Ystäväpiiri-toiminta Tutkimuksesta käytäntöön

Samankaltaiset tiedostot
Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta

Ystäväpiiri-toiminta: koetusta yksinäisyydestä kohti yhteenkuuluvuutta

Yhdessä olemme enemmän

Ystäväpiiri-toimintaa yli 10 vuotta iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi

Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto

Hyvällä yhteistyöllä ja pehmeällä ryhmäkuntoutuksella kovia tuloksia

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Ihmiskeskeisyys, yhteisöllisyys ja hoidon jatkuvuus - yleislääkärin työkalut. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen ja avoterveydenhuollon professori

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

Turun Kaupunkilähetys ry

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen POSKEn seminaari

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

Vahvike ryhmä- ja viriketoiminnan aineistopankki Ystäväpiirin apuna

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Ystävyys jatkuu. Tarina siitä, mitä kahden merkittävän järjestötoimijan yhteistyöllä voidaan saada aikaan

ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ KUNTOUTUKSELLA. Katja Sohlberg

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa


LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Löydettynä yksin asuvat ikäihmiset ja etsivä vanhustyö. Minna Pietilä

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Lataa Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen vaikuttavuus - Johanna Turja. Lataa

Hyvinvointikeskusten toimintakuvaus Kannisto/Toppinen

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä

GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Psyykkisen toimintakyvyn edistäminen

Kotona tapahtuva kuntoutus

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65

Mistä on näyttöä ikääntyneiden kuntoutuksessa? Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori

YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille

Green Care lasten ja perheiden tukena GreenCareLab teemapäivä Sosiaalityöntekijä Jaana Aarnio Läheltä tueksi -hanke

Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina.

Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto

TURVALLISESTI YHDESSÄ SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTON YLEISÖSEMINAARI

Lectio praecursoriansa

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä

K O K E M U K S I A E T Ä K U N T O U T U K S E S T A M I E L I A L A O N G E L M I I N

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Liikunnallisen kuntoutuksen avulla mielenvirkeyttä ja apua muistiongelmiin. Kaisu Pitkälä, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto

TIISTAIRYHMÄ JOSSA VOISI YKSINÄISYYTEEN KÄPERTYNYT EHKÄ OIETA

Yli 60-vuotiaiden omaishoitajien etäkuntoutuksen vaikuttavuus ja kuntoutujien kokemukset

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tiina Saarela

Hyvinvointia työstä. Tutkimuksesta hyviin käytäntöihin ja parempaan terveyteen ja työkykyyn. Leila Hopsu, Jorma Seitsamo ja Janne Halonen

Geriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Helsingin Yliopisto

Sähköinen opas iäkkäiden neuvontapalveluista ja hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä

Kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Osallistava ryhmämuotoinen palveluohjaus toimintamalli ja sen vaikutukset ikäihmisten hyvinvointiin

MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA!

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma Kuntamarkkinat Tietolinja

Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset Taide ja kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Prosenttiperiaatteen laajentamisen

Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina.

Yhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri

Ikäihmisten keskuudessa toteutetun ryhmämuotoisen intervention hyvinvointi- ja terveysvaikutukset

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN

Punaisen lapun ruokia ja ihmisennälkää

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Takaako uusi vanhuspalvelulaki arvokkaan vanhuuden?

KELAN TULES-AVOKURSSIT

Päihteet ja vanhemmuus

Vanhustyö Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus. Jan Klavus, Leena Forma Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Lääkintöneuvos Pirkko Jäntti Rovaniemi

Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille

YSTÄVYYS ON KALLEIN AARRE, SE EI SAMMU MILLOINKAAN

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA!

PALOMA- projekti

Alueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma (Päivitys )

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

(OPI) Kuntoutujan arvioitilomake

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

työseminaari Alice Pekkala Kartanonväkikoti

Transkriptio:

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Ystäväpiiri-toiminta Tutkimuksesta käytäntöön Heidi Rytky, projektityöntekijä, Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry

Yksinäisyys -tutkimus (Lähde: Pitkälä ym. 2005) Lisätietoa: Pitkälä, K., Routasalo, P., Kautiainen, H., Savikko, N. & Tilvis, R. 2005. Ikääntyneiden yksinäisyys: psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen vaikuttavuus. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimusraportti 11. Vanhustyön keskusliitto. Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino Oy. (www.vanhustyonkeskusliitto.fi; Verkkokauppa)

Tutkimustaustaa Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke 2002-2006 Tutkimusjohtaja: Kaisu Pitkälä, geriatrian dosentti Rahoittaja: Raha-automaattiyhdistys Toteuttaja: Vanhustyön keskusliitto ry Ikääntyneiden yksinäisyys Omaishoitajien kokemukset ja tukeminen -Kolmas sektori -Kuntoutuksen solmukohdat

Yksinäisyyden kokemus Vanhustyön keskusliiton tutkimusten mukaan Yksinäisyys on subjektiivinen kokemus Yksinäisyys on tavallista ikääntyneillä 39% kärsii siitä Yksinäisyys heikentää elämänlaatua, aiheuttaa dementiaa, lisää terveyspalveluiden käyttöä, laitoksiin joutumisen ja kuoleman riskiä Yksinäiset tuntevat ei-yksinäisiä useammin olonsa onnettomaksi ja turvattomaksi

Tutkimuksen tavoitteet Selvittää, voiko psykososiaalisella ryhmäkuntoutuksella lievittää yksinäisyyttä ja parantaa elämänlaatua, vaikuttaa terveyteen? Selvittää myös, voidaanko sillä vähentää terveyspalveluiden käyttöä? Kehittää uusia, jatkossa helposti toteutettavia kuntoutusmuotoja

Tutkimuksen tulokset Paransi yksinäisyydestä kärsivien ikäihmisten psyykkistä hyvinvointia, muistitoimintoja ja terveyttä: Suurempi osa hoito- ja kontrolliryhmästä koki itsensä tarpeelliseksi (67% vs. 50%) Ahdistuneisuus väheni Psyykkinen hyvinvointi parani Elämänlaatumittarin henkiset toiminnot osio parani Kuolemanvaara väheni 60% /3,5 vuoden aikana

Tutkimuksen tulokset Pitää itseään terveenä tai melko terveenä Lähtötilanne Kontrolli Interventio 1v 0 20 40 60 80 100 %

Tutkimuksen tulokset Vähensi sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia interventioon osallistuneiden ryhmässä: kokonaiskustannukset kuntoutusta saaneilla merkitsevästi vähäisemmät kuin kontrolleilla (hoitoryhmä 3122 /henkilö/vuosi vrt. kontrolliryhmä 4752 /henkilö/vuosi) säästö oli niin merkittävä, että se kompensoi ryhmäkuntoutuksen kustannukset

Tutkimuksen tulokset Interventioryhmä Kontrolliryhmä Terveyskeskus sairaalapäivät Erikoissairaanhoidon sairaala-vrk Terveyskeskuslääkärikäynnit 196 823 415 444 856 915 Poliklinikkakäynnit 183 151 Kotisairaanhoito 91 599

Tutkimuksen tulokset Aktivoi yksinäisyydestä kärsiviä ikäihmisiä sosiaalisesti: 40%:lla ryhmiin osallistuneista oli omatoimisia ryhmätapaamisia vielä vuoden kuluttua järjestetyn ryhmätoiminnan loputtua merkitsevästi suurempi osa heistä oli löytänyt uusia ystäviä vuoden aikana kuin kontrolliryhmäläisistä

Onnistumisen avaimia Huolellinen vetäjien koulutus, työnohjaus Vetäjien toimiminen pareina Ryhmäläisten huolellinen valinta; kohdentaminen Hyvä sitoutuminen ryhmiin Tavoitteellinen toiminta Ryhmädynamiikan hyväksikäyttö Ikääntyneiden arvostaminen, heidän voimavaroihinsa luottaminen

Koulutus- ja ryhmämalli tavoitteellisten ryhmien ohjaamiseen ikääntyneiden hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja parantamiseksi Lisätietoa: Jansson A. 2009. Ystäväpiiri yhdessä elämyksiä arkeen. Projektiraportti 2006-2008. Vanhustyön keskusliitto. Sastamala: Vammalan Kirjapaino Oy (www.vanhustyonkeskusliitto.fi; Verkkokauppa) sekä www.ystavapiiri.net

Ystäväpiiriohjaajakoulutus 1. Koulutuspäivä Ikääntyneiden yksinäisyys Taide ja liikunta ryhmän sisältönä Yksinäisyyden lievitys Ennen koulutuksen alkua kaikki osallistujat haastatellaan tavoitteiden, motivaation ja resurssien kartoittamiseksi 2. Koulutuspäivä Suljetun ryhmän dynamiikka Vuorovaikutustaidot Ryhmäläisten sitoutumisen tukeminen Ryhmänohjaustaidot 3. Koulutuspäivä Ryhmien sisällöt ja ryhmän suunnittelu Taide-elämys 3 kuukautta kestävä Ystäväpiiri -ryhmä omassa työyksikössä Reflektiivinen kirjoittaminen (oppimispäiväkirja) ja mentorohjaus 4. Koulutuspäivä Ryhmänohjaustaitojen syventäminen Käytettyjen menetelmien arviointi uusien ideointi 5. Koulutuspäivä Suljetun ryhmän päättymiseen liittyvät asiat Ryhmien arviointi Ryhmänohjaajien ammatillisen kasvun arviointi Todistus

Ystäväpiiri - ohjaajakoulutuksen tavoitteet Tavoitteena on opettaa koulutukseen osallistuvat suunnittelemaan, toteuttamaan ja ohjaamaan tavoitteellisia suljettuja ikäihmisten ryhmiä, joissa sisältöinä taidetta, kulttuuria, liikuntaa ja erityisen tärkeänä keskustelua.

Ystäväpiiriryhmä Suljettu 8 henkilön ryhmä Kokoontuu 12 kertaa, 3 kk ajan Sisältönä taidetta ja kulttuuria, liikuntaa ja erityisen tärkeänä keskustelua Ryhmiä ohjaavat koulutuksen käyneet ohjaajat Ryhmät kokoontuvat päiväkeskuksissa, päiväsairaaloissa, palvelutaloissa, erilaisissa yhteisöissä ja kuntoutuslaitoksissa

Ystäväpiiriryhmän tavoitteet Ohjaaja Ryhmäläinen Tilat, välineet Ryhmän sisältö Aika Ryhmän teoria Yksinäisyyden teoria Tietämys taiteen ja liikunnan mahdollisuuksista Ominaisuudet ohjaajana: motivointi ja sitouttaminen, ryhmän mahdollistaminen Vanhuuden arvostus Ystäväpiiri Yksinäinen Odotukset Mielenkiinnot Aikaisemmat kokemukset ryhmistä Tietous ryhmän tavoitteista Ryhmäajan ja keston sopivuus Motivoituminen Sitoutuminen Ryhmätoiminnan tavoitteita Uusien ystävien löytäminen ja yksinäisyyden lievitys Elämänhallinnan parantuminen, elämänlaadun ja hyvinvoinnin parantuminen ja terveyden parantuminen Depression lievitys ja kognition laskun ehkäisy

Ystäväpiiriryhmän tavoitteet Toiminta ryhmässä ei ole pääasia, vaan yhteiset elämykset ja ystävystyminen Yli 70% osallistuneista on löytänyt ystävän ja 90% kokee yksinäisyyden tunteen lievittyneen Ryhmän kokoontuminen mahdollistetaan ohjatun ryhmätoiminnan jälkeen: ohjaajan tavoite on vetäytyä ja antaa ryhmälle vastuuta ryhmäprosessin aikana Tällä hetkellä ohjatuista ryhmistä kokoontumisia jatkaa n. 40-50 %, jatkaminen riippuu paljon esim. toimintakyvystä

Ystäväpiiritoiminta Suomessa Ryhmiä toimii tällä hetkellä 40 paikkakunnalla Ystäväpiiriohjaajia on tällä hetkellä 204 ympäri Suomen Ohjaajat ovat vanhustyön ammattilaisia: toimintaterapeutteja, sosiaali- ja lähityöntekijöitä, kuntohoitajia, fysioterapeutteja jne. Lisäksi ohjaajina toimii vapaaehtoistyöntekijöitä, joilla on kokemusta vanhusten parissa toimimisesta Ohjaajien toiminnan tueksi järjestetään vuosittain maksuttomia koulutus- ja virkistyspäiviä Ystäväpiirikouluttajina toimii 9 Ystäväpiiri kouluttajakoulutuksen saanutta henkilöä

(Jansson 2009)