Yli Hyvä Juttu palokuntatoiminnasta tukea nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn Brita Somerkoski, THL 21.11.2012 Nurmo
Koulutuksen sisältö Klo 18.00 Klo 18.15 Klo 19.30 Avaussanat pelastusjohtaja Harri Setälä, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Toiminnanjohtaja Reijo Malkamäki, Pohjanmaan pelastusalan liitto Järjestöpäällikkö Valtteri Tervala, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Syrjäytymisuhan alla elävän lapsen kohtaaminen Viranomaismenettelyt lastensuojelun johtaja Antti Mäkelä Kohtaamistaidot perheohjaaja Antti Mäkelä Yli Hyvä juttu toimintamalli, keskustelua Suunnittelija Brita Somerkoski, THL
Eväitä syrjäytymisen ehkäisyyn? Nuorten hyvinvointia ei edistetä vain viranomaistoimin ja komiteamietinnöillä. Suuri vaikutuksensa on koko kasvatusyhteisöllä, niin kodilla perheellä, naapureilla ja kavereilla kuin esimerkiksi päivähoidolla, koululla ja harrastuksilla. Ne kaikki ovat yhteisöjä, jotka muokkaavat nuorta. Tässä asiassa me kaikki olemme tekijöitä. Presidentti Sauli Niinistö 7. 9. 2012 Ihan tavallisia asioita vihkosen julkistamistilaisuudessa Jakomäessä 27.9.2011 Imporanta
Eväitä syrjäytymisen ehkäisyyn? Syrjäytymisen ehkäisy lähtee perusasioista. Lapsuuden hyvinvoinnista, koulutuksesta ja osallistavista harrastuksista sekä omien vahvuuksien löytämisestä. Vaikeuksiin joutuneiden perheiden auttaminen oikeaaikaisesti tuo merkittäviä inhimillisiä ja myös taloudellisia hyötyjä. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson Hyvät eväät elämälle -seminaarissa, jonka sosiaalija terveysministeriö järjesti 14. kesäkuuta Helsingissä.
Eväitä syrjäytymisen ennalta ehkäisyyn? Nuoret itse korostavat ystävien ja sosiaalisen tuen merkitystä. Tämä ei ole niinkään lainsäädäntö- tai raha-asia, vaan keskeistä on järjestötoiminta. Moni syrjäytymässä oleva, kuten maahanmuuttaja, on urheilun kautta päässyt kiinni yhteiskuntaan. Samoin monet järjestöt tekevät fantastista työtä syrjäytymisriskissä olevien nuorten tavoittamisessa ja tukemisessa. THL:n pääjohtaja Pekka Puska Hyvät eväät elämälle seminaarissa, jonka sosiaali- ja terveysministeriö järjesti 14. kesäkuuta Helsingissä http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tiedote?id=30529
Kumppanuus Kumppanuuden perusrakennusaineet ovat luottamus, tietopääoma ja lisäarvo. Haasteena on kolmannen ja julkisen sektorin erilaisuus. Kuntien toimintatavat, toimintakulttuuri ja resurssit ovat toisenlaiset kuin järjestöjen, vaikka toiminnan tavoitteet, ihmisten hyvinvoinnin edistäminen sekä se, ettei toiminnalla tavoitella taloudellista voittoa, olisivatkin yhteneväiset.
Yli Hyvä Juttu toimintamallin eteneminen Ohjata syrjäytymisvaarassa olevia 7 17-vuotiaita nuoria palokuntanuorisotoimintaan Luoda yhteistyöverkosto paikallisten palokuntien ja sosiaali-, sivistys- ja nuorisotoimen kanssa Kouluttaa palokuntien nuorisotyönohjaajia nuorten kohtaamiseen, nuorten kanssa toimimiseen ja varhaiseen puuttumiseen Tiedottaa sosiaali-, sivistys- ja nuorisotointa palokuntanuorisotoiminnasta Saada uusia nuoria kiinnostumaan palokuntatoiminnasta
Yli Hyvä Juttu toimintamallin tarkoitus Antaa yksinäisille nuorille mahdollisuuden kuulua vertaisryhmään Yksilöllisyyden korostamisesta yhteisöllisyyteen -> vähentää koettua poikkeavuutta Toiminnassa mukana olevat mies- ja naispuoliset ohjaajat antavat turvallisen aikuisen mallin -> kontaktin luominen tekemisen avulla Osallistuminen toimintaan, jossa on selkeät säännöt ja rajat Valmiuksia ja taitoja toimia arkielämän yllättävissä tilanteissa Kipinä ammattiin Ilmainen harrastus
Kenelle? Kohderyhmänä ovat 7-17 -vuotiaat lapset ja nuoret maahanmuuttajataustaiset, sosiaalisissa tilanteissa syrjäänvetäytyvät, itsensä yksinäisiksi tuntevat ja rajoja tarvitsevat lapset ja nuoret, sekä lapset ja nuoret, jotka ovat kiinnostuneita oppimaan palomiestaitojen lisäksi monia yleishyödyllisiä taitoja tai ovat ilman vertaisryhmää.
Yli Hyvä Juttu 2012 Palokunta 1. Palokunta jakaa kirjeet ja esitteet, joissa esitellään palokuntanuorten toimintaa ja kutsutaan mukaan harrastukseen. 2. Palokuntanuoret kertovat toiminnastaan yleisötapahtumissa ja kouluissa. Sovitaan yhdyshenkilöistä, joille materiaalit toimitetaan. Nuorisotoimi Sosiaalitoimi Koulut Sosiaalityöntekijät, koulukuraattorit, opettajat ja kuntien etsivää nuorisotyötä tekevät 1. etsivät omalta toimialaltaan lapset ja nuoret, jotka hyötyvät harrastuksesta 2. lähettävät lapsen tai nuoren vanhemmille kirjeen, jolla kutsutaan mukaan palokuntanuorten toimintaan. Vanhemmat yhdessä lapsen tai nuoren kanssa päättävät osallistumisesta. Palokunnat eivät saa tietoa siitä, ketkä lapsista tai nuorista ovat tulleet mukaan toimintaan tätä kautta.
Miten käytännössä yhteydet hoidetaan? Esimerkki toimintamallin etenemisestä: viesti leviää sosiaali-, nuoriso- ja koulutoimessa harjoitukset alkavat uusia jäseniä ilmoittautuu palokuntanuorisotoiminnan esittely kouluissa palokuntanuorisotoiminna sta tiedottaminen sosiaali-, nuoriso- ja koulutoimen yhteyshenkilöille
Kolmas sektori ja sosiaaliset verkostot Kunnat odottavat kolmannelta sektorilta ja järjestöiltä panosta kaikkein eniten juuri sosiaalisten verkostojen, niitä vahvistavan ihmisten välisen kanssakäymisen sekä toiminnallisen yhteisöllisyyden rakentajana. Kolmatta sektoria ei voida tarkastella ilman, että puhutaan myös arvoista ja ihmisten motivaatiosta osallistua järjestötoimintaan. Hyvänen aika! Jos meillä ei olisi tätä toimintaa, tämä olisi yhtä pimeetä kuin S-marketin parkkipaikka iltaisin. Eihän täällä olisi yhtään mitään. (Eräs kunnanjohtaja Pihlajan tutkimuksessa kolmannesta sektorista) Pihlaja, R. 2010. Kolmas sektori ja julkinen valta. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut, nro 61
Hankkeen herättämät mielikuvat ja pelot Palokunnissa pelättiin Yhteistyökumppanina julkinen sektori, erityisesti sosiaalitoimi epäsosiaalisen aineksen mukaan tuleminen toimintaan julkisuuskuvan muuttuminen ja leimautuminen yhteistyön tekeminen vaikeiden perheiden kanssa Palokunnissa opittiin. Sosiaalitoimen asiakas ei ole tyypillistä asiakasta kaikista yhteiskuntaluokista lyhytaikaisia ja pitkäaikaisia asiakkuuksia kuten terveydenhuollossa sosiaalitoimen asiakkuus on salassa pidettävää tietoa
Kasvattaja: kiinnitä huomiota luvattomaan tulen käsittelyyn tulitikkujen raapimista sytyttimellä tai muulla välineellä sytyttelyä tai polttelua ilman lupaa palavan kynttilän kanssa leikkimistä ilotulitteiden ja räjäytteiden luvatonta käyttöä
Miksi lapsi sytyttelee? uteliaisuus avunpyyntö rikollinen tai epäsosiaalinen käytös psyykkiset häiriöt (Wooden & Berkey, 1984)
Jäseneksi ottamisen prosessi? Mitä tietoja tarvitaan, mitä voidaan kysyä? Syntymäaika Vanhempien yhteystiedot harjoitusten aikana Rasittumiseen, käyttäytymiseen tai ruokavalioon liittyvät asiat Muita asioita, joita ohjaajan pitäisi tietää?
Yhteydenotot Brita Somerkoski Suunnittelija, THL brita.somerkoski(a)thl.fi 029 524 8448 Jaana Markkula Tutkija, THL 029 524 8802 jaana.markkula(a)thl.fi Valtteri Tervala Järjestöpäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 09 476 113 23 valtteri.tervala(a)spek.fi
Lasten luvaton tulen käsittely Tuli kiinnostaa kaikenikäisiä. Sopimuspalokuntatoiminnassa käsitellään harjoitusten, kilpailujen ja leirien aikana tuleen ja savuun liittyviä turvallisuusasioita. Samalla opitaan oikeita ja tarkoituksenmukaisia toimintamalleja. Nuori ei tarvitse omia tulentekovälineitä sopimuspalokuntatoiminnassa. Mikäli havaitsette lapsellanne luvatonta tai ohjeita rikkovaa tulen käsittelyä kotioloissa, asiasta on hyvä mainita ohjaajalle.
Keskustelun pohjaksi Miten sosiaalitoimeen tai kouluun saa yhteyden? Keneltä voin kysyä? Ville on sytyttänyt koulun aidan palamaan välitunnilla. Voiko hän jatkaa VPK:ssa? Mitä, jos jollakin on ADHD? Miten erotan kiusaamisen?