Manner-Suomen ESR-ohjelma



Samankaltaiset tiedostot
TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella

Euroopan sosiaalirahasto

Ideasta suunnitelmaksi

Hankestrategia Yhtymähallitus

Kestävää kasvua ja työtä

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Länsi-Suomen ESR-haku Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus)

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari

Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokous Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian johtoryhmä

EU-RAHOITUSTA HAETTAVANA KAINUUSSA ESR-ohjelman ensimmäinen hakukierros avautuu Hakuohjeistus ESRprojektien

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi

TE-palvelut ja validointi

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio. Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

OSUVUUTTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYTTÄ AIKUISOPISKELUUN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN VALTAKUNNALLISELLA KEHITTÄMISOHJELMALLA

Valtionavustusten vaikuttavuus - Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet Pasi Kankare

ESR ohjelman mahdollisuudet

Itä-Lapin hankepäivä Liisa Irri, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma RAHOITUSINFO

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto

EUROOPPA-PÄIVÄ

Työllisyystoimijoiden hankekahvit Kajaani Verna Mustonen

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Hankekahvit Sotkamo Verna Mustonen

Opetushallituksen rahoittamien ESR -hankkeiden käynnistysseminaari

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA Valtakunnalliset. kehittämisohjelmat

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

Alueellinen ESR haku Rahoitusasiantuntija Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

Pääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta

Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma

Suomalaisen työpolitiikan linja

Euroopan sosiaalirahasto ja välityömarkkinoiden kehittäminen ohjelmakaudella

Aikuiskoulutuksen haasteet

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Päättyvän ohjelmakauden tilanne Uuden ohjelmakauden käynnistyminen. Tilanne

Satakunta Johanna Latvala

Luovaa osaamista ja ESR -hakua

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

Ajankohtaista ESR-rahoituksessa. Rahoitusasiantuntija Verna Mustonen Kuhmo

Ajankohtaista ESR-rahoituksessa. Verna Mustonen , Kajaani

Rakennerahastokauden valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään Oulu

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi Huippuvalmennuspäivät Helsinki Opetusneuvos Seija Rasku

Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

1. Kuntien toimintaympäristön muutokset määrittävät työelämän kehittämistarpeet 2010-luvulla

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

ESR-hakuinfo Länsi-Suomen alueen ESR-rahoitus / tl. 3

TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM

TAVALLISEN TAITAJAT - näyttöä ja laatua yleislääkärikoulutuksessa Duodecimin opetuksen kehittämisseminaari, Turku

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

RAKENNERAHASTOKAUDEN TILANNEKATSAUS

Kuntaliitto yhteistyön tukena

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahastojen ajankohtaiset kuulumiset ja seuraava hankehaku

Ohjelmakausi

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Kotona Suomessa-hankkeen tavoite

Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

Talousarvioesitys 2016

Transkriptio:

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman rahoitusta käytetään EAKR-ohjelmien rahoituksen kanssa työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämiseksi.

ESR tukee työelämän ja yritystoiminnan kehittämistä Lisäämällä työntekijöiden ja yrittäjien osaamista ja ammattitaitoa. Kouluttamalla esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä tai vajaakuntoisia työelämään. Kehittämällä rakenteita (esim. koulutusjärjestelmien ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen uudistaminen), jotka koskettavat laajaa joukkoa ihmisiä pitkällä aikavälillä. Hankkeilla parannetaan koulutuksen vastaavuutta työelämän tarpeisiin, koulutuksesta työelämään siirtymistä sekä aikuisväestön edellytyksiä osallistua koulutukseen. Tavoitteina on työllistymisen edistäminen, työssä pysyminen ja syrjäytymisen ehkäisy.

EU:n lisäksi valtio, kunnat ja yksityinen sektori osallistuvat sosiaalirahaston ohjelman rahoittamiseen. Ohjelman julkinen kokonaisrahoitus on noin 1 414 miljoonaa euroa, josta EU:lta tuleva rahoitus on yhteensä 615 miljoonaa euroa. ESR-ohjelmassa on valtakunnallinen osio ja neljä alueellista osiota. Valtakunnallisiin teemojen mukaisiin hankkeisiin ohjataan noin puolet ESR-rahoituksesta. Etelä-Suomella, Länsi- Suomella, Itä-Suomella ja Pohjois-Suomella on oma alueellinen osionsa, joka perustuu alueiden työllisyys-, elinkeino- ja osaamisstrategioihin. Itä-Suomella on oma rahoituskehyksensä, ja se saa rahoituksensa erillään valtakunnallisesta osiosta.

Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Tavoitteena on kehittää työorganisaatioiden, erityisesti pk-yritysten, valmiuksia ennakoida ja hallita globalisaation, teknologisen kehityksen ja työvoiman ikääntymisen aiheuttamaa rakennemuutosta sekä reagoida muutostilanteisiin. Tavoitteena on turvata työvoiman työssä pysyminen ja työvoiman saatavuus myös muutostilanteissa. Muutosten hallitsemiseksi ja ennakoimiseksi kehitetään työorganisaatioiden toimivuutta ja laatua, osaamista, työhyvinvointia ja työssä jaksamista sekä innovatiivisuutta. Lisäksi parannetaan pkyritysten kasvupotentiaalia ja kansainvälistymisvalmiuksia sekä tuetaan uuden yrittäjyyden ja yritystoiminnan syntymistä. Henkilöstön ja työorganisaation toimivuuden ja laadun kehittämiseen luodaan pysyvä toimintatapa pk-yrityksissä. Pitkän tähtäimen vaikutus on tuottavuuden paraneminen laadullisesti kestävällä tavalla ja työllisyyden, kasvun ja kilpailukyvyn paraneminen.

Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Tavoitteena on rakenteellisen työttömyyden väheneminen. ESRtoimenpiteitä suunnataan erityisesti pitkittyneen työttömyyden ja sen seurausvaikutusten lievittämiseen. Syrjäytymistä ehkäistään edistämällä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien erityisen vaikeasti työllistettävien työllistymistä. Väestön ikärakenteen ja samalla pienentyvien ikäluokkien murroksessa on turvattava sekä ikääntyvien että nuorempien ikäluokkien työmarkkinoille kiinnittyminen. Tavoitteena on myös ehkäistä nuorten koulutuksen keskeyttämistä. ESR-rahoituksen avulla kehitetään uusia palvelumuotoja ja edistetään verkostomaista yhteistyötä hyviä käytäntöjä levittämällä ja hyödyntämällä. Työmahdollisuuksia lisätään ja mm. kolmannen sektorin ja sosiaalisten yritysten roolia työllistävässä toiminnassa vahvistetaan. Tavoitteena on myös kohderyhmälle suunnatun toiminnan avulla edistää segregaation purkua sekä lisätä tasa-arvoa ja vähentää syrjintää koulutuksessa, työelämässä ja pääsyssä työmarkkinoille.

Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tavoitteena on parantaa koulutuksen työelämävastaavuutta ja koulutuksesta työelämään siirtymistä. Parannetaan erityisesti aikuisväestön edellytyksiä osallistua koulutukseen. Kehitetään kysyntälähtöisesti työelämän edellyttämän ammattitaidon saavuttamista, työvoiman saatavuutta ja työllistymistä edistäviä työvoimapalvelu-, tiedotus-, ohjaus-, ja neuvontajärjestelmiä sekä työelämäläheisiä ja luovuutta edistäviä oppimismalleja. Edistetään osaavan ja tuottavan toimintaympäristön kehitystä, parannetaan uuden tiedon ja osaamisen siirtämistä yritystoimintaan innovaatioiksi, työn tuottavuuden lisäämiseksi sekä uusien yritysten ja työpaikkojen luomiseksi. Vahvistetaan valtakunnallista ja alueellista ennakointitoimintaa. Edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja kestävää kehitystä osana osaamis-, palvelu- ja innovaatiojärjestelmien kehittämistä

Toimintalinja 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa Tuetaan työperusteista maahanmuuttoa ja turvataan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa. Ennakoidaan ulkomaisen työvoiman tarvetta kansallisesti ja alueellisesti. Työnantajia tuetaan rekrytoinnissa. Yhteistyössä lähtömaiden kanssa luodaan opastusjärjestelmä, jolla perehdytetään ulkomaalainen kieleen, työelämään ja yhteiskuntaan sekä luodaan hyvät valmiudet kotoutumiselle. Edistetään työnantajien ja työyhteisöjen valmiuksia vastaanottaa työperusteisesti maahan muuttavia. Etsitään uusia näkökulmia ja ratkaisuvaihtoehtoja jäsenmaiden kohtaamiin yhteisiin ongelmiin sekä kehitetään inhimillisiä voimavaroja kussakin jäsenmaassa yhteisten oppimisprosessien kautta.

n rahoitusresurssit hallinnonaloittain 2007-2013 TM 51 % OPM KTM STM SM 36 % 8 % 3 % 2 %

Valtakunnalliset teemat Toimintalinja 1 1 PROTEK: Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan (TM) 2 Yrittäjyys työvoiman käyttötapana ja työmarkkinoiden toimivuuden moottorina (TM) 3 Yrittäjyyskasvatuksella ja osaamisella muutosvoimaa (OPM) 4 Aloittavien yrittäjien ja pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma (KTM) 5 Terveenä ja osaavana työssä (STM) 6 Tasa-arvoa työelämään yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan (STM) 7 Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma (OPM, KTM) 8 Kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tarjoajana (OPM)

Valtakunnalliset teemat Toimintalinja 2 1 Välityömarkkinat a) aktiivinen työvoimapolitiikka (TM) b) aktiivinen sosiaalipolitiikka (STM) 2 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin (OPM) 3 Työstä työhön (2008 2010, TM) 4 Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (TM, STM, SM) 5 Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen (TM)

Valtakunnalliset teemat Toimintalinja 3 1 Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella ohjelmalla (OPM, TM) 2 Yritysharavan valtakunnallinen ESR-kehittämisohjelma KOTTI (TM) 3 Osaajana työmarkkinoille (OPM) 4 Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi (OPM) 5 Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen (OPM) 6 Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi (OPM) 7 Yritys-Suomi palvelujärjestelmän kehittämisohjelma (KTM)

Valtakunnalliset teemat Toimintalinja 4 1 Eurooppalaisen yhteistyön lisääminen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa edistämällä työperusteista maahanmuuttoa (TM) 2 Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi (TM, KTM)

Alueosio EU+valtio, K-S TE-keskus, 100 000 Toimintalinjat 2007 Et. K-S 2007 S-V 2008 Et. K-S 2008 S-V Yht. TL 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen TL 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy TL 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen 929 626 978 648 3 181 739 465 774 513 2 491 63 75 75 49 262 TL 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden yhteistyö ESR-toiminnassa 199 134 202 133 668 YHTEENSÄ 1 930 1 300 2 029 1 343 6 602

Valtakunnallinen osio EU+valtio, K-S TE-keskus, 100 000 1.1 Protek: Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan 1.2 Yrittäjyys työvoiman käyttötapana ja työmarkkinoiden toimivuuden moottorina 1.3 Aloittavien yrittäjien ja pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma 2007 2008 Yht. 300 215 515 125 125 250 170 170 340 2.1 Välityömarkkinat / aktiivinen työvoimapolitiikka 620 620 1 240 2.2 Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen 2.3 Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 2.4 Työstä työhön muutosturvamallin kehittämisohjelma (2008 2010) 90 90 100 553 653 0

Valtakunnallinen osio EU+valtio, K-S TE-keskus, 100 000 3.1 Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla 3.2 KOTTI Yritysharavan valtakunnallinen ESRkehittämisohjelma 3.3 Yritys-Suomi palvelujärjestelmän kehittämisohjelma 4.1 Eurooppalaisen yhteistyön lisääminen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa edistämällä työperusteista maahanmuttoa 4.2 Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi 2007 2008 Yht. 100 100 200 230 430 0 0 0 YHTEENSÄ valtakunnallinen osio 2007 2008 1 515 2 103 3 618

Ajankohtaista - EURA2007 järjestelmän ESR-hakijan osa avataan 3.12.2007 - Tukikelpoisuusasetus hyväksytty 29.11.2007, astuu voimaan 5.12.2007 - Valintakriteerit hyväksyttäneen seurantakomiteassa 4.12.2007 - Valtakunnallisten ohjelmien hakuilmoitus julkaistaneen Helsingin Sanomissa sunnuntaina 9.12.2007 (www.hs.fi/) - Todennäköinen hakuaika 10.12.2007 31.1.2008 - Valtakunnallisten ohjelmien laajat kuvaukset yhteyshenkilöineen on tulossa (www.rakennerahastot.fi) - sivuille joulukuussa

Ajankohtaista - OPM:n hankkeet ovat selkeästi valtakunnallisia - Tavoitteena on, että valtakunnallisiin ohjelmiin haettaisiin hankkeita muutaman kerran ohjelmakaudessa - Joihinkin kehittämisohjelmiin saatetaan hakea ensin ohjelman koordinaatiotahoa ja sen jälkeen vasta varsinaiset hankkeet - Alueiden välisten (ylimaakunnallisten) hankkeiden rahoituksen järjestämistä pohditaan vielä. Tavoitteena on kuitenkin se, että selvästi ylimaakunnalliset hankkeet voitaisiin rahoittaa yhtenä kokonaisuutena. - Koordinoivan TE-keskuksen roolia valtakunnallisten hankkeiden aktivoijana tai hallinnoijana pohditaan edelleen