VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

Transkriptio

1 Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Erikoissairaanhoidon palveluissa oleville nuorille etsitään keinoja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn Kohderyhmänä nuoret, joilla on pitkäaikaissairaus/sairauksia tai toimintarajoite ja alentunut työ- ja toimintakyky sekä elämänhallintaan ja itsenäistymiseen liittyviä tuen ja ohjauksen tarpeita Tavoitteina kehittää toimintatapa, joka havaitsee, poimii ja ohjaa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tuen ja seurannan piiriin Kehitetään kokemuksellista ryhmä/kurssitoimintaa sekä yksilöohjausta syrjäytymisvaarassa oleville nuorille 1

2 Sivu 2/6 PILOTTIRYHMÄ Nuoret ohjautuivat pilottiryhmään OYS:n eri erikoisaloilta alkuhaastattelujen kautta Alkuinfo kaksi viikkoa ennen aloitusta- tutustuminen, nuorten toiveet, odotukset, aloitusjakson ohjelman täydentäminen Aloitusjakso viisi vuorokautta Lomakoti Onnelassa, jonka jälkeen ryhmätapaamiset kuukausittain Tapaamisten välillä yksilöohjaus kertoja, yhteisiä tutustumiskäyntejä Työntekijät; projektikoordinaattori ja psykologi ALOITUSJAKSON TYÖSKENTELYTAVAT Kokemukselliset ryhmät, toiminnalliset ryhmät ; rentoutumis- ja kontaktiharjoitukset ja erilaiset tiimitehtävät Aarrekartta -työskentelyn avulla nuorten omat unelmat ja tulevaisuuden tavoitteet näkyviksi ; Unelma-kartta -> UNELMA-ryhmä Päätavoite, josta jatkossa, yksilötyöskentelynä laadittiin konkreettisesti saavutettavissa oleva asia; osatavoitteiden ja välitehtävien avulla (MAPS-työskentely sovellettuna) Korostetaan askeleittain työskentelyä ja hidasta etenemistä kohti tavoitetta 2

3 Sivu 3/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA- KONKRETIAA ALOITUSJAKSON JÄLKEEN TAPAAMISET RYHMÄNÄ KERRAN KUUKAUDESSA, 3-4 h Tavoite pitää ryhmä koossa koko hankkeen ajan, kokoontumiset kuukausittain, nuorille kokemus kuulumisesta ryhmään Kokemuksellinen ryhmä 1,5 h Konkretia; käydään jokaisen unelmaa/tavoitetta läpi; yhden nuoren konkreettiset tavoitteet; kun tuotu esille ryhmässä, sitoutuminen, palaute, seuranta Myös toiminnallisia harjoituksia KOKEMUKSIA TÄHÄN MENNESSÄ Ryhmä yhdistettynä yksilöohjaukseen toiminut nuorten kohdalla hyvin; kokemus osallisuudesta Kaikki ryhmäläiset jatkavat edelleen Nuoret pitävät yhteyttä toisiinsa virallisten tapaamisten välillä Suuntautumista tulevaisuuteen, toivoa, kotoa lähteminen helpottanut Usealla nuorella löytynyt jokin kiinnekohta; mielekästä tekemistä arkeen; sosiaaliset kontaktit lisääntyneet Olennaista verkoston kokoaminen kotikunnassa, peruspalveluista 3

4 Sivu 4/6 Olen nyt varmempi ihmisten kanssa Itseluottamus kasvanut Uudenlaista sisältöä elämään Uusia ihmisiä, kavereita Turvaa ja apua Virastoissa asiointi helpompaa, muutenkin olen rohkaistunut hoitamaan omia asioita Rohkeutta liikkua kodin ulkopuolella, kotoa lähteminen helpottunut Tulevaisuuden suunnitelmiin tullut realismia Tietoa mahdollisuuksista ja oikeuksista Lisää motivaatiota ja virtaa omien unelmien toteuttamiseen Opiskelupaikka löytynyt, opiskelu jatkunut. Ilman ryhmää olisin varmaan keskeyttänyt Erilaisia näkökulmia ja näkemyksiä elämään Hyviä neuvoja, apua ja ohjausta asioiden hoitoon Vertaistukea Kannustavia asioita, toimintaa Itsetunto vahvistunut TOIVOA Erilaisia hyviä polkuja miten edetä eteenpäin Positiivista asennetta Muutosta parempaan 4

5 Sivu 5/6 Eeva-Leena Laru Psykiatrinen sairaanhoitaja Projektikoordinaattori Virta-PPSHP-hanke POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUOREN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Virta- PPSHP- hankkeessa etsitään keinoja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Kohderyhmänä ovat erikoissairaanhoidon palveluissa olevat nuoret, joilla on pitkäaikaissairaus/sairauksia tai toimintarajoite ja alentunut työ- ja toimintakyky sekä elämänhallintaan ja itsenäistymiseen liittyviä tuen ja ohjauksen tarpeita. Tavoitteina on hankkeen aikana kehittää toimintamalli, joka havaitsee, poimii ja ohjaa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tuen ja seurannan piiriin. Lisäksi tavoitteena on pilottiryhmän avulla kehittää kokemuksellista ryhmä/kurssitoimintaa sekä yksilöohjausta syrjäytymisvaarassa oleville erikoissairaanhoidon nuorille. Toimintamallin avulla kehitetään keinoja tunnistaa syrjäytymisvaarassa oleva nuori. Erikoissairaanhoidon tehtävä on tunnistaa ja ohjata em. nuori tuen ja palveluiden piirin. Mallin tavoitteena on ensisijaisesti etsiä ja nimetä tahot, jotka ottavat vastuun nuoren kokonaistilanteesta. Avainasemassa on erikoissairaanhoidon ja peruspalveluiden yhteistyön kehittäminen. Myös erikoissairaanhoidon sisällä tarvitaan vastuutahojen tarkempaa nimeämistä. Toimintamalli on kehitysvaiheessa, sen juurruttaminen käytäntöön ei tapahdu nykyisen hankkeen aikana vaan jatkuu hankkeen jälkeen. Pilottiryhmässä aloitti vuosi sitten kahdeksan nuorta. He ohjautuivat ryhmään eri erikoisaloilta. Viiden vuorokauden aloitusjakson jälkeen ryhmä on kokoontunut säännöllisesti kerran kuukaudessa, 4 tuntia kerrallaan, teemalla: Kokemuksia - Kohtaamisia ja Konkretiaa. Pilottiryhmästä saatuja kokemuksia hyödynnetään jatkossa PPSHP:n kurssitoiminnassa. Ryhmien välillä projektikoordinaattori on toiminut nuoren yhdyshenkilönä, rinnalla kulkijana. Työskentely toteutui intensiivisenä palvelu/-kuntoutusohjauksen mallin mukaisesti. Tästä saatuja kokemuksia tullaan jatkossa hyödyntämään erikoissairaanhoidon kuntoutusohjauksessa sekä erikoissairaanhoidon ja peruspalveluiden yhteistyön kehittämisessä. Pilottiryhmän nuorten kohdalla tähän asti saadut tulokset ovat olleet rohkaisevia. Kaikki nuoret jatkavat ryhmässä edelleen. Heille on löytynyt jokin kiinnekohta ja mielekästä tekemistä arkeen. Nuorten sosiaaliset kontaktit ovat lisääntyneet ja toivo tulevaisuuden suhteen on herännyt. Kaksi nuorista on löytänyt opiskelupaikan, kolme nuorta muuttanut joko kotoa tai palveluasumisesta itsenäisempään, asumiseen. Ryhmän nuoret ovat itse Virta-hankkeen väliarvioinnissa tuoneet esille lukuisia positiivisia muutoksia elämässään. Nykyisessä palvelujärjestelmässämme asiakkuus on hajautettu eri toimijoille, jolloin kukaan ei koskaan opi tuntemaan asiakasta kunnolla, todellista asiakkaan kohtaamista tapahtuu harvoin. Sähköisestä viestinnästä haetaan ratkaisuja kaikkiin ongelmiin, vaikka näitten syrjäytyneiden nuorten kohdalla netti ja muu teknologia ovat pikemminkin syrjäytymisen pakopaikka kuin ratkaisu. Se mikä näyttää auttavan, on ihmisen toistuva henkilökohtainen kohtaaminen, pitkäaikainen suora ja kasvokkain tapahtuva asiakkuus.

6 Sivu 6/6 Kun nuorella havaitaan syrjäytymistä, on tärkeää, että jossakin kohtaa palvelujärjestelmäämme kohtaaminen tapahtuu. Jonkun on selvitettävä, mitä nuoren arkeen kuuluu. Minkälainen arjen ja elämänhallinta nuorella on? Onko mielekästä tekemistä kodin ulkopuolella, onko olemassa syitä miksi nousta aamulla sängystä ylös? Jo syrjäytyneet /syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat motiivi-päämäärää, intensiivisen, henkilökohtaisen tuen ja avun. Lisäksi he tarvitsevat pitkäaikaisen asiakkuuden kasvokkain Mikä taho palvelujärjestelmässämme vastaa tänä päivänä tähän tarpeeseen, missä nuori kokonaisuudessaan tulee kohdatuksi?