TAVALLISEN TAITAJAT - näyttöä ja laatua yleislääkärikoulutuksessa Duodecimin opetuksen kehittämisseminaari, Turku

Transkriptio

1 TAVALLISEN TAITAJAT - näyttöä ja laatua yleislääkärikoulutuksessa Duodecimin opetuksen kehittämisseminaari, Turku Työpaja EU-hankkeet terveyskeskusten koulutuksessa ja kehittämisessä Alustus / Pekka Mäntyselkä

2 EU:n tavoiteohjelmarakenne Itä-Suomi pääsi v kevättalvella EU:n korkeimmat aluekehitystuet antavaan tavoite 1 -ohjelmaan (punaisella kartassa). Sillä tuetaan kehityksessä jälkeen jääneitä EU-maiden alueita ja edistetään niiden rakenteellista uudistumista. Yhtenä keskeisenä ykkösohjelmaan pääsyn kriteerinä oli alueen bruttokansantuotteen jääminen asukasta kohti alle 75 %:iin EU:n keskiarvosta. Se toteutui täpärästi koko Itä-Suomessa vuoden 1996 tilastojen mukaan. Itä- Suomen kokonaisrahoitus on 2655 milj. euroa. Itä-Suomen lisäksi Pohjois-Suomi eli Lappi ja osia Pohjois- Pohjanmaasta, pohjoisesta Keski-Pohjanmaasta ja Keski-Suomesta kuuluu tähän toiseen ykkösohjelman alueeseen. Tavoite 2 -ohjelmaan (sinisellä kartassa) kuuluu osia Etelä-, Länsi-, Keski- ja Kaakkois-Suomesta sekä Ahvenanmaa. Tavoite 2 - ohjelmalla tuetaan rakenteellisista ongelmista kärsivien alueiden taloudellista ja sosiaalista uudistumista. Tavoite 2 -ohjelman ulkopuolelle jäävät mm. pääkaupunkiseutu sekä Turun, Tampereen ja Oulun seudut. Tavoite 3 -ohjelmaa toteutetaan koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata sekä tavoite 1 -ohjelman alueita, joissa kolmosohjelman toimenpiteitä toteutetaan osana ykkösohjelmaa. Tavoite 3 -ohjelmalla torjutaan työttömyyttä, lisätään työllistyvyyttä sekä kehitetään osaamista. Huomattavaa on, että tavoite 1 -ohjelman ulkopuolisia maaseutualueita kehitetään erillisellä maaseudun kehittämisohjelmalla (ALMA), jonka toimenpiteistä osa rahoitetaan EU-varoilla ja osa kansallisilla varoilla.

3 Etelä-Suomen lääninhallituksen EUrakennerahastojulkaisut 8. Projektin vetäjän opas, kolmas, tarkennettu laitos. ISBN (PDF) 002B54F9/$file/ESR08v3.pdf

4 HYVÄ EU-PROJEKTI "Hyvin toteutettu ja tavoitteiltaan kohderyhmää hyvin palveleva kehittämishanke saa aikaan monenlaista positiivista kehitystä. Se lisää aina toteuttajiensa osaamista ja kokemusta, joiden tuloksena kehittyy usein uusia toimintamalleja, hyviä käytäntöjä. EU-hankkeen toteuttamiseen liittyy paljon määrämuotoista dokumentointia ja seurantaa. Niiltä ei voi valitettavasti välttyä, koska hankkeiden toteuttamista ohjaavat säännökset ja määräykset ovat samat kaikille EU:n osarahoittamien projektien toteuttajatahoille. Ne ovat rahoituksen myöntämisen ehtoja, joista selviää parhaiten tekemällä niin kuin rahoittaja ohjeistaa." Etelä-Suomen lääninhallituksen EU-rakennerahastojulkaisut 8. Projektin vetäjän opas, kolmas, tarkennettu laitos. ISBN (PDF)

5 "Hyvä projekti on arvokas koko ohjelmaalueelle, kohderyhmälle ja toteuttajalle. Parhaimmillaan se Piristää aluetaloutta Luo pysyviä työpaikkoja Edistää teknologiaa Lisää yhteistyötä On levittämiskelpoinen ja laajasti hyödynnettävissä Vaikuttaa positiivisesti ympäristöön ja tasa-arvon kehittymiseen Tekee tunnetuksi projektitoimia ja toimijoita Toimii profiilin rakentajana" Etelä-Suomen lääninhallituksen EU-rakennerahastojulkaisut 8. Projektin vetäjän opas, kolmas, tarkennettu laitos. ISBN (PDF)

6 "Projekti on myös profiilin tekijä. Hyvin toteutettu, verkottunut projekti vaikuttaa positiivisesti mielikuvaan hallinnoijasta. Tuloksellisen projektin vedettyään projektin johtajalla ei ole vaikeuksia työllistää itseään hyvän organisoijan ja tekijän maineen satuaan. Ei siis ole olemassa projektia, jonka voisi huitaista käyntiin toisella kädellä ja jota voisi johtaa siinä sivussa. Työ näkyy tuloksissa välittömästi." Etelä-Suomen lääninhallituksen EU-rakennerahastojulkaisut 8. Projektin vetäjän opas, kolmas, tarkennettu laitos. ISBN (PDF)

7 ESR (Euroopan sosiaalirahasto)i edistää työllisyyden kehittämistä tukemalla työllistettävyyttä, yrittäjyyttä, sopeutumiskykyä ja tasa-arvoa sekä investoimalla henkilöresursseihin. EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto) edistää alueiden välisten kehitys- ja elintasoerojen ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden vähentämistä sekä suurimman alueellisen epätasapainon poistumista yhteisössä osallistumalla kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehittämiseen ja rakenteelliseen sopeuttamiseen sekä alueiden sosiaalis-taloudelliseen uudistamiseen.

8 Tavoite 1 -ohjelmat ovat alueellisia kehittämisohjelmia Itä- ja Pohjois- Suomessa Tavoite 1 -alueeseen kuuluu Itä-Suomen neljä maakuntaa (Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) sekä Pohjois-Suomen osalta Lappi kokonaan sekä Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Keski- Suomen maakunnista ne alueet, jotka viime ohjelmakaudella olivat tavoite 6 -aluetta. Tavoite 1 -ohjelmien ESR-tukea suunnataan yrittäjyyden ja yritystoiminnan tukemiseen, työllistämisen, työllistyvyyden ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden edistämiseen, koulutusjärjestelmien, koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä työelämäyhteyksien kehittämiseen, osaamispääoman ja osaamisen tason nostamiseen, uusien toimintamallien kehittämiseen työelämässä ja koulutuksessa koulutus- ja tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyön parantamiseen ja syrjäisen maaseudun elinvoiman säilyttämiseen sekä maaseudun ja alueellisten kasvukeskuksien yhteistyöhön

9 Tavoite 2 -ohjelmat ovat alueellisia kehittämisohjelmia Länsi- ja Etelä- Suomessa Tavoite 2 -ohjelmien ESR-tukea suunnataan työvoiman osaamistason nostamiseen ja koulutuksen saavutettavuuden parantamiseen yrittäjyyden ja henkilöstön kehittämiseen koulutuksen ja yrittäjyyden sekä koulutuksen työelämäyhteyksien vahvistamiseen koulutuksen ja tutkimusten toimintaedellytysten parantamiseen syrjäytymisen ehkäisemiseen ja paikallisten yhteisöjen aktivointiin sekä sosiaalisen osallisuuden lisäämiseen ja kulttuurin kehittämiseen ja elämän laadun parantamiseen

10 Tavoite 3 ohjelma työtä ja koulutusta suomalaisille Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on tärkein väline Euroopan unionin muuttaessa työllisyyspoliittiset tavoitteensa jkäytännön toimenpiteiksi jäsenmaissa. Tavoite 3 ohjelma on rahoituksellisesti suurin ESR-ohjelma ja sitä toteutetaan koko maassa tavoite 1 aluetta (Itä- ja Pohjois-Suomi) ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tavoite 3 -ohjelman toteuttamisalue kattaa noin 80 prosenttia Suomen väestöstä. Tavoite 3 ohjelma on kehittämisohjelma, jolla etsitään, kokeillaan ja tuotetaan uusia näkökulmia ja levitetään hyviä käytäntöjä suomalaiseen työvoima-, elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan. ESR-toiminnan lisäarvo kansalliseen politiikkaan verrattuna syntyy sen tuotekehittelyluonteesta. Inhimillisiä voimavaroja koskevaa tuotekehittelyä tehdään ESR-varoilla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Ohjelman kokonaisbudjetti vuosille on 1,3 miljardia euroa, josta EU:n osuus on 415 miljoonaa euroa. Kansallinen rahoitus tulee valtion budjetista (534 milj. euroa) ja kuntasektorilta (89 milj. euroa). Lisäksi yksityiseksi rahoitusosuudeksi arvioidaan noin 458 miljoonaa euroa. Ohjelman tavoitteena on tuoda työtä ja koulutusta noin henkilölle. Tavoite 3 ohjelman mukaisia projekteja voidaan käynnistää vuoden 2006 loppuun asti. Tavoite 3 ohjelman toiminnalla painotetaan: ikääntyvän työvoiman jaksamista ja työssä pysymisen edistämistä työyhteisöjen kehittämistä paremmin vastaamaan teknologisen kehityksen tasoa sukupuoleen perustuvan työnjaon murtamista työ- ja koulutusmarkkinoilla työttömyyden ja syrjäytymisen torjumista työvoimakapeikkojen ehkäisemistä elinikäiseen oppimiseen perustuvien ja innovatiivisten toimintatapojen käyttöönoton lisäämistä työpaikoilla työelämälähtöisten koulutusmallien kehittämistä

11 Terveydenhuollon(kin) kehittämishankkeita tukevat myös Innovatiiviset toimet Esim. Itä-Suomen Innovatiiviset toimet Hyvinvointiteknologia sosiaalisten innovaatioiden välineenä

12 Esimerkkinä Oppiva terveyskeskus -hanke Kuopion yliopisto/yleislääketiede Hankkeen taustaa Terveyskeskustyön ongelmakohdat Alueellinen lääkärivaje Uusi asetus perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta Uusi asetus erikoislääkärin tutkinnosta Yliopistoterveyskeskussopimukset

13 Esimerkkinä Oppiva terveyskeskus -hanke Kuopion yliopisto/yleislääketiede Hankkeen tavoitteet Yhteistyöverkoston rakenteiden luominen Koulutusmalli kattaen perusopetuksen, perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen ja yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen Tutkimus- ja kehittämistoiminnan käynnistäminen, vahvistaminen ja tukeminen Terveyskeskustyön houkuttelevuuden ja lääkärien sitoutuvuuden lisääminen Kestävät ja toimivat hoitoketjut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille

14 Esimerkkinä Oppiva terveyskeskus -hanke Kuopion yliopisto/yleislääketiede Hankkeen raamit EU:n ESR Tavoite 1 -ohjelma Toteuttamisaika: Kokonaiskustannusarvio euroa ESR-rahoitus 50% Valtion rahoitus 23,4 % Kuntien rahoitus 26,6 % Osallistuvat kunnat ja kuntayhtymät: Varkaus, Kuopio, Siilinjärvi-Maaninka, Iisalmi-Vieremä sekä Pielavesi- Keitele ks. myös Yleislääkäri 2/2006