FI EUROOPAN UNIONIN TURVALLISUUSSTRATEGIA TURVALLISEMPI EUROOPPA OIKEUDENMUKAISEMMASSA MAAILMASSA
EUROOPAN UNIONIN TURVALLISUUSSTRATEGIA TURVALLISEMPI EUROOPPA OIKEUDENMUKAISEMMASSA MAAILMASSA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO
Oikeudellinen huomautus Tämä esite on neuvoston pääsihteeristön laatima, eikä sen sisältö sido oikeudellisesti Euroopan unionia tai jäsenvaltioita. Lisätietoja saa Yleisötiedotus-yksiköltä, pääosasto F, seuraavasta osoitteesta: Neuvoston pääsihteeristö Rue de la Loi / Wetstraat 175 1048 Bruxelles/Brussel BELGIQUE/BELGIË F. +32 22814977 Sähköposti: public.info@consilium.europa.eu Internet: http://www.consilium.europa.eu/infopublic Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista löytyy internetin Europapalvelimelta (osoitteessa http://www.europa.eu). Luettelointitiedot ovat julkaisun lopussa. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2009 ISBN 978-92-824-2434-6 doi: 10.2860/16751 Euroopan yhteisöt, 2009 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE
Alkusanat Joulukuussa 2003 hyväksytystä Euroopan unionin turvallisuusstrategiasta on tullut virstanpylväs EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehityksessä. Ensimmäisen kerran EU sopi uhkien yhteisestä arvioinnista sekä asetti selkeät tavoitteet turvallisuusetujensa edistämiseksi keskeisten arvojemme pohjalta. Parhaiten pyrkimyksiämme kuvaa strategian otsikko Turvallisempi Eurooppa oikeudenmukaisemmassa maailmassa, sillä tämä juuri on toimintamme perimmäinen tavoite. Viisi vuotta myöhemmin, joulukuussa 2008, esitin valtioiden ja hallitusten päämiehiltä saamani tehtäväksiannon mukaisesti Eurooppa-neuvostolle selvityksen strategian täytäntöönpanosta. Tässä yhdessä Euroopan komission kanssa laaditussa selvityksessä, jonka otsikko on Turvallisuudesta huolehtiminen muuttuvassa maailmassa, tarkastellaan sitä, miten strategia on käytännössä toiminut ja mitä pitäisi tehdä sen täytäntöönpanon tehostamiseksi. Valtioiden ja hallitusten päämiehet ovat hyväksyneet siinä esitetyn analyysin. Kuten itse voitte havaita, lyhyessä ajassa on saavutettu paljon. Itsetyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole aihetta. Nopeasti muuttuvassa maailmassa meitä kohtaavat yhä monet vaativat haasteet. Olen vakuuttunut siitä, että Eurooppa pystyy ottamaan nämä haasteet vastaan, kuten olemme ennenkin tehneet. Javier Solana Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja
Kuvalähteet Sivu 3 Sivu 10 Sivu 15 Sivu 17 Sivu 25 Sivu 28 Sivu 38 Sivu 43 EU:n neuvosto Euroopan yhteisöt EU:n neuvosto Euroopan yhteisöt Euroopan komissio / ECHO / Adriaan Sullivan EULEX Kosovo Euroopan yhteisöt EUMM Georgia EU:n neuvosto Euroopan yhteisöt Euroopan yhteisöt
Sisällys Alkusanat 3 SELVITYS EUROOPAN UNIONIN TURVALLISUUSSTRATEGIAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA Turvallisuudesta huolehtiminen muuttuvassa maailmassa 7 TURVALLISEMPI EUROOPPA OIKEUDENMUKAISEMMASSA MAAILMASSA Euroopan unionin turvallisuusstrategia 27
SELVITYS EUROOPAN UNIONIN TURVALLISUUSSTRATEGIAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA Turvallisuudesta huolehtiminen muuttuvassa maailmassa Tiivistelmä Nyt kun Euroopan unionin turvallisuusstrategian hyväksymisestä on kulunut viisi vuotta, Euroopan unionilla on suurempi vastuu kuin koskaan aikaisemmin historiansa aikana. EU on vakauden linnake. Laajentumisen myötä demokratia ja vauraus ovat levinneet koko maanosaan. Balkanin alueella ollaan menossa parempaan suuntaan. Naapuruuspolitiikallamme on luotu vakaat puitteet suhteita varten eteläisiin ja itäisiin naapureihin, ja Välimeren unioni ja itäinen kumppanuus ovat unionissa nyt uusi ulottuvuus. Vuodesta 2003 lähtien EU:lla on ollut yhä merkittävämpi osuus kriisien ja konfliktien ratkaisemisessa Afganistanin ja Georgian kaltaisissa maissa. Kuitenkin 20 vuotta kylmän sodan päättymisestä Euroopalla on vastassaan aina vain monimutkaisempia uhkia ja haasteita. Kriisejä Lähi-idässä ja muualla maailmassa ei ole ratkaistu, ja uusia kriisejä on puhjennut jopa aivan lähialueillamme. Valtioiden toimintakyvyttömyys vaikuttaa turvallisuuteemme rikollisuuden, laittoman maahanmuuton ja vastikään myös merirosvouden kautta. Terrorismi ja järjestäytynyt rikollisuus ovat kehittyneet uhkaaviksi tekijöiksi myös omissa yhteiskunnissamme. Iranin ydinaseohjelma on edistynyt merkittävästi, ja se on vaaraksi alueen vakaudelle ja koko asesulkujärjestelmälle.
8 Globalisaatio merkitsee uusia mahdollisuuksia. Kiinan johtama voimakas kasvu kehittyvässä maailmassa on nostanut miljoonia köyhyydestä. Mutta globalisaatio on myös johtanut monimutkaisempiin ja toisiinsa kytkeytyviin uhkiin. Yhteiskuntamme elintärkeät valtaväylät kuten tietojärjestelmät ja energiatoimitukset ovat entistä haavoittuvampia. Maapallon lämpeneminen ja ympäristön tilan heikkeneminen muuttavat maapalloamme. Lisäksi globalisaatio nopeuttaa vallan muutoksia ja tuo esille erot arvoissa. Viimeaikainen rahoitusmarkkinoiden kuohunta on ravistellut niin kehittyneitä kuin kehittyviä talouksia. Eurooppa pystyy ottamaan nämä uudet haasteet vastaan niin kuin olemme tehneet ennenkin. Ainutlaatuinen välinevalikoima tukenaan EU edistää jo omalta osaltaan turvallisemman maailman luomista. Olemme työskennelleet ihmisten turvallisuuden lisäämiseksi vähentämällä köyhyyttä ja epätasa-arvoa, edistämällä hyvää hallintotapaa ja ihmisoikeuksia, auttamalla kehitystä ja puuttumalla konfliktien ja turvattomuuden perussyihin. EU antaa edelleen eniten apua tuen tarpeessa oleville maille. Kestävä vakaus edellyttää pitkän aikavälin sitoutumista. Viimeisen vuosikymmenen kuluessa kokemus ja valmius Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla olennaisena osana yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme on kasvanut niiden yli 20 operaation myötä, joita on toteutettu kriisitilanteissa ja joihin on kuulunut niin tsunamin jälkeinen rauhanrakennus Acehissa kuin pakolaisten suojeleminen Tšadissa. Nämä saavutukset ovat tulosta leimallisesti eurooppalaisesta lähestymistavasta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Mutta itsetyytyväisyyteen ei ole aihetta. Turvallisuutemme varmistamiseksi ja vastataksemme kansalaistemme odotuksiin meidän on oltava valmiita vaikuttamaan tapahtumiin. Tämä tarkoittaa, että meidän on omaksuttava strategisempi ajattelutapa, meidän on oltava tehokkaampia ja näkyvämpiä kaikkialla maailmassa. Onnistumme parhaiten, kun toimimme oikeaan aikaan ja johdonmukaisesti oikeanlaiset voimavarat ja yleisön täysi tuki puolellamme.
9 Konfliktien ratkaisemiseksi pysyvästi on saatettava yhteen kaikki alueelliset toimijat, joille rauha on yhteinen etu. Suvereenien hallitusten on kannettava vastuu toimiensa seurauksista sekä kannettava yhteinen vastuu väestön suojelemisessa kansanmurhilta, sotarikoksilta, etnisiltä puhdistuksilta ja rikoksilta ihmisyyttä vastaan. On tärkeää, että maat noudattavat YK:n peruskirjan perusperiaatteita ja ETYJ:n periaatteita ja sitoumuksia. Meidän on selkeästi ilmaistava, että valtioiden suvereniteetti, riippumattomuus ja alueellinen koskemattomuus sekä riitojen rauhanomainen ratkaiseminen ovat asioita, joista pidetään kiinni. Alueellisten kysymysten ratkaisemista asevoimin tai asevoimien käytöllä uhaten ei voida sallia missään. Maailmanlaajuisella tasolla Euroopan on johdettava monenvälisen järjestyksen uudistamista. Kansainvälisen järjestelmän huipulla on YK. Kaikki, mitä EU on tehnyt turvallisuuden alalla, on liittynyt YK:n tavoitteisiin. Meillä on ainutlaatuinen tilaisuus monenvälisyyden uudistamiseen tekemällä yhteistyötä Yhdysvaltojen ja eri puolilla maailmaa olevien kumppaneidemme kanssa. Euroopalle transatlanttinen kumppanuus on yhä korvaamaton perusta, joka rakentuu yhteiselle historialle ja vastuulle. Kriisinhallintaa koskevan yhteistyön parantamiseksi EU:n ja Naton on syvennettävä strategista kumppanuuttaan. EU on edistynyt huomattavasti viimeisten viiden vuoden aikana. Meidät tunnustetaan tärkeäksi paremman maailman puolesta toimivaksi tekijäksi. Mutta huolimatta kaikesta siitä, mitä on saavutettu, Euroopan turvallisuusstrategian täytäntöönpano on jatkuva prosessi. Täyden suorituskykymme saavuttamiseksi meidän on oltava vielä kyvykkäämpiä, johdonmukaisempia ja aktiivisempia.
Johdanto Eurooppa-neuvosto hyväksyi Euroopan turvallisuusstrategian joulukuussa 2003. Siinä vahvistettiin ensimmäisen kerran periaatteet ja asetettiin selkeät tavoitteet keskeisiin arvoihimme perustuvien EU:n turvallisuusetujen edistämiseksi. Sen lähestymistapa on kokonaisvaltainen, ja se vastaa edelleen täysin tarkoitustaan. Tämä selvitys ei korvaa Euroopan turvallisuusstrategiaa, vaan vahvistaa sitä. Se antaa mahdollisuuden tarkastella, miten olemme onnistuneet käytännössä ja mitä voidaan tehdä täytäntöönpanon parantamiseksi. EU:n korkea edustaja Javier Solana, Somalian presidentti Sharif Sheikh Ahmed ja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri Ban Ki-moon Somaliaa käsitelleessä konferenssissa, jonka Yhdistyneet Kansakunnat, Euroopan unioni ja Afrikan unioni järjestivät yhdessä Brysselissä huhtikuussa 2009
I Maailmanlaajuiset haasteet ja suurimmat uhkat Euroopan turvallisuusstrategiassa kartoitettiin joukko turvallisuusetuihimme liittyviä uhkia ja haasteita. Viisi vuotta myöhemmin nämä ovat edelleen olemassa: jotkin niistä ovat tulleet merkittävämmiksi, ja kaikista on tullut monimutkaisempia. Joukkotuhoaseiden leviäminen Valtioiden ja terroristien toimesta tapahtuva joukkotuhoaseiden leviäminen todettiin Euroopan turvallisuusstrategiassa mahdollisesti suurimmaksi uhkaksi tulevaisuudellemme. Tuo riski on lisääntynyt viimeisten viiden vuoden aikana aiheuttaen paineita monenväliselle järjestelmälle. Kun Libya on purkanut joukkotuhoaseita koskevan ohjelmansa, Iranin ja myös Pohjois-Korean on vielä saavutettava kansainvälisen yhteisön luottamus. Siviilikäyttöön tarkoitetun ydinvoiman todennäköinen uusi tuleminen lähivuosikymmeninä asettaa myös haasteita ydinsulkujärjestelmälle, jos siihen ei liity asianmukaista turvavalvontaa. EU on vuonna 2003 hyväksytyn joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen strategian pohjalta ollut hyvin aktiivinen kansainvälisillä foorumeilla ja Iranin ydinohjelmaa koskevien kansainvälisten toimien etulinjassa. Strategiassa korostetaan ennaltaehkäisyä, työskentelyä YK:n ja monenvälisten sopimusten kautta, toimintaa pääasiallisena avunantajana sekä yhteistyötä kolmansien maiden ja alueellisten organisaatioiden kanssa, jotta parannettaisiin niiden valmiuksia estää leviäminen. Meidän olisi edelleen noudatettava tätä lähestymistapaa ja yhdistettävä se poliittiseen ja rahoitustoimintaan. Vuonna 2010 pidettävän ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssin menestyksellinen lopputulos on ensiarvoisen tärkeää erityisesti ydinsulkujärjestelmän vahvistamista silmällä pitäen. Pyrimme varmistamaan, että tässä konferenssissa tarkastellaan tasapainoisella, tehokkaalla ja konkreettisella tavalla,
12 miten voitaisiin lisätä leviämisen estämiseen tähtääviä kansainvälisiä toimia, jatkaa aseriisuntaa ja varmistaa ydinenergian rauhanomaisen käytön vastuullinen kehittäminen maissa, jotka haluavat tehdä niin. Lisätyö on myös tarpeen erityiskysymysten osalta, joihin kuuluu seuraavaa: EU:n tuki monenväliselle lähestymistavalle ydinpolttoainekierron osalta, leviämisen rahoittamisen torjunta, bioturvallisuus ja biouhkilta suojautuminen sekä maaliinsaattamisjärjestelmien, erityisesti ballististen ohjusten, leviämisen hillitseminen. Olisi aloitettava neuvottelut monenvälisestä sopimuksesta, jolla kielletään ydinaseisiin soveltuvan halkeamiskelpoisen materiaalin tuotanto. Terrorismi ja järjestäytynyt rikollisuus Terrorismi Euroopassa ja maailmalla on edelleen merkittävä uhka toimeentulollemme. Terrori-iskuja on tapahtunut Madridissa ja Lontoossa, toiset iskut taas on estetty, ja kotikutoisten terroristiryhmien merkitys on kasvamassa omassa maanosassamme. Järjestäytynyt rikollisuus, kuten laiton huumekauppa, ihmiskauppa ja laiton asekauppa sekä kansainväliset petokset ja rahanpesu, uhkaavat edelleen yhteiskuntiamme. Vuodesta 2003 lähtien EU on edistynyt molempien käsittelyssä toteuttamalla lisätoimenpiteitä unionin sisällä vuoden 2004 Haagin ohjelman ja vuonna 2005 hyväksytyn oikeus- ja sisäasioiden ulkoista ulottuvuutta koskevan strategian nojalla. Näiden johdosta rajatylittävän tutkinnan suorittaminen ja syytteeseen asettamisen koordinointi ovat tulleet helpommiksi. EU:n terrorismin vastainen strategia, joka on myös vuodelta 2005, perustuu ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen. Siinä noudatetaan nelitahoista lähestymistapaa: radikalisoitumisen ja terroristiryhmiin värväyksen ja niiden taustalla olevien tekijöiden ehkäiseminen, mahdollisten kohteiden suojelu, terroristien etsintä ja iskujen jälkivaikutusten käsittely. Vaikka kansallinen toiminta on keskeistä, terrorismin torjunnan koordinaattorin nimittäminen on ollut merkittävä edistysaskel Euroopan tasolla. Olemme työskennelleet kovasti EU:n sisällä suojellaksemme yhteiskuntiamme terrorismilta. Meidän olisi kriisinkoordinointijärjestelyjen ja yhteisön pelastuspalvelumekanismin kaltaisten olemassa olevien välineiden pohjalta tiivistettävä koordinointijärjestelyjämme, jotta pystyisimme
13 hoitamaan suuren terroristihyökkäyksen, erityisesti sellaisen, jossa käytetään kemiallisia, radiologisia, bioterrorismiin liittyviä tai ydinmateriaaleja. Lisätyö on tarpeen terrorismin rahoittamisen alalla, ja tähän on liitettävä tehokas ja kattava tietojen jakamista koskeva EU:n politiikka, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon henkilötietojen suoja. Meidän on myös tehtävä enemmän radikalisoitumisen ja terroristiryhmiin värväyksen torjumiseksi käsittelemällä ääriliikkeiden ideologiaa ja puuttumalla syrjintään. Sivilisaatioiden allianssin kaltaisilla foorumeilla tapahtuvalla kulttuurienvälisellä vuoropuhelulla on merkittävä tehtävä. Järjestäytyneen rikollisuuden osalta olisi syvennettävä kumppanuuksia, joita harjoitamme lähialueillamme, keskeisten kumppaneidemme kanssa sekä YK:ssa, käsittelemällä ihmisten liikkumista sekä oikeudellista ja poliisiyhteistyötä. Nykyisten rikollisuutta koskevien YK:n välineiden täytäntöönpano on oleellista. Meidän olisi edelleen vahvistettava terrorismin torjuntaa koskevaa kumppanuuttamme Yhdysvaltojen kanssa, tietojenvaihto ja tietosuoja mukaan lukien. Meidän olisi myös vahvistettava Etelä-Aasiassa, Afrikassa ja eteläisillä lähialueillamme olevien kumppaneidemme valmiuksia. EU:n olisi tuettava monenvälisiä toimia lähinnä YK:ssa. Meidän on parannettava tapaa, jolla yhdistämme sisäiset ja ulkoiset ulottuvuudet. Kansallisella ja Euroopan tasolla tarvitaan enemmän koordinointia, avoimuutta ja joustavuutta eri viranomaisten kesken. Tämä todettiin jo Euroopan turvallisuusstrategiassa viisi vuotta sitten. Edistys on ollut hidasta ja epätäydellistä. Tietoverkkoturvallisuus Nykyajan taloudet ovat hyvin riippuvaisia kriittisestä infrastruktuurista, johon kuuluvat liikenne, viestintä ja energiahuolto, mutta myös internet. Vuonna 2006 hyväksytyssä Euroopan turvallisen tietoyhteiskunnan strategiassa käsitellään tietoverkkorikollisuutta. Yksityisiin ja julkisiin tietoverkkojärjestelmiin kohdistuvat hyökkäykset EU:n jäsenvaltioissa ovat kuitenkin tuoneet asiaan uuden ulottuvuuden ja mahdollisen uuden taloudellisen, poliittisen ja sotilaallisen välineen. Lisätyö on tarpeen tällä alalla, jotta voitaisiin pohtia kokonaisvaltaista EU:n lähestymistapaa, lisätä tietoisuutta ja tehostaa kansainvälistä yhteistyötä.
14 Energiavarmuus Energiariippuvuuteen liittyvät huolenaiheet ovat lisääntyneet viimeisten viiden vuoden aikana. Tuotannon väheneminen Euroopassa tarkoittaa, että vuoteen 2030 mennessä jopa 75 prosenttia öljystämme ja kaasustamme on tuontitavaraa. Niitä tuodaan muutamasta maasta, joista monen vakaus on uhattuna. Vastassamme on näin ollen joukko turvallisuushaasteita, joiden hoitamisesta kaikki jäsenvaltiot ovat yhdessä vastuussa. Meillä on oltava sellainen energiapolitiikka, jossa otetaan huomioon ulkoiset ja sisäiset ulottuvuudet. Korkean edustajan ja komission kesäkuussa 2006 antamassa yhteisessä selvityksessä esitetään sen keskeiset tekijät. Tarvitsemme Eurooppaan yhtenäisemmät energiamarkkinat, joilla energiaverkot on liitetty yhteen, erityisen huomion kiinnittämistä syrjäisimpiin maihin sekä kriisimekanismeja energiatoimitusten väliaikaisten keskeytymisten hoitamiseksi. Oleellista on polttoaineiden, hankintalähteiden ja kauttakulkureittien monipuolistaminen samoin kuin hyvä hallintotapa, oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen ja investoinnit lähdemaissa. EU:n politiikalla tuetaan näitä tavoitteita Keski-Aasian, Kaukasuksen ja Afrikan kanssa tehdyillä sitoumuksilla sekä itäisen kumppanuuden ja Välimeren unionin kautta. Energia on keskeinen tekijä EU:n ja Venäjän välisissä suhteissa. Politiikkaamme olisi kuuluttava kauttakulkureittien käsittely, Turkin ja Ukrainan kautta kulkevat reitit mukaan lukien. Meidän olisi edistettävä uusiutuvan energian käyttöä, vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaa teknologiaa ja energiatehokkuutta sekä avoimia ja hyvin säänneltyjä maailmanlaajuisia markkinoita yhdessä kumppaneidemme kanssa, Intia, Japani, Kiina ja Yhdysvallat mukaan lukien. Ilmastonmuutos Euroopan turvallisuusstrategiassa todettiin jo vuonna 2003, mitä turvallisuusvaikutuksia ilmastonmuutoksella on. Viisi vuotta myöhemmin tämä asia on saanut uuden painoarvon. Maaliskuussa 2008 korkea edustaja ja komissio esittivät Eurooppaneuvostolle selvityksen, jossa ilmastonmuutosta pidettiin uhkien moninkertaistajana. Luonnonkatastrofit, ympäristön tilan heikentyminen ja kilpailu luonnonvaroista pahentavat konfliktia erityisesti tilanteissa, joihin liittyy köyhyyttä ja väestönkasvua, ja aiheuttavat
15 humanitaarisia, terveydellisiä, poliittisia ja turvallisuusvaikutuksia, muuttoliikkeen kiihtyminen mukaan lukien. Ilmastonmuutos voi myös johtaa kauppareittejä, merialueita ja aiemmin luoksepääsemättömiä luonnonvaroja koskeviin kiistoihin. Olemme tehostaneet konfliktinestoamme ja kriisinhallintaamme, mutta meidän on parannettava analysointi- ja varhaisvaroitusvalmiuksiamme. EU ei voi tehdä tätä yksin. Meidän on tehostettava yhteistyötämme riskialttiimpien maiden kanssa vahvistamalla niiden selviytymiskykyä. Kansainvälinen yhteistyö YK:n ja alueellisten organisaatioiden kanssa on oleellista. EU:n ja YK:n alaisen Maailman elintarvikeohjelman toimittamaa elintarvikeapua jaetaan Zimbabwessa
II Vakauden luominen Eurooppaan ja muualle Laajentuminen on Euroopassa edelleen voimakas vakautta, rauhaa ja uudistusta edistävä voima. Neuvottelut Turkin kanssa aloitettiin vuonna 2005 ja sen jälkeen on avattu useita neuvottelulukuja. Edistyminen Länsi-Balkanilla on ollut jatkuvaa, mutta hidasta. Liittymisneuvotteluissa Kroatian kanssa on jo edistytty pitkälle. Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on saanut jäsenehdokkaan aseman. Muiden Länsi-Balkanin maiden kanssa on allekirjoitettu vakautus- ja assosiaatiosopimukset. Serbia on lähellä tilannetta, jossa se täyttää kaikki edellytykset siirtymiselle kohti syvempiä suhteita EU:n kanssa. EU:lla on edelleen johtava asema Bosnia ja Hertsegovinassa, mutta edistymisestä huolimatta paikallisten poliittisten johtajien edellytetään tekevän enemmän uudistusten esteiden poistamiseksi. Olemme aloittamassa Kosovossa EULEX-operaatiota, joka on tähän mennessä laajin ETPP:n piiriin kuuluva siviilioperaatiomme, ja annamme edelleen huomattavaa taloudellista tukea. Kaikkialla tällä alueella tarvitaan välttämättä yhteistyötä ja hyviä naapuruussuhteita. On Euroopan unionin edun mukaista, että rajanaapureissamme on hyvä hallinto. Tätä prosessia tuetaan vuonna 2004 aloitetulla Euroopan naapuruuspolitiikalla (ENP). Idässä mukana ovat kaikki mahdolliset maat lukuun ottamatta Valko-Venäjää, jonka kanssa olemme siirtymässä tähän suuntaan. Ukrainan kanssa olemme edenneet pidemmälle mittavalla assosiaatiosopimuksella, jonka viimeistely saadaan pian päätökseen. Aloitamme pian Moldovan kanssa neuvottelut samanlaisesta sopimuksesta. EU:n kahdenvälisten politiikkojen täydentämiseksi
17 tällä Euroopan kannalta erittäin tärkeällä alueella on käynnistetty Mustanmeren synergia-aloite. Niin sanotut lukkiutuneet konfliktit ovat nousseet uudeksi huolenaiheeksi itäisessä naapurustossamme. Abhasiaan ja Etelä-Ossetiaan liittyvät ongelmat ovat kärjistyneet, ja ne johtivat elokuussa 2008 Venäjän ja Georgian väliseen aseelliseen konfliktiin. EU johti kriisin kansainvälistä käsittelyä toimimalla välittäjänä osapuolten välillä, antamalla humanitaarista apua, lähettämällä siviilitarkkailuvaltuuskunnan ja antamalla merkittävää taloudellista tukea. Olemme edelleen sitoutuneet tähän tehtävään EU:n johtaessa Geneven prosessia. Mahdollista ratkaisua Transnistrian konfliktiin on vauhditettu EU:n aktiivisella osallistumisella 5 + 2 -neuvotteluihin ja EU:n rajavalvonnan avustusoperaatiolla. Välimeri, Euroopalle erittäin tärkeä suurten mahdollisuuksien alue, asettaa vielä vaikeita haasteita, kuten riittämättömät poliittiset uudistukset ja laiton maahanmuutto. EU ja useat Välimeren kumppanit, kuten Israel ja Marokko, pyrkivät syventämään kahdenvälisiä suhteita. ENP on vahvistanut alun perin Barcelonan prosessissa vuonna 1995 Kosovossa toteutettava EU:n oikeusvaltiooperaatio (EULEX) on toistaiseksi laajin Euroopan turvallisuusja puolustuspolitiikan alan operaatio
18 aloitettuja uudistuksia, mutta alueellinen konflikti yhdistettynä lisääntyvään radikalisoitumiseen kylvää edelleen epävakautta. EU:lla on ollut keskeinen osa pyrkimyksissä ratkaisuun Lähi-idässä sen osallistuessa kvartetin toimintaan ja tehdessä yhteistyötä Israelin ja palestiinalaishallinnon sekä Arabiliiton ja muiden alueellisten kumppaneiden kanssa. EU osallistuu täysipainoisesti Annapoliksen prosessiin kohti kahden valtion ratkaisua ja antaa palestiinalaishallinnolle jatkuvaa rahoitus- ja budjettitukea; samoin se osallistuu toimintaedellytysten kehittämiseen muun muassa lähettämällä paikan päälle oikeus-, poliisi- ja rajavartioasiantuntijoita. Libanonissa jäsenvaltiot muodostavat UNIFIL-rauhanturvaoperaation ytimen. Irakissa EU on tukenut poliittista prosessia, jälleenrakennusta ja oikeusvaltioperiaatetta esimerkiksi EUJUST LEX -operaation yhteydessä. Iran on kasvavan huolen aihe vuodesta 2003 lähtien. Iranin ydinohjelma on ollut toistuvasti YK:n turvallisuusneuvoston ja IAEA:n päätöslauselmien aiheena. Sotilaallisten ydinvoimavarojen kehittäminen olisi EU:n turvallisuudelle uhka, jota ei voida hyväksyä. EU on toteuttanut Yhdysvaltain, Kiinan ja Venäjän kanssa kaksitahoista lähestymistapaa yhdistäen vuoropuhelun ja lisääntyvän painostuksen. Korkea edustaja on tehnyt Iranille pitkälle menevän tarjouksen luottamuksen synnyttämiseksi ja yhteyden luomiseksi uudelleen kansainväliseen yhteisöön. Jos ydinohjelma kuitenkin etenee, tarvitaan uusia toimenpiteitä YK:n toiminnan tueksi. Samaan aikaan meidän on alueellisen turvallisuuden rakentamiseksi toimittava yhdessä alueen maiden kanssa, joihin kuuluvat myös Persianlahden maat. Euroopan turvallisuusstrategiassa tunnustetaan, että Euroopalla on turvallisuusintressejä myös sen lähinaapuruston ulkopuolella. Afganistan on tässä suhteessa erityinen huolenaihe. Eurooppa on sitoutunut luomaan vakautta pitkällä aikavälillä. EU:n jäsenvaltiot osallistuvat huomattavalla tavalla Naton operaatioon, ja EU on mukana hallinto- ja kehitystyössä kaikilla tasoilla. EU:n poliisioperaatiota on laajennettu. Näissä toimissa ei onnistuta ilman Afganistanin täydellistä omavastuullisuutta ja naapurimaiden, erityisesti Pakistanin, mutta myös Intian, Keski-Aasian maiden ja Iranin tukea. Intian ja Pakistanin välisten hyvien
19 suhteiden mahdollisuuden lisääntyminen viime vuosina on ollut yksi myönteinen asia strategisessa taseessa. Turvallisuus ja kehitys Euroopan turvallisuusstrategiassa ja vuoden 2005 kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa todetaan, että kestävä kehitys ei ole mahdollista ilman rauhaa ja turvallisuutta ja että ilman kehitystä ja köyhyyden poistamista ei voida saada aikaan kestävää rauhaa. Myös terveysuhkat, erityisesti pandemiat, vaarantavat kehitystä. Ihmisoikeudet ovat olennainen osa tätä yhtälöä. Monilla konfliktialueilla ja konflikteista aiemmin kärsineillä alueilla on puututtava kauhistuttavaan seksuaalisen väkivallan käyttöön pelotteena ja terrorin välineenä. Seksuaalista väkivaltaa aseellisissa konflikteissa koskevan YK:n turvallisuusneuvoston julkilausuman 1820 tehokas täytäntöönpano on olennaisen tärkeää. Konfliktit liittyvät usein valtion sisäiseen heikkouteen. Somalian kaltaiset maat ovat joutuneet heikon hallinnon ja toistuvien konfliktien kierteeseen. Olemme pyrkineet katkaisemaan tämän kierteen käyttämällä sekä kehitysapua että turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Turvallisuusalan uudistus ja aseistariisunta, demobilisaatio ja yhteiskuntaan sopeuttaminen ovat tärkeä osa konfliktin jälkeistä vakauttamista ja uudelleenrakentamista, ja ne ovat olleet Guinea- Bissaussa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa toteuttamiemme operaatioiden keskeisiä tavoitteita. Tämä onnistuu parhaiten, kun se toteutetaan kumppanuudessa kansainvälisen yhteisön ja paikallisten sidosryhmien kanssa. Luonnonvarojen piittaamaton riistäminen on usein konfliktien perimmäisenä syynä. Veden ja raaka-aineiden saantia koskevat, lisääntyvät jännitteet edellyttävät monenvälisiä ratkaisuja. Kimberleyn prosessi ja kaivannaistoiminnan avoimuutta koskeva aloite tarjoavat uudenlaisen mallin tämän ongelman ratkaisemiseksi.
20 Merirosvous Euroopan turvallisuusstrategiassa tuodaan järjestäytyneen rikollisuuden uutena ulottuvuutena esille merirosvous. Myös se johtuu valtion sisäisestä hajoamisesta. Maailmantalouden kaupasta 90 prosenttia tapahtuu meriteitse. Merirosvous Intian valtameressä ja Adeninlahdella on tehnyt tästä kysymyksestä viime kuukausina entistä polttavamman, ja se on vaikuttanut humanitaarisen avun toimittamiseen Somaliaan. EU on merirosvouksesta kärsivien maiden ja muiden kansainvälisten toimijoiden, myös Naton, rinnalla reagoinut ongelmaan käynnistämällä EU:n ensimmäisen ETPP:hen kuuluvan merioperaation ATALAN- TAn merirosvouksen lopettamiseksi Somalian rannikolla. Pienaseet ja kevyet aseet, rypäleammukset ja jalkaväkimiinat Eurooppa-neuvosto hyväksyi vuonna 2005 EU:n strategian pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman keskittymisen ja kaupan torjumiseksi. EU tukee sen täytäntöönpanon yhteydessä alaa koskevaa YK:n toimintaohjelmaa. EU kehittää edelleen toimintoja näiden aseiden synnyttämän uhkan torjumiseksi. EU kannattaa voimakkaasti kansainvälistä asekauppasopimusta, ja se on päättänyt tukea sopimuksen hyväksymiseen johtavaa prosessia. EU on myös miinojen vastaisen toiminnan merkittävä avunantaja. Se on tukenut ja edistänyt aktiivisesti jalkaväkimiinat kieltävää Ottawan sopimusta maailmanlaajuisesti. Dublinissa toukokuussa 2008 hyväksytty Oslon yleissopimus rypäleammuksista on merkittävä edistysaskel vastauksena tämäntyyppisten ammusten aiheuttamiin humanitaarisiin ongelmiin, jotka ovat kaikkien EU:n jäsenvaltioiden vakavan huolen aiheena. Merkittävä edistysaskel olisi, että tämäntyyppisiä ammuksia koskeva pöytäkirja hyväksyttäisiin YK:n puitteissa ja että siihen osallistuisivat kaikki tärkeät sotilasvallat.
III Eurooppa muuttuvassa maailmassa 21 Jotta voisimme reagoida muuttuvaan turvallisuusympäristöön, meidän on toimittava tehokkaammin keskenämme, naapureidemme kanssa ja maailmassa. A Tehokkaampi ja kyvykkäämpi Eurooppa Kykymme käsitellä haasteita on kehittynyt viimeisten viiden vuoden aikana, ja sen on kehityttävä edelleen. Meidän on lujitettava omaa yhtenäisyyttämme paremmalla institutionaalisella koordinoinnilla ja strategisemmalla päätöksenteolla. Lissabonin sopimuksen määräykset antavat tähän tarvittavat puitteet. Toimintamme tulee perustua siihen, että uhkia estetään aikaisessa vaiheessa muuttumasta konfliktin lähteiksi. Rauhanrakentaminen ja pitkällä aikavälillä tapahtuva köyhyyden vähentäminen ovat tässä suhteessa olennaisen tärkeitä. Kukin tilanne edellyttää välineidemme johdonmukaista käyttöä, mukaan lukien poliittiset, diplomaattiset, kehitystä edistävät, humanitaariset, kriiseihin reagointiin liittyvät, taloudelliset ja kaupallisen yhteistyön sekä sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan välineet. Meidän olisi myös parannettava vuoropuhelu- ja välitysvalmiuksiamme. EU:n erityisedustajat käyttävät EU:n vaikutusvaltaa eri konfliktialueilla. Kansalaisyhteiskunnalla ja valtioista riippumattomilla järjestöillä on keskeinen rooli toimijoina ja kumppaneina. Euroopan parlamentin jäsenten johtamilla vaalitarkkailuvaltuuskunnilla on myös tärkeä merkitys. ETPP:n menestyksekäs toteuttaminen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme olennaisena osana kuvastuu siinä, että apuamme kysytään yhä enemmän. Georgian-operaatiomme on osoittanut, mitä voidaan saavuttaa, kun meillä on tarvittavaa poliittista tahtoa toimia yhdessä. Mutta mitä mutkikkaampia haasteita kohtaamme, sitä joustavampia
22 meidän tulee olla. Meidän on asetettava sitoumuksemme voimavarojemme mukaiseen tärkeysjärjestykseen. Taisteluosastot ja siviilivalmiusryhmät ovat tehostaneet kykyämme toimia nopeasti. Asianmukaiset ja tehokkaat komentorakenteet ja esikuntavalmiudet ovat keskeisiä seikkoja. Kykyämme yhdistää siviili- ja sotilasasiantuntemus operaation synnystä suunnitteluvaiheeseen ja toteuttamiseen saakka on vahvistettava. Me kehitämme ETPP:n tätä puolta perustamalla asianmukaiset hallinnolliset rakenteet, rahoitusmekanismit ja järjestelmät. On myös tarvetta parantaa koulutusta Euroopan turvallisuus- ja puolustusakatemian sekä Erasmus-vaihdon kaltaisen Euroopan nuorten upseerien vaihtoa koskevan uuden aloitteen pohjalta. Meidän on jatkettava ihmisoikeuskysymysten sisällyttämistä kaikkiin tämän alan toimiin, myös ETPP-operaatioihin, ihmisten turvallisuutta koskevan käsitteen kanssa yhdenmukaisen ihmisiin perustuvan lähestymistavan kautta. EU korostaa naisten roolia rauhanrakentamisessa. YK:n turvallisuusneuvoston naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan päätöslauselman 1325 ja lapsia aseellisissa konflikteissa koskevan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1612 tosiasiallinen täytäntöönpano on tässä yhteydessä erittäin tärkeää. Siviilioperaatioiden osalta meidän on voitava saada kokoon koulutettua henkilöstöä, jolla on laajat taidot ja kokemus, lähettää se paikalle lyhyellä varoitusajalla ja antaa sille tukea operaatioalueella pitkällä aikavälillä. Kansallisten kiintiöiden välinen täysi yhteentoimivuus on tärkeää. Tämän tukemiseksi jäsenvaltiot ovat sitoutuneet laatimaan kansallisia strategioita asiantuntijoiden antamiseksi käyttöön ja lisäämään siirrettävän henkilöstön määrää operaatioiden tueksi, mukaan lukien budjetointi ja hankinnat. Tarvikkeiden käyttöönantamis- ja hankintatapoja olisi tehostettava operaatioiden oikea-aikaisen käynnistämisen mahdollistamiseksi. Sotilasoperaatioiden osalta on edelleen tehostettava voimavaraponnistelujamme sekä keskinäistä yhteistyötä ja vastuunjakamisjärjestelyjä. Kokemus on osoittanut lisätoimien tarpeen etenkin keskeisten voimavarojen, kuten strategisten ilmakuljetusten, helikopterien, avaruusvoimavarojen ja merivalvonnan, osalta (kuten on esitetty tarkemmin voimavarojen tehostamista koskevassa julkilausumassa). Näitä toimia on tuettava Euroopan laajuisella kilpailukykyisellä ja vahvalla puolustusteollisuudella, jossa investoidaan enemmän tutki-
23 mukseen ja kehittämiseen. Euroopan puolustusvirasto on johtanut tätä prosessia menestyksekkäästi vuodesta 2004, ja niin sen olisi tehtävä edelleenkin. B Tehostettu vuorovaikutus naapureidemme kanssa Euroopan naapuruuspolitiikka on lujittanut yksittäisiä kahdenvälisiä suhteita EU:n kanssa. Tässä prosessissa on nyt kehitettävä alueellista yhdentymistä. Heinäkuussa 2008 käynnistetty Välimeren unioni antaa uudistetun poliittisen sysäyksen tämän toteuttamiselle eteläisten kumppaneidemme kanssa monipuolisine tehtävineen, joihin sisältyvät meriturvallisuus, energia, vesipolitiikka ja muuttoliike. Turvallisuusuhkien, kuten terrorismin, käsittelyllä on tässä tärkeä merkitys. Itäinen kumppanuus parantaa selvästi suhteitamme itäisiin naapureihimme, poliittiset, taloudelliset ja kauppasuhteet mukaan lukien. Tavoitteena on vahvistaa näiden maiden vaurautta ja vakautta sekä näin ollen EU:n turvallisuutta. Ehdotukset kattavat monenlaisia kahden- ja monenvälisiä yhteistyöaloja, energiavarmuus ja henkilöiden liikkuvuus mukaan lukien. Kestävä vakaus naapurimaissamme edellyttää EU:n jatkuvia toimia yhdessä YK:n, ETYJ:n, Yhdysvaltojen ja Venäjän kanssa. Suhteemme Venäjään ovat heikentyneet Georgian konfliktin myötä. EU odottaa Venäjän noudattavan sitoumuksiaan tavalla, jolla palautetaan tarvittava luottamus. Kumppanuutemme olisi perustuttava yhteisten arvojen, erityisesti ihmisoikeuksien, demokratian, oikeusvaltion ja markkinatalouden periaatteiden, kunnioittamiseen sekä yhteisiin etuihin ja tavoitteisiin. Meidän on edelleen pyrittävä ratkaisemaan konfliktit Etelä-Kaukasiassa, Moldovan tasavallassa sekä Israelin ja arabivaltioiden välillä. Tässä yhteydessä, kuten muuallakin, on tärkeää, että Yhdysvallat osallistuu toimiin täysimääräisesti. Kussakin tapauksessa on kaikkien alueellisten toimijoiden osallistuttava kestävän ratkaisun muodostamiseen. Tietyillä mailla, kuten Turkilla, Egyptillä, Jordanialla, Saudi-Arabialla ja Qatarilla, on ollut yhä tärkeämpi rooli alueella, kun taas Iranista ei voida todeta samaa. On erityinen tilaisuus toimia yhdessä Turkin kanssa myös Sivilisaatioiden allianssin puitteissa.
24 C Tehokkaan monenvälisyyden kumppanuudet Euroopan unionin turvallisuusstrategiassa kehotettiin Eurooppaa myötävaikuttamaan osaltaan tehokkaamman monenvälisen järjestyksen muodostamiseen maailmassa. Me olemme lujittaneet kumppanuuksiamme vuodesta 2003 kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi. Euroopan tärkein kumppani tällä alueella ja muilla alueilla on Yhdysvallat. Kun EU ja Yhdysvallat ovat toimineet yhdessä, ne ovat saaneet maailmassa aikaan erittäin paljon hyvää. Kansainvälisen järjestelmän huipulla on YK. Kaikki, mitä EU on tehnyt turvallisuuden alalla, on liittynyt YK:n tavoitteisiin. EU toimii tiiviisti keskeisillä operaatioalueilla, muun muassa Kosovossa, Afganistanissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Sudanissa/Darfurissa, Tšadissa ja Somaliassa, ja se on parantanut institutionaalisia yhteyksiä vuonna 2007 annetun EU:n ja YK:n yhteisen julkilausuman mukaisesti. Me kannatamme kaikkia 16:ta parhaillaan toteutettavaa YK:n rauhanturvaoperaatiota. EU ja Nato ovat toimineet hyvin yhdessä Balkanin alueella ja Afganistanissa, vaikkakaan viralliset suhteet eivät ole edistyneet. Meidän on lujitettava tätä strategista kumppanuutta yhteisten turvallisuusetujemme tukemiseksi paremmalla operatiivisella yhteistyöllä kunnioittaen täysin kunkin organisaation itsenäistä päätöksentekoa ja sotilasvoimavarojen jatkuvalla kehittämisellä. Me olemme syventäneet suhdettamme ETYJ:hin vuodesta 2003 lähtien erityisesti Georgiassa ja Kosovossa. Olemme laajentaneet suhdettamme Kiinaan merkittävästi. Suhteet Kanadaan ja Japaniin ovat läheiset ja pitkäikäiset. Venäjä on edelleen tärkeä kumppani maailmanlaajuisissa kysymyksissä. Suhteessamme Intiaan on vielä parantamisen varaa. Suhteet muihin kumppaneihin, kuten Brasiliaan, Etelä-Afrikkaan ja Euroopan osalta Norjaan ja Sveitsiin, ovat merkitykseltään kasvaneet vuodesta 2003 lähtien. EU tekee tiiviimpää yhteistyötä alueellisten järjestöjen ja erityisesti Afrikan unionin kanssa. Me tuemme yhteisen Afrikka EU-strategian avulla Afrikan kriisinhallintavalmiuksien tehostamista, mukaan lukien alueelliset jatkuvassa valmiudessa olevat joukot ja varhaisvaroitus. Me olemme syventäneet suhteitamme Keski-Aasian kumppaneihimme vuonna 2007 hyväksytyllä strategialla, johon sisältyvät tehostettu
25 poliittinen vuoropuhelu sekä muun muassa vesipolitiikkaan, energiaan, oikeusvaltioon ja turvallisuuteen liittyvät toimet. Muiden alueiden osalta EU on tiivistänyt suhteita Kaakkois-Aasian maiden liittoon muun muassa Burmaa koskevissa alueellisissa kysymyksissä, Etelä-Aasian alueellisen yhteistyön järjestöön ja Latinalaiseen Amerikkaan. EU:n kokemus antaa sille erityisen roolin alueellisen yhdentymisen edistämisessä. Jos muut pyrkivät toimimaan meidän tavallamme omien olosuhteidensa mukaan, meidän olisi tuettava niitä. Toisen maailmansodan lopulla kehitetty kansainvälinen järjestelmä on paineiden alaisena usealta taholta. Edustus kansainvälisissä instituutioissa on asetettu kyseenalaiseksi. Legitiimiyttä ja toimivuutta on parannettava ja päätöksentekoa monenvälisillä foorumeilla on tehostettava. Tämä tarkoittaa yhteisten päätösten lisäämistä ja muiden suurempaa osuutta. Kun ratkaistavana on yhteisiä ongelmia, ovat yhteiset ratkaisut välttämättömiä. Keskeisiä painopisteitä ovat ilmastonmuutos ja Dohan kierroksen saattaminen päätökseen Maailman kauppajärjestössä. EU johtaa neuvotteluja ilmastonmuutosta koskevasta uudesta kansainvälisestä sopimuksesta, ja sen on käytettävä kaikki keinonsa menestyksekkään EU NAVFOR Somalia Atalanta -operaation tarkoituksena on suojella aluksia merirosvoukselta ja aseellisilta ryöstöiltä
26 tuloksen saavuttamiseksi Kööpenhaminassa vuonna 2009. Meidän olisi jatkettava vuonna 2005 aloitettua YK:n järjestelmän uudistusta ja säilytettävä turvallisuusneuvoston keskeinen rooli sekä sen ensisijainen vastuu kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden säilyttämisestä. Kansainvälisen rikostuomioistuimen tehokkuutta olisi lisättävä kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien lujittamista koskevien EU:n laajempien pyrkimysten rinnalla. Meidän on muokattava Kansainvälistä valuuttarahastoa ja muita rahoituslaitoksia nykyajan realiteetteja vastaaviksi. G8-järjestelmää olisi muutettava. Näiden lisäksi meidän on jatkettava yhteisiä pyrkimyksiämme vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä kysymykset ovat rajatylittäviä, ja ne liittyvät sekä sisä- että ulkopolitiikkaan. Niistä ilmenee, miten tällä vuosisadalla enemmän kuin koskaan aiemmin täysivaltaisuus tuo mukanaan vastuuta. Tärkeimpien ihmisoikeuksien osalta EU:n olisi edelleen edistettävä YK:n vuosituhatjulistuksen seurantakokouksessa vuonna 2005 saavutettua yhteisymmärrystä siitä, että meillä on yhteinen vastuu väestön suojelemisessa kansanmurhilta, sotarikoksilta, etnisiltä puhdistuksilta ja rikoksilta ihmisyyttä vastaan. *** On olennaisen tärkeää säilyttää kansalaisten tuki maailmanlaajuiselle sitoumuksellemme. Nykyajan demokratioissa, joissa tiedotusvälineet ja yleinen mielipide ovat keskeisiä politiikan muovaajia, kansalaisten sitoutuminen on ratkaisevan tärkeää ulkomaisten sitoumuksiemme toteuttamiselle. Me lähetämme poliiseja, oikeudellisia asiantuntijoita ja sotilaita epävakaille alueille ympäri maailmaa. Hallitusten, parlamenttien ja EU:n toimielinten tehtävänä on tiedottaa, miten tämä edistää turvallisuutta jäsenvaltioissa. Euroopan unionin turvallisuusstrategiassa esitettiin viisi vuotta sitten, miten EU voi edistää oikeudenmukaisempaa, turvallisempaa ja yhtenäisempää maailmaa. Olemme edistyneet tällä tiellä hyvin. Mutta maailma ympärillämme muuttuu nopeasti uusine uhkineen ja muuttuvine voimasuhteineen. Turvallinen Eurooppa paremmassa maailmassa edellyttää, että meidän on pyrittävä vaikuttamaan asioihin enemmän, ja meidän on tehtävä se nyt.
TURVALLISEMPI EUROOPPA OIKEUDENMUKAISEMMASSA MAAILMASSA 27 Euroopan unionin turvallisuusstrategia Bryssel 12. joulukuuta 2003 Johdanto Eurooppa ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä vauras, turvallinen ja vapaa. Euroopan historiassa on 1900-luvun alkupuoliskon väkivaltaisen kauden jälkeen seurannut ennen kokematon rauhan ja vakauden aika. Keskeinen merkitys tässä kehityksessä on ollut Euroopan unionin perustamisella, joka on muuttanut valtioidemme välisiä suhteita ja kansalaistemme elämää. Euroopan maat ovat sitoutuneet rauhanomaiseen riitojen käsittelyyn ja yhteistyöhön yhteisten instituutioiden välityksellä. Autoritaariset järjestelmät ovat vaihtuneet tänä aikakautena turvallisiin, vakaisiin ja dynaamisiin demokratioihin oikeusvaltion ja demokratian periaatteiden asteittaisen leviämisen myötä. EU:n perättäiset laajentumiset ovat tehneet yhdistyneen ja rauhanomaisen maanosan visiosta todellisuutta. Yhdysvalloilla on ollut Euroopan yhdentymisen ja Euroopan turvallisuuden kannalta ratkaiseva merkitys erityisesti Naton kautta. Kylmän sodan päättyminen jätti Yhdysvallat hallitsevaan asemaan sotilaallisena toimijana. Mikään yksittäinen maa ei kuitenkaan pysty ratkaisemaan nykyajan monimutkaisia ongelmia omin voimin.
28 Euroopalla on edelleen turvallisuusuhkia ja -haasteita. Balkanin konfliktin puhkeaminen oli muistutus siitä, että sota ei ole kadonnut maanosastamme. Viime vuosikymmenen aikana mikään alue maailmassa ei ole säästynyt aseellisilta konflikteilta. Niistä useimmat ovat olleet pikemminkin valtioiden sisäisiä kuin valtioiden välisiä, ja useimmat uhrit ovat olleet siviilejä. 25 valtion muodostama Euroopan unioni, jossa on yli 450 miljoonaa kansalaista, joka tuottaa neljäsosan maailman bruttokansantulosta (BKTL) ja jolla on käytössään laaja valikoima välineitä, on väistämättä maailmanlaajuinen toimija. Viime vuosikymmenen aikana eurooppalaisia joukkoja on lähetetty ulkomaille niinkin kaukaisiin paikkoihin kuin Afganistaniin, Itä-Timoriin ja Kongon demokraattiseen tasavaltaan. Eurooppalaisten etujen jatkuva lähentyminen ja Euroopan unionin keskinäisen yhteisvastuullisuuden lujittuminen tekevät meistä uskottavamman ja tehokkaamman toimijan. Euroopan on oltava valmis ottamaan osavastuu maailmanlaajuisesta turvallisuudesta ja osallistumaan oikeudenmukaisemman maailman rakentamiseen. EU:n tarkkailijat keskustelevat maansisäisten pakolaisten kanssa vastaanottokeskuksessa Georgiassa
I Turvallisuusympäristö: maailmanlaajuiset haasteet ja suurimmat uhkat 29 Maailmanlaajuiset haasteet Kylmän sodan jälkeiselle maailmalle on ominaista rajojen avautuminen, ja tällaisessa ympäristössä turvallisuuden sisäiset ja ulkoiset näkökohdat liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Kauppa- ja investointivirrat, teknologian kehitys ja demokratian leviäminen ovat tuoneet vapautta ja vaurautta monille ihmisille. Joidenkin ihmisten mielestä maailmanlaajuistuminen on turhautumisen ja epäoikeudenmukaisuuden yksi syy. Tämä kehitys on myös kasvattanut valtiosta riippumattomien ryhmien toiminta-alaa kansainvälisissä asioissa. Kyseinen kehitys on myös lisännyt Euroopan riippuvuutta yhteenliitetyistä infrastruktuureista liikenteen, energian, tietoliikenteen ja muilla aloilla ja näin ollen lisännyt myös Euroopan haavoittuvuutta. Vuodesta 1990 lähtien sodissa on kuollut melkein 4 miljoonaa ihmistä, joista 90 prosenttia on siviilejä. Yli 18 miljoonaa ihmistä koko maailmassa on joutunut jättämään kotinsa konfliktin seurauksena. Köyhyys ja sairaudet aiheuttavat suuressa osassa kehitysmaita suunnatonta kärsimystä sekä kiireellisiä turvallisuusongelmia. Melkein 3 miljardia ihmistä eli puolet maailman väestöstä joutuu tulemaan toimeen alle kahdella eurolla päivässä. 45 miljoonaa ihmistä kuolee joka vuosi nälkään ja aliravitsemukseen. Aidsista on tullut ihmiskunnan historian yksi tappavimmista pandemioista, joka vaikuttaa osaltaan yhteiskuntien hajoamiseen. Uudet sairaudet voivat levitä nopeasti, ja niistä voi tulla maailmanlaajuisia uhkia. Saharan eteläpuoleinen Afrikka on nykyään köyhempi kuin kymmenen vuotta sitten. Monissa tapauksissa talouden kehittymisen epäonnistuminen on sidoksissa poliittisiin ongelmiin ja väkivaltaisiin konflikteihin.
30 Turvallisuus on kehityksen ennakkoedellytys. Konfliktit eivät ainoastaan tuhoa infrastruktuuria, muun muassa sosiaalisia perusrakenteita, vaan ne myös voimistavat rikollisuutta, estävät investointeja ja tekevät normaalin taloudellisen toiminnan mahdottomaksi. Monet maat ja alueet ovat konfliktien, turvattomuuden ja köyhyyden kierteessä. Luonnonvaroista ja erityisesti vedestä käytävä kilpailu, jota kiihdyttää lämpötilojen nousu tulevina vuosikymmeninä, lisää todennäköisesti rauhattomuutta ja muuttoliikkeitä useilla alueilla. Energiariippuvuus on Euroopan erityinen huolenaihe. Eurooppa on maailman suurin öljyn ja kaasun tuoja. Tuonnin osuus päivittäisestä energiankulutuksesta on noin 50 prosenttia. Se nousee 70 prosenttiin vuonna 2030. Öljyä tuodaan pääasiassa Persianlahdelta ja kaasua Venäjältä ja Pohjois-Afrikasta. Suurimmat uhkat Laajamittainen hyökkäys jotakin jäsenvaltiota vastaan on nykyisin epätodennäköinen. Sen sijaan Euroopan edessä on uusia uhkia: monimuotoisempia, näkymättömämpiä ja arvaamattomampia. Terrorismi: Terrorismi vaarantaa ihmishenkiä, aiheuttaa suuria kustannuksia, pyrkii vahingoittamaan yhteiskuntiemme avoimuutta ja suvaitsevuutta sekä muodostaa kasvavan strategisen uhkan koko Euroopalle. Yhä useammin voidaan todeta, että terroristijärjestöillä on käytössään huomattavia voimavaroja, että ne ovat sähköisten verkostojen yhdistämiä ja että ne ovat valmiita käyttämään rajoittamatonta väkivaltaa valtavien uhrimäärien aiheuttamiseksi. Uusin terrorismin aalto on maailmanlaajuinen, ja se liittyy väkivaltaiseen uskonnolliseen ääriliikehdintään. Se on seurausta monista eri syistä, muun muassa modernisoinnin paineista, kulttuurin, yhteiskunnan ja politiikan kriiseistä ja ulkomailla elävien nuorten yhteiskunnallisesta vieraantuneisuudesta. Tämä ilmiö on myös osa omaa yhteiskuntaamme.
31 Eurooppa on tällaiselle terrorismille sekä kohde että tukikohta. Euroopan maat ovat kohteita, ja niihin on tehty hyökkäyksiä. Al Qaidan solujen logistisia tukikohtia on paljastettu Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Saksassa, Espanjassa ja Belgiassa. On välttämätöntä toteuttaa yhtenäisiä toimia Euroopan tasolla. Joukkotuhoaseiden leviäminen on mahdollisesti suurin uhka turvallisuudellemme. Kansainväliset sopimusjärjestelmät ja vientivalvontajärjestelyt ovat hidastaneet joukkotuhoaseiden ja maaliinsaattamisjärjestelmien leviämistä. Olemme nyt kuitenkin siirtymässä uuteen vaaralliseen aikakauteen, jolloin joukkotuhoaseiden kilpavarustelu saattaa alkaa erityisesti Lähi-idässä. Biotieteissä tapahtunut edistys saattaa lisätä biologisten aseiden tehoa tulevina vuosina; myös kemiallisin ja säteilyyn liittyvin välinein toteutettavan hyökkäyksen vakava riski on olemassa. Ohjusteknologian leviäminen lisää osaltaan epävakautta ja saattaa asettaa Euroopan suurempaan vaaraan. Pelottavimmassa skenaariossa terroristiryhmät saavat haltuunsa joukkotuhoaseita. Tällaisessa tapauksessa pieni ryhmä pystyisi aiheuttamaan tuhoa sellaisessa mittakaavassa, joka oli aikaisemmin mahdollista vain valtioille ja armeijoille. Alueelliset konfliktit: Esimerkiksi Kashmirissa, Afrikan suurten järvien alueella ja Korean niemimaalla esiintyvien kaltaiset ongelmat vaikuttavat Euroopan etuihin suoraan ja välillisesti, samoin konfliktit lähempänä Eurooppaa, ennen kaikkea Lähi-idässä. Väkivaltaiset tai pitkään jatkuneet konfliktit myös meidän rajoillamme uhkaavat alueellista vakautta. Ne tuhoavat ihmishenkiä sekä sosiaalisia ja fyysisiä infrastruktuureja sekä uhkaavat vähemmistöjä, perusvapauksia ja ihmisoikeuksia. Konfliktit voivat johtaa ääriliikehdintään, terrorismiin ja valtioiden hajoamiseen sekä tarjoavat mahdollisuuksia järjestäytyneelle rikollisuudelle. Alueellinen turvattomuus voi lisätä joukkotuhoaseiden kysyntää. Käytännöllisin tapa puuttua usein vaikeasti määriteltäviin uusiin uhkiin on toisinaan se, että pyritään ratkaisemaan alueellisiin konflikteihin liittyvät aiemmat ongelmat. Toimintakyvyttömät valtiot: Huono hallinto, jolle ovat ominaisia korruptio, vallan väärinkäyttö, heikot instituutiot ja vastuuvelvollisuuden puuttuminen, sekä sisäiset konfliktit rappeuttavat valtioita sisältä päin. Joissakin tapauksissa tämä on johtanut valtion instituutioiden romahtamiseen. Somalia, Liberia ja Talebanin hallinnossa ollut Afganis-
32 tan ovat tunnetuimmat viimeaikaiset esimerkit. Valtion romahtamiseen voidaan yhdistää selkeitä uhkia, kuten järjestäytynyt rikollisuus ja terrorismi. Valtion toimintakyvyttömyys on hälyttävä ilmiö, joka vaarantaa globaalin hallinnon ja lisää alueellista epävakautta. Järjestäytynyt rikollisuus: Eurooppa on järjestäytyneen rikollisuuden ensisijaisia kohteita. Tällä turvallisuutemme sisäisellä uhkalla on tärkeä ulkoinen ulottuvuus: rajatylittävä huumausaine-, nais- ja asekauppa sekä laittoman maahantulon järjestäminen muodostavat suuren osan rikollisjärjestöjen toiminnasta. Sillä voi olla yhteyksiä terrorismiin. Tällainen rikollinen toiminta yhdistetään usein heikkoihin tai heikkeneviin valtioihin. Huumausainekaupasta saadut tulot ovat vauhdittaneet valtion rakenteiden heikkenemistä useissa huumausaineiden tuottajamaissa. Jalokivien, puutavaran ja pienaseiden kaupasta saadut tulot vahvistavat konflikteja muissa osissa maailmaa. Kaikki tällainen toiminta heikentää oikeusjärjestystä ja jopa yhteiskuntajärjestystä. Äärimmäisissä tapauksissa järjestäytynyt rikollisuus saattaa ottaa valtiossa vallan. 90 prosenttia Euroopassa käytettävästä heroiinista on peräisin Afganistanissa kasvatettavista unikoista, ja kyseisessä maassa pidetään huumausaineista saaduilla tuloilla yllä yksityisarmeijoita. Suurin osa näistä huumausaineista jaellaan Balkanin rikollisverkostojen kautta. Nämä verkostot ovat myös välittäneet noin 200 000 maailman 700 000:sta seksikaupan naisuhrista. Uusi lisähuomiota kaipaava järjestäytyneen rikollisuuden ulottuvuus on merirosvouksen lisääntyminen. Maksimaaliseen tuhoon tähtäävä terrorismi, joukkotuhoaseiden saatavuus, järjestäytynyt rikollisuus, valtion instituutioiden heikentyminen ja yksityiset armeijat: jos nämä tekijät yhdistyvät, saattaa Eurooppa todellakin olla erittäin suuren uhkan edessä.
II Strategiset tavoitteet 33 Aikamme maailmassa meillä on edessämme valoisimmat näkymät ja samalla suurimmat uhkat, joita koskaan olemme kokeneet. Tulevaisuus riippuu osittain omasta toiminnastamme. Meidän on ajateltava maailmanlaajuisesti ja toimittava paikallisesti. Euroopan unionilla on kolme strategista tavoitetta, jotta se voisi puolustaa turvallisuuttaan ja edistää arvojaan: Uhkien torjuminen Euroopan unioni on torjunut suurimpia uhkia aktiivisesti. Se reagoi 11.9.2001 sattuneisiin tapahtumiin toimenpidekokonaisuudella, johon kuuluu eurooppalaisen pidätysmääräyksen luominen, terrorismin rahoituksen estäminen ja sopimus keskinäisestä oikeusavusta Yhdysvaltojen kanssa. EU jatkaa yhteistyön kehittämistä tällä alalla ja puolustuksensa parantamista. EU on toteuttanut joukkotuhoaseiden leviämisen vastaista politiikkaa jo useita vuosia. Se on juuri sopinut uudesta toimintaohjelmasta, joka käsittää toimenpiteitä Kansainvälisen atomienergiajärjestön vahvistamiseksi, vientivalvonnan tiukentamiseksi sekä laittomien toimitusten ja laittomien hankintojen estämiseksi. EU on sitoutunut pyrkimään siihen, että monenvälisiin sopimuksiin sisältyviä järjestelyjä noudatettaisiin yleisesti, sekä siihen, että sopimuksia ja niiden täytäntöönpanomääräyksiä vahvistettaisiin. Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat auttaneet alueellisten konfliktien ratkaisemisessa ja toimintakyvyttömien valtioiden toimintakyvyn palauttamisessa muun muassa Balka-