Sallatunturi 2020 - kehittämisohjelma



Samankaltaiset tiedostot
Salla matkailun kehittämisohjelma

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

TOIMENPIDEOHJELMA PÄHKINÄN KUORESSA

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari Jorma Autio

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

Halutuin.

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke

Keski-Suomen matkailustrategia Keski-Suomen matkailuhallitus

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

GOSAIMAA.COM MYR

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen

Matkailijat karsastavat kaivoksia

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

E-P:n Matkailuparlamentti Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä

Hannu Piirainen Haaga Perho Kuusamo 1


Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat


Viitosväylä. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi? Kari Turunen Sirpa Uimonen Pirkko Vallinkoski

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Ajankohtaista markkinoilta

Laajavuoren alueen master plan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TAHKO ACTION PLAN. 1. Markkinointi. 2. Tapahtumat. 3. Harrasteet ja tekemiset. Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen:

Kyllä maalla on mukavaa!

Kuntien markkinointitutkimus vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MARKO SAARINEN Solita Oy esittäytyy

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

Arvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

MATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto

Missiona Pohjoisen menestys. Timo Rautajoki,

Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö

TEUVAN KUNTASTRATEGIA VALTUUSTOKAUDELLE

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA MILJOONAA EUROA.

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Kittilä puhdasta kultaa. Kittilän kuntastrategia Kittilän kunnanvaltuusto

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Strategian päivitys. kh , 323 kv , 71

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

SimLab prosessisimulointi

PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys

Vetovoimaa matkailuun! Imatran Kylpylä Juha Sorjonen 5/2/2012

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina klo 9: paikka osoite

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v ja hyväksytty kunnanvaltuustossa Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori Kimmo Aalto

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Ristijärven kuntastrategia

MASTER PLAN. Unohdettu suunnitelma. Rositsa Bliznakova

Mitä on markkinointiviestintä?

Strategia Päivitetty

Transkriptio:

Sallatunturi 2020 - kehittämisohjelma

Sallatunturi 2020 - kehittämisohjelma Sallan kunta Salla 2008

Sallan kunta Pöyry Environment Oy, Oulu 2007 Haaga-Perhon raportteja, Savonlinna 2007 Kannen kuva: Sallan keskuksen tulevaisuudennäkymä, Eva Persson Puurula Valokuvat: Bart Braafhart ISBN 978-951-96516-5-1 (nid) Sevenprint Oy, Rovaniemi 2008 ISBN 978-951-96516-6-8 (pdf)

Sisällysluettelo Johdanto...1 1. Kehittämisen lähtökohdat...2 2. Sallatunturin visio ja imago...3 3. Toiminnalliset tavoitteet...4 4. Strategiset painopisteet...5 4.1 Maankäytön strategiset painopisteet...5 5. Markkinasegmentit...7 6. Kehittämisen painopisteet...8 6.1. Matkailijamäärien lisääminen...8 6.2. Vauhtia myyntiin ja tehoa tiedottamiseen...8 6.3. Salla-brändin tuotteet...9 6.4. Aito kansainvälistyminen ja laadukas toiminta...11 6.5. Saumaton yhteistyö...11 6.6. Salla alppihiihdon huippukohteeksi...12 6.7. Saavutettavuuden parantaminen...12 6.8. Kilpailuedellytyksiä parantavat infrastruktuuri-investoinnit...12 6.9. Seuranta ja päivitys...13 7. Toimenpideohjelma...14 7.1. Yhteistyön resurssointi...14 7.2. Sähköisen myynnin kehittäminen...14 7.3. Aktiivinen kotimaanmyynti ja hiljaisen ajan tuotteisto...15 7.4. Salla-brändin tuotteet...15 7.5. Valmennusohjelmat...16 7.6. Kaavoitus...16 7.7. Majoituskapasiteetin lisääminen...17 8. Hankeyhteenveto...18 9. Ohjelman toteutumisen seuranta...21 9.1. Seurantamittarit...21 9.2. Seurannan toteutus...22 10. Kehittämissuunnitelman vaikutusten arviointi...22

1 Johdanto Sallatunturi ja koko Salla tarjoaa hyvät puitteet lomanviettoon, erästelyyn, luontoaktiviteetteihin tai vaikka tunturiluonnosta nauttimiseen. Matkailijat ja vapaa-ajan viettäjät arvostavat erityisesti Sallan rauhallisuutta ja omaleimaisuutta. Edellytykset kehittymiseen ovat hyvät. Sallatunturi on Lapin mittakaavassa suhteellisen pieni keskus. Pienuudella on etunsa, sillä tunturi ei ole sidottu menneiden aikojen ratkaisuihin. Viime vuosina Suomen matkailuelinkeino on elänyt voimakasta kasvukautta. Matkailu on jatkuvasti kasvanut ja kuluttajien luottamus tulevaisuuden matkustamiseensa on Suomen matkailuelinkeinon tärkeimmillä markkinoilla vahva. Myös tämä luo edellytykset ainakin kehittämisohjelma-ajan alkuvuosille. Sallatunturi 2020 kehittämisohjelman tavoitteena on luoda toiminnalliset ja infrastruktuuriset edellytykset Sallatunturin ja koko Sallan matkailun omaleimaiseen kasvuun. Kehittämisohjelma pohjautuu nykytila-analyysiin, Sallatunturin nykytila 2005 raporttiin, yritysten ja sidosryhmien edustajien haastatteluihin sekä Sallassa pidettyyn kolmeen työpajaan. Työ on edennyt seuraavin askelin: 1. Haastattelut ja taustatietojen keruu lokakuu 2005 tammikuu 2006 2. Nykytilan ja haastattelujen raportointi tammi-helmikuu 2006 3. I työpaja - kehittämisideat helmikuu 2006 4. II työpaja ohjelman runko toukokuu 2006 5. Opintomatka Solovetskiin Venäjän tarjonta kesäkuu 2006 6. Kehittämisohjelman tarkentaminen joulukuu 2006 tammikuu 2007 7. III työpaja kehittämisohjelman sisällön tarkentaminen tammikuu 2007 8. Opintomatka Pohjois-Ruotsiin toukokuu 2007 9. Kehittämisohjelma lausunnolla kesä-elokuu 2007 10. Ohjelma valmis lokakuu 2007 Kehittämisohjelma on laadittu tiiviissä yhteistyössä Sallan yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. Sen on koonnut Haaga-Perhossa (Haaga Tutkimuksessa) Hannu Piirainen ja maankäytön ja kaavoituksen osalta Pöyry Enviroment Oy:stä Tommi Tenno ja Eva Persson Puurula.

2 1. Kehittämisen lähtökohdat Sallan tärkeimmät vahvuudet ovat erämaat, toimiva laskettelukeskus ja Venäjän naapuruus sekä alueen etelälaidalla sijaitseva Oulangan kansallispuisto. Sallatunturi on myös tullut tunnetuksi alppihiihdon harjoittelu- ja kilpailupaikkana. Salla on kuitenkin vielä tuntematon ja resursseiltaan pieneksi luettava keskus, jonka saavutettavuus ei vielä ole Pohjois-Suomen suurten keskuksen tasolla. Vahvuudet EU:n suurin erämaa ja tunturiluonto, Oulangan kansallispuisto Toimiva ja kotoisa laskettelukeskus Venäjän raja ja rajan eksotiikka Alppihiihdon harjoittelu- ja kilpailupaikka Ulkomaisten matkailijoiden osuus Kuntakeskus lähellä matkailukeskusta Mahdollisuudet Yksituumaisuus ja yhteistyö Aitous ja omaperäisyys Tuotekehitys Salla-brändi Myynti Venäjän viisumikäytännön vapautuminen Liikenneyhteyksien paraneminen niin kotimaassa kuin Venäjälläkin Vapaa-ajan asunnoista kakkosasunnoiksi Suurten investoijien kiinnostuksen herääminen Lumivarmuus ilmaston lämmetessä Heikkoudet Tuntematon kunta ja matkailukeskus Kapea tarjonta Heikohko saavutettavuus Kilpailutilanne perinteisillä markkinoilla liian heikko Laajempi yhteistyö ei kiinteytynyt Uhat Kilpailutilanteen jatkuva kiristyminen Energian ja lentämisen kallistuminen Veturiyritysten väsyminen Työvoiman saanti Kehittämisohjelma pohjautuu Sallan vahvuuksiin ja saavutettuun menestykseen. Salla rakentaa oman toimintalinjansa, luo kokonaisvaltaisen Salla-brändin, jonka ansiosta Salla on tulevaisuudessa haluttava viettokohde niin kotimaisille ja kuin ulkomaisillekin matkailijoille sekä vapaa-ajan viettäjille. Oman toimintalinjansa kautta Salla vähentää kilpailupainettaan Pohjois-Suomen suurten matkailukeskusten kanssa. Ohjelman toteutuminen puolestaan edellyttää saumatonta yksituumaisuutta ja yhteistyötä sekä systemaattista markkinointia ja myyntityötä, joiden avulla uudet tuotteet viedään markkinoille. Venäjän rajan avautuminen ja ylipäätään rajayhteistyö on Sallalle suuri mahdollisuus, sillä Venäjän läheisyys on Sallalle ehdoton vetovoimatekijä ja tuotepotentiaali. Kun Sallan liikenneyhteydet paranevat ja Rovaniemen ja Kantalahden välille syntyy toimiva rautatieyhteys, se luo Sallalle aivan uuden mahdollisuudet. Rautatieyhteyttä korostaa vielä odotettavissa oleva fossiilisten polttoaineiden ja sitä myötä lentämisen voimakas kallistuminen, mikä lisää eittämättä raideliikenteen suosiota. Myös ilmaston lämpeneminen suosii Lapin keskuksia. On mahdollista, että tulevaisuudessa vain Lapissa ja vastaavilla korkeuksilla pystytään takaamaan lumivarmat olosuhteet.

3 2. Sallatunturin visio ja imago Sallatunturi on myös täyden palvelun matkailukeskus, mistä löytyvät yhdessä kuntakeskuksen kanssa kaikki niin matkailijan kuin vapaa-ajan asukkaankin tarvitsemat tuotteet ja palvelut. Visio Salla on kansainvälinen täyden palvelun matkailukeskus Venäjän naapurissa. Salla luo asiakkaisiinsa kestävän ja aina houkuttelevan suhteen. Salla on jo nyt Lapin kansainvälisin paikka, jonka menestys riippuu ratkaisevasti ulkomaanmarkkinoista. Venäjällä on merkitystä tuotteena ja imagotekijänä. Kestävä ja aina houkutteleva suhde tarkoittaa hyvää palvelua ja jatkuvasti kehittyviä tuotteita, mikä synnyttää kanta-asiakkuutta. Kasvavana keskuksena Sallan resurssit ovat rajalliset. Kanta-asiakkuus säästää markkinointikustannuksia. Imago Imago lähtee luonnollisesti visiosta: Salla on aitoa Lappia ja säväyttää joka kerran. Kokemukset Sallasta ovat niin myönteisiä, että niistä puhutaan myös muille.

4 3. Toiminnalliset tavoitteet Kun Sallan matkailu käännetään pysyvään nousuun, vuodepaikkamäärien voimakas lisääminen on avainasemassa. Majoituskapasiteetin kasvun suunnataan erityisesti kaupallisiin vuodepaikkoihin, lähinnä hotellimajoitukseen, sillä loma-asuntojen käyttöasteet jäävät kaupallista majoitusta pienemmiksi. Lisäksi kaupallisessa majoituksessa yöpyvät asiakkaat käyttävät suhteellisesti huomattavasti enemmän rahaa palveluihin. Kaupallisen kapasiteetin kasvu onnistuu, kun Salla hyödyntää optimaalisesti omat mahdollisuutensa ja huolehtii riittävästä tonttivarannosta ja kaava- ja kunnallistekniikasta sekä panostaa aktiivisesti yrittäjien ja investoreiden etsimiseen. Tavoitteena on kasvattaa Sallan matkailu nykyisestä vuoteen 2020 mennessä kolminkertaiseksi. Kasvun mittareina ovat rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet matkailun taloudelliset vaikutukset, välitön matkailutulo matkailun verotulovaikutukset vuodepaikat laatu Tavoitteen toteutuminen merkitsee keskimäärin kahdeksan prosentin vuotuista kasvua, mikä on noin kaksinkertainen koko Lapin matkailun viimeaikaiseen kasvuun verrattuna. Vuosi 2005 2010 2015 2020 Rekisteröidyt yöpymiset, vrk 66 971 95 130 150 000 220 000 Välitön matkailutulo, milj. 8 12 18 27 Verotulovaikutukset 1, milj. 0,5 0,7 1,1 1,5 Vuodepaikat, kpl 2 600 3500 5500 7 800 Palvelun laatua mitataan systemaattisesti käyttäen hyödyksi Matkailun edistämiskeskuksen laatuverkkoa. Laadun lähtömittaus tehdään vuonna 2008 ja vuonna 2010 sen tulisi olla 3,6 tai parempi ja vuonna 2015 vähintään 4,1 ja vuonna 2020 vähintään 4,5. 1 Verotulovaikutukset on laskettu vuoden 2005 kunnallisen tuloveroprosentin mukaisesti.

5 4. Strategiset painopisteet Kehitysohjelman toteutumisen perusedellytyksenä on tiivis yhteistyö, joka on kireässä matkailukeskuskilpailussa menestymisen elinehto. Ohjelman muita elementtejä ovat infrastruktuurin parantaminen ja yhtenäisen ilmeen luominen. Osaamisen parantamisella hallitaan liiketoimintaa ja laadulla edistetään muun muassa kantaasiakkuuden syntymistä. Salla-brändi ilmenee ensi vaiheessa asiakaslähtöisesti kehitettyinä tuotteina ja palveluina. Brändin syntymistä tuetaan aktiivisella tiedottamisella. 4.1 Maankäytön strategiset painopisteet Erityisesti ohjelmakauden alkuvaiheessa painotetaan aktiivista myyntityötä niin koti- kuin ulkomaillekin. Ohjelman kantavana teemana on jalostaa Sallan vahvuudet myytäviksi tuotteiksi Sallalle ominaisille kohderyhmille ja markkinoille. Sallan kunnasta on valittu matkailun kehittämisen painopisteiksi seuraavat vyöhykkeet 1. Poropuisto-Sallatunturi-kirkonkylä 2. Oulanka-Hautajärvi 3. Naruska - Tuntsa Tämän kehittämisohjelma keskittyy nimensä mukaisesti Sallatunturin alueeseen. Tässä suunnitelmassa on käsitelty konkreettiset toimenpiteet vain Sallatunturin-kirkonkylän alueen osalta, koska tämä alue on ollut suunnittelun painopisteenä. Muilla alueilla on myös paljon tärkeitä toimenpiteitä, mutta niitä ei ole tässä suunnitelmassa käsitelty. Sallan matkailua on kehittävä kaikilla yllämainitulla kolmella painopistealueella. Sallatunturi-Salla alueen osalta maankäyttöä on tutkittu tarkemmin vaihtoehtoisten rakennemallien avulla. Näistä valittiin kehittämisen pohjaksi alla esitetty keskitetty malli. Maankäytön kehittäminen keskittyy viitteen osa-alueeseen: Sallan kirkonkylä, Sallatunturi, Pyhäjärvi ja Hangasjärvi ja Poropuisto.

6

7 5. Markkinasegmentit Lähivuosina Sallatunturi keskittyy entistä tiiviimmin nykyisiin vahvoihin asiakasryhmiin. Näitä avainasiakasryhmiä ovat Itäkairan luonnosta ja kulttuurista kiinnostuneet ulkomaiset perheet ja pariskunnat o vetovoimatekijät: arktisuus, puhtaus, Venäjä, paikallinen elämäntapa ja historia sekä leppoisat aktiviteetit. Sotahistoria tai hikiaktiviteetit eivät yleensä kiinnosta kotimaiset luonnossa ja rauhallisessa laskettelukeskuksessa viihtyvät lapsiperheet ja pariskunnat o vetovoimatekijät lapsiperheille 1) pienet lapset: koko perheen yhdessä olo ja tekeminen rauhallisessa ja lappimaisemassa. Muuta harrastetaan lasten ehdoilla. 2) Kun lapset ovat isompia, harrastaminen määrää matkakohteen. kotimaiset seniorit o vetovoimatekijät: rauhallisuus, harrastaminen luonnossa, sotahistoria alppihiihdon aktiiviharrastajat ja heidän tukijoukkonsa o vetovoimatekijät: hyvät rinteet ja toimivat palvelut koti- ja ulkomaiset kokous- ja incentive-ryhmät, jotka hakevat Sallasta eksotiikkaa ja yksilöllisiä elämyksiä o Sallalle ominaiset vetovoimatekijät: rauhallinen kohde, jossa on myös toimivat palvelut ja aktiviteetit Kotimaisille perheille ja senioreille Sallaa myydään niin matka- kuin vapaa-ajan viettokohteenakin. Kokous- ja incentive-markkinoilla Sallan ei kannata kilpailla Levin ja Ylläksen kaltaisten matkailukeskusten kanssa. Aktiiviset markkinointi- ja myyntitoimenpiteet kohdistetaan nykyisin tärkeimmille markkina-alueille, joita ovat kotimaan lisäksi ensisijaisesti Alankomaat, Britannia, Venäjä ja saksankielinen Eurooppa. Muut markkinaalueet ovat seurannassa ja toimenpiteet riippuvat niiden kehityksestä sekä myynnin yhteistyömahdollisuuksista muiden keskusten kanssa.

8 6. Kehittämisen painopisteet 6.1. Matkailijamäärien lisääminen Sallassa on matkailijamääriin nähden hyvä ja vajaalla käytössä oleva palveluvarustus ja -rakenne. Kehittämisen edellytyksenä on liiketoiminnan kasvu. Tähän voidaan vaikuttaa erityisesti kaupallisen majoituskapasiteetin lisäämisellä. Tärkeimmäksi kehittämistoimeksi on sen vuoksi otettava uusien investointien saaminen alueelle. Edellytyksiä voidaan luoda kaavoituksella ja maapolitiikalla, mutta on ryhdyttävä myös aktiivisiin toimiin uuden hotellikapasiteetin saamiseksi. Sallan kunta suuntaa aktiiviset toimet sijoittajille ja suurille rakennusyrityksille 2. Rakentajien kanssa pyritään ns. aluerakennussopimuksiin ja hotelli-investoijia haetaan valmiilla konsepteilla. Tämän lisäksi Sallatunturin vapaa-ajan asumista on syytä edistää jatkuvasti. Yksittäisten tonttien myyntiä vauhditetaan omin myyntikampanjoin: varaa tontti nyt, saat lisäetuna Kunta pitää kaavoituksellaan huolen tonttivarannon riittävyydestä. Mökkiläisten palveluja parannetaan. Kiinteistöhoidon palvelujen lisäksi mökkiläinen voi tilata siivouksen tai vaikkapa catering-palvelut. 6.2. Vauhtia myyntiin ja tehoa tiedottamiseen Myynti ja myynnin edistäminen Sallan kehitys kiihdytetään selvään nousuun tuotekehityksellä ja aktiivisella myyntityöllä. Niin koti- kuin ulkomaan myyntiin sekä sitä tukevaan myynninedistämiseen laaditaan oma strategiansa ja toimintaohjelmansa. Ohjelmaan liittyy myyntityön delegoiminen: kaikki Sallan edustaja/edustajat messuilla ja myyntipäivillä myös myyvät Sallaa. Sallan yritykset rakentavat myös joko oman yhteisen varausjärjestelmänsä tai yritykset liittyvät alueellisesti laajempaan varauskokonaisuuteen. Internet on jo tällä hetkellä useimmille matkaa suunnitteleville merkittävin tiedotuskanava ja myynti verkon välityksellä kasvaa voimakkaasti koko ajan, oli ostajana sitten kuluttaja tai matkatoimisto/matkanjärjestäjä. Ulkomaan markkinoilla aktiivinen myyntitoiminta kohdistuu lähinnä matkanjärjestäjiin. Vienti vie resursseja ja siksi myynti järjestetään yhteistyössä Itä-Lapin matkailukeskusten kanssa koordinaattorinaan Koillistunturit ry, joskin Salla voi tehdä myyntiyhteistyötä myös muiden keskusten tai alueiden kanssa. Tavoitteena on saada ulkomaanmyyntiin vähintään yhden henkilötyövuoden panos käyttökuluineen. 2 Rakentamisen luonteen muututtua myös monet suuret rakennusyritykset ovat kiinnostuneita pienrakentamisesta.

9 Kotimaan myyntityössä suoramyynnin käyttöä tehostetaan. Myynnin kohteina ovat Sallalle soveltuvat organisaatiot, esimerkiksi alppihiihdon liitto ja seurat ja toisaalta erilaiset yhteisöt ja yritykset. Yhteisömyynnillä Salla hakee matkailijoiden lisäksi myös uusia vapaa-ajan asukkaita. Kuinka hyvin järjestömyynti onnistuu, koulutusmatkailuhanke antaa tästä testitietoa. Tehokas tiedotus Sallan on vielä tuntematon matkailukohde. Sallasta tiedottaminen on myös ollut vaatimatonta. Aktivoituvan uustiedottamisen tehtävänä on tukea myyntityötä: kerrotaan Sallan myönteisistä asioista ja ainutlaatuisista vetovoimatekijöistä erityisesti asiakassegmenttien suosimissa medioissa. Tiedottamisessa hyödynnetään ammattilaisia, joilla on myös valmiit mediakontaktit. Sallan yhtenäinen ilme Sallan ja matkailuyritysten viestintämateriaalin visuaalinen ilme tarkistetaan sellaiseksi, että se vastaa haluttua imagoa. Viestintämateriaalin käytölle laaditaan selkeät ohjeet. Matkailijoiden lähitiedottaminen Nykyinen matkailun I-piste on auki liian vähän aikaa ja se sijaitsee jossain määrin sivussa matkailijoiden luonnollisilta kulkuväyliltä tai majoituskohteista. Erityisesti Sallatunturiin tarvitaan sesonkiaikoina oma tiedotuspisteensä. 6.3. Salla-brändin tuotteet Salla-brändi konkretisoituu alueen erämaaluontoon, kulttuuriin ja sotahistoriaan, luontoliikuntaan sekä eränkäyntiin perustuviin tuotteisiin sekä Sallan ainutlaatuiseen asemaan Venäjän rajalla. Brändituotteet perustuvat valittujen kohderyhmien todellisiin tarpeisiin ja niitä viehättäviin vetovoimatekijöihin, sillä venäläistä lomanviettäjää kiinnostavat täysin eri asiat kuin vaikkapa suomalaista eläkeläisryhmää. Esimerkiksi sotahistorian kehittämisessä ja esilletuomisessa on oltava tarkka. Luontotuotteet Luontoliikunnan imagopohjana on Euroopan Unionin suurin erämaa-alue. Tuotteisto ja reitit jakaantuvat alueellisesti neljään osaan: 1. Poropuisto-Sallatunturi-kirkonkylä 2. Oulanka-Hautajärvi 3. Venäjän lähialueet: Kelloselkä Kutsa, Kelloselkä Alakurtti Kantalahti 4. Salla Naruska - Tuntsa

10 Täyden palvelun tuotteet toteutetaan vuodenajan mukaisesti Sallassa käytetyillä aktiviteeteilla/ulkoilumuodoilla: vaellus, maastohiihto, poro, moottorikelkka, vetokoira, mönkijä, maastopyörä, kajakki/kanootti ja hevonen. Luontoliikunta voidaan teemoittaa, voidaan järjestää luonnon katseluretkiä, lintubongausta tai merkittävät luontokohteet voidaan yhdistää alueen historiallisiin kohteisiin. Kulttuuri Kulttuurituotteet esittelevät ensisijaisesti paikallista historiaa ja elämäntapaa pääkohderyhminään erityisesti matkakohteestaan syvällisemmin kiinnostuneet koti- ja ulkomaiset pariskunnat. Myös tämä tuotteisto jakaantuu erityyppisiin reitteihin ja kohteisiin. Tuotepohjia ovat esimerkiksi jo käynnistetty Kyläreitti, jonka kohteiden sisältöä syvennetään ja kohteiden määrää lisätään paikallista elämänmuotoa esittelevillä tutustumiskohteilla suunniteltu sotahistoriallinen museo ja historiallisesti merkittävät kohteet Saijan maisema-alue, ainutlaatuinen vapaaehtoisesti suojeltu kylämiljöö jalo- ja korukivien etsintä ja käsittely, kullanhuuhdonta Sallan vanhat elinkeinot, esimerkiksi puunkorjuu savottamaailmoineen tapahtumat Metsästys ja kalastus Kalastustuotteiden tai mahdollisuuksien tarjonta on vielä varsin pienimuotoista ja esimerkiksi Kuusamossa tunnetuksi tulleiden kalastuskohteiden tapaisia ei ole. Sallaan tulisi kehittää monipuoliset kalastusmahdollisuudet, joissa lohikalojen ohella voisi kalastaa myös valkolihaista saalista. Metsästysmahdollisuuksia tarjotaan erityisesti niille vapaa-ajan asukkaille, jotka ovat kiinnostuneita muuttamaan kirjansa Sallaan. Hiljaisemman ajan tuotteisto Sallan kuten koko Lapin ongelmana on kysynnän voimakas keskittyminen muutamaan kevätkuukauteen. Kauden jatkamiseksi Sallaan luodaan erityinen sesonkeja jatkava, pitkälti kotimaisille markkinoille tarkoitettu tuotteisto. Tuotteiston vetovoimana ovat erilaiset lisäpalvelut ja maltillinen (mutta ei ale-) hinnoittelu.

11 6.4. Aito kansainvälistyminen ja laadukas toiminta Aito kansainvälistyminen Kansainvälistyminen merkitsee kommunikaatiotaidon lisäksi myös kykyä ymmärtää muualta tulevan ihmisen kulttuuria ja tapoja. Sallassa toteutetaan pitkäjänteinen, koulutettavien lähtötasosta ja osallistumisvalmiuksista lähtevä koulutusohjelma. Henkilökoulutuksen ohella kaikki opastusmateriaali ja informaatio on julkaistu vähintään myös englanniksi. Koulutuksella ammattitaitoisia ohjelmapalveluhenkilöitä Sallan tulevaisuuden ongelmaksi, niin kuin monissa muissakin Lapin matkailukeskuksissa, nousee lähitulevaisuudessa ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Sallassa käynnistetään Opetusministeriön rahoituksella ja yhteistyössä Lapin liikuntaopiston kanssa ohjelmapalvelupainotteinen liikunnanohjaajakoulutus, joka tähtää ammattitaitoiseen ohjelmapalveluyrityksessä toimimiseen. Laatu tavoitteen tasolle Kansainvälistymisen ohella Sallassa käynnistetään matkailukeskuksen laadun kehittämisohjelma, DQN. Ohjelma nostaa laadun kehittämisohjelmassa asetetun tavoitteen tasolle. 6.5. Saumaton yhteistyö Salla Matkailukohteen vetovoima syntyy ainutlaatuisista tuotteista ja tuottajien kyvystä muodostaa niistä saumattomia kokonaisuuksia. Yhteistyön lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet. Sallan voimavarat ovat myös pienet. Jos halutaan kasvaa ja saada aikaan toimiva Salla-brändi, maailmalla tunnettu tuotemerkki, kasvu on rakennettava yhdessä. Toimivaa yhteistyötä tarvitaan niin palvelujen järjestämisessä, markkinointi- ja myyntityössä sekä laajemmissa kehittämishankkeissa. Matkailijoille ostaminen, shoppailu on tärkeä ohjelmanumero. Siksi Sallatunturin ja kuntakeskuksen välillä tulee olla joustava julkinen liikenne erityisesti chartermatkustajille. Kaupallinen yhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia myös alkutuotannolle, erityisesti porotaloudelle. Sallatunturin alueelle/kuntakeskukseen tulisi järjestää porotuotteiden myyntipiste. Yhteistyölle tulisi rakentaa myös kiinteät puitteet, sillä kiinteys turvaa pitkäjänteisen työn. Yksinkertaisimmillaan kiinteä yhteistyö voidaan järjestää niin, että kaikki matkailusta hyötyvät yritykset liittyvät Matkalle Sallaan yhdistykseen. Yhteistyötä ja koko matkailun kehittämistä koordinoimaan palkataan joko Sallan kunnan oma tai Itä- Lapin yhteinen matkailukoordinaattori.

12 Seutu/suuraluetaso Suuraluetasolla Salla kiinnittyy entistäkin kiinteämmin Lapin imagon alle ja osallistuu resurssiensa mukaisesti Lapin Markkinoinnin myynninedistämistyöhön. Alueyhteistyö kootaan mahdollisuuksien mukaan Koillistunturit ry:n ympärille. Venäjä Salla sijaitsee otollisessa paikassa Barentsin käytävän varrella. Kun Venäjän pohjoisosien suunnitellut teolliset hankkeet sekä raaka-aineiden ja energiavarojen hyödyntäminen todella käynnistyvät, se merkitsee valtavaa kasvusykäystä Sallalle ja myös sen matkailulle. Ennen niitä Venäjän lähialueet ovat potentiaalinen kohde harkitulle tuoteyhteistyölle. 6.6. Salla alppihiihdon huippukohteeksi Salla on jo nyt varsin suosittu alppihiihdon nuorten valmennuspaikka. Tätä asemaa vahvistetaan ja tavoitteena on päästä markkinajohtajuuteen. 6.7. Saavutettavuuden parantaminen Matkailu on Lapille elintärkeäksi kasvanut elinkeino, jonka haasteena turvata joustava saavutettavuus myös tulevaisuudessa. Tässä raidekuljetukset ovat avainasemassa. Sallalle on elintärkeää, että ratayhteys Rovaniemi Kemijärvi Salla perusparannetaan ja sähköistetään sekä rataosuus Alakurtti Kelloselkä rakennetaan. Viimeksi mainittu yhteys varmistaa yhteyden Muurmannin radalta Suomen puolelle. Venäjällä juna on perinteisen suosittu matkustusväline. Kun Venäjältä voidaan tulla samalla junalla aina Sallaan saakka, se luo edellytykset venäläisten Sallanmatkailun huomattavallekin kasvulle. 6.8. Kilpailuedellytyksiä parantavat infrastruktuuri-investoinnit Toimiva infrastruktuuri on Sallan kasvun perusedellytys. Keskeisiä Sallatunturin ja ko- Väylä on välttämätön jo tiellä liikkuvien turvallisuuden ko Sallan kilpailukykyä parantavia infrastruktuuri-investointeja ovat 1. Kevyen liikenteen väylä välille Poropuisto-Sallatunturi-kirkonkylä vuoksi.

13 2. 3. 4. Poropuiston kohdalle alikulku Alikulku mahdollistaa turvallisen siirtymisen tien itäpuolisille reiteille Liikuntareitit Reittiverkko on tällä hetkellä suhteellisen kattava. Reittiverkostoa parannetaan tarpeen mukaan. Lisärinteet Rinnealueelle tarvitaan yksi selkeästi lapsille tarkoitettu helpohko rinne. Muiden rinteiden suunnittelu mm. Iso-Pyhätunturille aloitetaan, kun Sallatunturin vuodepaikkamäärä ylittää 3 500 paikan rajan. Keveämpiä rakenteita ovat jääkirkko Sallatunturin keskusaukiolle ja talvisin luistinrata Kesemäjärven jäälle. On huomattava, että kaikki infrastruktuuri-investoinnit parantavat myös kuntalaisten palveluita. 6.9. Seuranta ja päivitys Seurannan mittareita ovat tavoitteen mukaiset: vuodepaikkamäärä, yöpymiset, välitön matkailutulo ja verotulovaikutukset sekä toiminnan laatu. Tavoitteiden toteutumisen seurantakortti esitetään kappaleessa 9. Ohjelman toteutumisen seuranta. Ohjelman toimenpiteiden toteutumista tarkastellaan myös yhteisesti Matkalle Sallaan ry:n vuosikokouksissa yhteydessä pidettävässä tilaisuudessa. Kehittämisohjelma päivitetään perusteellisesti vuosina 2010 ja 2015 tai silloin, kun Sallatunturin toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi raideliikenteen avautuminen Venäjältä parantaa merkittävästi Sallan kilpailutilannetta, jolloin toimenpiteitä tulee suunnata uudelleen.

14 7. Toimenpideohjelma Seuraavassa esitetään strategiasta johdetut päätoimenpiteet. Niiden toteutusaikataulu ja karkeat kustannustasot on mainittu kappaleen lopun yhteenvedossa. 7.1. Yhteistyön resurssointi Sallan nousu onnistuu vain tiiviillä yhteistyöllä, mihin sitoutuvat kaikki matkailusta hyötyvät tahot. Yhteistyö on myös resurssoitava, sillä vapaaehtoisella työllä ei pystytä saamaan pysyviä tuloksia. Toimenpiteet 1. Kaikkien matkailusta hyötyä saavien yritysten voimat yhdistetään esimerkiksi Matkalle Sallaan ry:n alle ja yritykset osallistuvat yhdistyksen tuottamaan markkinointiaineistoon. Muu yhteistyö sovitaan erikseen. 2. Itä-Lappiin pyritään luomaan uusi alueyhteistyömalli. Yhteistyötä kokoavana elimenä voi olla Koillistunturit ry. 3. Sallaan tai Itä-Lapin alueelle palkataan päätoiminen matkailukoordinaattori, jonka tehtäviin kuuluvat mm. yritysyhteistyön koordinointi ja Matkalle Sallaan ry:n käytännön vetäminen yhteismarkkinointi markkinointitoimenpiteet kotimaassa myyntiä palvelevien tuotekehityshankkeiden koordinointi 4. Kansainväliseen myyntiin resurssoidaan julkisen sektorin ja yritysten kustantamana ammatti- ja kielitaitoinen myyjä. Hänen työkenttänään ovat ulkomaiset matkanjärjestäjät. Myyjä edustaa Sallan/Itä-Lapin kaikkia matkailuyrityksiä. Myyjä palkataan aluksi määräajaksi esimerkiksi kolmen vuoden ajaksi. Matkailun koordinaattori ja ulkomaanmyyjä huolehtivat myös myynnin vaatimasta välittömästä tuotekehityksestä. Vastuu: kunta ja yrittäjät 7.2. Sähköisen myynnin kehittäminen Tulevaisuudessa myynti siirtyy yhä enemmän verkkokauppaan. Järjestelmät kehittyvät ja kuluttaja voi itse valita yhä monimutkaisempia tuotteita. Sallan ei kannata investoida omaan portaaliinsa. On järkevää rakentaa se Lappi-brändin alle, jolloin yrityskohtaiset kustannukset jäävät kohtuulliselle tasolle. Sähköinen kaupankäynti ei ole vaihtoehto henkilökohtaiselle myynnille. Mitä kauempaa kuluttaja on tulossa ja mitä vähemmän hän tuntee mahdollisen matkakohteensa, sitä varmemmin kuluttaja turvautuu perinteiseen jakelukanavaan eli matkatoimistoon. Toimenpiteet 1. Käynnistetään koko Lappi-tasoisen portaalin rakentaminen. Vastuu: Lapin Markkinointi Oy

15 7.3. Aktiivinen kotimaanmyynti ja hiljaisen ajan tuotteisto Kotimaan markkinoilla Sallan kannattaa keskittyä sille potentiaalisiin kohderyhmiin, joita ovat esimerkiksi alppihiihtoseurat (harjoitus- ja kilpailupaikka) yritykset ja yhteisöt, jotka kokoustavat mielellään rauhallisemmassa kohteessa. järjestöt perheet, joissa on pieniä lapsia Aktiivinen kampanjointi kohdistuu huippusesonkien ulkopuolisiin aikoihin. Toimenpiteet 1. Valituille kohderyhmille myydään kampanjanomaisesti suoraan: heräte-palautejatkomyynti 2. Suoramyyntiä myyntiä tuetaan rakentamalla yhteinen markkinarekisteri 3. Hukkamyynnin välttämiseksi myynnille rakennetaan oma seurantajärjestelmänsä. 3. Kehitetään kampanjoinnin tueksi uudet hiljaisen ajan tuotteet. Vastuu: Sallan matkailukoordinaattori 7.4. Salla-brändin tuotteet Aikaisemman mukaisesti Salla-brändi konkretisoidaan vetovoimaisilla, kilpailijoista poikkeavilla tuotteilla. Tuotteet pohjautuvat lappilaiseen luontoon ja paikalliseen kulttuuriin. Tuotekehitys on pitkäjänteistä ja siihen kytketään myös aktiivinen, brändiä vahvistava tiedottaminen. Luontotuotteita ovat maisemavaellukset (hiihto, kävely, maastopyöräily) erityisesti ulkomaisille matkailijoille kytkettyinä luonto- ja kulttuurikohteisiin lintubongaus melonta luistelu hevosajelut mönkijä/moottorikelkkasafarit Kulttuurituotteita ja tai oheispalveluita ovat puolestaan terävöitetty kyläreitti sodan ja rauhan museo paikallisesta historiasta ja elämänmuodosta kertova kohde Poropuistoon Venäjälle rakennetaan Salla-Kutsa tuote ja tieyhteyden parannuttua tai rautatien rakentamisen jälkeen Salla-Kantalahti tuotteisto. Toimenpiteet 1. Tuotekehitys kootaan yhteisen, pitkäjänteisen kattohankkeen alle 2. Rakennetaan tuotteiston vaatima infrastruktuuri (reitit ym.) 3. Toteutetaan museohanke

16 4. Laaditaan tiedotusohjelma, jossa mm. määritellään tiedottamisen ulkoiset puitteet ja käynnistetään uusien tuotteiden mukainen aktiivinen tiedottaminen Vastuu: kunta ja matkailukoordinaattori 7.5. Valmennusohjelmat Valmennusohjelmien tavoitteena on nostaa asiakastyytyväisyys tavoitteen mukaiselle tasolle. Toimenpiteet 1. Sallassa tai Itä-Lapissa vedetään pitkäkestoinen kansainvälistymisvalmennus, jonka aiheita ovat kulttuuri ja tärkeimpien kielten perussanasto. Näitä kieliä ovat englanti, saksa ja venäjä. 2. Laatua ja ympäristöosaamista parannetaan pitkäjänteisellä Destination Quality Net (DQN) ohjelmalla. Vastuu: kansainvälistymisvalmennus Koillistunturi ry. ja laatu matkailukoordinaattori 7.6. Kaavoitus Kaavoituksella luodaan edellytykset lisäkapasiteetin rakentamiselle, sekä vetovoimaiselle matkailukeskukselle. Tavoitteena on Sallatunturin alueen vahvistaminen kansainvälisenä matkailukeskuksena. Kaavoituksella tulee luoda tiivis keskusta, jossa palvelut ovat kävelyetäisyydellä saavutettavissa. Palveluilla tarkoitetaan tässä myös reittejä ja aktiviteettipalveluja. Tavoitteena on Sallatunturin ydinkeskustan tiivistäminen ja keskustan omaleimaisen ilmeen luominen. Toimenpiteet 1. Sallatunturin osayleiskaavan uudistaminen. Valitun rakennemallin pohjalta yleiskaavalla luodaan selkeämpi jako osa-alueisiin. Näistä jokaiselle määritellään oma luonne ja selkeä keskipiste, johon matkailu- ja muut palvelut keskittyvät. Kaupalliset palvelut keskittyvät voimakkaasti Sallatunturin ydinkeskukseen. Vastuu: kunta/ kaavatoimikunta 2. Sallatunturin ydinkeskustan asemakaavan muutos Ydinkeskustan asemakaavaan tulee muuttaa siten, että siihen mahtuu vähintään 1500 vuodepaikkaa jaettuna noin viiteen hotelliin (joista yksi on Hotelli Revontuli). Varsinaisen hotellimajoituksen lisäksi tarvitaan huoneistohotellityyppistä majoitusta, sekä liiketiloja. Vastuutaho: kunta/ kaavatoimikunta Vastuu: kunta/ kaavatoimikunta 3. Sitovat rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet laaditaan asemakaavamuutoksen yhteydessä ja niillä ohjataan rakentamista niin, että saadaan aikaan yhtenäinen vetovoimainen laadukas ympäristö. Ra-

17 kentamistapaohjeiden tulee sisältää viher- ja maisemointiohjeet ja myös opaste-ohjeet sekä mahdollisen ympäristötaiteen sijoitusohjeet. Valaistussuunnitelma voidaan sisällyttää ohjeisiin tai laatia erikseen (valaistussuunnitelma koskisi ydinkeskustaa, tienvarsia, sekä puiden ja rakennusten kohdevaloja). Vastuu: kunta/ kaavatoimikunta 4. Rakentamistapaohjeiden aktiivinen tiedottaminen rakentajille ja peruskorjaajille. Vastuu: kunnan rakennusvalvonta 5. Näkymät. Avataan näkymiä erityisesti tunturille päin. Esim. Keselmäjärven rannan puustoa voitaisiin harventaa tieltä avautuvien näkymien parantamiseksi. Vastuu: kunta/ kaavatoimikunta 7.7. Majoituskapasiteetin lisääminen Vapaa-ajan asuntoja halutaan nyt yhä enemmän matkailukeskuksista. Myös Sallassa tonttien kysyntä on viime aikoina lisääntynyt. Tontin myyntiä edistetään ja tavoitteena on saada käyntiin myös isompia rakennuskokonaisuuksia. Myynnin onnistuminen vaatii, että kunnalla on itsellään jatkuvasti riittävä tonttivaranto. Investoijien saaminen hotellihankkeisiin vaatii konseptien kehittämistä asiantuntijoiden kanssa. Toimenpiteet 1. Sallan kunta järjestää vuosina 2007 2008 vuosittain tonttien myyntikampanjan. Jatkomyynnistä päätetään saatujen kokemusten mukaan. 2. Rakennusyrityksien ja kiinteistösijoittajien kanssa neuvotellaan suurempien rakennuskohteiden toteuttamisesta. Käytetään asiantuntijoita apuna konseptien kehittämisessä sekä operaattoreiden ja investoreiden etsimisessä. Vastuu: kunta