Sääksjärven seurakuntakeskus Hankeohjelma 1. Tausta Sääksjärven seurakuntakeskuksen tulevaisuutta pohtinut hanketyöryhmä kokoontui vuoden 2009 aikana kaksi kertaa. Hanketyöryhmän käytössä ja merkittävänä pohjana oli arkkitehti Pekka Mäenpään kesällä 2009 tekemä ja koostama kysely, joka oli suunnattu talon käyttäjille. Työryhmän työn tuloksena on tässä esitettävä hankeohjelma. Työryhmä esittää, että nyt laadittua hankeohjelmaa käytetään talon parantamisen ja korjaushankkeiden ohjeellisena runkona. Hankeohjelma on laadittu siten, että talon korjausta voidaan tehdä vaiheittain, kuten osin on jo meneteltykin mm. vesikattojen osalta. Hankeohjelma jakaantuu tekstiosaan sekä taulukkomuotoiseen koosteeseen, jossa on mukana myös arvio kustannuksista ja alustava käsitys toteuttamisajankohdasta. 2. Tuleva käyttötarkoitus ja korjaustyön tavoitteita 2.1. Monitoimisali, kappeli ja sakasti Tilojen käytön osalta kohteen merkittävin muutos on kookkaan monitoimisalin käyttötarkoituksen muuttaminen siten, että runsaasti tilaa vaativaa lentopalloa tai aikuisten sählyä tilassa ei enää jatkossa pelata. Vähemmän tilaa vaativaa liikunnallista käyttöä, kuten lasten pelejä ja leikkejä, voimistelua ja nuorten toimintaan liittyviä liikunnallisia toimintoja salissa voidaan edelleen jatkaa. Perusteena tälle linjaukselle on aikuisten kilpaurheilua lähellä olevan liikunnan asiallinen erillisyys seurakunnan toiminnoista. Vastaavia tiloja löytyy lähialueiden kouluista ja muista liikuntatiloista toisin kuin talon rakentamisajankohtana, jolloin liikuntasalin rakentamisella on ollut myös alueelliseen palvelurakenteeseen liittyvää merkitystä. Toisena perusteena on tilan huono soveltuvuus pelikäyttöön. Salin korjaaminen liikunnan ja pelaamisen ehdoilla vaatisi korjaustyön suunnittelua liikuntatilalle asetettavien vaatimusten mukaan, jolloin sen toimintaa kirkkosalina olisi hyvin vaikea sovittaa samaan suunnittelutavoitteeseen.
Monitoimisali muutetaan palvelemaan nykyistä luontevammin kokoontumistilana rakentamalla tilanjakajana toimiva siirtoseinärakenne suunnilleen salin kolmasosan verran alttarisyvennyksestä länsisuuntaan. Alttarisyvennyksen puoleisella osalla salia voidaan alakattojen ja valaisimien sekä pintarakenteiden muutosten avulla tilasta muodostaa aikaisempaa selvemmin kirkollisia toimituksia, juhlia ja musiikkiesityksiä palveleva tila, jossa kalusteet voivat olla lähtökohtaisesti paikallaan. Korkean osan viihtyisyyttä voidaan parantaa valaisin- ja pintarakennemuutoksin. Normaalikäytössä korkea osa toimii vähemmän tilaa vaativan liikunnallisen toiminnan käytössä. Suurten osanottajamäärien tilaisuuksia varten alttarin puoleisen osan ja korkean osan välinen siirtoseinä voidaan avata, jolloin saadaan suuri yhtenäinen tila suurten juhlien, joululaulutilaisuuksien ja myyjäisten järjestämistä varten. Kappelin, sakastin ja varaston tilajärjestelyt suunnitellaan ja korjataan samassa yhteydessä siten, että ne muodostavat yhdessä salitilojen kanssa toimivan kokonaisuuden. 2.2. Kerhotilat Kerhotiloissa toteutetaan tarvittavat pintarakenne- ja kalustekorjaukset / kalustetäydennykset. Kerhoja ja muita kokoontumistarpeita varten voidaan toteuttaa erillinen tila entisen asunnon paikalle. Keittiössä, kylpyhuoneessa ja toimistohuoneena olleessa huoneessa tehdään pintarakenne- ja kalustekorjauksia sekä mahdollisesti vähäisiä tilamuutoksia. 2.3. Aula-, kahvio- ja wc-tilat Tiloissa tehdään tarvittavat pintarakenne- ja kalustekorjaukset, mutta ei tilamuutoksia. 2.4. Keittiö ja tarjoilutila Keittiössä ja tarjoilutilassa tehdään elintarvikehuoneistolle asetettavien vaatimusten mukaiset korjaukset. Tämä tarkoittaa pintarakenteiden uusimista, kalustekorjauksia, pieniä laitemuutoksia tai täydennyksiä sekä siivouskomeron uudelleenjärjestelyä. 2.5. Muut tilat Muissa tiloissa tehdään pääosin taloteknisten töiden edellyttämiä pintakorjauksia, mutta ei tilamuutoksia.
2.6. Talotekniikka Talon lämmitysjärjestelmä on hiljakkoin saatettu ajan tasalle ja se ei vaadi muutoksia. Ilmanvaihdon parantaminen edellyttää uusien lämmitysputkien johtamista IV-koneiden lämmityspattereille, mutta se ei edellytä lämmönvaihtimen kapasiteetin nostamista. Vesi- ja viemärijärjestelmien muutokset rajoittuvat keittiön ja wctilojen korjauksen mahdollisesti edellyttämiin pieniin kalustetäydennyksiin. Sähköjärjestelmä muutetaan siten, että valaistus uusitaan lähes kokonaan sekä keskukset ja pääosa johdotuksesta uusitaan ainakin osittain. Samassa yhteydessä tehdään ilmanvaihdon ohjausautomatiikan, palo- ja rikosilmoitusjärjestelmien sekä ovilukituksen vaatimat heikkovirtajohdotukset Ilmanvaihtojärjestelmä uusitaan nykyvaatimusten mukaiselle tasolle. Uusiminen voidaan tehdä useissa lohkossa; kerhotilat, salitilat, aulatilat, keittiötilat sekä entisen asunnon tilat. Uusiminen voidaan tarvittaessa toteuttaa lohkoittain eri vuosina. Jäähdytystä ei toteuteta. Ilmanvaihdon uusimisen yhteydessä saatetaan kiinteistöautomaatio- ja säätölaitteet ajan tasalle. 2.7. Vaippa Vesikatto on osittain uusittu ja uusimista jatketaan siten, että vielä korjaamaton osuus uusitaan v. 2010 tai 2011. Samassa yhteydessä korjataan kappelin katon sisäpuolisen vedenpoiston ongelmat. Ikkunat uusitaan kokonaan. Uudet ikkunat ovat puurakenteisia, joissa ulkopuite ja karmin ulko-osat ovat eloksoitua alumiinia. Ulko-ovet korjataan tai osin uusitaan lämmönpitävyydeltään ja varustukseltaan (sähkölukot ym.) nykyaikaisiksi. 2.8. Piha-alue Piha-alue järjestellään kokonaisuutena nykyistä paremmaksi siten, että paikoitus ja liikenne sekä muu oleskelu ovat aikaisempaa selvemmin erotetut toisistaan. Taloa ympäröivä puistomainen alue raivataan puistometsän hoitoperiaatteen mukaisesti. Talon näkyvyyttä ja saavutettavuutta parannetaan. Eräänä talon näkyvyyttä ja kuuluvuutta parantavana tekijänä voidaan harkita myös kellotapulin toteuttamista.
3. Toteutustapa Hanke voidaan toteuttaa useassa vaiheessa. Kiireelliset työt kuten vesikaton korjaaminen voidaan toteuttaa muusta korjaustyöstä erillisenä hankkeena. Kerhotilojen korjaaminen ja niihin liittyvän ilmanvaihdon toteuttaminen voidaan suhteellisen pienenä ja nopeana hankkeena toteuttaa sopivana kesäkautena ennen salitilojen selvästi suurempaa hanketta. Keittiön korjaaminen voidaan tehdä erillisenä hankkeena tai jommankumman edellä mainitun hankkeen yhteydessä. Arkkitehtisuunnittelun tarve on suurin salitilojen korjaamisessa, mutta arkkitehtisuunnittelua kannattaa myös käyttää kerhotilojen ja keittiön korjaamisessa, jolloin kokonaisuus on helpompi hallita ja lopputulos on yhtenäisempi. Muilta osin tilojen korjaamisessa tarvitaan sähkö- ja LVI-suunnittelijoita. Suunnittelun hankinta on hyvä käynnistää ajoissa, vaikka itse suunnittelutyö ulottuisikin hyvinkin pitkälle tulevaisuuteen. Äkkiseltään tarkasteltuna kustannusarvio saattaa vaikuttaa suurelta. Talosta kuitenkin saadaan ao. korjaustoimenpiteillä uudenveroinen ja lisäksi on huomattava että korjaustyön kokonaisaikataulu ulottuu lähes 10 vuoden ajalle. Lempäälässä 27.8.09 Ville Varjo, dipl.ins.
Liite 1 Sääksjärven seurakuntakeskus Hankeohjelman toimenpiteet Toimenpide Kustannusarvio euroa (sis alv) 2010-12 2013-15 2016-18 Vesikaton huovan ja pellitysten uusiminen 60 000 Ikkunoiden uusiminen 40 000 Ulko-ovien kunnostus / uusiminen 15 000 Kerhotilojen pintakorjaukset, sähköistyksen muutokset sekä ilmanvaihdon toteuttaminen Entisen asunnon muutos kerho- / kokoontumistilaksi Keittiötilan pinta- ja kalustekorjaukset, sähköistyksen muutokset, valaisinten muutos sekä ilmanvaihdon toteuttaminen Kahvion ja aulatilojen muutos sähköistys- ja valaistusmuutokset sekä ilmanvaihdon toteuttamisen 160 000 40 000 80 000 120 000 Salitilojen muutos ml. sakastin ja kappelin muutos sisältäen sähköistys- ja valaistusmuutokset sekä ilmanvaihdon toteuttamisen 450 000 Piha-alueen parantaminen 85 000 Kellotapulin rakentaminen 50 000 Yhteensä 200 000 400 000 500 000