Muutosvalmius ja motivaatio miten varmistaa ohjattavan muutosprosessin tuloksellisuus

Samankaltaiset tiedostot
ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

Muutosvaihemalli ja TARMO suunnitelma ohjauksen apuna

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Ohjaus tuutorin roolissa

Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus

Hyvän elämän analyysi

Ideoita liikuntaneuvontaan

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

MUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.

MOTIVOINTI TYÖVÄLINEENÄ. Marika Liehu

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

ELINTAPOJEN MUUTTAMINEN JA SIIHEN MOTIVOINTI.

MOTIVOIVA HAASTATTELU. Avoimia kysymyksiä painonhallinnassa. Sisältö: Avoimia kysymyksiä painonhallinnassa

Helpoin tapa syödä hyvin

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

KÄMMENMALLI RAKENNA POLKUSI ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEEN

Atooppinen ihottuma - kuinka ohjaan ja motivoin?

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

Saa mitä haluat -valmennus

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa.

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

INFO TEVETULOA INFOON

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Terveelliset elämäntavat

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman

Keksikää mahdollisimman monta:

MOTIVOIVA KESKUSTELU OPISKELIJAOHJAUKSESSA. Outi Konsell TtM, työnohjaaja, psykoterapeutti

10 ASIAA joilla varmistat, että onnistut elämäntapamuutoksessa.

Avain terveyteen ja hyvinvointiin

TYÖKYKY & ENERGISEMPI ARKI -VERKKOVALMENNUS YHTEENVETO VALMENNUKSEN TULOKSISTA

Miten tästä eteenpäin?

Sami Hämäläinen TtM, ravitsemusterapeutti Kunnonpaikka. Elämäntapamuutoksilla apua uniapneaan ja virkeyttä päivään

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio?

5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

SMART! Tavoitteen asettaminen.

VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v.

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

KKI-PÄIVÄT

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

ADHD oireinen aikuinen asiakkaana. Suvi Lehto

LIITE 7. Painonhallintaryhmäohjausmalli

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

Huolen puheeksiotto Motivoiva keskustelu. Pelineuvola-Tour Pelituki Eija Myllymäki

Urheilun Pelisäännöt vanhempien illassa

Tiedän, haluan, pystyn ja osaan - ikääntyneen motivoituminen liikkumaan

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Konkreettiset toimenpiteet palautetilaisuuden punaisena lankana Satu Tuominen, hyvinvointiasiantuntija, LitM

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä Paula Viljanen

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Liikkuja polku verkostotapaaminen

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Hyvinvointi ja liikkuminen

RYHMÄOHJAUKSEN HAASTEET JA ONNISTUMISET TUULA LEINO TERVEYDENHOITAJA, SHLM

ROVASEUDUN KEHITTEILLÄ OLEVA MALLINNUS NEUROPSYKIATRISEN ASIAKKAAN PROSESSISTA DIAGNOSOINTI

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Sota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

J.J. Jedulainen

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

HUIPPUJEN KASVATTAJA

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta.

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

SEURANTAKYSELY ELÄMÄNTAPARYHMÄLÄISILLE

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

PALKATTU VALMENTAJA / VAPAAEHTOISET Kouvolan Suunnistajat

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

Transkriptio:

Muutosvalmius ja motivaatio miten varmistaa ohjattavan muutosprosessin tuloksellisuus 12.5.2016

Luennon tavoitteet Kuulija saa käsityksen, mitä elämäntapamuutos tarkoittaa ja millaisia vaiheita ohjattava käy läpi aloittaessaan oma muutosprosessiaan Mikä yhteys muutosvalmiudella ja motivaatiolla on? Mistä motivaatio muodostuu? Miten siihen voi vaikuttaa? Miten työfysioterapeutti voi varmistaa ohjauksen tuloksellisuuden, jatkuvuuden ja pysyvyyden?

Väittämiä 94% paljon painoaan nopeasti pudottaneista ihmisistä lihoo painonsa takaisin 1-2 vuoden sisällä. Pysyvää painonpudotusta ei olekaan. Nykyihmisen suurimmat haasteet ovat elämänhallinnassa, tietoa on vai onko? Oma terveys/hyvinvointi/kunto/painonhallinta ulkoistetaan valmentajalle/lääkärille/työterveydelle/työnantajalle Pysyvä muutos elämäntapoihin tulee vain oman oivalluksen ja ajatusmaailman muuttamisen kautta, ei annettuna

Muutoksen lähtökohdat On tärkeää pystyä määrittelemään mistä ollaan lähdössä liikkeelle, mitkä asiat ovat juuri ohjattavallesi tärkeitä elämässä Terveys tule, mbo, rr, DII Hyvä Olo jaksaminen, liikunnasta innostuminen, vireys Työkyky töissä jaksaminen, oman uran vaiheet, ruuhkavuodet Ulkonäkö painon pudottaminen, kiinteytyminen, painon lisääminen.. Arki perhe, mahdollisuudet, mielenkiinnon kohteet Muu - Mitä halutaan lähteä muuttamaan? Miksi? Mikä tukee, mikä hidastaa? Miten aikaisemmin on mennyt? Miksi ihminen istuu nyt työterveysfysioterapeutin edessä?

Ohjaajan tulee ymmärtää henkilön todellinen muutoshalukkuus ja sen taso aito motivaatio Vaatii harjoittelua ja tilanteen analysointia myös jälkikäteen Muutos ei etene lineaarisesti vaan tulee myös askelia taaksepäin reagointi, motivointi, uudet tuulet, keskustelut, kannustus, vaatimustaso ymmärrys Henkilö on jo jollain tasolla miettinyt muutosta ennen kuin tulee esim. fysioterapeutin puheille asiantuntijuus, henkilökemia, itsevarmuus, tiukkuus/empatia, oikea vaatimustaso ohjattavan voimavaroihin nähden Tavoitteen realisointi ja kirkastaminen yhdessä Ohjattavan oman vastuun korostaminen Huomioi tunnepuoli. Ratkaisu ei välttämättä ole tekninen sovellus, valmis ohjeistus tai kartoitus/mittaus. Vältä syyllistämistä ja terveysterrorismia henkilö voi muutenkin kokea riittämättömyyttä ja syyllisyyttä tilanteestaan

Elämäntapamuutoksen vaiheet 5 Ylläpitovaihe aktiivisuus pysyvää, tilanne omassa kontrollissa 4 Toiminta kokeilua, yrityksiä 3 Valmistautuminen nyt teen jotain.. 2 Harkintavaihe sitten kun 1 Esiharkintavaihe ei kiinnosta Lähde: Prochaska, DiClemente 1997

Elämäntapamuutoksen vaiheet valmennuksen näkökulmasta 5 Ylläpito 4 Toiminta 3 Suunnitelma TARMO* - periaatteen mukaan 2 Valmentaja tuo esiin muutoksen tavoitetta ja hyötyjä 1 Valmentaja antaa tietoa, motivoiva keskustelu *T = tarkka, A = aikataulutettu, R = realistinen, M = mitattavissa oleva, O = omaa toimintaa

Seuraavalla dialla on ajatuksia ravitsemuksesta Mieti miten työfysioterapeuttina suhtaudut ylipainoiseen työntekijään, joka puhuu dieetistä ja on kokeillut Painonvartijoita kolme kertaa, karppaustaja karkkilakkoa, sekä kuuden viikon nettivalmennusta? Ja edelleen hänellä on paino-ongelma Miten häntä tulisi ohjeistaa jatkoa ajatellen? Mikä on mielestäsi oleellista? Millainen lähestymistapa voisi toimia?

Arvio ruokavaliomuutosten vaikutuksesta painoon 100-kiloisella henkilöllä (Patrik Borg, 2009) syömisen normalisoiminen ateriarytmien tasaaminen kasviksien lisääminen energiapitoisten juomien vähentäminen herkkujen vähentäminen kuitupitoisempien viljatuotteiden valinta proteiinipitoisuuden lisääminen sokerin vähentäminen rasvan määrän vähentäminen liikunnan lisääminen rasvan laadun parantaminen yli 10 kg yli 10 kg yli 10 kg 5-7 kg 4-5 kg 3-4 kg 2-4 kg 2-4 kg 2-4 kg 0-3 kg 0,5-1 kg + Positiivinen lähestyminen!! Lähde:Patrik Borg, 2008

Miten henkilöä voi motivoida? Pyri auttamaan ohjattavaa löytämään omassa elämässään enemmän mahdollisuuksia kuin esteitä tartutaan näihin mahdollisuuksiin, eikä jäädä harmittelemaan sitä, mitä ei voi juuri nyt saavuttaa positiivista ajattelua. Jos huomaat ohjattavasi selittelevän, miksi hänellä ei ole mahdollista liikkua tai syödä enemmän kasviksia tai syödä säännöllisesti, pohdi miksi hän näkee näet asian näin? eikömitäänole tehtävissä? Voidaanko kuitenkin tarttua johonkin asiaan? Todellinen muutosvalmius? Vaikka kaikkeen ei voi vaikuttaa, aina on jotain johon voi ohjauksessa tarttua.

Arvot motivaation takana Suomalaisilta kysyttäessä terveyson arvostetuin tekijä elämässä. Miksi silti melko usein ihmiset ole aina kovin valmiita tekemään töitä oman terveytensä eteen terveys on suhteellinen käsite yhdelle terveyttä on sairauden puuttuminen ja toiselle kykyä liikkua kepin kanssa itsenäisesti Terveyden menettäminen koetaan kaukaisena asiana ja usein sairauden uhkat todentuvat sille joka toiselle, joka en ole minä Arvomaailmamme, elämäntilanteemme, tarpeemme, tunteemme, ajatuksemme ja tahtomme ovat osana jokaista valintaamme motivaatio jatkuvasti muuttuva määre! 11

Sisäinen motivaatio Sisäinen motivaatio on yksilön sisältä lähtöisin Sisäinen motivaatio viittaa tilanteeseen, jossa henkilö toimii täyttääkseen tarpeita, joissa on kyse itsensä toteuttamisesta ja kehittämisestä. Myönteinen asenne asiaa kohtaan auttaa sen avulla voidaan saavuttaa jotain sellaista josta valmennettava hyötyy Muista: ajatukset vaikuttavat tunteisiin ja käyttäytymiseen ihminen ei voi valita mitä kaikkea elämässäsi tapahtuu, mutta voi valita miten suhtautuu asioihin Opettele ja opeta ohjattavaasi keräämään tietoisesti elämään hyviä asioita se mihin keskittyy elämässään, lisääntyy Eri elämäntilanteissa ja eri ikäisinä, motivaatiot ovat hyvin erilaisia Ne asiat, jotka tapahtuvat todennäköisesti pitkän ajan päästä, eivät ole tässä hetkessä yhtä arvokkaita kuin ne asiat, jotka tapahtuvat heti kohta 12

Ulkoiset tekijät Ulkoinen motivaatio tulee ihmisen ympäristöstä Ulkoinen motivaatio on ympäristöstä välittynyt ja on yleensä liittynyt alemmanasteisten tarpeiden tyydyttämiseen, kuten turvallisuuden ja yhteenkuuluvaisuuden tarpeet. Kannusta ohjattavaasi hakemaan ulkopuolelta lisää ilon kokemuksia se lisää halua tehdä aina asioita uudelleen ohjaajana tätä voi käyttää hyödyksi huumori, hauskuus, leikki sopivat erinomaisesti myös muutosvalmennussuhteeseen heittäytyminen, persoona muista, että ympäristö voi myös vähentää motivaatiota 13

Miksi muutos on usein niin vaikeaa? o Opitut tavat istuvat tiukassa ja niillä voi olla jopa vuosikymmenien historia muutos vie aikaa ja vaatii erityisesti aivotyötä ja läsnäoloa valintojen hetkellä o o Henkilö voi muuttaa käytöstään Jos hän kokee muutoksen sekä tärkeäksi, että mahdolliseksi muutoksen onnistumiseksi tulee motivaation, kyvykkyyden ja laukaisevan tekijän ilmetä samaan aikaan Motivaatio (tai sen puute) ei ole luonteenpiirre, vaan tilanteeseen sidottu ja vaihteleva valmius muutokseen Kukaan ei voi muuttaa toisen puolesta tämän käytöstä Yksilö voi lisätä (tai vähentää) toisen motivaatiota Yksilö voi auttaa toista tuomaan esiin ja käsittelemään tavoitteidensa ja käytöksensä ristiriitoja ja oman muutoshalukkuutensa voimakkuutta Yksilöä ei voi määrätä muuttamaan tapojaan ja tottumuksiaan, ainakaan niin, että tavoista tulisi pysyviä 14 (mukaillen Miller ym. 2002)

Motivaation kehittämisen periaatteet 1) Vaativien, mutta realististen tavoitteiden asettaminen (asetetaan YHDESSÄ ohjattavan näkökulmasta - ei siis valmentajan tavoite!) 2) Tavoitteisiinsitoutuminen(vaatimustaso, tee heti selväksi mitä ohjaajana tulet vaatimaan) 3) Omienheikkojen ja vahvojen puolien tunteminen (ota huomioon, kannusta ja kehitä) 4) Luottamus oman toiminnan vaikuttavuuteen (positiivisuus, tiedon lisääminen, kärsivällisyyden korostaminen) konkreettisten toimintatapojen kehittäminen tavoitteiden saavuttamiseksi (ohjaus, oivallus, suunnitelmat, haastaminen uuden oppimiseen) 5) Palautteen saaminen (väli)tavoitteiden saavuttamisesta (kannusta paljon!) 6) Vastuun ottaminen omasta toiminnasta ja sen tuloksista (valmentaja ei tee lopullista tulosta vaan valmennettava omalla toiminnallaan) 7) Vastuun kantaminen myös muista (huomioi perheen aiheuttamat haasteet, opitut asiat menevät myös perheen arkeen) 15

Motivoiva keskustelu Motivoivan haastattelun/keskustelun periaatteet (Mustajoki 2004) 1. empatian ilmaiseminen motivoi paremmin 2. väittelyn ja todistelun välttäminen pienempi vastarinta 3. vastahangan myötäily vältetään vastakkainasettelua 4. asiakkaan omien kykyjen ja itseluottamuksen tukeminen pienetkin onnistumiset palkitaan myönteisellä palautteella 5. asiakkaan johdattelu huomaamaan ristiriita nykyisen elämäntavan ja tavoitteiden välillä 16

Motivoiva keskustelu Erityisesti henkilöille, jotka eivät ole valmiita muuttamaan elämäntapojaan (esiharkinta- ja harkintavaiheessa) Valmennettavan kanssa samalla tasolla, ei yläpuolella käskijänä. Avoimilla kysymyksillä tavoitteena saada valmennettava ajattelemaan aktiivisesti: Mitä ajattelet painostasi? Kuinka paljon tiedät liikkumattomuuden aiheuttamista sairauksista? Miten sairautesi vaikuttaa elämääsi? Millä keinoilla olet tähän asti ajatellut muuttaa elämäntapojasi?... *(lisädioilla esimerkkikysymyksiä muutoksen eri vaiheisiin) Vain valmennettavan valitsemilla muutoksilla saadaan tuloksia aikaan. Valmennettava valitsee toimintatavat, joilla muutos voidaan toteuttaa: ohjaus, vaihtoehtojen esiintuominen 17

22.4.2016 *Lisädioja

Esiharkintavaiheen kysymyksiä Keskustellaan asiakkaan käsityksistä ja kokemuksista ja annetaan asiatietoa Mistä asioista erityisesti haluaisit tällä kerralla keskustella? Mitä asioita pidät elämässäsi tärkeinä? Miten elämäntapasi vaikuttavat niihin (esim. perhe, työ, terveys, ystävät, raha, turvallisuus)? Mitä mieltä olet omasta painostasi? Mitä hyötyä tai haittaa sinulle on nykyisistä tottumuksistasi? Tiedätkö, kuinka painosi vaikuttaa terveyteesi/kuntoosi/sairauteesi/sairastumisriskiisi? Oletko miettinyt, miksi liikuntaharrastus on jäänyt vähemmälle? Pidätkö liikuntaa tärkeänä Miksi pidät/miksi et? Tiedätkö miten ruokailulla voit vaikuttaa kolesteroliarvoihisi? Jos et halua tällä hetkellä keskustella, ota yhteyttä, kun asia on ajankohtainen.

Harkintavaiheen kysymyksiä Keskustellaan painonpudotuksen/liikunnan lisäämisen/ruokailutapojen muuttamisen terveysvaikutuksista. Keskustellaan nykyisten elämäntapojen hyödyistä ja haitoista. Millaisia kokemuksia sinulla on aikaisemmasta laihduttamisesta? Mistä muutoksista sinun olisi helpointa aloittaa? Mitä tiedät liikunnan vaikutuksista terveyteesi ja kuntoosi? Mitä hyviä puolia näkisit liikunnan harrastamisessa? Entä huonoja? Mitä ongelmia liikunnan aloittaminen voisi aiheuttaa? Entä etuja? Oletko jo muuttanut ruokailuasi, miten? Mitä hyötyä siitä on ollut? Mitä esteitä koet ruokailun muuttamiselle?

Valmistautumisvaiheen kysymyksiä Oman toiminnan havainnointiin kannustaminen: säännöllinen punnitseminen, askelmittari, ruoka-ja/tai liikuntapäiväkirja, vyötärönympärys, ruokaostosten tarkkailu, tapasyömistä aiheuttavat tilanteet Asiakas tekee muutospäätöksen ja suunnitelman. Sovitaan ja kirjataan käytännön kokeiluista ja tavoitteista esim. pidän karkkipäivän vain kerran viikossa, lisään salaatin syöntiä aterioilla, kävelen töihin (1-3 asiaa). Keskustellaan, ovatko tavoitteet TARMO-periaatteidenmukaisia: Tarkkoja, Aikataulutettuja, Realistisia, Mitattavissa olevia ja Omia tekoja eli konkreettista tekemistä. ( Lähde: Mustajoki, Pertti. Ylipaino tietoa lihavuudesta ja painonhallinnasta, Duodecim, 2008) Mistä sinun pitäisi luopua, jos lisäät liikuntaa? Mikä liikunnan aloittamisessa/lisäämisessä on vaikeinta? Miten varaudun siihen? Missä tilanteissa Sinulle on vaikeinta hallita syömistäsi? Miten voisit varautua niihin?

Toimintavaiheen kysymyksiä Keskustellaan kokemuksista ja annetaan positiivista palautetta kokeiluista. Olet saanut pudotettua painoasi 3 kg ja se ei onnistu ilman ponnisteluja, loistavaa! Millaisilla muutoksilla sait sen aikaan? Mihin painoon tähtäät vuoden kuluessa? Mitkä nykyiset elämäntavat toimivat jo hyvin? Kannustetaan jatkamaan niitä. Mihin pitäisi vielä kiinnittää huomiota tai muuttaa toimintaa? Ovatko muut huomanneet muutosta painossasi/käyttäytymisessäsi? Miten he ovat reagoineet? Mikä kannustaa sinua jatkamaan? Olet liikkunut nyt kuukauden säännöllisesti, hienoa. Miltä se on tuntunut? Mitä ajattelet tulevista viikoista, jatkatko liikkumista samalla lailla vai pitäisikö jotakin muuttaa? Miltä ruokailun muutos on tuntunut? Kuinka nopeasti totuit uuteen makuun?

Ylläpitovaiheen kysymyksiä Seuranta jatkuu, keskustellaan miten tavoista on tullut pysyviä. Kannustetaan ja annetaan positiivista palautetta. Sinä olet tehnyt hienoa työtä. Kuinka jaksat / Miltä tuntuu? Miten olet ajatellut jatkaa liikunnan harrastamista? Mitkä asiat tällä hetkellä auttavat Sinua painonhallinnassa? Miten olet varautunut takapakkeihin esim. jos paino lähteekin uudelleen nousuun? Mitkä asiat/ketkä ihmiset auttavat sinua ylläpitämään uusia tottumuksiasi?

Keskustelu, kun valmennettava palaa takaisin vanhoihin tapoihin Keskustellaan siitä, että repsahduksia sattuu kaikille, taantumat kuuluvat muutokseen. Keskustellaan, mitä voi oppia ja kuinka päästä takaisin muutoksen tielle. Luodaan uskoa, että homma edelleen voi toimia. Esimerkiksi: On tavallista, että ihmiset palaavat vanhoihin tottumuksiin. Uuteen makuun tottuminen vaatii ainakin 10-15 syömiskertaa. Ei kannata lannistua ensimmäisistä takapakeista. Esimerkiksi: Tupakoinnin lopettaminen onnistuu keskimäärin kolmannella yrityskerralla. (lähde kysymyksille: EPSHP, Dehkon 2D- hanke. 2006)