Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel JOIN(2015) 35 final 2015/0303 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Afganistanin islamilaisen tasavallan välisen kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta FI FI

2 1. EHDOTUKSEN TAUSTA PERUSTELUT Esitetty ehdotus koskee säädöstä, jossa annetaan valtuutus Euroopan unionin ja Afganistanin islamilaisen tasavallan välisen kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen, jäljempänä sopimus, allekirjoittamiseen. Ulkoasiainneuvosto totesi heinäkuussa 2011, että se on halukas neuvottelemaan EU:n ja Afganistanin välisestä kunnianhimoisesta ja tasapainoisesta sopimuksesta, jossa huomioidaan EU:n pitkän aikavälin sitoutuminen maan kehitykseen sekä tuodaan esiin ne periaatteet ja edellytykset, joille tuleva kumppanuus perustetaan. Se pyysi Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) ja komissiota laatimaan ehdotuksen yhteistyösopimusta koskevaksi neuvotteluvaltuutukseksi ennen Bonnin konferenssia 1, joka pidettiin 5. joulukuuta Neuvosto hyväksyi marraskuussa 2011 päätöksen komission ja korkean edustajan valtuuttamisesta neuvottelemaan Afganistanin kanssa tehtävän kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen 2. Seuraavan vuoden aikana käytiin kolme neuvottelukierrosta (joista viimeinen päättyi marraskuussa 2012). Yli kahden vuoden tauon jälkeen neuvottelut aloitettiin uudelleen vuonna 2015 Afganistanin uuden hallituksen kanssa. Neljäs ja viimeinen neuvottelukierros käytiin Brysselissä 29. huhtikuuta 2015, ja se saatiin onnistuneesti päätökseen. Osapuolet parafoivat sopimuksen 2. heinäkuuta 2015 Kabulissa presidentti Ghanin läsnä ollessa. Sopimus on ensimmäinen Euroopan unionin ja Afganistanin välinen sopimussuhde, ja se lujittaa EU:n sitoumusta tukea Afganistanin tulevaa kehitystä sen muutoksen vuosikymmenenä, josta sovittiin Bonnin konferenssissa vuonna Sopimus vahvistaa poliittista vuoropuhelua ja parantaa yhteistyötä monilla eri aloilla, minkä myötä se lujittaa Euroopan unionin sitoutumista Afganistaniin. Sen yhteydessä huomioidaan Bonnissa, Chicagossa, Kabulissa, Tokiossa ja Lontoossa pidettyjen Afganistania käsitelleiden kansainvälisten konferenssien tulokset. Sopimus sisältää määräyksiä poliittisesta vuoropuhelusta ja yhteistyöstä monilla eri aloilla. Se perustuu EU:n poliittisiin vakiolausekkeisiin ihmisoikeuksista ja Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta ja sisältää sitoumuksia, jotka liittyvät naisten ja lasten oikeuksiin. Sopimus perustuu molemminpuolisen vastuuvelvollisuuden periaatteisiin, ja siinä toistetaan osapuolten valmius ratkaista yhteisiä huolenaiheita, joita ovat muun muassa 1) terrorismin, kansainvälisen rikollisuuden ja laittoman kaupan torjunta, 2) ydinaseiden leviämisen estäminen, aseistariisunta ja ydinturva, 3) joukkotuhoaseet, 4) pienaseet ja kevyet aseet ja 5) huumausaineiden torjunta. Yhteistyötä koskevat määräykset kattavat seuraavat alat: infrastruktuurin kehittäminen, energia, liikenne, terveys, luonnonvarat, verotus, koulutus ja kulttuuri, työllisyys ja sosiaaliasiat, tiede ja teknologia sekä ympäristö ja ilmastonmuutos. Lisäksi sopimuksessa korostetaan, että on tärkeää vahvistaa oikeudellista yhteistyötä, ja vahvistetaan osapuolten sitoumus torjua järjestäytynyttä rikollisuutta, rahanpesua ja korruptiota. 2. KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET Neuvosto on pidetty ajan tasalla neuvottelujen kaikissa vaiheissa. Sitä on kuultu säännöllisesti asiaankuuluvassa Aasian työryhmässä. 1 2 Ulkoasiainneuvoston päätelmät 18. heinäkuuta 2011 (asiak. st12865/11). Neuvoston päätökset 10. marraskuuta 2011 (asiak. st 16146/11 ja st16147/11). FI 2 FI

3 Myös Euroopan parlamentti on pidetty kaikilta osin ajan tasalla koko neuvottelujen ajan, ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jäljempänä korkea edustaja, lähetti jäljennöksen parafoidusta sopimuksesta Euroopan parlamentin puhemiehelle Korkea edustaja ja komissio katsovat, että neuvoston neuvotteluohjeissaan asettamat tavoitteet on saavutettu ja että sopimusluonnos voidaan toimittaa allekirjoitettavaksi. 3. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT Oikeusperusta Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan oikeusperustan valinnan on perustuttava sellaisiin objektiivisiin seikkoihin, jotka voivat olla tuomioistuimen suorittaman valvonnan kohteena ja joihin kuuluvat toimen tarkoitus ja sisältö. Sopimuksen tavoite, joka kuvataan 2 artiklassa (Luonne ja soveltamisala), on perustaa osapuolten välinen kumppanuus, joka perustuu vuoropuhelun ja yhteistyön lujittamiseen tähtäävään monipilariseen lähestymistapaan. Sopimus kattaa poliittisen yhteistyön (II osasto), kehitysyhteistyön (III osasto), kauppaan ja investointeihin liittyvän yhteistyön (IV osasto), vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla tehtävän yhteistyön (V osasto), alakohtaisen yhteistyön (VI osasto) ja alueellisen yhteistyön (VII osasto). Lisäksi sopimus sisältää määräyksiä, jotka koskevat institutionaalista rakennetta (VIII osasto), ja loppumääräykset (IX osasto). Sopimuksen tarkoitusta ja sisältöä koskeva yksityiskohtainen analyysi osoittaa, että jotkin sopimuksen määräykset kuuluvat yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan piiriin, kun taas eräät muut osa-alueet kuuluvat Euroopan unionin kauppapolitiikan tai kehitysyhteistyöpolitiikan piiriin. Analyysi osoittaa lisäksi, että mitään näistä osa-alueista ei voida pitää liitännäisinä muihin mainittuihin osa-alueisiin nähden eikä yhtäkään näistä kolmesta osa-alueesta voida määrittää tärkeimmäksi osatekijäksi. Sen vuoksi ehdotuksen olisi perustuttava useisiin oikeusperustoihin, nimittäin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 37 artiklaan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 ja 209 artiklaan. Oikeudellinen luonne Edellä mainitut oikeusperustat antavat EU:lle toimivallan tehdä kolmansien osapuolten kanssa sopimuksia sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Erityisesti SEU-sopimuksen 37 artiklalla annetaan EU:lle toimivalta tehdä sopimuksia kolmansien osapuolten kanssa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla. SEUT-sopimuksen 207 artiklalla annetaan EU:lle toimivalta tehdä sopimuksia yhteisen kauppapolitiikan alalla. SEUT-sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaan EU:lla on tällä alalla yksinomainen toimivalta. SEUT-sopimuksen 209 artiklalla annetaan EU:lle toimivalta tehdä sopimuksia kolmansien maiden kanssa kehitysyhteistyöpolitiikan alalla. Oikeuskäytännön mukaan kysymys siitä, kuuluuko sopimuksen määräys [unionin] toimivaltaan, koskee kuitenkin tämän toimivallan antamista ja siis sen koko olemassaoloa eikä sitä, onko toimivalta luonteeltaan yksinomainen vai jaettu. Näin ollen unioni voi siinä laajuudessa kuin sille on perussopimuksissa annettu toimivaltaa tietyllä politiikan alalla käyttää tätä toimivaltaa ulkoisesti. SEUT-sopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaan EU:lla on myös yksinomainen toimivalta tehdä kansainvälinen sopimus siltä osin kuin se voi vaikuttaa yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden ulottuvuutta. Unionin tuomioistuin on tuomiossaan katsonut, että neuvottelut FI 3 FI

4 voivat vaikuttaa yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden ulottuvuutta, jos neuvottelujen sisältö [...] kuuluu unionin yhteisten sääntöjen suurelta osin kattamaan alaan [...]. Kyseiset neuvottelut kuuluvat näin ollen unionin yksinomaisen toimivallan piiriin. Hiljattaisessa oikeuskäytännössä selvennetään myös, että toimivallan ja erityisesti yksinomaisen toimivallan tarkastelussa on otettava huomioon sekä unionin säännöt että niiden ennustettavissa olevat kehitysnäkymät. Perussopimuksilla annetaan näin ollen EU:lle toimivalta toimia kaikilla sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Muut oikeudelliset näkökohdat Sopimuksella perustetaan institutionaalinen kehys, joka koostuu sekakomiteasta (ks. VIII osasto, 49 artikla, Institutionaalinen kehys). Sekakomitea voi perustaa erityiskomiteoita tai työryhmiä avustamaan sitä sen tehtävien suorittamisessa. Lisäksi 54 artiklalla (Velvoitteiden täyttäminen) otetaan käyttöön riitojenratkaisumenettely, jota on käytettävä, jos jompikumpi osapuoli ei täytä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Sopimus on aluksi voimassa kymmenen vuotta. Sen voimassaoloa jatketaan ilman eri toimenpiteitä viideksi vuodeksi kerrallaan, jollei kumpikaan osapuoli ilmoita toiselle kuusi kuukautta ennen voimassaolojakson päättymistä kirjallisesti aikomuksestaan olla jatkamatta sopimuksen voimassaoloa. Sopimus voidaan irtisanoa kuuden kuukauden irtisanomisajalla. FI 4 FI

5 Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS 2015/0303 (NLE) Euroopan unionin ja Afganistanin islamilaisen tasavallan välisen kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan, ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 ja 209 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 5 kohdan ja 218 artiklan 8 kohdan toisen alakohdan kanssa, ottaa huomioon Euroopan komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen, sekä katsoo seuraavaa: (1) Neuvosto valtuutti komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan marraskuussa 2011 aloittamaan neuvottelut Afganistanin islamilaisen tasavallan kanssa kumppanuutta ja kehitystä koskevasta yhteistyösopimuksesta 3. (2) Neuvottelut yhteistyösopimuksesta saatettiin onnistuneesti päätökseen, ja sopimus parafoitiin Kabulissa 2 päivänä heinäkuuta (3) Sopimus olisi sen vuoksi allekirjoitettava EU:n puolesta sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan päätökseen myöhemmin, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Hyväksytään unionin puolesta Euroopan unionin ja Afganistanin islamilaisen tasavallan välisen kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen allekirjoittaminen sillä varauksella, että sopimuksen tekeminen saatetaan päätökseen. Sopimuksen teksti on liitetty tähän päätökseen. 2 artikla Neuvoston pääsihteeristö laatii valtakirjan, jolla sopimuksen neuvottelijoiden nimeämä henkilö (nimeämät henkilöt) valtuutetaan allekirjoittamaan sopimus sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan päätökseen. 3 Neuvoston päätökset 10. marraskuuta 2011 (asiak. st 16146/11 ja st16147/11). FI 5 FI

6 3 artikla Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se hyväksytään. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja FI 6 FI