10.13.1.2 Tieluokitukset Kuva 10-13-4 osoittaa tien leveyden vaihtelut hankkeen lähialueella. Valtatie 21:n leveys Kolarin eteläpuolella on 9 metriä, Kolarin pohjoispuolella Äkäsjokisuuhun saakka leveys on 7 metriä ja Äkäsjokisuusta pohjoiseen 6,5 metriä. Tien geometria on erittäin hyvä. Seututien 940 leveys valtatien 21 risteyksestä Hannukaiseen on 7 metriä. Hannukaisesta Äkäslompoloon tie kapenee 6,5 metriin ja samalla tien geometria muuttuu seututietasoisesta tiestä paikallistieksi, jolla on tiukkoja mutkia ja suhteellisen lyhyitä suoria osuuksia (ks. Kuva 10-13-4, Kuva 10-13-5). Kuva 10-13-4. Hankealueen teiden leveys. 298
0 1 km Kuva 10-13-5. Tienvarsinäkymä Hannukaisen kohdalta. 299
10.13.1.3 Teiden nopeusrajoitukset Seuraavassa kuvassa (Kuva 10-13-6) näkyvät alueen teillä käytetyt kesäajan nopeusrajoitukset. Sää- ja ilmasto-olojen vuoksi Suomessa useimpien pääteiden nopeusrajoitukset lasketaan talvella sadasta kahdeksaankymmeneen kilometriin tunnissa. Pellon ja Kilpisjärven välillä valtatiellä 21 on kuitenkin ympärivuotinen nopeusrajoitus 100 km/h. Seututiellä 940 on alempi talviaikainen 80 km/h-rajoitus valtatien 21 risteyksestä Hannukaiseen. Yleinen 80 km/h nopeusrajoitus osoittaa myös, että tien geometria ei välttämättä salli 80 km/h-ajonopeutta tien jokaisella kohdalla. 10.13.1.4 Teiden ja siltojen kantavuus Kaikilla Suomen teillä on yli 60 tonnia painavia ajoneuvoja koskeva raskaan liikenteen enimmäispainorajoitus, mikäli ajoneuvolla ei ole erikoiskuljetuslupaa. Kaikille Suomen teille on myös määritelty kantavuus (ks. tekstilaatikko). Suomen tierekisterin mukaan valtatien 21 kantavuus on riittämätön nykyisille liikennemäärille noin 27 kilometrin matkalla välillä Pohjasenvaara Kolari ja Kolari Tapojärvi. Seututien 940 kantavuus on myös saavuttanut kapasiteettinsa ylärajan Hannukaisen ja tien 21 risteyksen välillä liikennemäärien johdosta. Alueen tiestön kantavuus on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 10-13-7). Nykyiset kantavuustiedot perustuvat 90-luvun puolivälissä tehtyihin kantavuusmittauksiin. Paikallisen ELY-keskuksen viranomaisten mukaan teiden mahdollinen peruskorjaus ja sen suunnittelu edellyttävät nykyistä tarkempaa ja ajantasaista tietoa kantavuudesta. Viimeisimpien mittausten jälkeen teiden pintoja on jonkin verran uusittu, mikä on kohentanut myös niiden kantavuutta. Vaikka meneillään ja suunnitteilla on kaivoshankkeita, paikallisilla viranomaisilla ei ole lähitulevaisuudessa suunnitteilla teiden peruskorjauksia hankealueen läheisyydessä. Viranomaisten kanta on, että käytännössä kantavuusongelmia ei ole 1 (Heikkilä 2011, Kärkkäinen 2011, Erkinjuntti 2011). Valtatie 21:llä on kaksi 1960-luvulla rakennettua, kantavuudeltaan tutkittua siltaa: n 44 m pitkä Palosaajon silta valtatiellä 21 ylittää rautatien noin 3 km Kolarista etelään n 44 m pitkä Ylläsjoen silta valtatiellä 21 ylittää Ylläsjoen noin 1,5 km Kolarista pohjoiseen Nämä sillat eivät täytä nykyisiä yliraskaiden (yli 60 t) kuljetuksien vaatimuksia. Sillat kuitenkin kestävät normaaleja kuljetuksia 60 tonnin maksimikuormitukseen asti. Yliraskaille kuljetuksille vaaditaan paikallisilta viranomaisilta saatava erikoiskuljetuslupa. Lupaan kuuluu reittikartta, jota kuuluu noudattaa tarkasti välttäen heikkoja ja/tai kapeita siltoja. Erikoislupia myöntäessään paikalliset viranomaiset ottavat huomioon kaikki vaikuttavat tekijät. Hannukaiseen johtavalla seututiellä 940 on kaksi kapeaa siltaa: Valkeajoen silta ja Äkäsjoen silta Nämä sillat sijaitsevat noin 2 km päässä Hannukaisesta ja niiden enimmäisleveys on noin 6,6 metriä. Äkäsjoen sillan pituus on 42 m ja Valkeajoen 16 m. Paikallisilla viranomaisilla ei ole lähitulevaisuudessa suunnitelmia siltojen peruskorjausta varten. Kantavuus Kantavuuden käsitettä on perinteisesti käytetty kuvaamaan tien rakenteen kykyä kestää liikennekuormitusta murtumatta. Normaaleissa liikenneolosuhteissa tien rakenteen kestävyyteen vaikuttaa pikemminkin kuormitusten lukumäärä, eli liikenteen määrä, kuin jokin yksittäinen enimmäiskuormitus. Kantavuuden mittayksikkönä käytetään megapascalia (MPa). Pascal (Pa) on paine, jonka yhden newtonin voima aiheuttaa kohdistuessaan neliömetrin pinta-alalle (m 2 ). 1 MPa on puolestaan 1 000 000 N/m 2. 1) Lapin ELY-keskuksen investointivastaava Keijo Heikkilän, ylläpitovastaava Ari Kärkkäisen ja tierekisteriasiantuntija Antero Erkinjuntin haastattelut 28.10.2011. 300
Kuva 10-13-6. Kesäajan nopeusrajoitukset hankealueen lähistön teillä. 301
Kuva 10-13-7. Alueen teiden kantavuus kevätaikaan. Liikennetiheyden mukaiset teiden kantavuusvaatimukset on esitetty selitteessä. Liikennemäärät näkyvät edellä esitetyssä kuvassa (Kuva 10-13-3). 302
10.13.1.5 Liikenneonnettomuudet Kuluneiden viiden vuoden aikana valtatie 21:llä ja seututie 940:llä on sattunut 23 liikenneonnettomuutta, joista 26 % on johtanut henkilövahinkoihin. Tänä aikana ei ole tapahtunut kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Kuusi ihmistä on kuitenkin loukkaantunut. Tyypillisimpiä onnettomuuksia ovat tieltä suistumiset ja hirvikolarit. Onnettomuusluvut teillä 21 (5,2) ja 940 (5,1) ovat kansallisen keskiarvon alapuolella, joka on valtateillä 5,6 henkilövahinkoa 100 miljoonaa ajoneuvokilometriä kohti ja seututeillä 10,6 henkilövahinkoa 100 miljoonaa ajoneuvokilometriä kohti. Kuva 10-13-8. Liikenneonnettomuudet ja niiden vakavuusaste vuosina 2006 2010 teillä numero 21 ja 940 (tiellä 21 tieosuudella 15 km Kolarista etelään ja 10 km Kolarista pohjoiseen; tiellä 940 tien 21 risteyksestä Äkäslompoloon). Luvut kattavat vain poliisille ilmoitetut onnettomuudet. 303
10.13.2 Voimajohtoverkko Kolarista Ylläkselle johtaa 110 kv:n voimajohto. Voimajohtoverkko kattaa myös Hannukaisen ja Rautuvaaran alueet. Hankkeen tarpeisiin Rautuvaaran kytkinasemalta Hannukaiseen on rakennettava noin 11 kilometriä voimajohtoa. Hankealueelle menevä linja haaroitetaan Ylläkselle johtavasta 110 kv voimajohdosta. Lainsäädäntö ja ohjeistukset Voimajohtojen lunastuksesta yleisiin tarpeisiin säädetään lailla kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta (603/1977) ja yleisiin tarpeisiin verrattavissa oleviin tarpeisiin lailla kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta sähkölaitosta varten (168/1928). Oikeus sijoittaa ja rakentaa sähkölinjoja, joiden kapasiteetti ei ylitä 110 kv, voidaan myöntää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 161 nojalla. Voimalinjoille, joiden pituus on korkeintaan 15 km ja jännite 220 kv, vaaditaan ympäristövaikutusten arviointiprosessi. Sähkömarkkinalaki (386/1995) edellyttää, että voimajohdolla on rakennuslupa. Sähköturvallisuuslaki (410/1996) säätää sähköön ja sen käyttöön liittyvästä turvallisuudesta. Nykytilaselvitykset ja muu lähdemateriaali Tässä esitetyn nykytilakuvauksen perustana on käytetty seuraavia lähteitä ja aineistoja: Pajalan ja Kolarin infrastruktuuri, Luulajan teknillinen yliopisto (Rantakyrö & Johansson 2007) Tarkastelualueen rajaus Voimajohtoverkkoa on tarkasteltu hankealueen välittömässä läheisyydessä. 304