrä on suuri ja vastaavasti vanhempien ikäluokkien osuudet ovat koko maan tasoa matalammat. Pitkään jatkuneen kasvun jälkeen päivähoitoikäisten lasten määrä väheni nyt kolmatta vuotta peräkkäin. Taustalla on viime vuosien pienempi syntyneiden määrä ja päivähoitoikäisiin kohdistuva muuttotappio. Perusopetusikäisten lasten määrän kasvu on ollut viime vuosina voimakasta. Vuonna 2016 määrä kasvoi noin 540 lapsella, ja kasvun odotetaan jatkuvan vielä lähivuosinakin. Suurten ikäluokkien ikääntyminen näkyy myös vanhempien ikäluokkien aiempaa voimakkaampana kasvuna. Vuonna 2016 kasvoi yli 65-vuotiaiden määrä noin henkilöllä Kuva 9. Luonnollinen väestönlisäys ja nettomuutto (aluejako ).. Kuva 10. Oulun väestökehitys ikäluokittain (aluejako ).

14 12

15 Koulu- ja varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatusikäisten lasten (0-6 v) aiempien vuosien voimakas kasvu on kaupunkitasolla pysähtynyt ja kääntynyt väheneväksi kehitykseksi. Samaan aikaan varhaiskasvatuspalvelujen peittävyys kasvaa tasaisesti Oulussa noin 2 % vuodessa. Näin palveluita käyttävien lasten määrä kasvaa, vaikka 0-6 vuotiaiden määrässä ei kasvua tapahtuisikaan. Myös valtion tasolta ohjataan lainsäädännöllä mm. asiakasmaksuilla tähän suuntaan. Talouden ja työllisyyden parantuminen kasvattaa myös palveluiden käyttäjien määrää. Kunnallisissa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olevien lasten määrä vähenee, mutta samaan aikaan yksityisissä päiväkodeissa olevien lasten määrä kasvaa. Avoimen varhaiskasvatuksen lapsimäärän kehitys on tasaantunut. Mikäli varhaiskasvatusikäisten lasten määrä jatkossa edelleen kaupunkitasolla vähenee, pyrkii varhaiskasvatus mahdollisuuksien mukaan luopumaan joistakin pienistä, huonokuntoisista ja epätarkoituksenmukaisista yksiköistä. Samaan aikaan ovat alueelliset erot lasten määrän kehityksessä kuitenkin suuria, esim. Hiukkavaaraan tarvitaan jatkossa uusia päiväkotitiloja. Perusopetusikäisten lasten ja nuorten (7-15 v) määrä on edelleen ollut kasvussa. Hiukkavaaran monitoimitalo Kasvun painopiste on siirtymässä alakouluikäisistä (7-12 v) yläkouluikäisiin (13-15 v). Samaan aikaan kun kaupungin peruskoulujen oppilasmäärä on viime vuosina kasvanut noin lapsella, ei koulutilojen kokonaistilamäärä (m2) ole kasvanut, joten oppilaskohtainen tilankäyttö (m2/ opp) on tehostunut ja koulutilojen mahdolliset väljyydet ovat poistuneet. Usealla koululla on tilanahtautta ja joillakin kouluilla on tilakapasiteetti ylittynyt. Myös sisäilmaongelmat ja kasvava peruskorjausvelka heikentävät tilannetta. Joustovaraa ei peruskouluverkossa juuri ole, joten lapsimäärän kasvu johtaa yleensä lisätilatarpeisiin. Asuntotuotannon harkitun alueellisen toteutuksen avulla voidaan kuitenkin yrittää minimoida tarvittavien kouluinvestointien lukumäärää ja kokoa sekä ohjata niiden tarkoituksenmukaista sijoittumista. Kääntäen: hallitsematon tilanne johtaa useampiin ja kalliimpiin kouluinvestointeihin eri puolella kaupunkia. Jatkossa lisätiloja tarvitaan ikärakennemuutoksen johdosta erityisesti yläluokkalaisille. Alueelliset erot lasten määrän kehityksessä ovat suuria. Voimakkainta peruskouluikäisten lasten määrän kasvu ja lisäkoulutilojen tarve on viime vuosina ollut Kaakkurin ja Kaijonharjun suuralueilla, joiden ikärakennemuutokseen vastataan päätetyillä investoinneilla. Seuraava keskeinen kasvualue on Hiukkavaara, johon tarvitaan jatkossa lisätiloja sekä alaettä yläluokkalaisille. Peruskouluikäisten lasten määrän alueellisessa kehityksessä on 2-4 vuotta sitten tapahtunut merkittävä muutos. Keskustan ja sitä Oulujoen molemmin puolin ympäröivän lähivyöhykkeen lapsimäärät ovat kääntyneet kasvuun ja ovat aiemmin arvioitua korkeammalla tasolla. Samaan aikaan on joidenkin kauempana sijaitsevien uusien omakoti- ja pientalovaltaisten alueiden lapsimäärien kasvu ollut aiemmin arvioitua hitaampaa. Kehitystä seurataan: onko kyseessä väliaikainen vai pysyvä muutos lapsiperheiden asumistavoissa. Lukioikäisten nuorten (16-18) määrän arvioidaan lähtevän selkeään kasvuun sekä Oulun kaupungin että Oulun seutukunnan alueilla 2020-luvulla, peruskouluikäisten lasten kehitystrendejä seuraten. Lukiolaisten määrän kasvuun pyritään mahdollisimman pitkälti vastaamaan tehdyn lukioverkkopäätöksen ja nykyisen lukioverkon toiminnan tehostamisen avulla. Asuntotuotannon alueellisella sijoittumisella ei ole kovin suurta merkitystä lukiokoulutuksen kannalta, koska se on perusopetusta keskitetympää ja stabiilimpaa. Opiskelijoiden sisäänotto lukioihin määräytyy hakeutumistoiveiden ja peruskoulun päästötodistusten pohjalta, joten lukioiden opiskelijamäärissä ei esiinny peruskouluille ominaisia voimakkaita vuosittaisia suuraluekohtaisia vaihteluita. Kastellin monitoimitalo

16 Sosiaali- ja terveyspalvelut Nallikari ja Vihreäsaari vässä määrin kotiin annettavina palveluina. Ympärivuorokautisen tuen ja hoidon tarpeeseen vastataan ensisijaisesti kotiin annettavalla palvelulla. Ryhmäkoti- muotoista tehostettua palveluasumista kohdennetaan vain niille asiakkaille, joiden palvelua ei voida muutoin asiakaslähtöisesti ja turvallisesti toteuttaa. Kotona asumista tuetaan kehittämällä uusia toimintamalleja hyödyntäen ennakkoluulottomasti terveys- ja turvallisuusteknologiaa. Erityisryhmien asumisen tulee toteutua mahdollisimman pitkälle normaaliuden periaatteen mukaisesti. Palve- Sosiaali- ja terveyspalvelujen kansallisten lainsäädäntömuutosten lisäksi väestönkasvu, maankäytön eri toimenpiteet ja asunto-ohjelman linjaukset vaikuttavat osaltaan muuttuviin hyvinvointipalvelujen palvelutarpeisiin ja järjestämistapoihin. Näihin muutoksiin hyvinvointipalvelut vastaa mm. aktivoimalla kuntalaisia huolehtimaan paremmin omasta ja muiden hyvinvoinnista, korostamalla ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja palveluja, uudistamalla palvelu tapoja ja -malleja mm. palvelujen laadun parantamiseksi ja jatkamalla hyvinvointikeskuspalvelumallin toteuttamista palveluverkkopäätösten mukaisesti. Investoinnit toteutetaan tuottavuutta lisääviin hankkeisiin, jotka tehostavat tilojen käyttöä. Kaupungin eri asuntoalueilla tulisi olla monipuolinen ikärakenne ja erityyppisiä, -kokoisia ja -hintaisia omistus- sekä vuokra- asuntoja. Tällä osaltaan vähennetään merkittävästi sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja lievennetään mahdollisia ongelmia. Oulun kaupungin asuntopoliittisten ja hyvinvointipalveluiden strategisten linjausten mukaisesti erityisryhmien (ikäihmiset, kehitysvammaiset, vammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja päihdeasiakkaat) asumispalveluita järjestetään yhä enenelut toteutetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Maankäyttöratkaisuilla mahdollistetaan toimivat arjen palvelut lähellä asumista, sujuvat ja monipuoliset liikenneyhteydet palvelujen piiriin sekä edistetään joukkoliikenteen ja muiden liikkumista tukevien palvelujen käyttöä. Toimivalla joukkoliikenteellä tuetaan kotona asumista. Asuminen ja asuinpaikan valinta on perusoikeus kaikille kansalaisille. Itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus lisääntyvät sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä. Maakunta/Sote uudistuksen myötä asiakkaiden valinnanvapaus laajenee merkittävästi. Tulevaisuudessa asiakas voi valita palvelun tuottajan ja osin palvelun järjestämistavan (asiakasseteli, henkilökohtainen budjetti, maksuseteli). Kotihoito on lähipalvelua ja sen kysyntään vaikuttaa ikääntyvän väestön määrän kasvu. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä 92 % 75 vuotta täyttäneistä asuu kotonaan itsenäisesti tai riittävien palvelujen turvin. Ikäihmisten ympärivuorokautisen tuen ja hoidon tarpeeseen vastataan ensisijaisesti kotiin annettavilla palveluilla. Palvelumalli 2020:ssa tavoit-

17 15 teena on, että vuoteen 2020 mennessä 75 vuotta täyttäneistä enintään 3 % asuu pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja tehostettua palveluasumista varataan n. 5 %:lle. Tällöin ikäihmisten ympärivuorokautisen palvelun tarpeeseen vastataan laitoshoidon sijasta kotona asumista tukevilla palveluilla ja tehostetulla palveluasumisella. Ikäihmisten sosiaalihuoltolain mukainen laitoshoito on pääosin keskitetty kanta Ouluun. Tavoitteena on, että tavallisissa palveluasunnoissa asuvat ikäihmiset voivat asua niissä elämänsä loppuun asti. Maakunta/Sote -uudistus siirtää sosiaali- ja terveyspalvelut Pohjois-Pohjanmaan maakunnan järjestettäväksi. Kunnat eivät enää järjestä tai tuota sosiaali- ja terveyspalveluja eivätkä osallistu niiden rahoitukseen. Palvelut tuottavat maakuntien liikelaitokset ja sote-keskukset. Asiakkaiden valinnanvapaus toteutuu laajasti eri palveluissa. Asiakassetelien käyttö laajenee ja käyttöön tulee myös henkilökohtainen budjetti palvelujen hankintaan. Kaupunkien tehtäviin jää kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntalain mukaisesti. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä annetun lakiluonnoksen mukaisesti Oulun kaupunki seuraa asukkaidensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. Raportointi suoritetaan vuosittain ja laajempi arviointi hyvinvointikertomuksessa kerran valtuustokaudessa. Maankäyttöratkaisuilla vaikutetaan voimakkaasti hyvinvoinnin ja terveyden kannalta merkittäviin arjen valintoihin sekä sote-palvelujen saavutettavuuteen. Kaupunkirakenteen tiivistämisellä edistetään kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvua kaupunkistrategian mukaisesti huolehtien samalla virkistysalueiden riittävyydestä ja saavutettavuudesta. Osana tätä työtä Oulun kaupunki käy vuosittain neuvottelut maakunnan/järjestäjän kanssa maankäyttöratkaisuista, kuten tonttivarantosuunnitelmista eri sosiaali- ja terveyspalvelujen (mm. alueellinen eri tyyppinen palveluasuminen, sote-keskusyhtiöt, sairaalat, maakunnan liikelaitos, ym.) sijoittumisesta huomioiden mm. palvelujen läheisyys ja hyvät liikenneyhteydet. Eri puolille kaupunkia varataan tulevaa tarvetta varten sosiaali- ja terveyspalveluille tontteja, joiden käyttömahdollisuus voi vaihdella tarpeen mukaan huomioiden mm. yllä mainitut ikäihmisten ja muiden erityisryhmien palveluja koskevat linjaukset. Kontinkankaan hyvinvointikeskus

18 16 3. Toteuttamisohjelma Asuntorakentamisen painopiste täydennysrakentamisessa Asuntotuotannon merkittävimmät muutokset ja seuraukset Täydennysrakentamisen osuus kasvaa edelleen. Etenkin keskusta ja sen lähialueet ovat suosittuja. Kerrostaloasuntojen tuotannon määrä ja osuus kasvavat edelleen. Kaupungin luovuttamille tonteille rakennettavien asuntojen osuus laskee. Asuntotuotannon kokonaismäärä nousee vähitellen 1800 asunnosta 2100 asuntoon. Omakotiasuntoja arvioidaan valmistuvan vuosittain n Kaupungin luovuttamien omakotitonttien määrä pysyy edellisen toteuttamisohjelman alkujakson maltillisella tasolla, 120 asuntoa vuosittain. Rivitaloasuntoja arvioidaan valmistuvan n. 300 vuosittain. Haukiputaan Urheilukentän visio

19 Elinvoimaa työpaikka- ja matkailurakentamisella Työpaikkarakentaminen Matkailurakentaminen Asuntotuotanto Kerrostaloasunnot Rivitaloasunnot Omakotitaloasunnot Yhteensä Taulukko 3. Valmistuvien asuntojen tuotantotavoite Asuntotuotanto Kerrostaloasunnot Rivitaloasunnot Omakotitaloasunnot Yhteensä Taulukko 4. Kaupungin tontinluovutuksen mahdollistama asuntotuotanto Asuntotuotanto Kerrostaloasunnot 84 % 78 % 80 % 90 % 83 % Rivitaloasunnot 8 % 13 % 21 % 13 % 26 % Omakotitaloasunnot alle 1 % alle 1 % alle 1 % alle 1 % alle 1 % Yhteensä 59 % 54 % 57 % 64 % 61 % Taulukko 5. Täydennysrakentamisen osuus asuntotuotantotavoitteesta Kaupunki on saattanut vireille seuraavat kaavamuutokset, joilla pyritään varmistamaan työpaikkatonttien riittävyys lähivuosina: Oulunportti Ruskon Hiltusenpuisto Ruskonniitty Ruskonselän laajennus Työpaikkatonttien osalta kaupungin tavoite on pitää yllä riittävää kaavatonttitarjontaa, jotta voidaan riittävän nopeasti tarjota yrityksille sijoittumisvaihtoehtoja. Lisäksi tavoitteena on mm. lisätä tonttien saatavuutta Ruskon lisäksi myös näkyviltä paikoilta. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Oulun keskustavisiossa on esitetty laadittavaksi kongressi- ja kokouskeskuksen hankeselvitys vuosina Selvityksen tavoitteena on kartoittaa, millainen tilaratkaisu vastaisi parhaiten Oulun tarpeisiin, tukisi kaupungin asemaa kokouskaupunkina ja lisäisi Oulun elinvoimaa. Suunnitelmakauden matkailurakentamisen edellytyksiä kehitetään seuraavin toimenpitein: Nallikari-Hietasaareen tehdyllä asemakaavamuutoksella ja tarvittavilla infrainvestoinneilla mahdollistetaan keskeisimmän loma- ja matkailualueen kehittyminen ja uudet investoinnit alueella Kaupunkikeskustaa kehitetään keskustavision pohjalta monipuolisten palvelujen alueena; tapahtumapaikkojen verkostona, kaupan keskuksena sekä kävelijän ja pyöräilijän kaupunkina Torialueen jatkosuunnittelu käynnistetään käydyn arkkitehtuurikilpailun pohjalta Oulujoen suistoon laaditaan suistokaupunkivisio Yleis- ja asemakaavoilla pyritään vastaamaan muilla alueilla olevien yksityisten loma- ja matkailuinvestointien kysyntään.

20 18

21 19

22 20

23 21

24 22 4. Vaikutukset 4.1 Vaikutukset väestösuunnitteeseen Väestösuunnite perustuu Tilastokeskuksen kuntakohtaiseen väestöennusteeseen, Oulun toteutuneeseen väestökehitykseen ja tämän maankäytön toteuttamisohjelman mukaiseen asuntotuotantoon. Raportin liitteenä 5 on suuralueittainen väestösuunnite, joka perustuu Maankäytön toteuttamisohjelman mukaiseen asuntotuotantoohjelmaan sekä kunkin suuralueen väestörakenteeseen. Väestösuunnitteeseen liittyy monia epävarmuustekijöitä, joista merkittävimpiä ovat sisäisen ja ulkoisen muuttoliikkeen vaihtelut sekä asuntotuotannon ajoittumiseen, tuotannon määriin ja talotyyppijakaumaan liittyvät mahdolliset muutokset. Myös asuntotuotanto-ohjelmaan tehdään muutoksia päivitysten yhteydessä, jotka vaikuttavat alueiden väestökehitykseen. Viime vuosien muutokset syntyvyydessä tuovat myös epävarmuutta pidemmän aikavälin suunnitteeseen lapsi-ikäluokkien osalta. Varhaiskasvatusikäisten (0-6 v.) lasten määrän on kääntynyt laskuun. Alaluokkaikäisten lasten (7-12 v.) määrä kasvaa vielä seuraavan viiden vuoden aikana mutta taittuu sitten. Yläluokka- (13-15 v.) ja lukioikäisten (16-18 v.) lasten ja nuorten määrät kasvavat vastaavasti pidempään ja taittuvat myöhemmin. Ikääntyneiden määrä ja osuus Oulun kokonaisväestöstä kasvaa jatkossa merkittävästi. Yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 60 prosentilla eli noin henkilöllä. Ikääntyneiden määrän ja osuuden kasvu nostaa jatkossa edelleen Oulun väestöllistä huoltosuhdetta (alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden) Rotuaarinaukio Kuva 11. Väestö ikäluokittain sekä väestösuunnitteen mukainen ennuste ja Kuva 12. Yli 75- ja yli 85-vuotiaiden ikäluokkien määrän kehityksen ennuste.

25 Vaikutukset palveluihin Päiväkoti- ja koulupalveluiden osalta lisätilatarpeisiin vastataan jo toteutumassa ja suunnitteilla olevien rakennushankkeiden avulla. Niiden lisäksi lisätiloja tarvitaan tulevina vuosina jo aiemmin arvioidun mukaisesti Hiukkavaaran suuralueelle. Kaijonharjun suuralueen oppilasmäärien kehitystä ja koulutilojen riittävyyttä tulee seurata ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin. Pateniemen ja Maikkulan suuralueilla on jatkossa oppilasmäärien vähenemisen johdosta mahdollisuuksia ottaa vastaan oppilaita myös muilta suuralueilta. Pateniemen suuralueella on valmiuksia vastata alkavaan täydennysrakentamiseen. Maikkulan suuralueellakin on täydennysrakentamismahdollisuuksia, mutta niiden vaikutukset eivät näy vielä seuraavan 10 vuoden aikana lapsimäärissä. Oulun asemakeskuksen arkkitehtuurikilpailu, Tervatynnyrit -ehdotuksen havainnekuva Hiukkavaaran alue kasvattaa merkittävästi sosiaali-terveyspalvelujen tarvetta. Ensi vaiheessa palvelujen lisätarve kohdistunee perheiden palveluihin (mm. neuvolapalvelut). Siirtymävaiheen aikana palvelutarve kohdistuu useiksi vuosiksi Myllyojan ja osin Kontinkankaan hyvinvointikeskusten palveluihin. Alueen kasvun määrää on ohjattava hallitusti, mikäli sosiaali- ja terveyspalveluja ei voida toteuttaa osana alueen kasvua. Siirtymävaiheessa, kouluterveydenhuollon lisäksi, neuvolapalveluita sijoitetaan Hiukkavaaran monitoimikeskukseen. Tuiran ja Haukiputaan hyvinvointikeskuksien (Pohjoinen hyvinvointialue) perus- ja erityispalvelujen palvelutarpeet kasvavat väestönkasvun ja alueen muiden erityispiirteiden vuoksi. Tällä alueella erityistä huomiota on kiinnitettävä, palvelujen toteuttamismallien ja tapojen lisäksi, sosiaalista eriarvoisuutta vähentäviin yleisiin tekijöihin (eri asumismuotojen suhde, alueen liikunta- kulttuuri ja muut harrastusmahdollisuudet) ja alueen hallittuun väestönkasvuun. Kontinkankaan hyvinvointikeskus on käynnistynyt vuoden 2016 alussa. Hyvinvointikeskuksen lisätilojen perusparannukset etenevät alueen muihin rakennuksiin lähivuosien aikana (perhekeskus / B-talo vuonna 2017 ja Lamellitalo). Keskuksessa ja sen lähitiloissa toteutetaan keskisen hyvinvointialueen perus- ja osaltaan koko kaupungin erityistason palveluja. Kaikkia hyvinvointikeskuksen palvelumalliin kuuluvia palveluja ei käynnistysvaiheessa voida toteuttaa, koska tilaratkaisut selviävät vasta lähivuosien aikana. Tämän vuoksi keskustan uudis- ja täydennysrakentamisessa tulee huomioida vaikutukset palvelujen tarpeen kasvuun.

26 24 Tärkeimmät kaavoituskohteet Asuntotuotannon täydennysrakentamisalueet: Oulun keskusta, Kaijonharju, Karjasilta, Kaukovainio, Välivainio, Puolivälinkangas, Toppila, Vanha Hiukkavaara, Tahkokangas, Haukiputaan keskusta, Jäälin keskusta, Oulunsalon keskusta Palvelujen alueet ja työpaikka-alueet: Keskusta, Raksila, Kontinkangas, Oulun portti, Vanha Hiukkavaara, Rusko ja Takalaanila, Kiimingin yrityspuisto Uudet asuinalueet: Hiukkavaara, Hieta-aho, Oulunsalonranta

27 Vaikutukset asemakaavoitukseen Asemakaavoituksella toteutetaan Uuden Oulun yleiskaavan sekä vuonna 2017 hyväksyttyjen arkkitehtuuriohjelman ja keskustavision tavoitteita. Täydennysrakentamisen osuus kasvaa edelleen. Kaavoitusohjelmassa entistä suurempi osuus kaavahankkeista sijoittuu täydentämään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Oulua kehitetään keskusten kaupunkina. Asuntoja lisätään keskuksissa ympäristöään kunnioittavalla täydennysrakentamisella tukemaan elinvoimaa, elinkeinoja ja palveluja. Entisiä kuntakeskuksia ja asuinalueita kehitetään laatimalla täydentäviä ja uudistavia asemakaavoja visioiden, kehittämissuunnitelmien ja kaavarunkojen pohjalta. Uusia asuinalueita ja työpaikka-alueita asemakaavoitetaan yleiskaavassa osoitetuille kaupungin laajenemisalueille. Uuden Oulun yleiskaavassa esitetyn Kemintieltä yliopistolle johtavan kehittämisvyöhykkeen suunnittelu on aloitettu Kemintien kaavarunkotyöllä, vaiheittain toteutettavin asemakaavamuutoksin ja tontinluovutuskilpailuin. Yliopiston/ Kaijonharjun alueen kehitystyö on käynnistynyt kansainvälisellä arkkitehtuurikilpailulla. Alueen painoarvo ja mm. asuntojen tarve kasvavat ammattikorkeakoulun muuttaessa yliopiston yhteyteen. Keskustojen täydennysrakentamisen tavoitteita ja haasteita Täydennysrakentamisen taloudellisten kannustimien kehittäminen Pysäköintiratkaisujen optimointi Asuntojen hinnan kohtuullisuus, tarjontaa myös lapsiperheille Toimintatapojen ja vuorovaikutuksen kehittäminen Ympäristön arvojen säilyttäminen Keskustavisiossa torialue, ydinkeskusta ja Asemakeskus välialueineen on esitetty muodostavan keskustan kehittämisen pääakselin sekä Heinäpää ja Vaara uudistamisen painopistealueet. Asemakeskuksen arkkitehtuurikilpailun pohjalta on alkamassa asemakaavoitustyö. Heinäpäässä laaditaan täydennysrakentamisen toteutusselvitys, jonka pohjalta on tarkoitus laatia asemakaavoja vaiheittain. Myllytullin täydennysrakennusvisio on jo valmistunut ja alueelle laaditaan asemakaavoja. Myllytullin täydennysrakentamisvisio

28 Vaikutukset kunnallistekniikkaan Kunnallistekniikan rakentamisen tavoitteena on hyvän, viihtyisän ja turvallisen kaupunkiympäristön mahdollistava tarkoituksenmukainen laatutaso. Uuden asuntoalueen talonrakentaminen voi alkaa vasta kun kunnallistekniikan verkostot ja kadut on rakennettu. Uusilla alueilla investoinnit siis tapahtuvat ennen asuntorakentamista sekä katujen päällystyksen ja ympäristörakentamisen osalta kohtuullisessa ajassa sen jälkeen kun pääosa asunnoista on valmistunut. Maankäytön toteuttamisohjelman mukainen asuntotuotannon painottuminen kerrostalo- ja täydennysrakentamiseen on investointien kohdentamisen kannalta edullisempaa kuin laajojen pientalovaltaisten alueiden rakentaminen. Se tukee myös joukkoliikenteen käyttöä. Maankäytön toteuttamisohjelma edellyttää kunnallistekniikan rakentamista uusilla Hiukkavaaran keskuksen, Niittyholman ja Hieta-ahon alueilla. Korvenkylä ja Vesalanmäki ovat asuttuja alueita, joille asemakaavan seurauksena syntyy velvoite rakentaa kunnallistekniikkaa. Täydennysrakentaminen edellyttää uuden kunnallistekniikan rakentamista mm. Kaukovainon, Haukiputaan ja Jäälin keskuksessa. Ranta-Toppilan alueeseen liittyy merkittävää rantojen ja laitureiden rakentamista. Suunnittelukaudella ei ole suuria asuntotuotannon edellyttämiä kynnysinvestointeja. Suurimmat väyläinvestoinnit ovat valtion kanssa yhteistyössä toteutettavat pääliikenneväylien parantamishankkeet. Lasaretinväylän asuinkerrostaloja

29 Taloudelliset vaikutukset Maankäytön toteuttamisohjelmalla pyritään sovittamaan yhteen kaupungin palvelukapasiteettia ja asumista sekä lisäämään tätä kautta taloudellista tehokkuutta palveluverkkoon ja asuntotuotannon ohjaukseen. Täydennysrakentamisella tuotettu kerrostalorakentaminen valmiiden verkostojen piiriin on kustannustehokkain asuntotuotannon tapa. Kunnallistekniikan kustannukset ovat pienet ja näitä pystytään kattamaan kunnallistekniikan korvauksilla. Täydennysrakentaminen keskustassa ja keskustan läheisyydessä tukee kaupallisten palveluiden säilymistä alueella. Alueiden julkisia palveluja on viime vuosina sopeutettu heikentyneen talouden johdosta eikä ylimääräisiä kapasiteettiväljyyksiä ole, joten voimakas täydennysrakentaminen voi aiheuttaa uusia julkisten palvelujen investointitarpeita. Uuden omakotitaloalueen rakentaminen on yhdyskuntarakenteen kannalta kallein vaihtoehto, koska infrakustannusta kohti toteutettu rakentamisen määrä on hyvin pieni. Uusille omakotialueille järjestettävät koulu-, päiväkoti- ja terveyspalvelut tekevät yhtälöstä negatiivisen. Uusien alueiden laajentumispainetta voidaan pienentää täydennyskaavoituksella ja rakentamiskehotuksilla huomioiden palveluverkon kapasiteetti. Kaupungin talousarvion kautta rahoitetaan liikenneväylien ja puistojen rakentaminen ja viimeistely. Kunnallistekniikan verkostot (vesihuolto-, sähkö-, kaukolämpö- ja tietoliikenneverkot) rahoitetaan liittymis- ja käyttömaksuilla. Yleisten alueiden rakentamista rahoitetaan maankäytön sopimuskorvauksilla erikseen päätettävissä kohteissa kuten Limingantullissa ja Toppilansalmen alueella. Rakentamisesta lisää elinvoimaa Kaupungin mahdollistavalla rakentamisella on kauaskantoiset vaikutukset kaupungin elinkeinoelämään ja talouteen. Rakentamisvaiheessa työllistetään eri alojen ammattilaisia, mikä lisää kaupungin verotuloja. Valmiit kohteet tuovat tulovirtaa kiinteistöveroina, tonttien myynti- ja vuokratuloina. Valmiit kohteet lisäävät myös palveluiden tarvetta, mikä lisää uusia työpaikkoja. Riittävä ja monipuolinen työpaikkatonttien tarjonta luo uusille ja vanhoille yrityksille kehittymismahdollisuuksia ja tuo kaupunkiin yrityksiä muualta kotimaasta ja maailmalta. Työpaikkarakentaminen saa aikaan positiivisen kasvun kierteen: Lisääntyvät työpaikat tarvitsevat uusia työntekijöitä ja uudet asukkaat tarvitsevat lisää asuntoja ja palveluja. Kaupungin kasvulla turvataan asuntojen arvon säilyminen, investorien halukkuus uusien asuntojen tuottamiseen ja yritysten kiinnostus Oulua kohtaan.

30 28

31 29 5. Riskiarviointi Maankäytön toteuttamisohjelmassa esitettyyn maankäytön toteuttamiseen vaikuttavat useat tekijät. Tekijät voivat liittyä valtakunnalliseen yhteiskuntakehitykseen tai kaupungin omaan toimintaan. Yleisessä talous- ja työllisyystilanteessa tapahtuvat muutokset. Kaupungin taloudellisen tilanteen nopeat muutokset Ennakoimattomat muutokset väestökehityksessä: Väestön arvioitua vähäisempi kasvu tai väestö kasvaa ennakoitua nopeammin. Asuntomarkkinoiden ennakoimattomat muutokset. Toteuttamisohjelman täytäntöönpanoa hidastavat oikeustoimet ja resurssivaje Sote/maakuntauudistuksen ennakoimattomat vaikutukset kuntien rooliin ja tehtäviin. Pilaantuneet maa-alueet

32 30 Liitteet

33 LIITE 1. Oulun suuraluejako 31

34 32 LIITE 2. Omakotitalojen (AO) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain, asuntoja kpl/vuosi (kaupungin tontinluovutus) Kaupunginosa nro Nro Nimi rakentaminen teetti v yht Metsokangas U KAAKKURI YHT Ranta-Toppila T KOSKELA YHT Ritaharjun keskus U Pohjois-Ritaharju I-II- III Varpukanga U KAIJONHARJU YHT Korvensuora; Kiulukangas U Korvenkylä U KORVENSUORA YHT Vesala U Murtomaa U YLIKIIMINKI YHT Kivikkokangas U Soittajankangas U Vaskikangas U Hiukkavaaran keskus U Sarvikangas U HIUKKAVAARA YHT Vahtola U Holma-Haapajärvi I U Nittyholma U Haapakangas 3 U HAUKIPUDAS YHT Letonranta 115 U Kello U KELLO YHT Hakomäki laajennus U KIIMINKI YHT Niemenranta III U Niemenranta IV U Oulunsalonrannan itäosa U OULUNSALO YHT Yli-Iin kaava-alueet U YLI-II YHT AO YHTEENSÄ Kapasi- Suuralue Täydennys-

35 33 LIITE 3. Rivitalojen (AR,AP) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain, asuntoja kpl/vuosi Suuralue Kaupunginosa nro Nro Nimi Täydennysrakentaminen Kapasiteetti v yht Höyhtyä, Hanhitie T HÖYHTYÄ YHT Metsokangas U KAAKKURI YHT Taskila, Suolamännyntie 10 T KOSKELA YHT Pateniemenranta T PATENIEMI YHT Pohjois-Ritaharju I & II U Pohjois-Ritaharju III Varpukangas U KAIJONHARJU YHT Kiulukangas U Korvenkylä U KORVENSUORA YHT Vesala U Ylikiiminki U YLIKIIMINKI YHT Kivikkokangas U Soittajankangas U Vaskikangas 1 U Vaskikangas 2 U Hiukkavaaran keskus U HIUKKAVAARA YHT Martinniemi T Holma-Haapajärvi I U Niittyholma U Haukiputaan keskusta T HAUKIPUDAS YHT Kello T Letonranta U KELLO YHT Hakomäki, laajennus U Honkimaa U KIIMINKI YHT Jääli U JÄÄLI YHT Niemenranta IV U Oulusalonrannan itäosa U Oulunsalon kirkonkylän laajennusal. U OULUNSALO YHT Yli-Iin kaava-alueet U YLI-II YHT AKR-AP YHTEENSÄ

36 34 LIITE 4. Kerrostalojen (AK,AKR) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain, asuntoja kpl/vuosi Suuralue Kaupunginosa nro Nro Nimi rakentaminen teetti yht Keskustan ydinkorttelit yht. T Keskustan reuna-alueet yht. T KESKUSTA YHT Karjasilta, Lekatie T Karjasillan koulun alue T Höyhtyä, Hanhitie T HÖYHTYÄ YHT Kaukovainion keskus T KAUKOVAINIO YHT Limingantulli, Teatria T Liiketulli, Limingantie T Rautionkatu T Limingantie T NUOTTASAARI YHT Kaakkuri U Metsokangas U KAAKKURI YHT Lohipato T Lipporanta T Kaarretie T Merijalinranta T Toppilansaari U TUIRA YHT Välivainio T PUOLIVÄLINKANGAS YHT Toppilansalmi, kaupunki T Toppilansalmi, yksityinen T Punainen Mylly T Ranta-Toppila U KOSKELA YHT Rajakylä, Hellinniitty T Kissankellontie T Pateniemenranta T PATENIEMI YHT Linnanmaa, Kauppalinnankatu T Linnanmaa, Sato T Ritaharju keskus U KAIJONHARJU YHT Rouskutie T Myllyojan keskus T MYLLYOJA YHT Kiulukangas U KORVENSUORA YHT Hiukkavaaran keskus U Soittajankangas, Vaskikangas U HIUKKAVAARA YHT Holma-Haapajärvi I U Haukiputaan keskusta 1 T HAUKIPUDAS YHT AK YHTEENSÄ Täydennys- Kapasi- v

37 35 LIITE 5. Oulun väestö ja väestösuunnitteet 2022 ja 2027 SUURALUE VUOSI YHT Keskusta Höyhtyä Oulunsuu Kauko vainio Nuotta saari Kaakkuri Maikkula Tuira Puolivälin kangas Koskela Pate niemi Kaijon harju Mylly oja

38 36 SUURALUE VUOSI YHT Sangin suu Korven suora Yli kiiminki Hiukka vaara Hauki pudas Kello Kiiminki Jääli Oulunsalo Yli-Ii Laitokset yms OULU yhteensä VUOSI YHT. OULU YHT

39 37

40 38 Oulun kaupunki Konsernihallinto A 223 ISSN