Kun lapsen tai nuoren käytös muuttuu. Juha Katajamäki Aluehallintoylilääkäri, psykiatri LSSAVI

Samankaltaiset tiedostot
Kun lapsen tai nuoren käytös muuttuu. Juha Katajamäki Aluehallintoylilääkäri, psykiatri LSSAVI

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

(Lähteet: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 13a/2015 STM)

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Suomalaisten mielenterveys

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu. Koulutuspäivä Oulussa

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät Lastensuojelun haasteet kehittämistyöllä tuloksiin

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Ville Järvi

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia

Mielen hyvinvointi projekti OPH:n verkottumisseminaari Ulla Ruuskanen

Opiskeluhuollon palvelut. Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Oikeus oppimiseen

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto

OPPILASHUOLTO. Savonlinnan normaalikoulu / Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho ja Katja Räisänen

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Hallituksen esitykset annettu Oppilas- ja opiskelijahuolto

Oppilashuolto Koulussa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu?

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat

Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten


Lukion opiskelijoiden hyvinvointi ja mielenterveys

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

Nuorten mielenterveys koulumaailmassa

Esiopetuksessa olevien oppilashuolto

Mielen hyvinvointia toisen asteen oppilaitoksiin

Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos

Arjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos

EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Mielenterveyden häiriöt

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki HE 67/2013

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen

EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Opiskeluhuoltosuunnitelmat

Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Opiskeluterveydenhoito

Kuraattori- ja koulupsykologipalvelut Pirkanmaalla

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

KUN HUOLI HERÄÄ 2019 PERUSKOULU

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

TERVETULOA LUKION YKKÖSTEN TOISEEN VANHEMPAINILTAAN

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

Transkriptio:

Kun lapsen tai nuoren käytös muuttuu Juha Katajamäki Aluehallintoylilääkäri, psykiatri LSSAVI

WHO määrittelee positiivisen mielenterveyden (WHO, 2001) Mielenterveys voidaan ymmärtää hyvinvoinnin tilana, jossa yksilö pystyy toteuttamaan omia kykyjään, tulemaan toimeen elämän normaalien rasitusten kanssa, työskentelemään tuottavasti ja hedelmällisesti ja osallistumaan mielekkäällä tavalla yhteisönsä toimintaan. Taustaa: Nuorten mielenterveyshäiriöt - Opas nuorten parissa työskenteleville aikuisille Marttunen et al, THL, 2013 Mielenterveyden edistäminen kouluissa THL, 2013

Mielenterveyteen liittyviä tekijöitä Yksilölliset tekijät ja kokemukset: tunteet, kognitiot, toiminta, identiteetti, itsetunto, selviytymistaidot, sopeutumiskyky, itsenäisyys, muut henkilökohtaiset voimavarat, sosiaaliset verkostot ja fyysinen terveys. Sosiaalinen vuorovaikutus: henkilökohtainen tila, perhe, koulu, opinnot, työ, yhteisö, vapaa-aika ja ympäristö. Yhteisön rakenteet ja voimavarat: yhteisön toiminta, organisaatio, koulutusresurssit, työelämä, asuntotilanne ja taloudelliset voimavarat. Kulttuuriset arvot: vallalla olevat yhteisön arvot, säännöt, vuorovaikutusta säätelevät saannot, mielenterveyden ja sairauden kriteerit, mielenterveyshäiriöihin liittyvä stigma, erilaisuuden suvaitseminen.

Mielenterveyttä edistävät menetelmät kouluissa 1. Taitoharjoittelu luokkaympäristössä elämäntaitojen ja sosiaalisten taitojen opettaminen luokassa. 2. Koko koulun lähestymistapa luokkaympäristön, koulun sosiaalisen ympäristön ja koulun arvoilmapiirin muuttaminen. Parhaimpien tulosten saavuttamiseksi tämä lähestymistapa vaatii vanhempien ja ympäröivän yhteisön mukanaoloa. 3. Kohdennetut toimenpiteet erityisesti mielenterveyden ongelmien riskiryhmiin kuuluville oppilaille. Näillä toimenpiteillä pyritään vahvistamaan heidän selviytymistaitojaan ja ennaltaehkäisemään mm. itsemurhia.

Positiivisen psykososiaalisen kouluympäristön tunnusmerkkejä Tukea antava ilmapiiri Yhteistyö ja aktiivinen oppiminen Väkivallan ja fyysisen rangaistuksen käyttö kielletty Kiusaamisen, häirinnän ja syrjinnän nollatoleranssi Luovien aktiviteettien arvostus Koulun ja kodin yhdistäminen osallistamalla vanhempia Yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteet ja osallisuus päätöksenteossa

Koulun merkitys Koululla on keskeinen rooli lapsen mielenterveyden rakentamisessa. Opettajan havainnot lapsen oireista täydentävät muita arvioita ja ennustavat lapsen myöhempää mielenterveyttä. Opettajan mahdollisuuksia mielenterveystyössä tulee tukea ja hyödyntää. Opettajien peruskoulutukseen on liitettävä tietoa kouluikäisen mielenterveyttä koskevista kysymyksistä. Opettajille tulee antaa paikalliset ohjeet toiminnasta havaittaessa lasten oireilua.

Nuorten mielenterveys koulumaailmassa Masennusoireet ovat yhteydessä kognitiivisten ja sosiaalisten taitojen heikkenemiseen. Koulukiusaaminen on yhteydessä niin emotionaalisiin kuin tunne-elämän häiriöihin. Runsaat poissaolot koulusta ovat yhteydessä mielenterveyden häiriöihin. Suhteet ikätovereihin ovat nuoruusiässä kehityksen kannalta välttämättömiä. Niiden ulkopuolelle jääminen voi viitata sosiaalisten taitojen puutteisiin, jotka altistavat myös mielenterveyden häiriöille, tai kertoa mielenterveyden ongelmista.

Keskeistä Nuoruuden kehitys on yksilöllistä. Joillakin nuorilla voi olla voimakkaita tunnekuohuja. Kuohuvinta aikaa on varhaisnuoruus, noin ikävuodet 12 14. Normaalia ovat kiistelyt vaarattomista asioista. Eri nuoret tarvitsevat erilaista tukea: toinen tarvitsee suojelua vaaroilta, toinen rohkaisua itsenäistymiseen.

Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä. Eri tutkimusten mukaan noin 20 25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Mielenterveydenhäiriöt ovat nykyään Suomessa tavallisimpia koululaisten terveysongelmia. Yleisimmät nuorten mielenterveyshäiriöt ovat mieliala-, ahdistuneisuus-, käytös- ja päihdehäiriöt.

Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys nuoruusiässä Nuorten mielenterveyshäiriöiden yleisyys Yleisyys (%) Sukupuolijakauma Jokin mielenterveyden häiriö 20 25 N > M Mielialahäiriöt 10 15 N > M Ahdistuneisuushäiriöt 5 15 N > M Päihdehäiriöt 5 10 N < M Käytöshäiriö 5 10 N < M Tarkkaavuushäiriö 2 5 N < M Syömishäiriöt 3 6 N > M Ei-affektiiviset psykoosit 1 2 N = M Lähde: Marttunen, Mauri & Kaltiala-Heino Riittakerttu. Nuorisopsykiatria. (2011) Teoksessa Lönnqvist, Jouko Henriksson, Markus Marttunen, Mauri Partonen, Timo. (toim.) Psykiatria. 9.uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim, Keuruu 2011.

Ahdistuneisuushäiriöt Ohimenevä ahdistus on nuorilla tavallista. Häiriöstä on kyse silloin, kun ahdistuneisuudesta aiheutuu selvää toiminnallista haittaa tai kärsimystä. Ahdistuneisuus voi ilmetä monenlaisina häiriöinä. Usein häiriöitä on monta yhtaikaa. Ahdistuneisuus yhdistyy usein masennukseen (30 40 %). Ahdistuneisuus voi liittyä psykoosiriskin kasvuun. Ahdistuneisuus voi seurata päihteiden käyttöä. Ahdistuneisuus on usein pitkäaikaista. Heikentää merkittävästi elämänlaatua ja toimintakykyä. Sosiaalisten tilanteiden pelko, julkisten paikkojen pelko, paniikkihäiriö, pakko-oireinen häiriö, traumaperäinen stressihäiriö Biologinen, perinnöllinen, ympäristötekijät

Masennustilat Ohimenevät surun ja masennuksen tunteet ovat nuorena tavallisia, ne ovat eri asia kuin masennustila. Masennustilassa nuoren psykososiaalinen kehitys on lukkiutunut ja toimintakyky heikentynyt. Masennustilan ydinoireisiin (masentunut tai ärtynyt mieliala, uupumus sekä mielenkiinnon tai mielihyvän kokemisen menetys) liittyy myös yhtaikaisia muita oireita vähintään kahden viikon ajan. Nuoruusiässä masennus on yleisempää kuin lapsena. Nuoruusiässä tyttöjen riski sairastua masennukseen on kaksi kertaa suurempi kuin poikien. Nuorten masennus on yleinen mielenterveyden häiriö.

Syömishäiriöt Syömishäiriöt ovat usein vakavia psykiatrisia häiriöitä ja niiden puhkeaminen ajoittuu yleensä nuoruusikään. Syömishäiriöt aiheuttavat huomattavaa kärsimystä paitsi sairastuneelle myös hänen perheellensä. Syömishäiriöihin liittyy monia muita psykiatrisia sairauksia suurempi kuolemanvaara.

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö Voidaan jakaa kolmeen tyyppiin tarkkaamattomuuspainotteiseen impulsiivisuus- ja ylivilkkauspainotteiseen näiden yhdistelmään. Keskushermoston kehitykseen liittyvä neuropsykiatrinen häiriö.

Käytöshäiriöt 1) perheensisäinen 2) epäsosiaalinen 3) sosiaalinen sekä 4) uhmakkuushäiriö. Käytöshäiriö voi alkaa jo lapsena tai vasta nuoruusiässä. Lapsena alkanut käytöshäiriö on yleensä vakavampi kuin nuorena alkanut. Lapsena alkaneeseen häiriöön kuuluu usein aggressiivisuutta ja neuropsykologisia ongelmia. Käytöshäiriöön liittyy usein muita mielenterveysongelmia

Päihteiden käyttö Runsas päihdekäyttö on merkki nuoren avun tarpeesta. Päihdeongelman selvittämiseen tarvitaan usein tietoja myös nuoren lähiympäristöltä. Päihteiden ongelmakäyttö liittyy usein mielenterveyden häiriöihin. Päihdeoire saattaa olla yritys itsehoitoon ja se voi muuttaa ja peittää muun mielenterveyden häiriön oirekuvaa vaikeuttaen häiriön tunnistamista. Koulussa herää epäily huumeiden käytöstä. i. Koulussa tulee olla toimintasuunnitelma siitä, miten mahdolliseen ii. iii. huumeiden käyttöön puututaan. Huoli mahdollisesta huumeiden käytöstä on hyvä tuoda suoraan esille kahdenkeskisessä keskustelussa, jossa pyritään saamaan selvyys asioihin, joista huoli on herännyt. Huumeiden käytöstä on ilmoitettava kotiin.

Tärkeitä huomioita Onko kehitys pysähtynyt tai vaarassa pysähtyä vai eteneekö se oireista huolimatta? Onko koulunkäynti tai opiskelu lamaantunut? Ovatko ikätasoiset ihmissuhteet tai perhesuhteet kärjistyneet? Saako nuori ympäristöstään riittävästi tukea kehitykselleen, saako hän vanhemmiltaan riittävästi huolenpitoa ja valvontaa (esimerkiksi kotiintulo- ja nukkumaanmenoajat, nettiaika, rahan käyttö, päihteet)? Otetaanko nuoren yksilölliset tarpeet riittävästi huomioon ja kunnioitetaanko niitä?

Vakavan häiriön tunnusmerkkejä Selviytymättömyys koulussa, koulumenestyksen heikkeneminen Itsemurhayritys tai itsensä vahingoittamisen ajatus, joihin liittyy tietoinen pyrkimys kuolla Kontrolloimaton käyttäytyminen kotona, vanhempien kimppuun käyminen, huonekalujen särkeminen, sulkeutuminen huoneeseen Uskomukset siitä, että oma ruumis on muuttunut tai muuttumassa Reagoiminen fyysisellä hyökkäyksellä sanalliseen loukkaukseen Todellisuudentajun heikkeneminen ja todellisuudesta pois vetäytyminen, esim. injektiohuumeiden käyttö, vakava syömishäiriö, itsensä viiltely Vetäytyminen sosiaalisista suhteista.

Erotusdiagnostisia näkökulmia ADHD Masennus Kaksisuuntainen mielialahäiriö Ahdistuneisuus Traumaperäinen stressihäiriö Oireet alkavat: Ennen kouluikää Tavallisimmin koulu- tai murrosiässä, selvä ero aiempaan mielialaan verrattuna, yleistyy nuoruusiässä, jolloin tavallisempi tytöillä Tavallisimmin murrosiässä, mahdollinen jo lapsuusiässä, oireilu jaksoittaista Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö kouluiässä, sosiaalinen ahdistuneisuushäiriö murrosiässä Traumaattisen kokemuksen jälkeen, yleensä muutaman kuukauden kuluessa. Toistuvissa traumoissa alkamisajankohta ei ole selkeä.

oppilas- ja opiskelijahuoltolaki voimaan 1.8.2014 - HE 67/2013, SiVM 14/2013, StVL 16/2013 esi- ja perusopetus ja toisen asteen koulutus (ei ammatillinen aikuiskoulutus) oppilashuolto (POL 31 a ), opiskelijahuolto (LukioL 29 a, AKL 37 a ), opiskeluhuolto (OHL) - koulutuslakien säännökset muutettu viittaussäännöksiksi OHL:iin POL / LukioL ja AKL: oppilas / opiskelija, koulu / oppilaitos, opetuksen järjestäjä / koulutuksen järjestäjä - OHL 1.3 : Mitä tässä laissa säädetään opiskelijasta, koulutuksen järjestäjästä ja oppilaitoksesta, koskee myös perusopetuslaissa tarkoitettua oppilasta, opetuksen järjestäjää ja koulua. 25.8.2015 20

Yksilökohtainen opiskeluhuolto: opiskeluhuollon palvelujen saavutettavuus psykologi- ja kuraattoripalvelujen saavutettavuus OHL 15 : Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. - järjestettävä myös huoltajan tai muun henkilön pyynnöstä, ellei kyse neuvonnasta ja ohjauksesta tai jos muusta syystä ilmeisen tarpeetonta koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen saavutettavuus OHL 17 - järjestettävä mahdollisuus päästä terveydenhoitajan vastaanotolle tarvittaessa ilman ajanvarausta - järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys kouluterveydenhuoltoon SiVM 14/2013: palvelut järjestettävä niin, että ne ovat lähellä opiskelijoita ja siten helposti saavutettavissa -> oppilaitos 25.8.2015 21

Yksilökohtainen opiskeluhuolto: mihin palveluihin oikeus? psykologi- ja kuraattoripalvelut OHL 15.3 : Opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin arvion perusteella opiskelijalla on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus hänen opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tarvittaessa opiskelija on ohjattava saamaan muita opiskeluhuollon palveluja sekä muuta erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. - muu erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukeva toiminta, HE 67/2013: esimerkiksi nuorisotyö, perhetyö, vertaisryhmätoiminta koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut THL 16 17, VNA 338/2011 sekä OHL 17.2 : hoidon tarpeen arviointi ja lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito järjestettävä THL 51 :n mukaisesti - kiireettömään hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa: hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä (/ kolmen viikon kuluessa) ja tarpeellinen hoito viimeistään kolmen kuukauden (/ kuuden kuukauden) kuluessa arvioinnista 25.8.2015 22

Massapalvelujärjestelmä kohtaa ainutlaatuisuuden Kompleksisuutta koetetaan hallita jakamalla se osiin Sektori A Ysikkö A1 Yksikkö A2 Yksikkö A3 Sektori B Yksikkö B1 Yksikkö B2 Yksikkö B3 Tullaan tuottaneeksi kompleksisuutta 25.8.2015 (Tom Erik Arnkil tutkimusprofessori, Stakes; dosentti, Helsingin yliopisto ) Byrokratiat ovat sektorijakoisia, ei ihmisten arki