Käsikirja on tehty yhteistyössä EDUCA-INSTITUUTTI OY:n kanssa. Terveydenhuollon diabetesosaamiskartan. käyttäjän käsikirja

Käsikirja on tehty yhteistyössä EDUCA-INSTITUUTTI OY:n kanssa Terveydenhuollon diabetesosaamiskartan käyttäjän käsikirja

Käsikirja Terveydenhuollon diabetesosaamiskartan käyttäjille JOHDANTO 3 OSA I: PERUSAJATTELU OSAAMISESTA JA OSAAMISKARTOITUKSESTA 5 1 DIABETESOSAAMISKARTTA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN APUNA 5 1.1 Mitä osaaminen on? 5 1.2 Diabetesosaamiskartta 8 1.3 Diabetesosaamiskartta työyhteisöjen tukena 12 OSA II: DIABETESOSAAMISKARTAN KÄYTTÖ TYÖYHTEISÖSSÄ 15 2 LIIKKEELLELÄHTÖ JA TIEDOTUS 15 2.1 Osaamiskartoituksesta vastaava tiimi 16 2.2 Organisaation perustiedot 16 2.3 Tiedotus 17 3 DIABETESHOIDON NYKYINEN TILANNE JA TAVOITETILA 19 4 DIABETESOSAAMISTA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN MUODOSTAMINEN 20 5 DIABETESOSAAMISKARTOITUKSEN TOTEUTUS JA OSAAMISEN ARVIOINNIT 25 6 DIABETESOSAAMISKARTOITUKSEN TULOKSET JA NIIDEN KÄSITTELY 28 7 JOHTOPÄÄTÖKSET TULOSTEN POHJALTA 29 7.1 Tulosten hyödyt yksilöille 29 7.2 Tulosten hyödyt työyhteisölle 30 8 DIABETESOSAAMISEN KEHITTÄMISEN VAIHTOEHTOJA 31 KESKEISET LÄHTEET: 40

Johdanto Suomen Diabetesliitto ry kehitti vuonna 2006 osaamiskartta-menetelmän diabeteksen hyvän hoidon edistämiseksi. Terveydenhuollon diabetesosaamiskarttaa ( pohjustavan hankkeen rahoittajina olivat Sitra, Tekes, Työsuojelurahasto ja Diabetesliitto. Tarkoituksena on, että perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yksiköt hyödyn-täisivät kehitettyä diabetesosaamiskarttaa henkilöstön osaamisen arvioinnissa ja kehittämisessä. Tavoitteena on, että diabetesosaamiskartan avulla hahmotetaan laajasti diabeteksen hoidossa tarvittavaa, eri ammattilaisten osaamista erityisesti tulevaisuuden näkökulmasta. Diabetesosaamisen kartoittamiseen ja sen pohjalta saataviin arviointitietoihin perustuva kehittäminen tähtää perimmältään diabeteksen hyvään hoitoon. Näin ollen diabeteksen hyvän hoidon tavoitteet ja kriteerit ohjaavat vahvasti myös henkilöstön diabetesosaamisen kehittämistä. Tämä käsikirja on tarkoitettu työyhteisöjen tueksi Terveydenhuollon diabetesosaamiskartan käytössä. Käsikirjassa kuvataan konkreettisesti, miten työyhteisö voi sen avulla edetä osaamisen tavoitteiden määrittämisestä kehittämissuunnitelmien laadintaan ja toteuttamiseen. Käsikirjan rinnalla on työkirja, jota täyttämällä voidaan tuottaa omaan työyhteisöön soveltuva suunnitelma. Ensin kannattaa tutustua käsikirjaan, joka tukee diabetesosaamiskartan käyttöä. Tämän jälkeen täytetään työkirjaa, joka sisältää samat aihealueet kuin käsikirja. Työkirjaa täyttämällä muodostuu selkeä suunnitelma, kuinka osaamiskartoituksessa ja sen antamien tulosten hyödyntämisessä voidaan edetä. Sekä käsikirja että työkirja ovat käytettävissä verkossa. Työkirjan aineistoja voidaan täyttää ja tarpeen mukaan tulostaa. Käsikirjan kunkin luvun lopussa on sisältöä koostavia kysymyslaatikoita, joihin liitetyistä linkeistä voi siirtyä työkirjaan. Kuviossa 1 (sivu 4) on esitetty osaamiskartan käytön kokonaisprosessi työvaiheineen. 3

Kuvio 1. Jäsennys diabetesosaamiskartan käsikirjan sisällöistä. (Kuviossa on hyödynnetty kuviota Laadun varmistaminen; Winell K, Laadun varmistamiseen tarvitaan hyvät mittarit, Diabetesliiton vuosikirja 2003) 4. DIABETESOSAAMISTA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN MUODOSTAMINEN tavoiteprofiilien muodostajat erilaiset tavoiteprofiilit - kaikkien osaamiset - tiimin/ryhmän osaamiset - ammattiryhmäkohtaiset osaamiset - erityisosaamiset - henkilökohtaiset osaamiset tavoiteprofiilien kuvaustapa 5. DIABETESOSAAMISKARTOITUKSEN TOTEUTUS JA OSAAMISEN ARVIOINNIT tekninen toteutus arvioijat/arvioitavat henkilöt linkitys muihin osaamisen kartoittamisen menetelmiin linkitys henkilöstön kehittämisen kokonaisuuteen 3. DIABETESHOIDON NYKYINEN TILANNE JA TAVOITETILA nykyinen prosessi ja haasteet diabeteksen hoitoon osallistuvat hoidon tavoitteet ja järjestäminen 6. DIABETESOSAAMISKARTOITUKSEN TULOKSET JA NIIDEN KÄSITTELY tulosten käsittely ja luottamuksellisuus tulosten esittämistavat tulosten käyttötavat 2. LIIKKEELLELÄHTÖ JA TIEDOTUS osaamiskartoituksesta vastaava tiimi organisaation perustiedot tiedotus 7. JOHTOPÄÄTÖKSET TULOSTEN POHJALTA yksilönäkökulma yhteisönäkökulma 1. DIABETESOSAAMISKARTTA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN APUNA 8. DIABETESOSAAMISEN KEHITTÄMISEN VAIHTOEHTOJA SEURANTA SEURANTA - Henkilökunnan koulutus - Resurssimuutokset - Varmistaminen HYVÄN HOIDON MALLI Prosessikuvaus Erillisohjeet KEHITTÄVÄT JA KORJAAVAT TOIMET TOTEUTUMISEN SEURANTA - Mittaukset - Ideat - Valitukset - Työtyytyväisyyskyselyt ANALYYSI - Arvioiva keskustelu - Merkitsevyysanalyysit 4

OSA I: Osaamisen ja osaamiskartoituksen perusajatukset 1 Diabetesosaamiskartta osaamisen kehittämisen apuna Tässä luvussa tarkastellaan, mitä osaaminen tarkoittaa ja miten diabetesosaamiskartassa on hyödynnetty näitä osaamiseen liittyviä näkemyksiä. Luvussa kuvataan diabetesosaamiskartan keskeinen sisältö ja miten työyhteisöt voivat käyttää sitä diabeteksen hoidon kehittämisessä. 1.1 Mitä osaaminen on? Työhön liittyvä osaaminen ilmenee käytännön työtehtävien hoitamisessa toimintana. Toiminta tapahtuu aina tietyssä ympäristössä - esimerkiksi terveyskeskuksessa - ja tietyissä tehtävissä. Toiminnassa käytetään tietoja, taitoja ja kokemusta. Osaamista voidaan kuvata jäävuorimallilla (kuvio 2 sivulla 6), jossa yksilön tiedot, taidot ja toiminta ovat osaamisen ulospäin näkyviä alueita. Niitä voidaan arvioida esimerkiksi sen perusteella, miten näemme henkilön työskentelevän. Lisäksi osaamiseen sisältyvät henkilön käsitys itsestä, motiivit ja arvot sekä yksilölliset piirteet. Nämä eivät näy toisille suoraan, mutta ne vaikuttavat henkilön osaamiseen. Osaaminen on siis kaikkien näiden yhdistelmä. 5

Kuvio 2. Osaamisen jäävuorimalli. (mukaellen Spencer & Spencer 1993) TOIMINTA Tietyssä ympäristössä, tehtävässä tai roolissa = LAADUKAS TYÖN TEKEMINEN TAIDOT NÄKYVÄ OSA TIEDOT NÄKYMÄTÖN OSA ARVOT ASENTEET KÄSITYS ITSESTÄ YKSILÖLLISET PIIRTEET MOTIIVIT Tiedot tarkoittavat esimerkiksi diabeteksen ehkäisyyn liittyvää tietoa, joka on pohjana sille, että henkilö voi toimia tarkoituksenmukaisesti diabeteksen ehkäisyssä. Tiedot yksinään eivät kuitenkaan riitä takaamaan sitä, että henkilö pystyy käytännön hoitotilanteissa toimimaan tarkoituksenmukaisesti. Tarvitaan lisäksi taitoja. Taidot ilmenevät yksittäisinä työsuorituksina, henkilö esimerkiksi osaa ohjata diabeteksen ehkäisyyn liittyvissä asioissa. Diabetekseen liittyvät tiedot ovat pohjana yksittäisinä työsuorituksina ilmeneville taidoille. Toiminta on erilaisten diabeteksen ehkäisyyn liittyvien tilanteiden hallintaa kokonaisuudessaan, jolloin käytetään diabeteksen ehkäisyyn liittyviä tietoja ja taitoja monipuolisesti ja tilanteenmukaisesti. 6

Diabetesosaamiskartassa diabetesosaamisen kuvaukset kertovat, miten henkilön ajatellaan toimivan kyseisen osaamisalueen asioissa työskennellessään perusterveydenhuollossa. Kyse on siis osaamisen näkyvästä osasta. Tähän näkyvään osaamiseen vaikuttavat myös pinnan alla olevat näkymättömät tekijät: arvot, asenteet, käsitys itsestä ja yksilölliset piirteet sekä motiivit. Ne tulevat ilmi ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja toiminnassa, mutta eivät ole helposti kuvattavissa tai konkretisoitavissa. Yksilölliset piirteet ja motiivit suuntaavat käyttäytymistä tiettyjen tavoitteiden suuntaan. Ne vaikuttavat muun muassa siihen, miten kiinnostunut henkilö on hankkimaan diabetesosaamista ja toimimaan diabetekseen ehkäisyyn ja hoitoon liittyvissä tehtävissä. Hyvin motivoitunut henkilö hankkii kaiken aikaa uutta tietoa ja haluaa kehittää diabetesosaamistaan. Jollain toisella taas voi olla hyvätkin tiedot diabeteksesta, mutta hän ei jostain syystä ole motivoinut käyttämään tietojaan monipuolisesti erilaisissa hoitotilanteissa. Arvot ja asenteet vaikuttavat edellisten lisäksi siihen, millaisen käsityksen yksilö luo itsestään. Ne ohjaavat käyttäytymistä ja suhtautumista ympäristöön sekä vaikuttavat siihen, mitä asioita yksilö pitää tärkeinä. Nämä tekijät tuovat muun muassa varmuutta (tai epävarmuutta) toimia diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Kun osaamista kehitetään, myös pinnanalaiset osaamiseen vaikuttavat asiat tulee ottaa huomioon. Niitä voidaan käsitellä esimerkiksi kehityskeskusteluissa. Tässä käsikirjassa keskitytään tarkastelemaan osaamisia ensisijaisesti edellä esitetyn jäävuoren näkyvän osan kannalta. Koska osaaminen liittyy eri työympäristöihin ja tilanteisiin, diabetesosaamistakin tulee viime kädessä aina jäsentää kunkin työyhteisön omista lähtökohdista. Eri työyhteisöissä voi siten olla tarpeen painottaa diabetesosaamiskartastakin eri osaamisia. 7

1.2 Diabetesosaamiskartta Diabetesosaamiskartta osaamisten havainnollistajana Diabetesosaamiskarttaan on sisällytetty ne osaamisalueet, joita diabeetikoita hoitavissa perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon työyhteisöissä tarvitaan diabeteksen ehkäisyssä, diabeetikon hyvässä hoidossa, ohjauksessa ja kuntoutuksessa (Terveydenhuollon diabetesosaamiskartta, Diabetesliitto 2007). Näitä osaamisalueita on kaikkiaan seitsemän, ja ne on esitetty kuviossa 3. Kuvio 3. Diabetesosaamiskartan osaamiset. Diabetesosaamiskartassa on kuvattu erilaisia osaamisia. Osaamisalue 1 on niin sanottua ydinosaamista, ja se tarkoittaa diabetekseen liittyvää ominta, ainutlaatuista osaamista. Se on osaamista, joka on välttämätöntä diabeteksen hoidossa ja ehkäisyssä ja joka jollakin tavoin koskettaa kaikkia työyhteisön diabeteksen hoitoon osallistuvia jäseniä. Osaamiskartassa on lisäksi arvoihin ja toimintatapoihin liittyviä osaamisia (esimerkiksi asiakaslähtöinen työskentely, hoidon ja kuntoutuksen järjestäminen) sekä työskentelytapoihin liittyviä osaamisia (esimerkiksi yksilöohjaus, ryhmäohjaus, kouluttaminen). Lisäksi diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa tarvitaan vuorovaikutustaitoja, ryhmätyötaitoja sekä sosiaaliturva- ja lainsäädäntöosaamista. 8

Osaamistasot Koska on olennaista, että osaamisia voidaan arvioida yhteisillä kriteereillä, diabetesosaamiskarttaan on jo ennalta määritelty osaamistasot (= arviointikriteerit). Osaamistasojen avulla voidaan määritellä, kuinka laajaa tai syvällistä osaamista erilaisissa tehtävissä tarvitaan. Voidaan esimerkiksi määritellä, että diabeteshoitajan tulee tehtävässään hallita osaamisalue 2 eli Asiakaslähtöinen työskentely vähintään sujuvasti, joten hänen osaamisensa tulee olla tällä osaamisalueella tasolla 3. Diabetesosaamiskarttaan määritellyt yleiset osaamisten arviointikriteerit ovat seuraavat: 1 Perusosaaminen Henkilö osaa toimia osaamisalueen asioissa ohjeiden mukaisesti. Henkilöllä on erillisiä tietoja ja taitoja osaamisalueelta. Henkilö hallitsee osaamisalueen perusteet. Henkilö tietää osaamisalueen hoitosuositukset pääpiirteissään ja löytää ne tarvittaessa. 2 Osaaminen on 1:n ja 3:n välillä. Henkilö hallitsee tason 1 osaamisia ja mahdollisesti jotain tasosta 3. 3 Sujuva osaaminen Henkilö osaa toimia osaamisalueella itsenäisesti. Henkilöllä on osaamisalueesta hyvä ja jäsentynyt tietoperusta, ja hän osaa soveltaa sitä työssään. Henkilö tuntee osaamisalueen hoitosuositukset ja osaa soveltaa niitä työssään. Henkilö tuntee osaamisalueella omat kehitystarpeensa. Pääsääntöisesti osaamistason saavuttaminen edellyttää osaamisalueeseen liittyvää kouluttautumista perustutkinnon jälkeen. 4 Osaaminen on 3:n ja 5:n välillä. Henkilö hallitsee tason 3 osaamisia ja mahdollisesti jotain tasosta 5. 5 Erikoisosaaminen Henkilö osaa toimia luovasti ja joustavasti osaamisalueen asioissa. Henkilöllä on kehittävä työote, ja hän löytää uusia ratkaisu- ja toimintamalleja osaamisalueen asioissa. Henkilö auttaa ja ohjaa muita työyhteisön jäseniä osaamisalueen tehtävissä. Henkilö on erityisen perehtynyt asiantuntija ja kouluttaja osaamisalueella. 0 Osaamista ei vielä ole. Kyseessä on esimerkiksi uusi osaamisalue. 9

Vaikka osaamistason 5 kohdalla on erikseen mainittu kehittävä työote, on ajateltu, että kehittämisosaaminen on sisäänrakennettuna myös muissa osaamistasoissa, varsinkin sujuvasta osaamistasosta eteenpäin. Osaamiskarttaan kuuluvat lisäksi osaamisalueittain tarkennetut sanalliset osaamiskuvaukset, jotka konkretisoivat diabetesosaamista käytännön toimintana (Terveydenhuollon diabetesosaamiskartta, Diabetesliitto 2007). Tarkennetut osaamiskuvaukset helpottavat ja yhdenmukaistavat osaamisen arviointia. Esimerkki osaamisaluekohtaisesta tasokuvauksesta: Diabeteksen ehkäisy 0 Osaamista ei vielä ole. Kyseessä on esimerkiksi uusi osaamisalue. 1 Perusosaaminen Tuntee tyypin 2 diabeteksen keskeiset riskitekijät ja metabolisen oireyhtymän Osaa perustella, miksi tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ja riskitekijöiden vähentäminen ja seulonta on tärkeää. Tietää, että sekä nuoruus- että aikuisiällä voi sairastua erilaisiin diabetestyyppeihin. Tuntee tyypin 2 diabeteksen riskitestin 2 Osaaminen on 1. ja 3. välillä. 3 Sujuva osaaminen Tuntee diabeteksen esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden Suomessa ja maailmalla pääpiirteittäin Tuntee hyvin metabolisen oireyhtymän ja osaa soveltaa tätä tietoa työssään. Tuntee elintapojen (tupakointi, alkoholin käyttö, liikunta, ruokavalio, painonhallinta) merkityksen tyypin2 diabeteksen ehkäisyssä Omaa ravitsemustietoutta, ravitsemuspsykologista tietoutta ja liikuntaan ohjaamisen perusteet ja osaa ohjata asiakasta tyypin 2 diabeteksen ja mbo:n riskitekijöiden vähentämisessä Tuntee verensokeripitoisuuden tutkimukset ja diagnoosin rajat (heikentynyt sokerinsieto, kohonnut paastoglukoosi, diabetes) Tuntee suomalaisen DPS- tutkimuksen keskeiset tulokset Tietää mitä on korkean riskin strategia ja väestöstrategia ja osaa hyödyntää tätä työssään Tuntee muutosvaihemallin ja osaa ottaa ohjattavan muutosvalmiuden huomioon ja on saanut lisäkoulutusta elintapamuutoksiin ohjaamisessa Osaa hyödyntää erityisalojen asiantuntijoiden osaamista työyhteisön toimintakäytäntöjen mukaisesti. 10

Tuntee käsitteet primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventio ja tietää, mitä ne diabeteksen yhteydessä tarkoittavat käytännössä Seuraa yleisellä tasolla, mitä tyypin 1 diabeteksen ehkäisytutkimuksissa nousee esiin. 4 Osaaminen on 3. ja 5. välillä. 5 Erikoisosaaminen Osaa tulkita rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden tutkimustulokset ja ohjata asiakasta tulosten perusteella Osaa hyödyntää suomalaisen tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimuksen (DPS-tutkimus) keskeisiä tuloksia työssään ja kehittää omaa työtänsä em. tulokset tuntien tutkivalla otteella Hallitsee kokonaisvaltaisen ja pitkäjänteisen elintapaohjauksen, painonhallintaohjauksen ja valmentavan otteen näissä Tuntee elintapahoidon mahdollisuudet ja tunnistaa tilanteet, joissa elintapamuutokset eivät riitä Pystyy kehittämään uusia toimintatapoja ja -muotoja tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi Tuntee tyypin 1 diabeteksen ehkäisyyn liittyvän patofysiologisen perustan ja ehkäisyyn liittyviä tutkimuksia ja osaa soveltaa tutkimustietoa omaan työhön ja kehittämään sitä tutkimusten avulla Osaamistasot ovat kasautuvia suhteessa toisiinsa, mikä tarkoittaa, että ylempi osaamistaso sisältää myös aikaisemman osaamistason hallinnan. Monissa tapauksissa tason 1 osaaminen yksittäisellä osaamisalueella on riittävää eikä yksittäinen henkilö tarvitse työssään välttämättä kaikkia osaamiskartan osaamisia. Olennaista on, että työparin, tiimin tai työyhteisön jäseniltä yhdessä löytyy tarvittava osaamisten yhdistelmä, jonka avulla työt hoituvat parhaalla mahdollisella tavalla. 0saamistaso 0 tarkoittaa tilannetta, jossa tulevaisuudessa diabeteksen hoidossa tarvittavaa osaamista ei vielä ole. OSAAMISTASOT: Osaamistasot ovat osaamisen arviointikriteereitä. Diabetesosaamiskartassa osaamista voidaan arvioida asteikolla 0-5. Diabetesosaamiskarttaan on määritetty sekä yleiset että osaamisaluekohtaiset tasokuvaukset. Osaamistasojen avulla voidaan määritellä, kuinka laajaa tai syvällistä osaamista eri tehtävissä tarvitaan. 11

1.3 Diabetesosaamiskartta työyhteisöjen tukena Perusterveydenhuollon työyhteisöissä on tällä hetkellä monia haasteita diabeteksen hoidossa. Muun muassa henkilökuntapula, kiire ja henkilökunnan vaihtuvuus aiheuttavat paineita sen lisäksi, että diabeteksen ehkäisyn ja hoidon tarve lisääntyy kaiken aikaa. On tärkeää, että henkilökunnan osaamisesta pidetään huolta näissä muuttuvissa tilanteissa ja myös niin, että pystytään vastaamaan diabeteksen hoidon tulevaisuuden haasteisiin. Diabetesosaamisen kehittämisen yhteydessä tässä käsikirjassa puhutaan usein tiimeistä. Diabeteksen hoitotiimin ajatellaan koostuvan eri tehtävien ammattilaisista. Tiimiin voivat kuulua esimerkiksi diabeteshoitaja, diabeteslääkäri, fysioterapeutti, jalkojenhoitaja ja ravitsemusterapeutti. Seuraavassa kuvataan keskeisiä diabetesosaamiskartan käyttöalueita. Jokainen työyhteisö määrittelee omien tarpeidensa mukaan ne tehtävät, joihin osaamiskarttaa käytetään. Diabetesosaamiskartta rekrytoinnin tukena Jo henkilöstön rekrytoinnissa voidaan hyödyntää diabetesosaamiskarttaa. Joissain tapauksissa jo rekrytointi-ilmoituksessa luetellaan, millaisia osaamisia valittavalta henkilöltä toivotaan. Jos hakijoiden joukosta useammalla on pääosin samanlaiset edellytykset tulla valituksi, hakijoiden osaamisia voi osaamiskartan avulla verrata laadittuun tavoiteprofiiliin. Diabetesosaamiskartta perehdyttämisen tukena Diabetesosaamiskarttaa voidaan käyttää apuna perehdyttämisessä, jolloin perehdytettävä saa hyvän käsityksen siitä, mitä osaamista hänellä tulisi perehdytyksen jälkeen olla. Perehdytettävän kanssa voidaan laatia henkilökohtainen kehittämissuunnitelma, jonka avulla on mahdollista linjata, mitä diabetesosaamisia on kiireellisintä saavuttaa ja minkä osaamisten suhteen voi edetä rauhallisemmin. Diabetesosaamiskartta on myös perehdytettävälle hyvä väline tutustua työyhteisön muiden jäsenten diabeteksen hoitoon liittyviin tehtäviin ja niissä tarvittaviin osaamisalueisiin. Diabetesosaamiskartta apuna henkilöstön kehittämisessä Osaamiskartan avulla voidaan toteuttaa systemaattista henkilöstön kehittämistä ja suunnitella todellisia tarpeita vastaavaa koulutusta. Muun muassa terveydenhuollon täydennyskoulutusta koskevassa suosituksessa kannustetaan osaamiskartoitusten 12

hyödyntämiseen täydennyskoulutuksen suunnittelussa. Suosituksen mukaan terveydenhuollon ammattilaisilla on lakisääteinen velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan (L559/1994) (Terveydenhuollon täydennyskoulutussuositus; Sosiaali- ja terveysministeriö 2004; (http://www.stm.fi/resource.phx/publishing/store/2004/02/ pr1076941420387/passthru.pdf). Työnantaja puolestaan on päävastuussa täyden- nyskoulutuksen mahdollistamisesta ja rahoittamisesta. Parhaissa täydennyskoulutuksen käytännöissä on hyödynnetty henkilöstön osaamiskartoituksia. Diabetesosaamis- kartoituksen hyödyntäminen on täydennyskoulutussuositusten mukaista toimintaa. Lääkäreiden täydennyskoulutuksen järjestämistä ohjaa lisäksi Opas täydennyskoulutuksen järjestäjälle 2007 (Finska Läkarsällskapet, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Lääkäriliitto 2007; http://www.terveysportti.fi/kotisivut/docs/ f13405511/ opas2007.pdf). Sairaanhoitajien täydennyskoulutusta ohjaa Täydennyskoulutuksen laatuvaatimukset -opas (Suomen Sairaanhoitajaliitto 2003; http://www.sairaanhoitajaliitto.fi/mp/db/file_library/x/img/ 11894/file/ laatuvaatimukset.pdf). Näissä molemmissa korostetaan osaamisen moni-puolista arviointia koulutustarpeiden kartoittamisessa. Diabetesosaamiskartan avulla voidaan selvittää, millaisia koulutustarpeita kunkin henkilön diabetesosaamisessa on. Diabetesosaamiskartan vaikutus työyhteisön imagoon Nykyisin monet työntekijät arvostavat työssä kehittymisen mahdollisuuksia. Diabetesosaamiskartan ja siihen liittyvän henkilöstön kehittämisen avulla voidaan konkreettisesti osoittaa, että työyhteisössä arvostetaan työntekijöiden kehittymistä ja kehittämiseen halutaan panostaa. Tällainen työyhteisö nähdään usein hyvänä paikkana ammatilliselle kehittymiselle, ja tämä vaikuttaa työyhteisöstä välittyvään yleiseen mielikuvaan. Tämä kuva puolestaan voi osaltaan houkutella hakeutumaan töihin kyseiseen työyhteisöön. 13

DIABETESOSAAMISKARTAN AVULLA PERUSTERVEYDEN- HUOLLON TYÖYHTEISÖISSÄ voidaan selvittää, millaista diabetesosaamista organisaatiossa on tällä hetkellä. voidaan selvittää, mitä diabeteksen ehkäisyn ja hoidon sekä diabeetikoiden ohjauksen ja kuntoutuksen osa-alueita tulee jatkossa hallita ja kehittää. voidaan asettaa selkeitä tavoitteita diabetesosaamisen kehittämiselle. saadaan muodostettua yhteinen käsitys organisaatiossa olevasta ja tulevaisuudessa tarvittavasta diabetesosaamisesta. Näin diabetesosaamisesta työyhteisöissä käytävä yhteinen keskustelu helpottuu. saadaan selvennettyä, millaista diabetesosaamista eri tehtävissä tarvitaan. saadaan selvennettyä, millaista diabetesosaamista eri henkilöillä on. voidaan tarkennetusti rekrytoida ja perehdyttää uusia henkilöitä. voidaan suunnitella ja toteuttaa tarkoituksenmukaista diabetesosaamiseen liittyvää kehittämistä jokainen tiimi tai henkilö voi itsekin pohtia, mitä osaamisalueita on tarpeen omalla kohdalla kehittää. 14

OSA II: Diabetesosaamiskartan käyttö työyhteisössä 2 Liikkeellelähtö ja tiedotus Tässä luvussa tarkastellaan, miten diabetesosaamiskartoitus voidaan käynnistää työyhteisössä. Osaamiskartoituksen käynnistämisessä keskitytään osaamiskartoituksesta vastaavan tiimin muodostamisen erilaisiin vaihtoehtoihin, tekemään valintoja sen suhteen, mihin tarpeeseen diabetesosaamiskarttaa käytetään, sekä organisaation perustietojen selvittämiseen Olennaista tässä vaiheessa on myös käsitellä diabetesosaamiskartan käyttöön liittyvää tiedottamista. Henkilöstön kehittäminen diabetesosaamiskartan avulla lähtee liikkeelle päätöksestä, että se otetaan työyhteisössä käyttöön. Tätä ennen organisaation edustajat - useimmiten henkilöstön kehittämisestä vastaavat, diabetesasiantuntijat ja johto - ovat pohtineet erilaisia vaihtoehtoja diabeteksen osaamisen varmistamiseksi nykyhetken ja erityisesti tulevaisuuden tarpeiden näkökulmasta. Jos diabetesosaamista lähdetään kartoittamaan ja kehittämään diabetesosaamiskartan avulla, siihen tulee varata aikaa ja voimavaroja. Prosessin huolellinen suunnittelu on tärkeää, ja diabetesosaamisen kartoittaminen ja kehittäminen vaativat aikaa. On varauduttava myös siihen, että henkilöstö saattaa alussa olla varuillaan ja haluaa tietää, mihin kartoituksen tuloksia käytetään. Siksi on tärkeää edetä alusta alkaen mahdollisimman avoimesti ja yhteistoiminnassa työyhteisön henkilöstön kanssa. 15

2.1 Osaamiskartoituksesta vastaava tiimi Ensimmäisessä vaiheessa tulee ratkaista, millainen ryhmä vastaa kokonaisuuden suunnittelusta ja ohjaamisesta. Diabeteshoidon kehittämistä osaamiskartan avulla voidaan ryhtyä suunnittelemaan ja ohjaamaan esimerkiksi seuraavanlaisissa työryhmissä: a) Työyhteisön osaamisen kehittämisestä vastaavat henkilöt muodostavat tiimin, joka ryhtyy toteuttamaan osaamiskartoitusta. b) Diabeteshoidosta vastaavat henkilöt muodostavat tiimin, joka ryhtyy toteuttamaan osaamiskartoitusta. c) Muodostetaan eri osaamisalueiden henkilöstöstä moniammatillinen tiimi, joka ryhtyy toteuttamaan osaamiskartoitusta. Kaikissa vaihtoehdoissa on olennaista, että mukana on myös johdon edustus. Näin käytännön etenemisessä tarvittava päätöksenteko nopeutuu. Myös asian merkitys korostuu, kun johto osallistuu aktiivisesti prosessin suunnitteluun ja toteutuksen johtamiseen. Tiimiin voi kuulua myös organisaation ulkopuolisia henkilöitä. He voivat olla esimerkiksi diabeteksen hoidon tai kehittämisen asiantuntijoita. Kartoituksesta vastaavaa tiimiä voidaan täydentää vielä esimerkiksi tiedotustilaisuuksissa. Tämän valitun ryhmän ensimmäisiä tehtäviä on tehdä ehdotus, mihin kaikkiin tarkoituksiin diabetesosaamiskarttaa omassa työyhteisössä käytetään. Kaikkien työyhteisön jäsenten on helpompi asennoitua osaamiskartoitukseen, kun on selvillä, mihin tarkoituksiin tuloksia käytetään. Henkilöstön kanssa pidettävissä tilaisuuksissa näitä kartoituksen tavoitteita voidaan vielä täsmentää. 2.2 Organisaation perustiedot Diabetesosaamiskartoituksessa tarvittaviin organisaation perustietoihin kuuluvat tieto siitä, kuinka paljon työyhteisössä on yksiköitä ja työntekijöitä ja kuinka montaa henkilöä ja yksikköä osaamiskartoitus koskee. Osaamiskartoituksen pohjaksi voidaan tarkentaa yhteisön organisaatiokaavio ja nykyinen henkilöstörakenne, erityisesti diabetesosaamisen näkökulmasta. Organisaation perustietoihin voi lisäksi kuulua sen tarkistaminen, miten henkilöstön kehittämiseen liittyvät asiat toteutetaan ja miten ne on vastuutettu. Muun muassa se, miten kehityskeskusteluissa käsitellään osaamiseen ja kehittämiseen liittyviä asioita, 16

vaikuttaa ratkaisuihin diabetesosaamiskartan käytöstä. Tällainen ratkaisu voi esimerkiksi olla se, otetaanko diabetesosaamiskartta mukaan kehityskeskusteluihin muun osaamisen arvioinnin rinnalle vai tehdäänkö diabetesosaamiskartoitus ja siihen liittyvät kehittämissuunnitelmat muusta kehittämisestä erillään. 2.3 Tiedotus Osaamiskartoituksesta tiedottaminen on tärkeää, jotta kaikki ovat selvillä, miksi osaamiskartoitus tehdään ja mihin sen avulla saatuja tietoja käytetään. Tiedostustilaisuudet on hyvä järjestää niin, että kaikki työntekijät pääsevät osallistumaan tai saavat tietoa asiasta muuta kautta, esimerkiksi intranetin välityksellä. Tiedotettavia asioita: Mitä osaamiskartoitus tarkoittaa ja mikä on diabetesosaamisen osaamiskartta? Miksi diabetesosaamisen osaamiskartoitus tehdään? Mihin saatuja tuloksia käytetään? Kuka tuloksia käsittelee? Milloin tulokset julkistetaan? Miten ja kenelle tulokset julkistetaan? Luottamuksellisuuteen liittyvät asiat. Tiedotuksen yhteydessä voidaan aluksi käydä läpi tämän käsikirjan luvussa 1 olevia perustietoja osaamiskartasta. Lisäksi käsitellään muut yllä olevan listan asiat, joista kaikista osaamiskartoituksen aloitusvaiheessa on päätetty. Mitä tarkemmin kaikkiin kysymyksiin voidaan vastata, sitä selkeämpää osaamiskartoituksen toteuttaminen on. Tiedottaminen toteutetaan vuorovaikutteisesti, jolloin henkilöstölle annetaan mahdollisuus tuoda keskusteluun ideoita, ajatuksia ja kysymyksiä. Osaamiskartoituksen toteuttaminen saattaa aiheuttaa osallistujien keskuudessa kysymyksiä tai huoltakin siitä, mihin tuloksia käytetään ja miksi kartoitus tehdään. Osallistujille tulee antaa tilaisuus tuoda tällaiset huolensa esiin. On hyvä korostaa, että osaamiskartoituksen tarkoituksena ei ole yksistään arvioida osallistujien osaamista, vaan tarkoituksena on selvittää, mitä osaamisia tarvitaan erityisesti jatkossa ja mitä osaamisalueita tulisi työyhteisössä kehittää. Osaamiskartoituksesta tiedottaminen voidaan toteuttaa esimerkiksi tilaisuuksissa, joissa työyhteisön jäsenet ovat muutenkin yhdessä paikalla. Näitä tilaisuuksia voivat olla erilaiset kokoukset ja koulutustilaisuudet. Monissa tapauksissa on suositeltavaa, että järjestetään oma tilaisuutensa nimenomaan osaamiskartoituksesta. Tällöin voidaan 17

vielä yhdessä suunnitella etenemiseen liittyviä asioita. Koska kaikki työntekijät eivät yleensä pääse samaan aikaan paikalle, näitä samanlaisia tilaisuuksia tulee järjestää useampia. Yhteen tilaisuuteen olisi hyvä varata aikaa noin tunti. Ennen tilaisuutta kannattaa toimittaa etukäteistietoa siitä, mikä osaamiskartoitus on ja miten sen toteuttamista ollaan suunnittelemassa omassa työyhteisössä. Näin henkilöstö voi jo ennakkoon miettiä mahdollisia kysymyksiä. Osaamiskartoituksesta kannattaa lisäksi tiedottaa esimerkiksi työyhteisön intranetissä tai muunlaisissa tiedonvälityskanavissa. Kaikki se aineisto, jota käsitellään tiedotustilaisuuksissa, on syytä välittää kaikkien saataville tilaisuuksien jälkeen. Osaamiskartoituksesta voidaan tiedottaa myös sisäisessä lehdessä tai viikkotiedotteissa. Vaikka osaamiskartoitus kohdistuisi vain osaan henkilöstöä, on suositeltavaa, että tiedotus tavoittaa kaikki työntekijät. LIIKKEELLELÄHTÖ ORGANISAATIOSSA: Millainen tiimi vastaa työyhteisössä diabetesosaamiskartoituksen toteuttamisesta? Mihin tarkoituksiin osaamiskartoituksesta saatuja tuloksia käytetään? Organisaation perustietojen täsmentäminen: - Kuinka paljon työyhteisössä on yksiköitä? - Kuinka monta työntekijää yksiköissä on? - Kuinka montaa henkilöä ja yksikköä diabetesosaamiskartoitus koskee? - Millaisia organisaatiokaavio ja henkilöstörakenne sekä henkilöstön kehittäminen ovat diabetesosaamisen näkökulmasta? Miten tiedotetaan asiasta? - Mitä tiedotetaan? (Mitä osaamiskartoitus tarkoittaa ja mikä on diabetesosaamisen osaamiskartta? Miksi diabetesosaamisen osaamiskartoitus tehdään? Mihin saatuja tuloksia käytetään? Milloin tulokset julkistetaan? Miten ja kenelle tulokset julkistetaan? Luottamuksellisuuteen liittyvät asiat.) - Millaisia tilaisuuksia järjestään ja mitä aineistoja pannaan verkkoon? - Kuka tiedottaa? - Miten varmistetaan se, että kaikki saavat riittävästi tietoa? Linkki työkirjaan 18

3 Diabeteshoidon nykyinen tilanne ja tavoitetila Tässä luvussa käsitellään sitä, miten työyhteisössä tulisi analysoida diabetesosaamisen nykytilannetta ja esitetään pohdittavaksi diabetesosaamisen kehittämisen tavoitteita. Ennen diabetesosaamiskartoituksen aloittamista tarkennetaan, millainen työyhteisössä vallitseva diabeteshoidon prosessi nykyisin on ja mitä haasteita siihen liittyy. Tämä voi tapahtua esimerkiksi analysoimalla nykyistä hoitoprosessia, sen toimivuutta ja siinä mahdollisesti olevia kehittämiskohteita. Apuna voidaan käyttää myös asiakaspalautteita, mikäli kyseistä tietoa diabeteksen hoidosta on saatavilla. Samalla tarkennetaan, ketkä työyhteisössä ovat osallistuneet diabeteksen hoitoon ja millaisia asioita diabeteksen hoito on sisältänyt. Lisäksi pohditaan, mitä haasteita diabeteksen hoitoon liittyy. Työyhteisössä tulee lisäksi määrittää, millaiseen tavoitetilaan diabeteksen hyvässä hoidossa tulevaisuudessa pyritään. Tavoitetilaan liittyen voidaan määrittää, millaiseen hoidon järjestämiseen ja osaamiseen pyritään. DIABETESHOIDON NYKYTILA JA TAVOITETILA TYÖYHTEISÖSSÄ Millainen nykyinen diabeteshoidon prosessi on? Mitä haasteita prosessiin liittyy? Ketkä osallistuvat työyhteisössä diabeteksen hoitoon? Mitä diabeteksen hoitoon sisältyy? Mitä haasteita diabeteksen hoitoon liittyy? Millaiseen tavoitetilaan diabeteksen hoidon suhteen pyritään? Millaiseen hoidon järjestämiseen ja osaamiseen pyritään? Linkki työkirjaan 19

4 Diabetesosaamista koskevien tavoitteiden asettaminen Tässä luvussa tarkastellaan, miten diabetesosaamisen kehittämisen tavoitteita voidaan asettaa. Esimerkkeinä ovat osaamisia koskevat tavoiteprofiilit. Lisäksi esitetään esimerkkejä siitä, millaisia ryhmiä tai tehtäviä varten tavoitteita voidaan määritellä. Tulevaisuudessa työyhteisöt tarvitsevat lisää diabeteksen hoitoon liittyvää osaamista selviytyäkseen diabeetikoiden hoidosta laadukkaasti. Työyhteisöjen osaamistarpeet voivat olla hyvin erilaisia. Diabetesosaamiskartan avulla voidaan määrittää diabetesosaamista koskevia tavoitteita eri tarkoituksiin. Esimerkiksi jos asetetaan tavoitteita diabeteshoitajien tai diabeteslääkäreiden osaamiselle, valitaan osaamiskartasta heidän työssään tarvittavat osaamisalueet. Valituilla osaamisalueilla määritellään, millä tasolla diabeteshoitajien tai diabeteslääkäreiden osaamisen tulisi olla, jotta tehtävää voidaan hoitaa menestyksellisesti. Näin saadaan muodostettua diabeteshoitajien ja diabeteslääkäreiden osaamisen tavoiteprofiili. Tavoiteprofiilien avulla työyhteisöt saavat tarkennettua, mitä osaamisia ja missä määrin on tarpeellista kehittää. DIABETESOSAAMISTA KOSKEVIEN TAVOITEPROFIILIEN MUODOSTAMINEN Valitaan diabetesosaamiskartasta ne osaamisalueet, joita tarvitaan. Määritellään valituilla osaamisalueilla ne osaamistasot, jotka mahdollistavat työn menestyksellisen hoitamisen. Tuloksena saadaan tavoiteprofiili tarvittavasta osaamisesta. Tavoiteprofiili voidaan määrittää yksilöille, työpareille, tiimeille, ammattiryhmille tai koko organisaatiolle. Tavoiteprofiilit auttavat havaitsemaan, että yksittäisen henkilön ei jokaisella osaamisalueella tarvitse hallita kaikkia osaamisia korkeimmalla tasolla. Tärkeintä on, että eri henkilöiden osaamisista syntyy organisaatiossa tarvittava osaamisten yhdistelmä. 20

Tavoiteprofiileita voidaan havainnollistaa esimerkiksi kuviossa 4 esitetyllä tavalla. Monet pitävät tapaa havainnollisena kuvaamaan sekä tavoiteprofiilia että osaamisten arviointien jälkeisiä tuloksia. Mikäli työyhteisössä käytetään osaamiskartan verkkoversiota, sen pohjalta on mahdollista laatia erikseen kuvatunlaiset havainnolliset yhteenvedot. Myös taulukkolaskentaohjelmilla voidaan tehdä samanlaisia kuvioita. Kuvio 4. Esimerkki tavoiteprofiilin kuvaustavasta. 21

Tavoiteprofiili voidaan laatia myös taulukkona, jossa kuvataan, monellako henkilöllä tulee mitäkin osaamista ja osaamistasoa olla. Alla on esimerkki frekvenssitaulukosta. Tässä esimerkissä osaamisalueella 1.1 Diabeteksen ehkäisyn osaaminen tulisi neljän henkilön olla tasolla 1 ja kahden henkilön tasolla 3. Osaamisalueet Osaamistasot 1 2 3 4 5 1 Diabeteksen ehkäisy ja hyvä hoito 1.1 Diabeteksen ehkäisy 4 2 1.2 Diabeteksen diagnosointi ja diabetes sairautena 3 2 1 1.3 Diabeetikon tutkiminen, hoitaminen ja seuranta 2 1 1.4 Lääkehoidon osaaminen 1 1 1 2 1 Kuvio 5. Esimerkki tavoiteprofiilista frekvenssitaulukkona. Silloin kun vaikkapa tiimissä tarvitaan erilaisia osaamisia, ei keskiarvoon perustuva tavoiteprofiilin kuvaustapa ole käyttökelpoinen. Frekvenssitaulukon etuna on, että saadaan esille esimerkiksi tiimissä tarvittavien erilaisten osaamisten määrä. Tavoiteprofiilit voidaan muodostaa ennen osaamisten arviointia, mutta yhtä lailla niitä voidaan kuvata vasta ensimmäisten osaamisen arviointien jälkeen. Molemmat vaihtoehdot ovat käyttökelpoisia. Joissain työyhteisöissä on koettu, että ennen kuin voidaan määrittää tavoiteosaamisia, tulee olla käsitys nykyosaamisesta. Toiset puolestaan haluavat linjata tavoitteet ennen arviointeja, jotta nykyosaamisia voidaan jo arviointivaiheessa peilata tulevaisuudessa tarvittaviin osaamisiin. Kun on päätetty, milloin tavoiteprofiilit määritetään, ratkaistaan, millaisia tavoiteprofiileita osaamisista on tarpeen muodostaa. Seuraavassa kuvataan eteneminen pääosin sen mukaisesti, että tavoiteprofiilit määritetään ennen osaamisten arviointia. Osaamiskartoituksesta vastaava tiimi on mukana laatimassa tavoiteprofiileita. Johdon tai avainhenkilöryhmien ja asiantuntijoiden osallistuminen tavoiteprofiilien tekoon on suositeltavaa. Suositellaan, että johto ja diabetesasiantuntijat linjaavat tavoiteprofiileita ainakin keskeisten osaamisten osalta ja näiden linjausten mukaisesti tarkennetaan ryhmien ja yksilöiden tavoiteprofiileita. 22

Työyhteisössä voi olla tarpeen muodostaa tavoiteprofiilit kaikilla alla kuvatuilla tavoilla (a-e) tai voidaan keskittyä laatimaan vain jokin yksittäinen tavoiteprofiili. Tavoiteprofiileita muodostettaessa on hyvä huomioida tyypin 1 ja 2 diabeteksen hoidon erilaiset vaatimukset. Tavoiteprofiileita voidaan tehdä esimerkiksi seuraavien periaatteiden mukaisesti: a) Kaikkien työntekijöiden tarvitsemat osaamiset. Tällöin tavoiteprofiiliin valitaan sellaiset osaamisalueet ja -tasot, joita kaikki työntekijät tarvitsevat. b) Valitun tiimin, ryhmän tai työparin tarvitsemat osaamiset. Tällöin profiili laaditaan kaikkien tiimissä/ryhmässä tai työparina toimivien osalta yhteisenä kuvauksena. Tähän kuvaukseen soveltuu edellä esitetty taulukkomainen kuvaustapa. c) Ammattiryhmäkohtaiset osaamiset, jotka voivat jakaantua kahteen eri vaihtoehtoon: - Ammattiryhmän kaikille yhteiset osaamiset: tavoiteprofiiliin kuvataan kaikkien saman ammattiryhmän jäsenten tarvitsemat osaamisalueet ja -tasot (esimerkiksi kaikkien lääkäreiden tai sairaanhoitajien tarvitsemat osaamiset). - Ammattiryhmän sisällä eriytyvät osaamiset: tavoiteprofiileihin kuvataan sellaiset osaamisalueet ja -tasot, joita osa ammattiryhmän jäsenistä tarvitsee. d) Tavoiteprofiilit erityisosaamisten osalta: - Muodostetaan tavoiteprofiilit esimerkiksi diabetesosaamisen kehittämisestä vastuussa oleville henkilöille. - Muodostetaan esimerkiksi diabeteshoitajan osaamisten tavoiteprofiili. - Muodostetaan esimerkiksi diabeteslääkärin osaamisten tavoiteprofiili. - Muodostetaan muille tiimin jäsenille tavoiteprofiilit heidän erityisosaamisistaan (esimerkiksi ravitsemusterapeutin, jalkojenhoitajan osaamisten tavoiteprofiilit). e) Henkilökohtaiset tavoiteprofiilit: Henkilökohtaiset tavoiteprofiilit määritellään yleensä kehityskeskusteluissa. Pohjana ovat silloin joko henkilön omalle ryhmälle/tiimille tai ammattiryhmälle määritellyt tavoiteosaamiset. Niiden pohjalta tarkennetaan kunkin yksittäisen työntekijän tavoiteprofiili. 23

DIABETESOSAAMISTA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN MUODOSTAMINEN Ketkä ovat mukana tavoiteprofiileita muodostavassa työryhmässä? Keiden tavoiteprofiileita muodostetaan? Missä muodossa tavoiteprofiilit laaditaan? Linkki työkirjaan 24

5 Diabetesosaamiskartoituksen toteutus ja osaamisen arvioinnit Tässä luvussa tarkastellaan osaamiskartoituksen käytännön toteuttamiseen liittyviä asioita. Tällaisia ovat muun muassa osaamiskartoituksen tekninen toteuttaminen, osaamiskartoitukseen osallistuvat henkilöt, osaamisen arviointiin varattava aika, diabetesosaamiskartoituksen suhde muihin mahdollisiin osaamisen kartoittamisen tapoihin sekä osaamiskartoituksen toteuttamisen tiheys. Osaamiskartoituksen käytännön toteutus Diabetesosaamiskartoituksen toteutusvaiheessa tulee päättää, miten osaamiskartoitusprosessi toteutetaan teknisesti. Ratkaistaan, halutaanko osaamiskartoitusaineistojen olevan verkossa vai toteutetaanko osaamisarvioinnit paperiversioiden pohjalta. On myös sovittava, miten kerättyjä tuloksia kootaan yhteen. Lisäksi tarkennetaan, millainen vastausaika osaamisten arviointiin varataan. Tarvittavan arviointiajan pituus on työyhteisökohtainen. Usein viikon mittainen arviointiaika on riittävä. Arviointiaika kannattaa määrittää selkeästi. On jopa suositeltavaa ohjeistaa niinkin tarkasti, että arviointiaika päättyy keskiviikkona xx.xx.xx klo 16.00. Toinen vaihtoehto on arviointiajan päätyttyä muistuttaa vastaajia arvioinnista ja jatkaa arviointiaikaa, jotta kaikkien vastaukset saataisiin mukaan yhteiseen jatkotyöskentelyyn. Arviointiin osallistuvat henkilöt Osaamisen arviointiin osaamiskartan avulla voivat osallistua kaikki tai osa työyhteisön jäsenistä. Pohdittavaksi tuleekin, arvioivatko kaikki työyhteisön jäsenet osaamisiaan vai onko tarkoituksenmukaista valikoida tietyt ryhmät osallistumaan osaamisen arviointiin. Kun kartoitus tehdään ensimmäistä kertaa, voi olla paikallaan aloittaa pienemmän ryhmän osaamiskartoituksella. Saatujen kokemusten pohjalta voidaan menettelyä kehittää, ja sen jälkeen käyttöä voidaan laajentaa työyhteisössä. Ensimmäisillä arviointikerroilla päädytään yleensä siihen ratkaisuun, että arvioinnit toteutetaan itsearviointeina eli kukin arvioi vain omia osaamisiaan. Jatkossa on hyvä täydentää itsearviointia esimiehen tekemällä arvioinnilla tai tiimissä yhdessä tehtävällä arvioinnilla. Myös niin sanottua 360º:n arviointia voidaan käyttää. Se tarkoittaa, että henkilön osaamisia arvioivat henkilö itse, hänen esimiehensä, kollegat, mahdolliset alaiset ja ehkä myös asiakkaat. Näistä muiden tekemistä arvioinneista laaditaan yhteenveto, jota verrataan henkilön itsearviointiin. 25

Diabetesosaamiskartoituksen suhde muihin osaamisen arviointeihin Työyhteisöissä voi olla käytössä useampia erilaisia keinoja kartoittaa laajemminkin henkilöstön osaamista. Diabetesosaamiskartan ja muiden osaamisen kartoittamisen välineiden keskinäinen suhde on syytä tarkentaa. On myös syytä ennakoida, kuinka usein osaamiskartoitus vastedes toteutetaan. Toisissa työyhteisöissä osaamisia voidaan arvioida vuosittain tai useamminkin, toisissa arvioinnin voi tehdä harvemmin. Osaamiskartoituksen tiheys ja toteuttaminen on hyvä linkittää työyhteisön henkilöstön kehittämisen muihin aikatauluihin, esimerkiksi kehityskeskusteluihin ja kehittämissuunnitelmien laadintaan. Osaamisen arvioinnista Kun diabetesosaamiskartoitusta tehdään, yksilöitä tai ryhmiä pyydetään arvioimaan tämänhetkinen osaamisensa diabetesosaamiskartan avulla. Nykyosaamisten ja tavoiteprofiilin välisen eron pohjalta tehdään suunnitelmia osaamisen kehittämiseksi. Tieto nykytilan ja tavoitetilan välisestä erosta helpottaa osaamisen kehittämisen suunnittelua. Haluttaessa voidaan vaihtoehtoisesti laatia vain tavoiteprofiilit ja suunnitella osaamisen kehittämistä suoraan niiden pohjalta. Osaamisen arviointia pohdittaessa esitetään usein huoli, että eri henkilöt arvioivat osaamista eri tavoin. On totta, että ihmiset käyttävät arviointiasteikoita vaihtelevasti ja useamman henkilön arvioidessa yhden henkilön osaamista tämän saamat arviot poikkeavat usein toisistaan. Tämä johtuu siitä, että ihmiset suhteuttavat arviointinsa eri asioihin. Onkin hyvä muistaa, ettei arvioinnin tulos ole absoluuttinen ja ettei yhden ihmisen tekemä arvio henkilön x osaamisesta ole toisen arviointia parempi. Joka tapauksessa osaamiskartan avulla tehdyn arvioinnin koetaan olevan yhdenmukaisempi kuin sellainen arviointi, jossa yhteisiä arviointikriteereitä ei ole ennalta määritelty. Tärkeää on se, että arvioinnin myötä arvioitavat osaamiset tulevat tutuiksi ja näkyviksi. Näin arviointi on jo itsessään kehittävää toimintaa. Kun henkilö arvioi omaa osaamistaan, hän tulee samalla tietoisemmaksi siitä, mitä osaamisia hänellä on ja mitä osaamisia hänen tulisi kehittää. 26

DIABETESOSAAMISKARTOITUKSEN TOTEUTUS JA OSAAMISEN ARVIOINNIT Miten osaamiskartoitusprosessi toteutetaan teknisesti? Ketkä/mitkä ryhmät työyhteisöstä arvioivat osaamistaan diabetesosaamiskartan avulla? Millainen vastausaika osaamisten arviointiin varataan? Miten diabetesosaamiskartta suhteutuu mahdollisiin muihin työyhteisössä käytettäviin osaamisen kartoittamisen menetelmiin? Millä aikavälillä diabetesosaamiskartoitus toistetaan? Linkki työkirjaan 27

6 Diabetesosaamiskartoituksen tulokset ja niiden käsittely Luvussa käsitellään diabetesosaamiskartoituksen tulosten hyödyntämistä eri tarkoituksiin ja tulosten esitystapoja. Lisäksi tarkastellaan tulosten esittelyyn ja luottamuksellisuuteen liittyviä asioita. Diabetesosaamiskartoituksesta saatuja tuloksia, eli tietoja nykyosaamisista, tavoiteprofiileista sekä nyky- ja tavoiteosaamisten eroista, voidaan käyttää eri tavoin. Useimmiten näitä tietoja hyödynnetään kehittämissuunnitelmien laadinnassa. Tuloksia voidaan käsitellä yksilö-, työpari-, ammattiryhmä-, tiimi-, tai organisaatiokohtaisesti. On tärkeää päättää, kuka tai ketkä saavat käsitellä osaamiskartoituksesta saatuja, etenkin yksilöitä koskevia tuloksia. Diabetesosaamiskartoituksesta saadut tulokset voidaan esittää verkkoversion ollessa kyseessä profiilikuviona (Kuvio 4). Tuloksista voidaan myös muodostaa frekvenssijakaumia, eli kuvataan taulukkomuodossa, kuinka monella henkilöllä on minkäkin tasoisia osaamisia eri osaamisalueilla (Kuvio 5). Työyhteisöissä sovitaan, miten yksilöiden ja tiimien nykyisen diabetesosaamisen yhteenvetoja käsitellään ja miten ne esitetään. Ennen osaamiskartoituksen varsinaista aloittamista tulee myös päättää, kenelle tulokset esitetään. Jos yksilöiden tai tiimien nykyosaamisten yhteenvetoja halutaan käsitellä työyhteisössä laajemminkin yhteisesti, tämän tulee olla tiedossa jo ennen osaamisten kartoittamista. Yleensä yksittäisen henkilön osaamistulosten käsittely on mahdollista vain kehityskeskustelussa tai muussa vastaavassa esimiehen ja työntekijän välisessä keskustelussa. Tulosten käsittelyssä ja esittelyssä on tärkeää muistaa luottamuksellisuus, joten kaikkien tulee tietää, miten saatuja tuloksia käsitellään ja miten tuloksia mahdollisesti esitellään muille. DIABETESOSAAMISKARTOITUKSEN TULOKSET JA NIIDEN KÄSITTELY Miten diabetesosaamiskartoituksesta saatuja tuloksia käsitellään? Millaisessa muodossa osaamiskartoituksesta saadut tulokset esitetään? Esitetäänkö saadut tulokset kaikille vai esitetäänkö esimerkiksi ryhmille vain ryhmäkohtaiset tulokset? Jos tuloksia esitetään eri tavoin työyhteisön jäsenille, miten tulosten esittelyä eriytetään? Miten osaamiskartoituksesta saatuja tuloksia käytetään? Linkki työkirjaan 28

7 Johtopäätökset tulosten pohjalta Tässä luvussa esitellään diabetesosaamiskartoituksen hyötyjä yksilön ja työyhteisön näkökulmasta. Diabetesosaamiskarttaa tai sen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi rekrytoinnissa, perehdyttämisessä, osaamisen kehittämissuunnitelmien laatimisessa sekä haluttaessa vaikuttaa työyhteisön imagoon. 7.1 Tulosten hyödyt yksilölle Osaamiskartoituksesta on hyötyä yksilölle, koska sen avulla: Käsitys omasta osaamisesta tarkentuu. Osaamisen kehittämistä koskeva kiinnostus tulee esiin ja voi herätä. Yksilö saa tietää, mitä hänen tulisi tietää ja osata. Yksilö voi verrata omaa osaamistaan tavoiteprofiiliin. Voidaan laatia kehittämissuunnitelma ja seurata sen toteutumista. Yksilö saa diabetesosaamiskartoituksen myötä tarkan käsityksen omasta diabetesosaamisestaan, mikä voi tuoda uutta innostusta työhön. Osaamiskartta voi herättää myös kiinnostusta oman osaamisen kehittämiseen. Omaa diabetesosaamista voi verrata tavoiteprofiiliin ja pohtia, mitä diabeteksen hoidon osaamisalueita olisi tarpeen kehittää. Osaamiskartan etuna onkin, että jokainen voi itse pohtia, mitkä osaamisalueet kaipaavat kehittämistä. Kun yksilön diabeteksen hoidon tavoiteprofiili ja nykyinen diabetesosaaminen on kartoitettu, voidaan ryhtyä tekemään henkilökohtaista suunnitelmaa diabetesosaamisen kehittämiseksi. Kehittämissuunnitelma laaditaan mahdollisimman konkreettiseksi ja siihen valitaan ne osaamisalueet, joiden diabetesosaamisessa kehittämisen tarvetta on ja joiden kehittäminen on kiireellisintä ja tarpeellisinta. kirjataan kehitettävät diabeteksen hoidon osaamisalueet tärkeysjärjestykseen. Jokaisen kehitettävän diabetesosaamisen kohdalla pohditaan, mikä on kehittämisen tavoitteena ja millä aikavälillä tavoitteeseen pyritään. Lisäksi kirjataan, millä menetelmillä osaamista kehitetään ja millaisia toimenpiteitä kehittäminen vaatii. Kehittämissuunnitelmaan tarkennetaan myös se, kuka kehittymistä arvioi sekä miten ja milloin arviointia tehdään. Diabetesosaamisen kehittymisen seuranta on tärkeää, jotta osaamiskartoituksesta saadut tulokset tulee hyödynnettyä. Usein kehittämissuunnitelman laativat työntekijä ja esimies yhdessä tai suunnitelma laaditaan tiimissä. 29

7.2 Tulosten hyödyt työyhteisölle Osaamiskartoitusten hyödyt organisaatiolle voidaan tiivistää seuraavasti: Saadaan diabetesosaamisten yhteenvedot. Voidaan laatia kehittämissuunnitelmat (yksilö/tiimi/työyhteisö jne.). Saadaan apua perehdyttämiseen. Saadaan väline kehityskeskusteluihin. Rekrytointia voidaan suunnitella tulosten pohjalta. Suunnitelmallinen, osaamiskartoituksiin perustuva henkilöstön kehittäminen voi vaikuttaa myönteisesti työyhteisön imagoon. Diabetesosaamiskartoituksen tuloksista voidaan koota erilaisia yhteenvetoja, esimerkiksi tiimeittäin tai ammattiryhmittäin. Yhteenvedot voi olla hyvä laatia ryhmittäin sen mukaan, miten tavoiteprofiilitkin on laadittu. Näin nykyistä diabetesosaamista voidaan verrata tavoiteprofiileihin. Aiemmin on puhuttu yksilökohtaisista osaamisen kehittämisen suunnitelmista. Tiimien tai koko työyhteisön käyttöön voidaan laatia vastaavanlaiset kehittämissuunnitelmat. Isompaa ryhmää koskevissa kehittämissuunnitelmissa tarkennetaan, koskevatko kehittämisen tavoitteet kaikkia ryhmän jäseniä vai kohdennetaanko niitä erilailla eri henkilöille. Useimmiten on perusteltua, että työyhteisön ja yksilöiden kehittämissuunnitelmat laaditaan rinnakkain. JOHTOPÄÄTÖKSET TULOSTEN POHJALTA Miten diabetesosaamiskartoituksen tuloksia kootaan yhteen? Millaisia kehittämissuunnitelmia laaditaan (yksilöt/työparit/tiimit/työyhteisö)? Käytetäänkö diabetesosaamiskarttaa apuna rekrytoinnissa ja miten? Käytetäänkö diabetesosaamiskarttaa apuna perehdyttämisessä ja miten? Halutaanko diabetesosaamiskartalla vaikuttaa työyhteisön imagoon? Miten huolehditaan, että diabetesosaamiskartta ja sen hyödyntäminen on julkisesti tiedossa? Linkki työkirjaan 30

8 Diabetesosaamisen kehittämisen vaihtoehtoja Tässä luvussa esitellään erilaisia tapoja kehittää diabetesosaamista. Koulutus on yksi tapa kehittää osaamista, mutta sitä voidaan kehittää monella muullakin tavalla, läheisesti työn tekemiseen liittyen. Osaamista voidaan kehittää työpaikalla muun muassa vuorovaikutuksessa toisten kanssa, tarkkailemalla muiden työskentelyä ja analysoimalla vaikkapa virheitä, osallistumalla koulutukseen, muita kouluttamalla ja opastamalla, osallistumalla tasavertaisesti suunnitteluun sekä laadun varmistuksen yhteydessä. Työpaikalla opitaan, kun ollaan tekemisissä asiakkaiden, työtovereiden, asiantuntijoiden ja esimiesten kanssa. Keskustelu toisten kanssa työasioista ja heidän työskentelytapojensa ja -menetelmiensä seuraaminen opettavat. Yleensä tällaisessa vuorovaikutuksessa jaetaan käsityksiä ja näkemyksiä asioista, jotka liittyvät työhön ja sen tekemiseen. Erityisesti kokeneen työtoverin toiminnan tarkkailu ja analysointi on hyvä oppimisen lähde. Työssä tapahtuva oppiminen voi olla tietoisesti ja huolellisesti suunniteltua. Työhön voidaan esimerkiksi suunnitella tavoitteellisia koulutus- ja kehityshankkeita, joiden myötä opitaan tärkeitä työssä tarvittavia tietoja tai taitoja. Työssä opitaan myös ilman ohjausta, tiedostamattomastikin jokapäiväisten tehtävien myötä, muiden toimintojen sivutuotteena. Työtä tehdessä voi oppia uusia taitoja, teoreettista tietoa ja asioiden välisiä yhteyksiä, voi perehtyä erityisalueisiin sekä harjaantua päätöksenteossa. Tiedostamaton oppiminen on yleistä, sitä tapahtuu jatkuvasti kaikessa toiminnassa. Tässä käsikirjassa keskitytään siihen, miten henkilöstön osaamista voidaan kehittää suunnitelmallisesti erilaisia menetelmiä käyttäen. Jäljempänä kuvataan joitain sellaisia kehittämisen muotoja, jotka soveltuvat diabetesosaamisen kehittämiseen työyhteisöissä. Terveydenhuollon täydennyskoulutussuosituksessa todetaan, että osaamisen kehittämisen menetelmät ovat siirtyneet lähemmäksi työyhteisöjä ja työtä ja samalla monipuolistuneet. Täydennyskoulutussuosituksessa mainitaan esimerkkeinä menetelmistä työkierto, mentorointi sekä kehittämishankkeisiin ja projekteihin osallistuminen. (Terveydenhuollon täydennyskoulutussuositus; Sosiaali- ja terveysministeriö 2004) 31

Kuviossa 6 esitetään osaamisen kehittämisen muotoja, joita voidaan käyttää diabetesosaamisen kehittämisessä. Näitä menetelmiä esitellään lyhyesti tässä käsikirjassa. Lisätietoa menetelmistä saa luvun lopussa olevien lähdeviitteiden kautta. Kuvio 6. Työssä oppimisen ja kehittämisen vaihtoehtoja Sijaisuuksien hoito ja moniosaaminen Erityistehtävät Tutorointi Työkierto Mentorointi DIABETESOSAAMISEN KEHITTÄMISEN VAIHTOEHTOJA Laadunvarmistus Kehityskeskustelut Koulutus Projektissa oppiminen Opintopiirit Toisten opastaminen ja perehdyttäminen 32