Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinta Heikki Kapanen Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinnan osaaminen Vesitornien ja alavesisäiliöiden omistus ja kunnonhallinta on hajautunut ympäri Suomea. Ylläpidon laatu vaihtelee. Ylläpito- ja tarkastustoiminta ei aina ole systemaattista ja kattavaa. Riskejä on jäänyt tunnistamatta. 2 1
Vesitornien ja alavesisäiliöiden tarkastaminen ja korjaaminen on haasteellista Vesisäiliöissä, erityisesti vesitorneissa on vaikeasti havainnoitavia rakenneosia. Poissa silmistä poissa mielestä. Korjaustöiden vaikeus. Vesitornien ahtaat kulkureitit, säiliöiden erikoiset muodot ja korkealla työskentely asettavat haasteita korjausten toteutukselle. Säiliötilojen hygieniavaatimukset sekä lyhyet ja harvinaiset huoltokatkot asettavat poikkeuksellisia rajoituksia työskentelytavoille ja rakennusmateriaaleille. Jääkö tarkastuksia ja korjauksia tekemättä, kun niistä aiheutuu riskejä ja haittaa vedenjakeluun? 3 Vesitornit ja alavesisäiliöt, miten ylläpitotoimintaa voisi kehittää Perusvaatimukset vesisäiliöiden ylläpitoon ja rakentamisen esittää englanninkielinen SFS-EN 1508 standardi Vesihuolto. Vaatimukset veden varastointijärjestelmille ja osille. Se on vahvistettu suomalaiseksi kansalliseksi standardiksi vuonna 1999. Standardi käsittelee asioita varsin yleisellä tasolla. RIL 264-2013 Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinta on ensimmäinen vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallintaan keskittynyt suomenkielinen ohjekirja. Vesitornit ovat yksilöitä. Kyse on vaativista ja poikkeuksellisia rakenteista. Tarkastus- ja korjaussuunnittelutyössä tulee käyttää näihin tehtäviin erikoistuneita konsulttitoimistoja. Urakoitsijoiden valinnassa on huomioitava tehtävän erityispiirteiden vaatimustaso ja urakoitsijoiden kokemus. 4 2
RIL 264-2013 esittää hyväksi havaittuja toimintatapoja Muistilistat viikko- ja vuositarkastuksiin Ohjeet vesisäiliöiden puhdistamiseen ja desinfiointiin Ohjeet ovien lukituksesta ja kulunvalvonnasta Toimintaperiaatteita: ravintoloiden, toimistojen ja erilaisten antennien sijoittaminen vesitornien yhteyteen Tarkastajien ja suunnittelijoiden pätevyysvaatimusohjeet Kuntoarvioiden- ja tutkimusten työvaihekuvaukset ja raportoinnin rakenne Kuntotutkimuksiin soveltuvat tutkimusmenetelmät Rakenneosien tarkastelut ja niihin liittyvät erityispiirteet Korjaushankkeen prosessikuvaus Korjaushankkeiden kilpailuttamisohjeet Vesitornien korjausten suunnittelussa ja toteutuksessa huomioitavat erityispiirteet Vesisäiliöissä käytettävien rakennusmateriaalien soveltuvuus talousvesikäyttöön 5 RIL 264-2013 mukainen esitys tarkastuskäytännöistä Viikoittainen tarkastuskierros (viikonlopun jälkeen), ylläpidosta vastaava, toiminnallisuuden ja hygienian havainnointia. Vuositarkastus (keväällä), ylläpidosta vastaava ja rakennepuolen ammattilainen, vesisäiliön rakenteiden ja lvislaitteiden tarkastelu, erityistä huomiota kiinnitetään vesikaton toimivuuteen. Kuntoarviot vähintään kymmenen vuoden välein, FISE a- vaativuusluokan kuntotutkija, systemaattinen arvio, jossa tarkastellaan rakennesuunnitelmat ja arvioidaan kaikkien rakenneosien kunto nostolava-autoa apuna käyttäen. Kuntotutkimukset, kun havaitun vaurion tarkempi selvittäminen sitä vaatii tai mikäli on tarvetta selvittää kunto-, materiaali- tai mittatietoja korjaussuunnittelua varten. Kuntotutkimuksen suorittamiseen osallistuu FISE a-vaativuusluokan kuntotutkija ja AA-vaativuusluokan betonirakenteiden suunnittelija tai sen vaatimustasoa vastaavat näytöt omaava henkilö. Vesisäiliötilassa käyvillä henkilöillä pitää olla voimassa oleva vesityökortti. 6 3
Tunnistatko riskejä? Vesikattorakenteiden puutteet Vesikaton kunto on riski säiliötilan hygienialle. Silti vedeneristeen päälle perustetut antennit ovat hyvin yleisiä. Läpivientejä pitäisi välttää tai niiden kohdilla pitäisi käyttää asianmukaisia tuentoja ja laipallisia tiivisteitä. Säiliötilojen kulkureitit pitäisi olla hyvin suojattuja. Kulkuaukkojen sijoittamista katettuun tilaan suositellaan. 7 Tunnistatko riskitekijöitä? Hygieniariskejä Säilötilan ilmanvaihtoaukoissa pitäisi olla suojaverkot ja suodattimet. Vesikaton vedenpoiston johtaminen säiliötilan kautta on hygieniariski. Säiliötilan puisiin (katto)rakenteisiin liittyy homehtumis- ja lahoamisriskejä. Säiliötilassa käytettävien rakennusmateriaalien pitää olla talousvesikäyttöön soveltuvia. Säiliötilan korjaustyöt päättyvät aina säiliötilan pesuun ja desinfiointiin sekä veden laadun varmistamiseen. 8 4
Tunnistatko riskitekijöitä? Puutteelliset kulkutiet Uuden rakennuksen kulkureittien turvallisuusmääräykset on esitetty RakMK F2:ssa. Rakennustyömaata koskee VNa 2005-2009. Vasemmassa valokuvassa näkyvälle tarkastustilaan johtavalle kulkuaukolle on tehty kaitein varustettu kulkusilta. Altaiden päällä ei saisi olla sellaisia kulkureittejä, joilta lika-aineita voi päästä veteen, kuten ritilätasoja. 9 Tunnistatko riskitekijöitä? Säiliöiden vesivuodot Säiliöiden vesivuodot aiheuttavat: pakkasvaurioita kylmissä betonirakenteissa, teräs- ja jänneteräskorroosiota, lämmöneristeiden vettymistä ja julkisivuverhouksia tukevien puurakenteiden lahoamista. Vesivuodoista voi seurata vaurioita, joista johtuen esim. julkisivuverhouksia irtoaa ja pahimmassa tapauksessa rakenteiden kantavuus vaarantuu. 10 5
Tunnistatko riskitekijöitä? Irtoilevat rakenneosat Julkisivuista irtoavat laasti- ja betonikappaleet, levyt sekä katolta putoava lumi ja jää ovat tyypillisiä ongelmia vesitornikohteissa. Vesitornien ympärille suositellaan suoja-aitojen rakentamista, mutta ne eivät saisi estää nostolavaauton käyttöä pelastus- tai tarkastustilanteessa. 11 Tunnistatko riskitekijöitä? Kantavien rakenteiden halkeilu Säiliötilojen kantavien rakenteiden halkeamien tarkastelu edellyttää nostolavaauton käyttöä. Halkeamien syyt ja seurausvaikutukset on arvioitava tapauskohtaisesti. Halkeamat kartoitetaan ja niiden leveydet mitataan. Halkeilleiden rakenteiden suunnitelmiin paneudutaan ja tarvittaessa tehdään laskennallisia kantavuustarkasteluja, jotta oikeat korjaustoimenpiteet osataan suunnitella. 12 6
Tunnistatko riskitekijöitä? Rakenteiden rapautuminen Säröillyt betonipinta enteilee pakkasrapautumista. Veden jäätyminen säröissä ja huokosissa aiheuttaa painetta, joka rapauttaa betonia. Alkavaa rapautumista voidaan tutkia vetokokein ja hienäyttein. Mureneva betonipinta on merkki vakavasta pakkasrapautumisesta. Timanttiporatussa lieriössä pakkasrapautuminen näkyy betonipinnan suuntaisena lustona (yleensä tämän havaitsee vasta hieanalyyseissä). 13 Tunnistatko riskitekijöitä? Teräskorroosio Teräskorroosio aiheuttaa betonipintojen lohkeamista ja vakavammissa tapauksissa myös rakenteiden sortumisriskejä. Teräskorroosioriskejä kartoitetaan mm. betoniraudoituksen peitekerrosmittauksin ja betonipinnan karbonatisoitumissyvyyden määrityskokeilla ja rakenneavauksilla. Jyväskylän Kangasvuoren vesitornin sortumaan johti jänneterästen viivästynyt vetymurtuma. Vetymurtuman syntyyn vaikutti teräskorroosio. 14 7
Tunnistatko riskitekijöitä? Puutteellinen ylläpito Vesitornien julkisivujen kuntoarvioissa ja tutkimuksissa pitää käyttää nostolava-autoa. Jyväskylän Kangasvuoren vesitornin sortumiseen vaikutti osaltaan vasemman puoleisen valokuvan kaltaiset vuotavat elementtisaumaukset (valokuva ei ole sortuneesta vesitornista). Säiliötilan puhdistuksen yhteydessä on hyvä tehdä säiliötilan kuntoarvio (dokumentoida tarkastus). Oikean puoleisessa valokuvassa näkyy säiliötilan vaurioitunut pinnoite. Säiliötiloissa on myös havaittu talousvesikäyttöön soveltumattomia pinnoitteita. 15 Riskit saadaan hallintaan systemaattisella tarkastustoiminnalla sekä suunnitelmallisella ja ammattitaitoisella ylläpitoja korjaustoiminnalla. 16 8
Kiitos 17 9