KAAVOITTAJAN VASTINEET SAATUIHIN LAUSUNTOIHIN KOSKIEN RANTAYLEISKAAVA JA KYLÄKAAVALUONNOKSIA ( )

Samankaltaiset tiedostot
KAAVOITTAJAN VASTINEET SAATUIHIN LAUSUNTOIHIN KOSKIEN RANTAYLEISKAAVA JA KYLÄKAAVAEHDOTUKSIA ( )

Kemien koulun ja hoivakodin asemakaavamuutos

Selvitykset ja vaikutusten arvioinnit

Sipoon kunta, Nikkilä PORNAISTENTIEN KIERTOLIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty

Rautjärven kunta Rautjärven rantayleiskaavan muutos ja laajennus

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

Kirkonkylän osayleiskaava

Siuruanjoen alaosan rantaosayleiskaava

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

Korttelin 4001 asemakaava

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

Ranta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa.

A Asemakaavan muutos. Hirsimetsäntie 5-7 (Kivistönmäki), Kiveriö. Lahti.fi

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

HANKASALMEN KUNTA ARMISVEDEN JA YMPÄRISTÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS

Lausunto Riihimaan ranta-asemakaavan muutoksesta 5, ehdotusvaihe

Pienvesistöjen rantaosayleiskaava, eteläosa

HANSAS II, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty

Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Kaupunkisuunnittelu Yleiskaavoitus Pvm Tela.. MITOITUSPERIAATTEET. Kymijoen rantaosayleiskaava, pohjoisosa

PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Båssastranden asemakaava

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PUUMALAN KUNTA LIETVESI-SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLA PITKÄSAARI Selostus luonnos

ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA

Taajama-alueen osayleiskaavan muutos

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1. Kaavaluonnoksen selostus

Tjäruholmen ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos / Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan ranta-asemakaava

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

SAVONLINNAN KAUPUNKI UITONSALON RANTAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN PYHÄLÖSSÄ TILALLA 4:69 LEHTOSALO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

SAVONLINNAN KAUPUNKI JOKINIEMI - KURKINIEMI RANTAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Kymijoen - Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos ja täydennys. Valituksessa esitetyt vaatimukset hallinto-oikeudessa:

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Ranta-asemakaavan alue Joutsan rantaosayleiskaavassa, muutosalue rajattu punaisella

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

A D/3667/ /2015 1(6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

TAMPERE, KÄMMENNIEMI TILAN KOIVUNIEMI RN:o 1:4 RANTA-ASEMAKAAVA

Lausunto Suojarannan ranta-asemakaavan muutos, luonnosvaihe

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) KOIVURANNAN RANTA-ASEMAKAAVA. ENO, KALTIMOJÄRVI Tila Koivuranta

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

Ruotsalaisen rantaosayleiskaava

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

LOPPI, OJAJÄRVI, ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Ote rantaosayleiskaavasta, kaava-alueen rajaus

KALLIOMÄEN RANTA-ASEMAKAAVA

OPAS RANTA-ASEMAKAAVAN LAADINTAAN.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie Tammela puh

A Asemakaavan muutos. Tapparakatu 15 Launeen päiväkoti Laune. Lahti.fi Maankäyttö- ja aluehankkeet MS/RK

A Asemakaava ja asemakaavan muutos. Suopursunkatu 5, 7 ja 9, Möysä. Lahti.fi Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS PITKÄJÄRVEN ALUE

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. vireille tulo:

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELISSA 8216

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kokemäen Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan muutos 2, Kokemäen kaupunki, Ehdotusvaihe

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus


RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

Kaavaehdotus III oli nähtävillä Kaavaehdotuksesta saatiin 9 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet.

Tuusniemen kunta. Kaavaselostus TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS P S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS LIESIJÄRVI, NIVUSJÄRVI, ISO-MADESJÄRVI, JÄNISJÄRVI. Kaupunki : PARKANO Tila : Valtionmetsämaa

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5403/ /2016

Transkriptio:

1(10) Pertunmaan kunta Pertuntie 14 19430 PERTUNMAA KAAVOITTAJAN VASTINEET SAATUIHIN LAUSUNTOIHIN KOSKIEN RANTAYLEISKAAVA JA KYLÄKAAVALUONNOKSIA (21.5.2004) Sisältö 1 Ympäristökeskukset... 2 1.1 Etelä Savon ympäristökeskus... 2 1.2 Hämeen ympäristökeskus... 6 1.3 Keski Suomen ympäristökeskus... 7 2 Maakuntaliitot... 7 2.1 Etelä Savon liitto... 7 2.2 Keski Suomen liitto... 8 2.3 Päijät Hämeen Liitto... 8 3 Muut viranomaiset... 9 3.1 Tiehallinto... 9 3.2 Ratahallintokeskus... 9 3.3 Järvi Suomen merenkulkupiiri... 9 3.4 Savonlinnan maakuntamuseo... 10 3.5 Etelä Savon metsäkeskus... 10 4 Naapurikunnat... 10 4.1 Heinolan kaupunki... 10 4.2 Hirvensalmen kunta... 10 4.3 Joutsan kunta... 10 5 Pertunmaa... 10 5.1 Teknisten ja ympäristöpalveluiden lautakunta... 10

2(10) 1 Ympäristökeskukset 1.1 Etelä Savon ympäristökeskus lausunto 16.8.2004. Luontoselvitys Lausunnossa tuotiin esille luontoselvityksen puutteita. Luontoselvitystä on lausunnon saamisen jälkeen täydennetty. Luontoselvityksen maastotöitä jatkettiin kesällä 2004. Kaikilla järvillä, joille osoitettiin uutta rakentamista, on käyty maastossa (58:lla järvellä 119:sta). Maastokäynnit keskitettiin luonnoksessa osoitettuihin uusiin rakennuspaikkoihin ja niiden ympäristöön. Luontoselvitystä on täydennetty lausunnossa esitetyn mukaisesti: lisäselvitysten ajankohdat ja menetelmät, järvikohtaiset luonnehdinnat valuma alueittain, arvokkaiden luonto ja maisemakohteiden kohdekuvausten yhteyteen lisättiin toimenpidesuositukset. Selkävesilinnustotietoja täydennettiin maastohavaintojen pohjalta. Päijät Hämeen lintutieteellisellä yhdistyksellä ei ole koko Pertunmaata kattavia linnustotietoja, joita kaavoittaja voisi saada käyttöönsä. Maankäyttö ja rakennuslain 9 :n mukaan: Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maankäyttö ja rakennusasetuksen 1 :ssä säädetään edelleen: Maankäyttö ja rakennuslain (132/1999) 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

3(10) Katsomme, että laaditut luontoselvitykset ovat riittäviä rantayleiskaavan suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin. Kaavaehdotukseen tehdään seuraavat muutokset: kaikki rakentamattomat pikkusaaret ja luodot muutetaan MYalueiksi. MY alueen kaavamääräystä täsmennetään seuraavasti: Maa ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alueen rakennusoikeus on siirretty AP, AM, RA ja RM alueille. Maisemaa merkittävästi muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattava toimenpide on kielletty ilman MRL:n 128 :n mukaista maisematyölupaa. luo alueen kaavamääräystä täsmennetään seuraavasti:. Alueella ei saa suorittaa sen luonnonarvoja heikentäviä toimenpiteitä. Alueen rakennusoikeus on siirretty AP, AM, RA ja RM alueille. Maisemaa merkittävästi muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattava toimenpide on kielletty ilman MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa. Mitoituksesta Pertunmaan rantayleiskaavassa Rantayleiskaavalla pyritään jakamaan rakennusoikeus tasapuolisesti maanomistajien kesken. Pertunmaan olemassa olevaa tiheää lomarakentamista ei voida muuttaa pienemmäksi. Rantayleiskaavalla pyritään jättämään vapaita ranta alueita virkistyskäyttöön sekä suojelemaan luonto ym. arvoja Näiden asioiden täydellinen yhteensovittaminen on mahdotonta nykyisellä rakentamismäärällä, koska jotkut kantatilat ovat ylittäneet rakennusoikeutensa rajusti. Esimerkiksi Koskion rannoilta löytyy kantatila, jonka rakennustiheys on 25 lomarakennusta / muunnettu rantaviivakilometri (rantaviivaa n. 2 km). Lisäksi on monia muita kantatiloja joiden rakennustiheys on yli 15 lay / mrvkm.. Mitoitusvyöhykkeiden normaali mitoitus on 5 lay /mrvkm, jos mitoitus poikkeaa tästä, sille on olemassa perustelut. Lihavanpään korkea mitoitus perustuu keskusta alueen ja viemäriverkoston läheisyyteen. Alueen rannoilla uudet rakennuspaikat merkitään ehdotuksessa asuinrakentamiseen. Vesihuollon järjestämisestä säädetään vuonna 2001 annetussa vesihuoltolaissa ja 2004 alusta voimaan astuneessa vesihuoltoasetuksessa. Sen mukaan kunta hyväksyy vesihuoltolaitoksen toiminta alueen. Tällä toiminta alueella tulee kiinteistöjen liittyä vesi ja jätevesiverkostoon.

4(10) Koska vesihuollon lainsäädäntö on uutta, ei vielä ole kaavoituskäytäntöä ohjaavia korkeimman oikeuden päätöksiä. Rantayleiskaavaan voitaneen merkitä esimerkiksi: vesihuoltolaitoksen toiminta alue ja / tai vesihuoltolaitoksen suunniteltu toiminta alue. Merkintää tulee täydentää kunnanvaltuuston toiminta aluetta koskevaan päätökseen joka on taas perustunut vesihuollon kehittämissuunnitelmaan kaavamääräyksiin voidaan lisätä määräys jossa kerrotaan lain sisältö eli milloin toiminta alueen kiinteistöjen tulee vesihuoltolain mukaan liittyä verkostoon. Kaikki nämä merkinnät ovat informatiivisia. KHO käsittelee tällä hetkellä rantayleiskaavaa, jossa on kielletty vesikäymälän rakentaminen. Ympäristöministeriön kannan mukaan kunta voi kiellon asettaa, jos se katsoo, että se ei voi turvata umpisäiliöiden tyhjennysjärjestelmää. Esimerkiksi saariin tämä kielto voisi olla perusteltua tehdä. Poikkeamisluvista Rantayleiskaavaluonnos on tehty niiden tietojen perusteella, joita olemme saaneet kunnasta. Ilmeisesti käytössämme oli puutteelliset tiedot poikkeuslupien osalta. Tiedot poikkeusluvista on tarkistettu kunnasta ja ne otetaan kaavassa huomioon, ne eivät kuitenkaan voi vaikuttaa kaavan yhteneväisiin mitoitusperiaatteisiin. Poikkeusluvan saaneet rakennukset merkitään kaavaan olemassa olevina rakennuksina. Kaavamääräykset ja merkintätavat Rakennusoikeus on määritelty tehokkuudella e = 0,05, kuitenkin enintään RA tontilla 250 krs m 2 ja AP tontilla 350 krs m 2. Rakennusoikeus sisältää myös talousrakennukset. Lisäksi RA alueella on määrätty, että rakennusoikeutta laskettaessa rakennuspaikan syvyydeksi katsotaan noin 70 m rannasta. Luonnoksessa määritelty tehokkuus on sama kuin rakennusjärjestyksessä on käytetty. Täysi rakennusoikeus muodostuu 5 000 m 2 tontilla, jonka rannansuuntainen leveys on 71 m. Näillä säädöksillä on pyritty turvaamaan riittävä väljyys ranta alueella. AP tonttien maksimirakennusoikeus ei ole poikkeuksellisen suuri nykyaikana. Se on mahdollista 7 000 m 2 suuruisella tontilla. Rantayleiskaavaehdotuksessa kunta voi alentaa rakennusoikeuksien maksimimäärät ympäristökeskuksen ehdotuksen mukaiseksi. Rantayleiskaavassa voidaan luonnon olosuhteiltaan herkille alueille määritellä pienempi rakennusoikeus esim. määräyksellä RA 1. Tehokkuus e = 0,03 ja maksimi 150 m 2. Ehdotamme, että RA 1 määräys annetaan pieniin saariin, lampiin ja Natura alueelle sijoittuville rakennuspaikoille.

5(10) Rakentamisetäisyydet rannasta voidaan haluttaessa muuttaa rakennusjärjestyksen mukaisiksi. Lattiakorkeudet laitetaan vastaamaan rakennusjärjestyksen määräystä + 1,5 metriä keskiveden korkeudesta. Kaavamääräyksistä puuttuvat ja kaavakartalla heikosti erottuvat merkinnät korjataan ehdotukseen. Lisäksi kaikki lausunnossa olleet kaavakarttaan liittyvät asiat muutetaan lausunnon mukaiseksi. Ranta asemakaavat on merkitty liitekarttaan. Niiden nykyiset rajaukset voidaan lisätä rantayleiskaavaan. Tieto on kuitenkin muuttuva ja voi siten aiheuttaa myöhemmin sekaannuksia. Ehdotamme, että rantaasemakaavojen rajaukset merkitään kaavakarttaan ja annetaan näille alueille määräys, jossa tulee noudattaa ranta asemakaavan määräyksiä. Ranta asemakaavoja muutettaessa, noudatetaan rantayleiskaavan mitoitusperiaatteita. Kyläkaavoista laaditaan omat selostuksensa ja niiden luonne kuvataan siinä. Kun osayleiskaava alueet ovat päällekkäin, on oikeusvaikutuksia vain rantaosayleiskaavalla. Käyttötarkoituksen muutos Annamme ohjeellisen määräyksen, jossa määritämme kriteerit lomarakennuksen muuttamisesta vakituiseksi asuinrakennukseksi. Kriteerit ovat samat kuin kaavaluonnoksessa. Kriteerit toimivat suositeltavana ohjeena kunnalle, kun haetaan poikkeamislupaa käyttötarkoituksen muutokseen. Suojelumääräykset Koska suojelu on tarkoitus toteuttaa luonnonsuojelulailla. Ehdotamme, että Natura alueet muutetaan SL alueiksi lukuun ottamatta Naturan sisälle osoitettavia rakennuspaikkoja ympäristöineen, jotka merkitään MY/sl merkinnällä. Rakennuspaikat, joita ei ole voitu siirtää Natura alueen ulkopuolelle merkitään RA Y merkinnällä ja niiden vaikutukset Naturaan arvioidaan. Luonnontilaisiin pienvesiin ei kohdistu rakentamista tai muuta muutosta. Virkistys Virkistysalueiksi on merkitty kunnan ja valtion omistamat soveltuvat alueet ja rantakaavojen virkistysalueet. Taajama alueen raja Rantayleiskaavan rajausta tarkennetaan kaavaehdotukseen yhteistyössä kunnan kanssa. Lisäksi Kuortissa 5 tien liittymän läheisyydessä oleva ranta asemakaava alue osoitetaan selvitysalueena, jota tulee tarkastella ranta asemakaavaa muutettaessa matkailu ja satamatoimintojen alueena.

6(10) 1.2 Hämeen ympäristökeskus lausunto 15.7.2004. Pertunmaan kunnanvaltuuston 17.11.2003 päätöksen mukaisesti lampien mitoitus pienillä alle 20 ha:n vesistöillä on 4 lay/mrvkm. 1 3 ha:n vesistöillä rakennusoikeus on 1 lay ja se on pyritty siirtämään isommille vesistöille Käyttötarkoituksen muutos Pohdimme kolmea eri vaihtoehtoa 1. Emme huomioi rantayleiskaavassa asiaa lainkaan Jolloin kunta voi omalla poikkeamisluvallaan muuttaa käyttötarkoituksen 2. Annamme yleisen määräyksen, jolla määritämme kriteerit käyttötarkoituksen muutokselle Kriteerit toimivat noudatettavana ohjeena kunnalle poikkeamista haettaessa 3. Määritämme alueet, joilla muuttamiseen ei vaadita poikkeamislupaa Tutkimme ja osoitamme alueet, joilla käyttötarkoituksen muutos ei vaadi poikkeamislupaa

7(10) 1.3 Keski Suomen ympäristökeskus 2 Maakuntaliitot lausunto 13.8.2004. 2.1 Etelä Savon liitto Eri mitoitusvyöhykkeistä puhuttaessa Pertunmaan rantayleiskaavaluonnoksessa verrataan loma asuntojen määrää aina muunnettuun rantaviivan pituuteen, jos ei toisin mainita. Asia kuitenkin esitetään selkeämmin kaavaehdotuksessa. Suonteen rannoilla mitoituksena on 5 loma asuntoa muunnettua rantaviivakilometriä kohden. Suonteen rannat ovat Pertunmaan puolella tiivisti rakennettuja ja jotkut maanomistajat ovat ylittäneet kantatilaselvityksen mukaan yleiskaavan mitoitusperiaatteiden mukaisen rakennusoikeutensa huomattavasti. Luonnoksessa Suonteelle on tulossa vain 2 uutta lomarakennuspaikkaa. Nämä 2 uutta lomarakennuspaikkaa eivät käytännössä vaikuta yleisten virkistysalueiden määrään. Lisäksi Suonteen Pertunmaan puoli on seutukaavassa merkitty RA alueeksi, jolla voidaan sallia normaalia tiheämpää lomarakentamista. Edellä mainitut asiat, luontoarvot ja Joutsan rantayleiskaavan mitoitus huomioonottaen mielestämme Suonteen mitoitusta 5 lay / muunnettu rantaviivakilometri ei ole perusteita muuttaa. Lausunnon liitteenä olevan koko maata koskevasta rantayleiskaavojen tilastosta ilmenee, että tilaston pohjana olevissa rantayleiskaavoissa oli ennestään rakennettu hieman yli 30 000 loma asuntoa. Kaavoissa niihin vahvistettiin lähes 44 000 rakennuspaikkaa. Näin kaavan tuoma lisäys oli 45 %. Pertunmaan rantayleiskaava lisää rakennuspaikkojen määrää vain 16 %:lla. lausunto 26.8.2004. 110 kv voimajohdot, melontareitti, kalataloudellisesti arvokkaat vesistöt (kav), sekä Savon ja Hartolan rajakivet (SM) merkitään kaavaan. Myös kaava aluetta sivuava valtakunnallisesti arvokas Kuortti Koiratie maisematie merkitään kaavaan kulttuurimaisemamerkinnällä ja Seppälänjoen Natura alue SL merkinnällä. Lisätään kaavamääräyksiin pohjavesialueen merkinnät ja tarkennetaan Tilliniemen virkistysalueen rajausta seutukaavaa vastaavaksi. Teiden osalta viittaamme vastineeseen Tiehallinnolle. Nipulin sora aluetta (EO2) ei merkitä kaavan, koska se on vahvistetulla ranta asemakaava alueella. Rantayleiskaavassa käytetty muunnetun rantaviivan kohtuullistamissäännös on kunnanvaltuuston hyväksymien mitoitusperiaatteiden mu

8(10) 2.2 Keski Suomen liitto kainen. Muunnetun rantaviivan kohtuullistamista on käytetty aina kun tilan muunnettu rantaviiva on vähemmän kuin puolet tilan oijotun rantaviivan pituudesta. Esitämme nämä tilat joko kantatilaselvityksessä tai erillisenä liitteenä. Kaavaselostukseen lisätään vaikutusten arvioinnit. Kyläkaavoihin laaditaan selostus, josta selviää mikä merkitys kyläkaavoilla on rakentamisen ja maankäytön ohjaamisessa. lausunto 24.9.2004. Pertunmaan rantojen rakennustiheys on nykyisellään 6,9 lay / muunnettu rantaviivakilometri. Kaavaluonnoksessa esitetty uusi rakentaminen lisää rakennustiheyden 8,0 lay / muunnettu rantaviivakilometri. Tämä lisää lomarakennusten määrää rannoilla 16 %:lla. Suonteella mantereella on muunnettua rantaviivaa Pertunmaan kunnan puolella 18,9 km. Rannoille on rakennettu 130 loma asuntoa ja asuinpientaloa lisäksi ranta asemakaavoissa on 11 rakentamatonta lomaasunnon rakennuspaikkaa. Rakennustiheys on näin ollen 7,4 yksikköä / muunnettu rantaviivakilometri. Rantayleiskaavaluonnoksessa esitettiin Suonteen rannalle 2 uutta rantarakennuspaikkaa. Muistutusten perusteella Suonteen rannalle ei esitetä muita lisärakennuspaikkoja. Särkänniemi esitetään matkailupalvelujen alueeksi. Iso Suojävellä mantereella Pertunmaan kunnan puolella muunnettua rantaviivaa on 2,7 km. Rannoille on rakennettu 22 loma asuntoa ja asuinpientaloa. Rakentamistiheydeksi muodostuu 8,1 yksikköä / munnettu rantaviivakilometri. Kaavaluonnoksessa Iso Suojärven rannoille esitettiin 1 uusi lomarakennuspaikka. Muistutusten perusteella Iso Suojärvelle esitetään lisäksi 2 uutta lomarakennuspaikkaa. 2.3 Päijät Hämeen Liitto viesti 16.8.2004, Mirja Karila Reponen Liitto ei anna asiasta lausuntoa.

9(10) 3 Muut viranomaiset 3.1 Tiehallinto lausunto 13.7.2004. Lausunnossa mainitut tieosuudet lisätään luokituksineen kaavaselostukseen, varauksia koskevaan osaan sekä määräyksiin. Määräyksiin lisätään myös yleismääräys, jossa velvoitetaan käyttämään uusille rakennuspaikoille olemassa olevia tieyhteyksiä ja liittymiä yleisille teille. Muussa tapauksessa tulee olla riittävän ajoissa ennen rakennushanketta yhteydessä tiepiiriin. Kaavassa ei varata tieyhteyksiä uusille rakennuspaikoille. Valtatie 5 Koirakiveen suunniteltu eritasoliittymä merkitään katkoviivalla kaavakarttaan. Linjaoikaisujen merkitseminen kartalle ei ole merkityksellistä, koska lopullinen esitysmittakaava on tarkimmillaan 1:10 000, lisäksi tiealueet ovat pääosin kaava alueen ulkopuolella. Tiehallinnon kiviainesaluetta ei merkitä kaavaan aluevarauksena, koska se on myös kaava alueen ulkopuolella. Tässä kaavassa keskitytään kuitenkin enemmän rantojen maankäyttöön, koska kaava alue on ainoastaan 200 metrin vyöhyke vesistöjen ympärillä. 3.2 Ratahallintokeskus lausunto 3.8.2004. 3.3 Järvi Suomen merenkulkupiiri Lahti Heinola Mikkeli ratalinja sijoittuu rantayleiskaavan alueelle kolmen järven ranta alueella. Sen lisäksi se sivuaa rantayleiskaavan aluetta Kuortissa. Linja vaikuttaa rakentamiseen Paasossa ja Kuortissa. Ratalinjaus oli otettu maakuntakaavasta, johon linjaus on tehty asiaan kuuluvalla tarkkuudella mittakaava huomioon ottaen. Linjaus tarkistetaan ja muutetaan vastaamaan alkuperäistä vuonna 1995 laadittua suunnitelmaa, siten kuin rantayleiskaavan mittakaava sen mahdollistaa. Rantayleiskaavalla ei vaaranneta radan toteuttamismahdollisuuksia. lausunto 28.7.2004. Järvi Suomen merenkulkupiirillä ei ollut huomautettavaa.

10(10) 3.4 Savonlinnan maakuntamuseo lausunto 8.7.2004. 3.5 Etelä Savon metsäkeskus 4 Naapurikunnat 4.1 Heinolan kaupunki Maakuntamuseolla ei ollut huomautettavaa. lausunto 5.7.2004. 4.2 Hirvensalmen kunta 4.3 Joutsan kunta 5 Pertunmaa Etelä Savon metsäkeskuksella ei ollut huomautettavaa. lausunto, saapunut 24.8.2004. Heinolan kaupungilla ei ollut huomautettavaa. lausunto 13.9.2004 Kunnalla ei ole huomautettavaa Pertunmaan kunnan ranta ja kyläyleiskaavaluonnoksesta. lausunto 2.8.2004 Kunnalla ei ole huomautettavaa Pertunmaan kunnan ranta ja kyläyleiskaavaluonnoksesta. 5.1 Teknisten ja ympäristöpalveluiden lautakunta lausunto 19.8.2004. Lautakunnalla ei ollut huomautettavaa. INSINÖÖRITOIMISTO PAAVO RISTOLA OY Matti Kautto osastopäällikkö Markus Hytönen suunnitteluinsinööri