PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
LIMINGAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLTÖ 1. Opetussuunnitelma... 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 5 1.2. Opetussuunnitelman sisältö... 5 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat... 7 2.1 Perusopetuksen arvot... 7 2.2 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tehtävät Limingassa... 7 2.3 Perusopetuksen järjestäminen... 8 2.4 Limingan kunnan koulujen tuntijako ja kielivalinnat... 8 2.5 Perusopetuksen rakenne... 9 3. Opetuksen toteuttaminen... 10 3.1 Oppimiskäsitys... 10 3.2 Oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin kuvaus Limingassa... 10 3.3 Opetusmenetelmät ja työtavat... 10 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki... 12 4.1 Yleinen tuki... 13 4.2 Tehostettu tuki... 13 4.3 Erityinen tuki... 14 4.4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Limingan kunnan opetussuunnitelmassa... 16 4.4.1 Yleinen tuki... 16 4.4.2 Tehostettu tuki... 17 4.4.3 Erityinen tuki... 17 4.5 Yksilölliset suunnitelmat... 17 4.5.1 Oppimissuunnitelma... 17 4.5.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)... 19 5. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot... 22 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki... 22 5.1.1 Tukiopetus... 22 1
5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus... 23 5.1.3 Erityisopetus... 24 5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen... 24 5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus... 25 5.1.6 Toiminta-alueittain opiskelu... 26 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki... 28 5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö... 28 5.2.2 Ohjauksen järjestäminen... 29 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen... 31 5.2.4 Perusopetusta tukeva muu toiminta... 33 5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta JOPO... 34 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen... 35 5.4.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö... 36 5.4.2 yhteisöllinen oppilashuolto... 37 5.4.3 yksilökohtainen oppilashuolto... 38 5.4.4 oppilashuoltosuunnitelmat... 40 5.4.5 oppilashuolto limingan kunnan perusopetuksessa... 40 5.4.6 Turvallisuuden edistäminen... 42 5.4.7 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen... 43 5.4.8 Kouluruokailu... 44 5.4.9 Koulumatkakuljetukset... 45 6. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus... 47 6.1 Saamelaiset... 47 6.2 Romanit... 47 6.3 Viittomakieliset... 47 6.4 Maahanmuuttajat... 47 7. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt... 48 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet... 48 7.2 Äidinkieli ja kirjallisuus... 53 2
7.3 Vieraat kielet... 80 7.4 Matematiikka... 94 7.5 Ympäristö- ja luonnontieto...106 7.6 Biologia ja maantieto...114 7.7 Fysiikka ja kemia...130 7.8 Terveystieto...149 7.9 Uskonto...163 7.10 Elämänkatsomustieto...177 7.11 Historia...190 7.12 Yhteiskuntaoppi...204 7.13 Musiikki...209 7.14 Kuvataide...214 7.15 Käsityö...223 7.16 Liikunta...241 7.17 Kotitalous...255 7.18 Valinnaiset aineet...258 7.18.1 TIETOTEKNIIKKA...258 7.19 Oppilaanohjaus...259 8. Oppilaan arviointi...265 8.1 Arviointi opintojen aikana...265 OPPILAAN SUORITUKSET...266 YLEINEN KOULUMENEsTYS...266 8.2 Päättöarviointi...273 8.3 Todistukset...274 3
LIITTEET: Liite 1. Liite 2. Kirjainmallit, numerot ja matemaattiset merkit Kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalainen viitekehys ja sen suomalainen sovellus Liite 3. Valtioneuvoston asetus 1435/2001 Liite 4. Liite 5. Limingan kunnan perusopetuksessa käytettävä sivistyslautakunnan hyväksymä tuntijako Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Limingassa 4
1. OPETUSSUUNNITELMA 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat: perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa virkavelvollisuudella. Opetussuunnitelmaa täydennetään vuosittain laadittavassa koulukohtaisessa työsuunnitelmassa. Opetussuunnitelman on laatinut opetuksen järjestäjä kuultuaan oppilaita, heidän vanhempiaan sekä yhteistyötahoja. 1.2. OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus 5
tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa yhteistyö muiden toimijoiden kanssa oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen. 6
2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOT Perusopetuksen arvot perustuvat ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, tasa-arvoon, luonnon monimuotoisuuden ja maapallon elinkelpoisuuden säilyttämiseen ja monikulttuurisuuden hyväksymiseen. Perusopetuksessa toteutetaan kestävän kehityksen periaatteita. Se edellyttää luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön säilyttämistä ja kehittämistä. Koulu opettaa oppilaita ottamaan vastuun oman elämäntavan ja elinpiirin kestävyydestä. Opetuksen on edistettävä ihmisten kaikinpuolista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Perusopetuksen tehtävänä on edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Perusopetuksessa otetaan huomioon, miten suomalainen kulttuuri on muotoutunut idän ja lännen kulttuurien kohdatessa. Suomalainen kulttuuri-identiteetti rakentuu kansallisen kulttuurin pohjalle osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on aatteellisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnuksetonta uskonnon opetusta lukuun ottamatta. Limingan kunnan kouluissa painotetaan seuraavia tärkeiksi koettuja arvoja: oppilaan tunne-elämän kehittäminen sosiaalisen kasvun edistäminen tasa-arvon toteuttaminen oman sekä vieraiden kulttuurien arvostaminen elinympäristön ja luonnon kunnioittaminen tiedon hankinta ja omaksuminen fyysisten ominaisuuksien kehittäminen kädentaitojen edistäminen. 2.2 YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TEHTÄVÄT LIMINGASSA Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena Limingassa on korkeatasoinen, monipuolinen oppilaiden erilaisuuden huomioonottava koululaitos, joka antaa valmiuksia elinikäiseen oppimiseen, jatko-opiskeluun, kansainvälistymiseen, syrjäytymisen estämiseen ja sopeutumiseen yhteiskuntaan ja sen jatkuviin muutoksiin. Yhteistyö eri oppilaitosten, korkeakoulujen ja työelämän välillä on tärkeää. Perusopetus järjestetään elinikäisen oppimisen ja sivistymisen periaatteen mukaisesti. Perusopetus kasvattaa oppilaan halukkuutta kehittää itseään, vastata muuttuvan elinympäristön haasteisiin ja kouluttautua uusiin tehtäviin. Se tukee yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kasvua. Perusopetus antaa oppilaille valmiuksia toimia demokraattisessa yhteiskunnassa ja kehittää sitä. Opetus tukee kasvua vastuulliseen mielipiteen muodostamiseen ja itsenäisiin valintoihin. Oppilaan kasvua kestävään elämäntapaan tuetaan ja samalla kannustetaan itsenäisiin valintoihin uuden tiedon pohjalta. 7
Opetuksessa tutustutaan kulttuuriperintöön ja valmennetaan kulttuurin kehittämiseen sekä aktiiviseen toimimiseen kansainvälistyvässä maailmassa. 2.3 PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (POL 3 2 mom. ja 29 1 mom.). Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä, turvallisesta ja tasa-arvoisesta koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat olosuhteet huomioiden oppilaan ikäkausi ja edellytykset. Perusopetuksessa edistetään kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta niin, että oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Oppilaalla on lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Myös oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut (POL 30 1 mom.; POL 31 1 mom. ja 31 a 1 mom.). Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (Suomen perustuslaki 6 2 mom.). Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämistä siten, että lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa (YK:n Yleissoppimus lasten oikeuksista 1989, Salamancan julistus 1994, Luxemburgin peruskirja 1996 ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus 2006). Oppilasta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Limingassa koulu tekee yhteistyötä paitsi kotien, myös esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. 2.4 LIMINGAN KUNNAN KOULUJEN TUNTIJAKO JA KIELIVALINNAT Tuntijako Ala- ja yläkouluissa noudatetaan liitteellä 4 esitetyn tuntijaon mukaista vuosiluokkaopetusta. Tuntijako on sivistyslautakunnan hyväksymä. Kielivalinnat Limingan peruskouluissa A1-kielenä on englanti, A2-kielenä saksa, B1-kielenä ruotsi ja B2-kielenä saksa ja ranska. 8
A1-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena kolmannelta luokalta alkaen, A2-kieltä opiskellaan vapaaehtoisena ja myöhemmin valinnaisena aineena neljänneltä luokalta alkaen. B1-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena seitsemänneltä luokalta alkaen. Valinnaisten B2- kielten opiskelu aloitetaan kahdeksannelta luokalta. 2.5 PERUSOPETUKSEN RAKENNE Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11 :n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. 9
3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelma on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee aktiivisessa, vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 3.2 OPPIMISYMPÄRISTÖJEN JA TOIMINTAKULTTUURIN KUVAUS LIMINGASSA Limingassa on kaksi perusopetusta antavaa yhtenäiskoulua: Tupoksen yhtenäiskoulu ja Liminganlahden yhtenäiskoulu. Liminganlahden yhtenäiskouluun kuuluvat myös alaluokkien opetusta antavat Ketunmaan, Lakeuden ja Rantakylän koulut, jotka toimivat omina yksikköinään. Koulujen oppimisympäristöissä on keskeistä rohkaiseva ja myönteinen ilmapiiri. Erilaiset oppimis-, työskentely- ja arviointitavat otetaan huomioon. Opettaja kannustaa ja ohjaa oppilasta sekä asettaa oppilaalle rajoja ja kohdistaa häneen odotuksia. Oppimisympäristöt ovat turvallisia ja ne tukevat oppilaan terveyttä. Työvälineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut ovat oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden itsenäiseen, luovaan ja aktiiviseen oppimiseen sekä edistävät oppilaan oman toiminnan arviointia. 3.3 OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT Opetuksessa käytetään oppilaan edellytykset huomioonottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Tavoitteena on kehittää sellaisia yksin- ja ryhmässä toimimisen taitoja, jotka ovat oppilaan tulevaisuuden kannalta tärkeitä. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, 10
osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Myös tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taidot huomioidaan opetuksessa monipuolisesti. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Työtapojen valinnassa oleellista on, että ne virittävät halun oppia ja ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen luonteen sekä huomioivat oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet. Kaikessa työskentelyssä pyritään kehittämään oppilaan tavoitteellisuutta, vuorovaikutustaitoja, sosiaalista joustavuutta, vastuunottoa, oppimaan oppimisen taitoja, oppimisstrategioita sekä niiden soveltamista. Ensisijaisena keinona kaikessa opetuksessa on opetuksen eriyttäminen huomioiden opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Eriyttämisessä huomioidaan eri oppilaille ominaiset tavat oppia, erilaiset työskentelyrytmit, erot oppilaiden kiinnostuksen kohteissa ja valmiuksissa sekä motivaatiossa ja itsetunnossa. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaatioon ja tuodaan sopivia haasteita sekä onnistumisen kokemuksia ja näin tarjotaan mahdollisuus kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilainen osaaminen ja harrastuneisuus pyritään hyödyntämään. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Opettajat toimivat yhteistyössä paitsi keskenään, myös huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukeakseen eriyttämistä. Sen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuteen, syvyyteen ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua esimerkiksi opetuksen sisältöihin, käytettäviin materiaaleihin ja menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävään aikaan. Oppilaat saattavat tarvita myös erilaisia mahdollisuuksia oman osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon. 11
4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu ja erityinen tuki kuvataan luvuissa 4.1, 4.2 ja 4.3. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat, kulttuuritaustat ja tavat huomioon ottaen. Tuen jatkumisesta huolehditaan erityisesti koulunkäynnin nivelvaiheissa. Oppilaan tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen: opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä (POL 30 1 mom.). Oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tuen oikea-aikaisuus ja tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää oppilaalle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia (valtioneuvoston asetus 380/2009, 9 ). Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamisen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että oppilaan oikeus tukeen voi toteutua käytännössä, mm. määrittelemällä tuen tarpeen toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnjako. Limingan kunnan osalta em. asiat on esitetty kaaviona (LIITE 5). Tuki erityisissä tilanteissa Oppilaalla on myös oikeus saada tarvitsemaansa tukea esimerkiksi sairauden tai vaikean elämäntilanteen aikana. Opetusta voidaan tällöin järjestää muun muassa sairaalaopetuksena siten, kuin POL 4 3 mom. määrätään, tai koulukodeissa. Em. tapauksissa oppilaan kotikunnalla on velvollisuus kotikuntakorvauksen maksamiseen (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 1704/2004, 41 ). Muiden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa oppilaan asuinkunta (POL 4 1 mom). Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen osalta oppilaan kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 41 3 ja 4 mom.) Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti kunnan oman koulun sijasta myös toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun, jolla on opetuksen järjestämislupa, tai valtion koulun. 12
Jos oppilas opiskelee sellaisessa yksityisen opetuksenjärjestäjän opetuksessa tai valtion koulussa, jossa ei anneta erityistä tukea, opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa erityistä tukea tarvitsevasta oppilaastaan oppilaan asuinkunnalle, joka päättää erityisen tuen antamisesta ja osoittaa oppilaan sellaiseen kouluun tai muuhun soveltuvaan paikkaan, jossa erityistä tukea annetaan (POL 17 5 mom.). Näissäkin tapauksissa oppilaalla on oikeus kaikkeen perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden mukaiseen tukeen. Opetusta antava taho arvioi tuen tarpeen ja päättää tuesta edellä mainittujen normien mukaan. 4.1 YLEINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulun toimintatapoja ja kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Opettajalla on vastuu sekä opetusryhmänsä että sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioon ottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaan itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Yhdysluokkaopetuksessa näiden järjestelyjen merkitys korostuu. Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta. Sen lisäksi voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta ja avustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla. Suunnittelemalla ne osaksi oppilaan päivää voidaan lisätä myös turvallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Limingan koulujen kerhotoiminnasta sekä aamu- ja iltapäivätoiminnasta kerrotaan lisää luvussa 5.2.4. 4.2 TEHOSTETTU TUKI Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti (POL 16a ) Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehi- 13
tystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Se suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana oppiaineita ei yksilöllistetä. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu; tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltotyössä siten kuin yksittäisen oppilaan asian käsittelystä säädetään (POL 31 a 4 mom.). Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan (oppimissuunnitelmasta tarkemmin luvussa 4.5.1). Tehostetun tuen aikana oppilashuollolla on muutoinkin suurempi osuus oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti ja tilanteen muuttuessa oppimissuunnitelmaa tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Siinä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. 4.3 ERITYINEN TUKI Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu kirjalliseen erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista (POL 17 1 mom.). Käytettävissä ovat kaikki perusopetuksen tukimuodot. Erityisen tuen päätös tehdään moniammatillisesti laaditun pedagogisen selvityksen käsittelyn jälkeen, jos erityisen tuen tarve todetaan. Päätös tulee tarkistaa aina tarvittaessa sekä ainakin 2. vuosiluokan jälkeen ja ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä (POL 17 2 mom.). Päätös tehdään hallintolain mukaisesti (Hallintolaki 434/2003). Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemisja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen (POL 17 2 mom.). Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos 14
psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten (POL 17 4 mom.). Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään aina uusi pedagoginen selvitys. Mikäli erityisen tuen tarpeen katsotaan jatkuvan, siitä tehdään uusi päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea. Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys (POL 17 3 mom.). Selvitystä varten opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä sekä moniammatillisena oppilashuoltotyönä tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Näiden perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Nämä kaksi selvitystä sekä niiden perusteena luotu arvio muodostavat pedagogisen selvityksen (POL 17 3 mom.). Liitteessä 5 kuvataan vastuut pedagogisen selvityksen laadintaan Limingassa. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta mahdollisesti aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Tarvittaessa pedagogista selvitystä varten voidaan hankkia muita lausuntoja (esim. psykologinen tai lääketieteellinen lausunto). 15
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI LIMINGAN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMASSA Tässä luvussa kuvataan Limingan kunnan oppimisen ja koulunkäynnin tuki kokonaisuutena käyttäen viitekehyksenä valtakunnallista perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Oppilaan opetus tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tavoitteena on oikea-aikainen ja ennaltaehkäisevä oppilaan oppimisen ja kasvun tukeminen. Tuen tarvetta tulee arvioida jatkuvasti ja tuen antaminen on aloitettava riittävän ajoissa. Tuen tarpeen varhainen havaitseminen ja tuen aloittaminen mahdollisimman nopeasti ehkäisevät ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että oppilaan tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Opetusjärjestelyjen ja oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Tuki suunnitellaan ja toteutetaan tarvittaessa moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa tai esiopetuksessa lapsen omassa esiopetusryhmässä erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen kouluun tai opetusryhmään tai esiopetuksessa muuhun soveltuvaan esiopetuksen järjestämispaikkaan. Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan tällöin järjestää muun muassa sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. Oppilaan tukeminen on osa kaikkea kasvatusta, opetusta ja ohjausta. Opettaja havainnoi tuen tarpeita ja suunnittelee opetuksen ja oppimisympäristön sekä mahdolliset tukitoimet. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien kanssa on kaikilla tuen tasoilla tärkeää. Oppilaille suunnattua yleistä tukea ovat muun muassa eriyttäminen, oppilaan ohjaus, tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus. Oppilaan opetuksen tukeminen etenee jatkumona, jossa tuki tarvittaessa asteittain vahvistuu siirtyessä yleisestä tuesta tehostettuun ja tehostetusta tuesta erityiseen tukeen. Tuen tasosta toiseen siirtyminen tapahtuu aina pedagogisen arvion tai pedagogisen selvityksen sekä tiiviin seurannan ja arvioinnin perusteella. Lisäksi siirryttäessä tuen tasosta toiseen kumpaan tahansa suuntaan on asia käsiteltävä moniammatillisesti oppilashuoltotyössä (tehostettu ja erityinen tuki) sekä tarvittaessa tehtävä hallintopäätös (erityinen tuki). 4.4.1 YLEINEN TUKI Luokanopettaja/luokanvalvoja/aineenopettaja vastaavat yleisen tuen järjestämisestä sekä mahdollisesta oppimissuunnitelman laatimisesta. Tarvittaessa erityisopettaja konsultoi heitä. Yleisen tuen muotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, yhteistyö huoltajien kanssa, eriyttäminen (menetelmällinen ja sisällöllinen, huomioimalla myöskin lahjakkaat), joustavat koe- ja opetusjärjestelyt, samanaikaisopetus, joustavat ryhmittelyt, tulkitsemis- ja avustajapalvelut, mahdollisuuksien mukaan läksyparkki. Vastuualueet ja yhteistyö on esitetty tarkemmin kaaviona (LIITE 5). 16
4.4.2 TEHOSTETTU TUKI Kun yleisen tuen muodot eivät ole oppilaan kasvun, koulunkäynnin ja/tai oppimisen tukemiseksi riittävät, järjestetään oppilaalle tehostettua tukea. Tehostettuun tukeen siirrytään pedagogisen arvion kautta. Oppilaan kokonaistilanne kartoitetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Asia käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Tehostetun tuen vaiheessa osa-aikainen erityisopetus yleensä lisääntyy. Opetus voi tapahtua osittain myös pienryhmässä. Koulunkäyntiavustajaresursseja käytetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Kunkin oppilaan oppimissuunnitelmassa määritellään tarkemmin tehostetun tuen tavoitteet, järjestäminen ja työnjako, ottaen huomioon oppilaan kokonaistilanne. Oppimissuunnitelmaa tarkistetaan säännöllisesti, ja sitä pyritään käyttämään tiiviisti työskentelyn välineenä. Vastuualueet ja yhteistyö on esitetty tarkemmin kaaviona (LIITE 5). 4.4.3 ERITYINEN TUKI Jos tehostettukaan tuki ei riitä, tehdään oppilaan tilannetta kokonaisvaltaisesti kartoittava pedagoginen selvitys moniammatillisena yhteistyönä. Selvityksen perusteella huoltajat/asiantuntijaryhmä tekee erityisen tuen hakemuksen. Hallintopäätöksen erityiseen tukeen siirtymisestä tekee kulloinkin kunnassa voimassa olevan hallintosäännön mukainen taho. Erityisen tuen piirissä olevalle oppilaalle laaditaan aina henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS, joka ohjaa oppilaan yksilölliseen kasvuun, opetukseen ja koulunkäyntiin liittyviä ratkaisuja. Vastuualueet ja yhteistyö on esitetty tarkemmin kaaviona (LIITE 5). 4.5 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT Oppilaan yksilöllisiä suunnitelmia ovat yleisen ja tehostetun tuen aikana oppimissuunnitelma ja erityisen tuen aikana henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Tässä luvussa kuvataan tarkemmin näitä oppilaan yksilöllisiä suunnitelmia. 4.5.1 OPPIMISSUUNNITELMA Oppimissuunnitelma on kirjallinen pedagoginen asiakirja, jossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemistä ja siinä tarvittavia opetusjärjestelyitä sekä oppilaan tarvitsemaa tukea. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää osana yleistä tukea ja sitä on käytettävä tehostetun tuen aikana (POL 16 a ). Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan; se on apuväline opettajan työn suunnitteluun sekä opettajien väliseen ja kodin sekä oppilaan kanssa tehtävään yhteistyöhön. Oppimissuunnitelma myös laaditaan yhteistyössä em. toimijoiden kanssa. Oppilaan oma osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja 17
voi siten paremmin tukea lastaan. Oppilaan yksilöllinen oppimissuunnitelma antaa myös pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelma laaditaan pedagogisessa arviossa tuotetun tiedon pohjalta. Opettajat laativat sen yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Tarvittaessa laatimiseen osallistuu myös muita asiantuntijoita. Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan huoltajan luvalla hyödyntää. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet Eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä hyvin perustelluista syistä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti (POA 11 3 mom.). Jos tällainen hallintopäätös tehdään yksittäisen oppilaan kohdalla, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisjärjestelyin myös, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä (POL 18 1 mom.). Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti. Sen käyttöä jatketaan, kunnes tehostetun tuen tarve poistuu tai oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös. Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Se sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma. Yleisen tuen aikana opettaja päättää mahdollisesta oppimissuunnitelman laatimisesta. Jos opettaja päättää laatia yksittäiselle oppilaalle oppimissuunnitelman, se tehdään yhteistyössä kodin kanssa. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös moniammatillisesti. 18
Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti (POL 16 a ). Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa (POL 16 a 1 mom.). Limingassa luokanopettaja/ aineenopettaja on vastuussa oppimissuunnitelman tekemisen hoitamisesta siten, kuin pedagogisen arvion pohjalta tuotetun tiedon turvin asia on sovittu hoidettavan. Yläkoulussa luokanvalvoja on pidettävä ajan tasalla oman ryhmänsä oppilaiden asioiden käsittelystä sekä mahdollisesta oppimissuunnitelmasta. Myös erityisopettaja on tarvittaessa mukana oppimissuunnitelman laadinnassa. Oppimissuunnitelma joustavassa perusopetuksessa Limingassa järjestetään joustavan perusopetuksen toimintaa (POA 9 b 1 mom.). Siinä mukana oleville oppilaille on laadittava oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi siinä kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä. Lisää joustavan perusopetuksen toiminnasta Limingassa luvussa 5.3. Erityinen tuki Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). 4.5.2 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen (POL 17 a ). Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja, joka laaditaan yhteistyössä oppilaan opettajien ja huoltajan kanssa (ellei siihen ole ilmeistä estettä). Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. HOJKSissa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Sen tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on pedagoginen asiakirja, eikä siihen voida hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät (mikäli nämä poikkeavat yleisestä tuntijaosta) 19