Yhteistyö opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdeongelmien hoidossa Opiskeluterveyspäivä 16.11.2016 Outi Kanste 1
Tarve yhteistyölle Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarve opiskeluterveydenhuollossa on kasvanut, ja nykyisillä resursseilla on vaikeuksia vastata hoidon tarpeeseen > tarvitaan yhteistyötä matalan kynnyksen ja erityistason palvelujen kanssa Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö, alkavien häiriöiden ensioireiden tunnistaminen sekä lievien ja keskivaikeiden mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoitaminen kuuluvat jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen työhön opiskeluterveydenhuollossa 17.11.2016 2
Mielenterveys- ja päihdeoireiden hoitamisen osuus työajasta opiskeluterveydenhuollossa Vaihtelu suurta, vaatii aikaa opiskelijalle, käytettävissä olemista, apua pitäisi saada heti, ongelmien kasautuminen 3
Palveluja kokonaisuutena ja matalalla kynnyksellä Mielenterveys- ja päihdepalvelut tulisi tarjota ensisijaisesti opiskeluterveydenhuollossa; oppilaitoksissa tai keskitetyissä opiskeluterveydenhuollon toimipisteissä Mielenterveys- ja päihdepalvelut tulee järjestää kokonaisuutena yhdessä muun kunnassa tehtävän mielenterveys- ja päihdetyön sekä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa: edellyttää yhteistyötä Opiskeluterveydenhuollossa tulisi huolehtia siitä, että opiskelijan mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostavat opiskelijan kannalta toimivan ja helposti saavutettavan kokonaisuuden Terveydenhuoltolaki 1326/2010, Asetus 338/2011, THL työpaperi 2016, OTH selvitys 2012 17.11.2016 4
Yhteistyötahoja opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdeongelmien hoidossa 5
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen moninaisuus Opiskelijoille mielenterveys- ja päihdepalveluja tarjoavat useat tahot Oikea-aikaisen ja riittävän avun ja tuen saaminen edellyttää usein opiskeluterveydenhuollossa ja opiskeluhuollossa toimivien ammattilaisten sekä oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen yhteistyötä Opiskeluterveydenhuollossa toteutettavan mielenterveys- ja päihdetyön tueksi tarvitaan erityistyöntekijöitä, muita perustason tai matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä hyvää yhteistyötä erityistason palvelujen kanssa Silloinkin, kun mielenterveys- ja päihdepalvelut toteutetaan muualla kuin opiskeluterveydenhuollossa, koordinaatiovastuu palveluista säilyy opiskeluterveydenhuollossa > huolehditaan hoidon jatkuvuudesta 17.11.2016 6
Vertikaalinen yhteistyö Yhteistyötahoja ja palveluja opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdeongelmien hoidossa Yksilötasolla ammattilaisten tai ammattilaisten ja asiakkaiden välillä Opiskelija Lähiyhteisö Asiakas- tai potilastyön tai strategisen tason yhteistyö Perustaso ja sitä täydentävät palvelut (matalan kynnyksen palvelut) Organisaatiotasolla toimintayksiköiden tai palvelujen välillä Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja ja lääkäri Vaativat palvelut Horisontaalinen yhteistyö Erityistason palvelut Sisäinen ja ulkoinen yhteistyö samassa tai eri organisaatioissa työskentelevien kesken
Perustason ja sitä täydentävät palvelut opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdetyössä Oppilaitoksessa tai keskitetyssä opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä tarjottavat palvelut Opiskeluterveydenhuolto: terveydenhoitaja ja lääkäri, psykologi, mielenterveys- ja päihdetyöntekijöiden palvelut Opiskeluhuollon muut palvelut toisella asteella: psykologin ja kuraattorin palvelut Hyvinvointipalvelut korkea-asteella: opintopsykologin ja kuraattorin palvelut Opinto- ja opetuspalvelut Yhteisöllinen hyvinvointityö Terveyskeskuksen yleiset palvelut: vastaanotto- ja päivystyspalvelut, psykologin, psykiatrisen sairaanhoitajan, depressiohoitajan ja päihdetyöntekijän palvelut, sähköiset omahoitopalvelut Kunnan muut mielenterveys- ja päihdepalvelut: mm. nuorisopoliklinikan ja -aseman sekä nuorisoneuvolan palvelut Kunnalliset sosiaalihuollon palvelut: Nuorten sosiaalityö ja ohjaus, perhetyö, asumispalvelut Kunnalliset nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut: nuorisotyön eri muodot, nuorten työpajat Ohjaamo-palvelut: mm. työllisyys-, koulutus-, nuoriso- ja vapaa-ajan sekä sosiaali- ja terveyspalveluita Kolmannen sektorin palvelut: järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden palvelut, verkkopalvelut Kelan palvelut: opintotuki 17.11.2016 8
Erityistason palvelut opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdetyössä Somaattinen erikoissairaanhoito Erikoisalojen palvelut kuten sisätaudit ja neurologia Nuoriso- ja aikuispsykiatrinen erikoissairaanhoito Avo- ja osastohoito, liikkuvat ja konsultatiiviset palvelut Päihdehuollon erityispalvelut Osin A-klinikan, nuorisoasemien ja katkaisuhoitoasemien palvelut Sosiaalihuollon erityispalvelut Lastensuojelun palvelut ja tukitoimet, avohuolto ja sijoitus, huostaanotto, sosiaali- ja kriisipäivystys, vammaispalvelut Kelan ja vakuutuslaitosten palvelut Kuntoutuspalvelut, psykoterapiat, sopeutumisvalmennus, päihdekuntoutus, ammatillinen kuntoutus Yksityisen sektorin palvelut Psykoterapeuttiset hoidot ja tutkimukset, neuropsykologinen kuntoutus, neuropsykiatrinen valmennus, monimuotokuntoutukset 17.11.2016 9
Vaativat palvelut opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdetyössä Vaativat nuoriso- ja aikuispsykiatriset palvelut Oikeuspsykiatriset tutkimukset Kansallisesti keskitetyt palvelut (esim. sukupuoli-identiteetin tutkimus) Vaikeasti (väkivallalla) oireilevien avo- ja osastohoito Vaativat päihdepalvelut Vaativa laitoskuntoutus ja -hoito Lastensuojelun vaativat erityispalvelut Koulukodit Rikosseuraamusten piiriin joutuneiden palvelut Vaativat maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden palvelut 17.11.2016 10
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarjonnassa vaihtelua väestömäärältään suurilla alueilla on pienempiin verrattuna monipuolisemmin tarjolla mielenterveys- ja päihdepalveluja Esimerkiksi saatavuus kunnista: * etsivä nuorisotyö 98 % * nuorten ohjaamopalvelut 23 % * nuorten työpajatoiminta 73 % Usein puuttui tieto siitä, kenellä oli kokonaisvastuu nuoren asioista Nuorten palvelut ovat usein pirstoutuneet, puhelinaika ruuhkainen eikä sähköistä ajanvarausta vielä hyödynnetä laajasti Ikärajat nuorten palveluissa vaihtelevat (Ala-Nikkola ym. 2016, Hammarberg & Klemetti 2016, Suomen nuorisotyön tilastot, http://nuorisotilastot.fi/) 17.11.2016 11
Horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö Horisontaalista yhteistyötä esimerkiksi monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän toiminta terveydenhoitajan työparityöskentely psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa oppilaitoksessa Vertikaalista yhteistyötä esimerkiksi nuorten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoitoketjut konsultatiiviset ja liikkuvat nuorisopsykiatriset palvelut 17.11.2016 12
Yhteistyötä psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa Oppilaitoksissa tai keskitetyissä opiskeluterveydenhuollon toimipisteissä voi olla psykiatrisia sairaanhoitajia, jotka osallistuvat opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen ja tarjoavat matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja (toimivaa, mutta harvoin tarjolla) Työn perussisältö: varhainen tuki, hoidon tarpeen arviointi, hoito ja jatkohoitoon ohjaus Suurin osa työstä yksilövastaanotolla, mutta pitävät myös ryhmiä ja osallistuvat oppilaitoksen yhteisölliseen opiskeluhuoltotyöhön Tulee opiskelijoiden kohdalla tilastoida osaksi opiskeluterveydenhuoltoa, ja palvelujen tulee muodostaa toiminnallinen kokonaisuus Tärkeää varmistaa: osaaminen nuorisopsykiatrisesta työstä ja tiivis yhteistyö opiskeluterveydenhuollon ja muiden opiskeluhuollon ammattilaisten kanssa 17.11.2016 13
Opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyvät hoitoketjut OTH:n vastuuhenkilöt kunnista Noin joka viides: muu hoitoketju mm. neuropsykiatrisen nuoren hoitoketju Päivittäminen: neljännes säännöllisesti sovituin väliajoin, muutoin satunnaisesti, noin kolmannes vastuuhenkilöistä ei osaa sanoa Kehittämiskohteet: kaivataan ohjeistusta miten toimia, minne ohjata ja missä tilanteessa 14
Mielenterveys- ja päihdetyön erityistyöntekijät Opiskeluterveydenhuollossa on tarpeen olla mielenterveys- ja päihdetyön erityistyöntekijöitä: psykologi, psykiatrinen sh ja päihdetyöntekijä Voivat työskennellä oppilaitoksissa, opiskeluterveydenhuollon keskitetyissä toimipisteissä tai terveyskeskuksessa Mikäli opiskelija tarvitsee erityistyöntekijän palveluita, tulisi hänen pystyä varaamaan aika opiskeluterveydenhoitajan tai lääkärin arvion perusteella itse tai avustettuna ilman tarpeettomia lähetekäytäntöjä Työntekijällä tulisi olla mahdollisuus jalkautua oppilaitokseen osaksi opiskelijan ympärille koottavaa tiimiä Koordinaatiovastuu säilyy opiskeluterveydenhuollossa tilanteissa, joissa erityistyöntekijän palvelut saadaan muusta yksiköstä 17.11.2016 15
Yhteistyön mahdollisuuksia opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdeongelmien hoidossa 16
Mahdollisuudet tukea antaviin keskusteluihin opiskeluterveydenhuollossa Terveydenhoitajan mahdollista tavata opiskelija tukea antavan keskustelun merkeissä sovittu jakso (kuten 3 5 käyntiä) Lääkärin mahdollista tavata opiskelija mielenterveys- ja päihdehäiriön hoitamiseksi useampia kertoja Toisen asteen opp. Ammattikorkeakoulut 86 % 77 % 75 % 29 % Ei alueellista tai kuntatyypin mukaista vaihtelua Ei eroa sen mukaan työskenteleekö keskitetyissä opiskeluterveydenhuollon toimipisteissä vai oppilaitoksessa tai terveyskeskuksessa (palvelujen järjestämistavalla ei siis merkitystä) 17
Mahdollisuudet psykososiaalisen tuen tarjoamiseen opiskeluterveydenhuollossa Mahdollisuus ohjata opiskelija Toisen asteen opp. Ammattikorkeakoulut Opiskeluhuollon kuraattorille sovituksi tukijaksoksi 87 - Opiskeluhuollon tai opiskeluterveydenhuollon psykologille sovituksi tukijaksoksi 75 45 Psykiatriselle sairaanhoitajalle oppilaitoksessa tai matalan kynnyksen palveluissa 24 27 Terveyskeskuksen psykiatriselle sairaanhoitajalle, depressiohoitajalle, päihdetyöntekijälle tai muulle erityistyöntekijälle 70 61 Ryhmätoimintaan 5 21 Myös verkkoryhmätoimintaa tai verkkopalveluja toisella asteella harvemmin Erityisesti toisella asteella hyvin mahdollisuuksia psykososiaalisen tuen tarjoamiseen: rakenteita on, paras mahdollinen hyödyntäminen haasteena ja toiminnan organisointi Hyvä pohja esim. ryhmien vetämiselle parityönä terveydenhoitajan sekä kuraattorin, psykologin, psykiatrisen sairaanhoitajan tai päihdetyöntekijän kanssa > osassa maata on tarjolla 18
Yhteistyön mahdollisuudet opiskelijoiden mielenterveys- tai päihdeongelmien hoidossa % ¹ esimerkiksi somaattisen terveyden seuranta syömishäiriön hoidossa,² tekemään yhdessä hoitosuunnitelmaa 19
Toimivia yhteistyömuotoja opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdeongelmien hoidossa Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajalla ja lääkärillä on käytettävissä erilaisia yhteistyön muotoja tai mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa, jotka tarjoavat opiskelijoille mielenterveys- ja päihdepalveluja Lähtökohtana on kuitenkin terveydenhoitajan ja lääkärin toimiva keskinäinen vuorovaikutus, yhteistyö ja tiimityöskentely 17.11.2016 20
Toimivia yhteistyömuotoja Työparityöskentely: esimerkiksi terveydenhoitaja ja psyk. sh oppilaitoksessa Yhteisvastaanotto jonkun toisen ammattilaisen kanssa Psykologin ja psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut oppilaitoksessa tai liikkuvana alueella Muiden opiskeluhuollon toimijoiden kanssa toteutetut ryhmät ja luennot Suora konsultaatiomahdollisuus puhelimitse tai sähköisten tietojärjestelmien kautta (kunnan muut palvelut ja erikoissairaanhoito) Konsultoiva psykiatri ja selkeät konsultaatiokäytännöt Liikkuvat ja konsultatiiviset erityistason psykiatriset palvelut Liikkuvat matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut: mm. sosiaali-, päihde- tai nuorisotyöntekijän palveluita opiskeluterveydenhuoltoon Selkeät lähetekäytännöt ja hoitopolut jatkohoitoon Eri toimijoiden yhteiset moniammatilliset työryhmät tai asiantuntijatiimit 21
Yhteistyön muistilista Terveydenhoitajille ja lääkäreille opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdetyön toteuttamiseksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Antaa kuvan siitä, miten opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdetyötä toteutetaan suunnitelmallisesti yhteistyössä ja mistä toimintatavoista on tarpeen sopia eri tahojen kanssa Voidaan käyttää uuden työntekijän perehdytyksessä ja opiskelijaohjauksessa 17.11.2016 22
Yhteistyö ja toimintatavat oppilaitoksen ja opiskeluterveydenhuollon sisällä Toisen opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan konsultointi Oppilaitoksessa tai opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä Puhelimitse Sähköisten tietojärjestelmien kautta Opiskeluterveydenhuollon lääkärin konsultointi Oppilaitoksessa tai opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä Puhelimitse Sähköisten tietojärjestelmien kautta Lääkäri-hoitaja työparityöskentely Yhteistyö oppilaitoksessa tai opiskeluterveydenhuollon toimipist. (ml. konsultointi) Opiskeluhuollon kuraattori Opiskeluhuollon psykologi (2. aste), opintopsykologi (korkeakoulut) Psykiatrinen sairaanhoitaja Terveydenhuollon tai opiskeluterveydenhuollon psykologi Opetushenkilöstö ja avustava henkilöstö (mm. opettaja, opinto-ohjaaja) Monialainen asiantuntijaryhmä Ryhmätoiminta (mm. masennuksesta tai ahdistuneisuudesta kärsivien ryhmät) Yhteydenpito opiskelijaan ja huoltajiin Opiskelujen keskeytymisuhan tunnistamisen ja keskeytymisen ehkäisyn toimintatavat Oppilaitoksen päihdesuunnitelman laatiminen SORA-lainsäädäntöön liittyvät käytännöt, toimintakyvyn arvio ja huumausainetestaus Sovittu tai tiedossa 17.11.2016 23
Palveluihin ohjaaminen, hoitoketjut ja hoidon koordinointi Eri-ikäisten opiskelijoiden ohjaaminen palveluihin (ml. lähetekäytännöt) (mm. psykiatriseen erikoissairaanhoitoon, A-klinikalle, nettiterapiaan) Nuoret Siirtymäikäiset (eri palveluihin erilaiset ikärajat) Aikuiset Sovittu tai tiedossa Hoitoketjut Masentuneen opiskelijan hoitoketju Ahdistuneen opiskelijan hoitoketju Syömishäiriöistä kärsivän opiskelijan hoitoketju Tarkkaavuushäiriöisen opiskelijan hoitoketju Neuropsykiatrisesti oireilevan (esim. autismin oireet tai tic-oireet) hoitoketju Päihdeongelmista kärsivän opiskelijan hoitoketju * alkoholin liikakäyttöön liittyvä hoitoketju * huumausaineiden käyttöön liittyvä hoitoketju Pelaamiseen liittyvä hoitoketju Joku muu hoitoketju, mikä? Koordinaatiovastuu ja hoidon jatkuvuus Opiskelijan saattaen siirtäminen työntekijältä toiselle tai palvelusta toiseen Opiskelijan hoidon koordinaatiovastuun säilyminen opiskeluterveydenhuollossa Opiskelijan hoidon jatkuvuuden varmistaminen opiskeluterveydenhuollossa Joku muu, mikä? 17.11.2016 24
Osaamisen vahvistaminen ja jaksamisen tukeminen Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisen vahvistaminen Säännöllinen mielenterveys- ja päihdetyön täydennyskoulutus Mahdollisuus osallistua oman työn kehittämiseen ja vaikuttaa työn sisältöön Yhteiset koulutukset (mm. erikoissairaanhoidon kanssa) Yhteiset tapahtumat kunnan muiden toimijoiden (mm. sosiaalihuollon) kanssa Yhteiset projektit ja kehittämishankkeet Jaksamisen tukeminen ja tuen saaminen Työkaverit opiskeluterveydenhuollossa Opiskeluterveydenhuollon omat yhteistyökokoukset Vertaistuki saman alan ammattilaisten kesken Lähiesimies ja/tai ylempi johto Opiskeluhuoltoryhmä (mm. tuen saaminen opinto-ohjaajalta tai kuraattorilta) Potilastapauksiin liittyvä työnohjaus ryhmässä (tai yksin) Työnohjaus (yksilöllisen tarpeen perusteella) Joku muu, mikä? 17.11.2016 25
Yhteistyötä kehittämään opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdeongelmien hoidossa 26
Yhdessä tekemistä Hyvin toimiva opiskeluterveydenhuolto on opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistamisen ja hoidon peruslähtökohta Yhteistyön mahdollisuuksia käytettävissä ja useita toimijoita: haasteena laajan toimijaverkoston hahmottaminen siten, että palveluilla pystytään vastaamaan opiskelijan tarpeisiin Tärkeänä pidetään verkostopalavereita erityisesti nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon kanssa hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi ja väliinputoamisen ehkäisemiseksi ettei opiskelija katoaisi erikoissairaanhoitoon luullaan että joku hoitaa, mutta ei tiedetä onko nuori hoidossa 17.11.2016 27
Yhteistyöstä tulee sopia Opiskeluterveydenhuollossa tulee sopia yhteistyöstä ja toimintatavoista opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyn, varhaisen tunnistamisen, hoidon ja seurannan osalta eri tahojen kanssa Tulee hahmottaa alueen mielenterveys- ja päihdepalvelujen verkosto ja asiantuntemus: lisäksi tarvitaan toimivaa yhteistyötä esimerkiksi erikoissairaanhoidon kanssa Koordinaatiovastuu opiskeluterveydenhuollossa, joten huomiota tulee kiinnittää opiskelijan saattaen siirtämiseen palvelusta toiseen ja hoitopalautekäytäntöihin Profiilin selkeyttäminen: opiskeluterveydenhuollon palveluihin kuuluu mielenterveys- ja päihdetyö > palveluvalikoima > vaikuttaa palveluihin hakeutumiseen ja palvelujen saavutettavuuteen 17.11.2016 28
Liikkuvat työmuodot ja konsultaatiot tarvitaan liikkuvia ja konsultatiivisia työmuotoja erikoissairaanhoidosta terveydenhoitajien ja lääkäreiden toteuttaman opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdeongelmien hoidon tueksi Erikoissairaanhoidon rooli tärkeä asiantuntemuksen antajana, jotta mielenterveys- ja päihdeongelmat pystytään hoitamaan opiskeluterveydenhuollossa Konsultaatioista ja niihin liittyvistä toimintatavoista tulee sopia paikallisesti Lääkäri-hoitaja-työparityöskentelyä tulee selkeyttää ja sopia työnjaosta paikallisella ja kansallisella tasolla 17.11.2016 29
Palvelurakenneuudistus haastaa yhteistyön Opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa vuoden 2019 alusta kunnilta maakunnille Palvelut järjestetään aikaisempaa suurempina kokonaisuuksina > opiskeluterveydenhuollon palvelujen tulee toimia tiiviissä yhteistyössä kunnan tuottamien palvelujen, muun opiskeluhuollon ja oppilaitosten kanssa 17.11.2016 30
Verkossa saatavilla http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-676-6 17.11.2016 31