HYVINVOINTIKUMPPANUUS EAKR-HANKE 1.9.2015 31.8.2017 Kaisu Laasonen 01.12.2015
TÄMÄ ON LÄHTÖKOHTA Yritysten ja julkisen sektorin kumppanuusmallin puuttuminen Yritysten pieni koko, vähäinen kasvuhalukkuus ja heikko kilpailukyky Palvelutarjonnan pirstaleisuus asiakkaan näkökulmasta rajoittaa kysyntää Hankintaosaamisen heikko tuntemus heikentää kilpailukykyä, yritysten toimintaedellytyksiä, elinvoimaisuutta ja kasvua sekä kumppanuutta julkisen sektorin kanssa, jotta asiakkaat löytävät tarvitsemansa hyvinvointia tukevat palvelut helposti ja luotettavasti. 2
TÄHÄN TÄHTÄÄMME Hankkeen päätavoite on vahvistaa eteläkarjalaisten hyvinvointialan mikroja pienyritysten toimintaedellytyksiä, elinvoimaisuutta ja kasvua sekä kumppanuutta julkisen sektorin kanssa, jotta asiakkaat löytävät tarvitsemansa hyvinvointia tukevat palvelut helposti ja luotettavasti. Alatavoitteina ovat yritysten kilpailukyvyn parantaminen hankintaosaamisen kehittämisen kautta yrittämisen toimintaympäristön vahvistaminen hyvinvointialan yritysten verkostoyhteistyötä ja yritysten kasvua tukevaksi ja toimintaa koordinoivaksi. yritystoimintaa vahvistaa myös tavoitteena oleva yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuusmalli. 3
TÄTÄ TEEMME Julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välisen kumppanuusmallin kehittäminen ja toimijoiden roolien määritteleminen palvelutarjonnassa Yrittäjä -workshopit: kumppanuuden tarpeiden ja tavoitetilan määrittely, yrityksille kohdistetun kumppanuusneuvonnan ja muiden osaamistarpeiden määrittely Kumppanuusmallin rakentaminen ja toimijoiden roolien määrittäminen Palvelumallin kuvaaminen toimenpide 4:n työtä varten Verkosto- ja kumppanuusyrittäjyyden neuvontaosaamisen hankkiminen kehitysyhtiöille 4
TÄTÄ TEEMME Selvitys hyvinvointipalvelujen kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutteisuudesta Selvitetään tarjonta asiakkaan ja tilaajan näkökulmasta, mm. sisältö, luotettavuus, turvallisuus, laatu, toimitusvarmuus, jatkuvuus, hinta, sosiaaliset vaikutukset. Tietoa asiakkaiden tarpeista kerätään mm. asiakasraadeista, vanhusneuvostoista ja järjestöiltä. Selvitetään tarjontavaatimus yrityksen näkökulmasta, mm. työn vaativuus ja siihen liittyvä ammattitaitovaatimus, riippuvuus muiden palvelujen toteutuksesta, asiakassegmentointi, palveluetäisyys, palvelujen paketointimahdollisuudet, ajankäyttö kohteessa, kustannusrakenne ja työn suunnittelu. 5
TÄTÄ TEEMME Palvelujen laatukriteerien määrittely Selvitetään mm. tarvevastaavuus, luotettavuus, tietosuoja, sertifiointi ja yritysten sitouttaminen toimintaan Varmistetaan yhteensopivuus valtakunnallisten ja alueellisten toimintojen ja järjestelmien kanssa Järjestetään yrityksille koulutusta omavalvonnasta ja siihen liittyvistä uusista määräyksistä, tuetaan omavalvontajärjestelmän kehittämistä sisältäen tietoturvan omavalvontasuunnitelman. Vahvistetaan AVI-yhteistyötä sekä koulutuksen ohjauksen hyödyntämistä koko maakunnan alueella 6
TÄTÄ TEEMME Yritysverkoston toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen sekä ylläpitomallin kehittäminen Selvitetään yritysten tarpeisiin parhaiten vastaavat vaihtoehtoiset yritysmuodot, yritysten ansaintalogiikat (mistä tulovirroista yrityksen tuotto koostuu), toimittamisen kustannustehokas malli (tarvelähtöisyys, alueellisuus, ajallisuus jne.), yrityksen rooli verkostossa (mitä palveluja ja mille asiakasryhmille tuotetaan verkostossa), yhteistyö- /alihankintasopimukset, sopimusmallien rakentaminen, pelisäännöt verkostossa Neuvotaan yrittäjiä määräysten mukaisten toimintatapojen ja henkilöstörakenteen suunnittelussa (esim. yrittäjien koulutustasovaatimukset ja niihin liittyvät ratkaisut suhteessa palvelusetelimääräyksiin) Selvitetään hyvinvointitoimialan sisäisten ryhmien erillistarpeet. Kehitetään verkostolle tiedottamismalli, joka perustuu pääosin helposti päivitettävään virtuaaliseen malliin ja takaa yritysten näkyvyyden Tuotetaan verkostolle Public-Private hankintaosaamista Käynnistetään verkoston pilotointi, jonka pohjalta luodaan toimiva yrittäjäverkosto ja uusien yritysten rekrytointitavat. 7
TÄTÄ TEEMME Asiakas-, omais-, yrittäjä- ja tilaajapalautemallin kehittäminen Kehitetään palautemalli ja -kirjaamismalli asiakkaille ja omaisille, yrityksille ja tilaajille; mallia hyödynnetään jo hankeaikaisen tiedon kokoamisessa ja analysoinnissa. Koulutetaan yrittäjät kirjaamis- ja palautemallin käyttöön ja asiakkaiden käytönohjaamiseen 8
TÄTÄ TEEMME Tiedottaminen, tulosten julkaiseminen ja levittäminen Laaditaan yhteinen tiedotus- ja julkaisusuunnitelma hankkeen toiminnan käynnistyessä (1) Hankkeessa tuotetaan mediatiedotteita, artikkeleita, julkaisuja, oppaita, seminaari- ja konferenssiesitelmiä sekä opinnäytetöitä. Hankkeen hallinnointi ja arviointi 9
TÄTÄ TEEMME Projektiryhmän toimintapa Jokaiselle työpaketille on sovittu vastuutahot Toimenpiteet toteutetaan niin, että hanketoimijoiden lisäksi yritykset, asiakkaat ja heidän omaisensa sekä tilaajina toimivat julkisen sektorin edustajat ovat mukana hankkeen kehittämistoimenpiteissä. Prosessissa käytetään sykleittäin toteutettavaa osallistavaa tiedonhankintaa ja kokeilevaa kehittämistä (esim. työpajat, virtuaaliarvoverkostot, asiakasraadit ja asiantuntijakonsultaatiot) sekä niiden välissä toteutettavia asiantuntijatyön kehittämisjaksoja (iteraatio). Työpajoja järjestetään eri puolilla Etelä-Karjalaa yhteistyössä hanketoimijoiden, yritysten sekä asiakkaiden ja omaisten kanssa. Hankkeeseen kutsutaan ensimmäisessä vaiheessa (tarveselvitys ja kumppanuusmallin kehittäminen) 10-15 yritystä kehittämiskumppaneiksi ja toisessa vaiheessa (verkoston toimintamallin arviointi ja kehittäminen) lisäksi 10-15 yritystä. 10 Kaisu Laasonen projektipäällikkö
TÄTÄ SAAMME AIKAAN Kumppanuusverkosto Eksotelle ja yritysverkostolle on rakennettu toimiva kumppanuusmalli, jolla on selkeät tavoitteet ja toimintatavat ja jonka toimintaa seurataan ja arvioidaan suunnitellusti. Kumpaanuusneuvonta Yrityksille suunnatun kumppanuusneuvonnan tarve on määritelty ja toimenpiteet sen toteuttamiseksi on suunniteltu. Kehitysyhtiöiden osaaminen verkosto- ja kumppanuusyrittäjyyden neuvonnassa on kehittynyt 11 Kaisu Laasonen projektipäällikkö
TÄTÄ SAAMME AIKAAN Kysynnän ja tarjonnan kuvaus Kuvaus kysynnästä asiakkaan näkökulmasta Kuvaus tarjonnan vaatimuksista yritysten näkökulmasta Kuvaus edellä mainittujen vuorovaikutteisuudesta toimenpiteen 4 pohjamateriaaliksi 12 Kaisu Laasonen projektipäällikkö
TÄTÄ SAAMME AIKAAN Yritysverkosto Etelä-Karjalaan syntyy hyvinvointialan yritysverkosto, jolla on haluttu yritysmuoto, ylläpitomalli ja kehittämissuunnitelma ja johon kuuluvilla yrityksillä on tavoitteena kasvattaa liikevaihtoaan ja henkilöstönsä määrää. Yritysverkostolla on hankintaosaamista ja se pystyy vastaamaan itsemaksavien sekä palveluseteliä tai muuta maksusitoumusta käyttävien asiakkaiden palvelutarpeisiin. Verkoston palveluvalikoima on laaja ja palvelut ovat helposti sekä asiakkaiden että Eksoten palveluntarpeen arvioijat löydettävissä ja vertailtavissa. Verkostolla on tiedotus- ja markkinointisuunnitelma, jonka avulla tavoitetaan asiakkaita myös terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia ylläpitävien palvelujen käyttöön. One Stop Shop - toimintamalli 13 Kaisu Laasonen projektipäällikkö
TÄTÄ SAAMME AIKAAN Kirjaamis- ja palautejärjestelmä, jossa yrittäjillä on mahdollisuus antaa selvitys asiakkaan luona tehdystä työstä sähköisesti. asiakas pystyy näkemään yrittäjän kirjaamat hoitoonsa liittyvät asiat Kantaarkistosta, mikä edellyttää järjestelmän yhteensopivuutta valtakunnallisesti. asiakkaan on helppo antaa palautetta yritysverkoston palvelusta ensisijaisesti yrittäjille ja tarvittaessa myös Eksotelle ja saada vastaus antamaansa palautteen käsittelystä Eksoten järjestämässä palvelussa palaute siirtyy automaattisesti asiakkaan asiakas-/potilastietoihin järjestelmän kautta yritysten ja Eksoten välillä on mahdollista antaa palautetta joustavasti Järjestelmä tuottaa koosteita määrällisestä palautteesta sovittavista kehittämiseen keskeisesti vaikuttavista tekijöistä. 14 Kaisu Laasonen projektipäällikkö
TÄTÄ SAAMME AIKAAN Lisäksi tuotamme raportteja, mediatiedotteita, artikkeleita, julkaisuja, oppaita, seminaari- ja konferenssiesitelmiä sekä opinnäytetöitä 15 Kaisu Laasonen projektipäällikkö