Lasten ja nuorten lihavuus ja sen ehkäisy Tiina Laatikainen, LT, professori, UEF ja THL
Noin 12 % leikki-ikäisistä ja 20 % kouluikäisistä ylipainoisia eroa äidin koulutuksen mukaan 11.10.2016 2
1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 % 30 14-18 -vuotiaat tytöt ja pojat (ikä vakioitu) Ylipainoisten osuus 25 20 15 10 5 pojat tytöt 0 Nuorten terveystapatutkimus 2015 Lähde: Nuorten terveystapatutkimus 2015, Kinnunen ym. Lihavuusohjelman seurantaindikaattorit / Päivi Mäki
Lasten lihavuuden ehkäisy ja hoito Ylipainoa hoidetaan ja ehkäistään, koska se on yhteydessä sairauksiin ja häiriöihin Paino sinänsä ei ole se varsinainen ongelma Ylipaino liittyy sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan poikkeavuuksiin ja verenpainetasoon jo lapsuudessa Monet lasten elämäntapoihin ja yleiseen terveyteen liittyvät ongelmat assosioituvat painoon Vähäinen liikunta (seuraus vai syy?) Epäterveellinen ruokavalio
Lapsuuden lihavuus on yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksiin, mutta ei ole niiden riippumaton riskitekijä. Jos lihava tai ylipainon lapsi ei ole aikuisena lihava, sairausriski on sama kuin niillä, jotka eivät ole koskaan lihavia. Ongelmana on lihavuuden jatkuminen aikuisuuteen Valtaosa lapsena ylipainoisista on lihavia aikuisenakin Toisaalta vain 20% lihavista aikuisista on ollut ylipainoisia lapsena
I. Normaalipaino aikuisena ja lapsena II. Ylipaino tai lihavuus lapsena, normaalipaino aikuisena III. Ylipaino tai lihavuus lapsena, lihavuus aikuisena IV. Normaalipaino lapsena, lihavuus aikuisena 11.10.2016 6
Ruokatottumukset ja lihavuus Tutkimuksissa vain muutamien ruokailutottumusten on todettu olevan selvästi yhteydessä lapsuuden lihavuuteen: Sakkaroosin saanti Ruokailufrekvenssi Aamupala Tämä ei tarkoita, etteikö ruokatottumuksilla olisi merkitystä, kokonaisuus ratkaisee. 11.10.2016 7
Sakkaroosin saanti (E%) 16 14 12 10 E% 8 6 4 2 0 1-v 2-v 3-v 4-v 6-v n=455 n=230 n=471 n=554 n=713 Kyttälä ym. KTL julkaisuja B32/2008 11.10.2016 8
13 % päivittäisestä energiasta sakkaroosista (suositus < 10 %) Aineisto: 3-vuotiaat (n = 471) 120 100 80 60 40 20 Lisätty sakkaroosi 85 % = teollisuuden ja kuluttajan lisäämä sakkaroosi Luontainen sakkaroosi 15 % = hedelmien ja marjojen sisältämä sakkaroosi 0 Erkkola ym. Publ Health Nutr 2009
Juomien ja välipalojen 'piilosokeri' merkittävin sokerin lähde 3-vuotiailla DIPP-ravinto: Erkkola ym. Brit J Nutr 2008 DIPP-tutkimus/Erkkola ym. (julkaisematon tieto) % kokonaissokerista
Ruokailufrekvenssin yhteys ylipainoon ja lihavuuteen 16 -vuotiailla OR Jääskeläinen A ym. Nutrition, Metabolism & Cardiovascular Disease 2012
Aamupalan syömättömyys on yhteydessä ylipainoon myös pienillä lapsilla 11.10.2016 12
Roskaruoalla varttuneet varikset eivät kykene lentämään Helsingin sanomat 16.6.2010 Eläinpelastajien keskuudessa variksia kutsutaan "mäkkärilinnuiksi", sillä ne ovat kasvaneet roskaruoalla. Lintujen emot ovat tuoneet poikasille pesään pikaruoan tähteitä, leipää ja ranskalaisia, joita on vaivatonta löytää kaupungin kaduilta, roskiksista ja terassipöydiltä. 6.6.2013 Satu Männistö 13
Reipas liikunta (min/päivä) aktiivisuusmittaukset, ActiGraph 80 70 60 50 40 30 72 62 64 65 53 43 49 33 Arki Viikonloppu 20 10 n=698 0 Luokat 1-2 Luokat 3-4 Luokat 5-6 Luokat 7-8 Lähde: Tammelin ym. 2013. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus.
Reipas liikunta koulupäivän aikana (min/h) 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 6,3 5,1 5,7 5,4 4,8 4,3 Alakoulu 32 min/ 6 tunnin koulupäivä Yläkoulu 17 min/ 6 tunnin koulupäivä 4,8 4,1 3,6 3,0 2,72,8 Pojat Tytöt Kaikki n=698 0,0 Luokat 1-2 Luokat 3-4 Luokat 5-6 Luokat 7-8 Lähde: Tammelin ym. 2013. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus.
Onko ympäristömme on muuttunut lihomista edistäväksi? Rakennettu ympäristö, kevyen liikenteen väylät, puistot Istumiseen käytetty aika koulussa, työssä ja vapaa-ajalla Arkiliikunnan määrä, asioinnin helppous Muuttunut työn fyysinen kuormittavuus Energiatiheiden elintarvikkeiden käyttö: saatavuus ja hinta Kaupat sijainti, valikoima, esille laitto Napostelukulttuuri, suuret annos- ja pakkauskoot Mainonnan ja median rooli Asenteet ja normit
Lihavuus laskuun Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2018 11.10.2016 17
Kansallinen lihavuusohjelma haastaa terveydenhuollon ammattilaiset, päättäjät, kunnat, kansanterveysjärjestöt ja muut järjestöt sekä kaupan, teollisuuden ja median toteuttamaan ohjelmassa esitettyjä väestön lihavuutta ehkäiseviä ja terveyttä edistäviä toimenpiteitä
Ylipainon seulonta Tavoitteena poimia kehon lisääntyneeseen rasvapitoisuuteen liittyville terveysriskeille altistuvat lapset, joista tulee ylipainoisia aikuisia, mikäli heidän painonkehityksensä jatkuu ikätovereihin verrattuna samanlaisena Aikuisuuden ylipainon riskitekijöitä Lapsen painoindeksi Äidin painoindeksi Perheen sosioekonominen tilanne 11.10.2016 19
N. 6oo suomalaista lasta Ylipainoisten ja lihavien osuus oli 17.4% (5 v.) ja 21.6% (11 v.) Hyvin harvat vanhemmat arvioivat normaalipainoisen lapsen ylipainoiseksi Suurin osa ylipainoisten 5 vuotiaiden ja puolet ylipainoisten 11-vuotiaiden vanhemmista arvioi lapsensa normaalipainoiseksi. Kontrastin puute, pyöreyden aste, vanhempien arvotukset, jne.
Lihavuusohjelman myötä Tehostetaan painon ja vyötärönympäryksen mittaamista, lihavuuden tunnistamista (BMI) ja kirjaamista potilastietojärjestelmiin. Lasten kasvun seurantaan sekä elintapa-arviointiin ja - ohjaukseen soveltuvia, toimiviksi todettuja työkaluja otetaan käyttöön. Tehostetaan ylipainon ja lihavuuden tunnistamista ja puheeksi ottamista ja tarjotaan mini-interventiota kaikissa terveydenhuollon palveluissa. 11.10.2016 Esityksen nimi / Tekijä 21
Lasten lihavuuden ehkäisy ehkäistään lasten tavanomaista suurempaa iän ja sukupuolen mukaista painonlisäystä niin, ettei lapsesta tule lihavaa Väestötasolla tehokas ylipainon ehkäisy vaatii koko yhteisön panoksen 11.10.2016 22
Lihavuusohjelman myötä Lisätään väestön tietämystä, osaamista ja arjen taitoja terveellisistä elintavoista ja painonhallinnasta samansuuntaisilla, positiivisilla, selkeillä, yksinkertaisilla ja teoriaan pohjautuvilla viesteillä. Pyritään vaikuttamaan siihen, että lasten altistumista epäterveellisten elintarvikkeiden mainonnalle ja markkinoinnille säädellään. Varmistetaan, että kouluruokailua varten on riittävästi taloudellisia resursseja monipuolisen ja ravitsemuslaadultaan hyvän kouluruoan tuottamiseen Terveyden edistäminen huomioidaan entistä vahvemmin varhaiskasvatuksessa, koulujen opetussuunnitelmissa ja toiminnassa. Perustetaan motivoivia, matalan kynnyksen liikuntapalveluja, -ryhmiä ja kerhotoimintaa (esim. kotitalous- ja liikuntakerhot), jotka ovat kaikkien lasten ja lapsiperheiden saatavissa ilmaiseksi tai kohtuuhinnalla. 11.10.2016 Esityksen nimi / Tekijä 23
Tavoitteena ympäristö, jossa terveelliset elintapavalinnat ovat helpompia ja ohjausta ja tukea on tarvittaessa saatavilla 11.10.2016 11.10.2016
Lihavuuden hoito lapsilla Ensisijaisina tavoitteina ovat elintapojen pysyvät muutokset fyysisen aktiivisuuden lisääminen ruokavalion korjaaminen riittävä uni Toissijaisina tavoitteina ovat yksilöllinen painotavoite ja lihavuuden liitännäissairauksien välttäminen
Hoidon periaatteet Puheeksi ottaminen Perhekeskeisyys Elämäntapaohjaus Käyttäytymisen muutosta tukevat menetelmät ja motivoiva ote Seuranta Lääkehoito ja leikkaukset hyvin harvoin tarpeen
Lihavuusohjelman myötä Taataan riittävät resurssit, koulutus ja osaaminen, erityisesti lasten, nuorten ja perheiden ehkäiseviin palveluihin huomioiden ravitsemukseen ja liikuntaan erikoistuneet ammattihenkilöt. Varmistetaan, että terveydenhuollon ammattilaiset tuntevat eri-ikäisten kansalliset ravitsemus- ja liikuntasuositukset, painonhallintaan liittyvät suositukset, kuten Käypä hoito -suositukset sekä terveyspoliittiset ohjelmat, ja että niiden käytöstä on tehty työpaikkakohtaiset sopimukset ja järjestetty asianmukainen perehdytys. Tehostetaan osallistavaa ja voimaannuttavaa työtapaa ja motivoivan haastattelun käyttämistä potilaskohtaamisissa. Kehitetään hoitomuotoja ja palveluita kattamaan hoidon tarvetta, määritellään ja kuvataan lihavuuden hoidon alueelliset hoito-ohjelmat ja hoitoketjut sekä seurataan elintapaohjauksen ja hoidon tuloksia. Tehostetaan alueellista moniammatillista (esim. sisätautilääkäri, ravitsemusterapeutti, psykiatri, psykologi, fysioterapeutti) yhteistyötä. 11.10.2016 Esityksen nimi / Tekijä 27
Kiitos!