OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2/2015 TYÖNUMERO: E26900 PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI MURTOMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
Sisältö 1 SUUNNITTELUN KOHDE... 3 1.1 Suunnittelualueen sijainti... 3 1.2 Tuulipuiston tekninen kuvaus ja sähkönsiirto... 5 1.3 Kaavoitus- ja YVA-menettelyn yhteensovittaminen... 6 2 SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 7 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 7 3.2 Maakuntakaava... 9 3.2.1 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava... 9 3.2.2 Vireillä olevat Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavat... 10 3.3 Yleiskaava... 11 3.4 Asemakaava... 12 3.5 Pohjakartta... 12 3.6 Ympäristön nykytila... 12 3.6.1 Asutus... 12 3.7 Maa-alueiden omistus... 13 3.8 Suunnittelualueen läheiset muut tuulivoimapuistohankkeet... 13 4 LAADITTAVAT SELVITYKSET... 15 5 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET... 15 6 OSALLISET... 15 7 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 17 7.1 Viranomaisyhteistyö... 17 7.2 Kaavan vireilletulosta ilmoittaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 17 7.3 Kaavaluonnos... 17 7.4 Kaavaehdotus... 18 7.5 Hyväksymisvaihe... 18 7.6 Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta... 18 8 HANKKEEN ALUSTAVA AIKATAULU JA OHJELMA... 19 9 YHTEYSHENKILÖT JA TIEDOT... 20 1 (20)
JOHDANTO Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoituksen ja merkityksen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) kerrotaan Pyhäjärven Murtomäen alueen tuulipuiston kaavoituksen päätavoitteet, suunnittelun eteneminen, osallistumismahdollisuudet ja alustava aikataulu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnitteluprosessin kuluessa. YIT Rakennus Oy suunnittelee enimmillään 25 tuulivoimalan tuulipuistoa Pyhäjärven Murtomäen alueelle. Hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Murtomäen YVA-menettelyssä tutkittiin seuraavanlaisia vaihtoehtoja (VE): VE0: VE1: VE2: Hanketta ei toteuteta Alueelle toteutetaan 25 tuulivoimalaa (50-125 MW) Alueelle toteutetaan 16 tuulivoimalaa (32-90 MW) Sähköverkkoon liitytään ratalinjan pohjoispuolella kulkevan 110 kv voimajohdon kautta. Alueelle rakennetaan uusi sähköasema. YVA-menettelyssä selvitettiin ja arvioitiin hankkeen eri toteuttamisvaihtoehtojen ympäristövaikutukset. Tuulivoimaloiden lopullinen määrä ja sijoittuminen alueelle määritellään kaavoitusmenettelyssä. Murtomäen yleiskaava on ns. hankekaava, jonka käytännön suunnittelun toteutuksesta vastaa YIT Rakennus Oy kaupungin ohjatessa kaavoitusta. Pyhäjärven kaupunki vastaa kaavoituksen sisällöstä ja kaavaprosessista maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Kaavatyössä hyödynnetään YVA-menettelyn yhteydessä laadittuja ympäristöselvityksiä. Hanke kattaa tuulivoimalaitokset perustuksineen, niitä yhdistävät maakaapelit, muuntoaseman sekä hankealueelle rakennettavan tiestön. YIT Rakennus Oy on tehnyt maanvuokrasopimukset hankealueen maanomistajien kanssa. Alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava siten, että sitä voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77a ). Hankkeen toteuttaminen vaatii lisäksi maakäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisen rakennusluvan. Toimivaltaisena lupaviranomaisena toimii Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnitteluprosessin kuluessa. 2 (20)
1 SUUNNITTELUN KOHDE 1.1 Suunnittelualueen sijainti Murtomäki sijaitsee Pyhäjärven länsiosassa lähellä Haapajärven kuntarajaa. Hankealuetta läheisimmät asutuskeskukset ovat noin 10 km etäisyydellä idässä sijaitseva Pyhäjärvi ja noin 20 km länteen oleva Haapajärvi. Tuulivoima-alue sijaitsee Murtomäen ja Murtonevan alueella Kuonanjärven ja Vittoudennevan välissä Pyhäsalmi-Haapajärvi ratalinjan eteläpuolella. Tuulivoimayleiskaava-alueen alustava pinta-ala on noin 1 000 hehtaaria. Lähimmät rakennukset (metsästysmaja ja saunarakennus sekä toinen rakennus ja saunarakennus) sijaitsevat Valkeuslammen rannalla noin 500 metrin päässä lähimmistä voimaloista. Lähin vakituinen asuinrakennus sijaitsee pohjoisessa ja etelässä noin 3 km päässä voimaloista. Idässä vähän yli 2 km päässä sijaitsee lähin lomarakennus. Vajaan kolmen kilometrin etäisyydellä voimalasta sijaitsee lähin loma-asunnon paikka, jolle on myönnetty rakennuslupa, mutta jota ei ole vielä rakennettu. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti 3 (20)
4 (20)
1.2 Tuulipuiston tekninen kuvaus ja sähkönsiirto Tuulivoimalat on suunniteltu toteutettavan noin 2-5 MW tehoisina napakorkeuden ollessa noin 130-150 metriä ja roottorin halkaisija noin 120-140 metriä. Tornirakenne toteutetaan lieriönä. Roottorin pyyhkäisypinta-ala on 1,5 hehtaarin luokkaa. Murtomäen tuulivoimapuiston yksittäisten tuulivoimayksiköiden väli tulee olemaan minimissään yli 400 metriä. Jokaisella tuulivoimalalla on oma muuntaja, jossa voimalan generaattorijännite muunnetaan keskijännitteeksi. Muuntaja on voimalan sisällä tai voimalan lähellä erillisessä rakennuksessa, jonka koko on tyypillisesti noin 4 m x 4 m x 3 m. 110 kv verkon liityntäpisteeseen rakennetaan uusi sähköasema tuulivoimaloilla tuotetun sähkön siirtämiseksi valtakunnan verkkoon. Sähköaseman sijainti tarkentuu suunnittelun edetessä. Sähköaseman ja kytkinkentän aidatun alueen, johon sijoitetaan sähkötekniset laitteet ja asemarakennus, koko on noin 90 m x 90 m. Kuva 2. Tuulivoimalan osat (Motiva Oy, 2011). 5 (20)
Tuulivoimalat kuljetetaan osissa rakennuspaikalle ja kootaan nostopaikalla. Pisimmät yksittäiset osat ovat roottorin lavat noin 55 70 metrin pituisina. Sijoituspaikoille johtavia teitä tulee mahdollisesti vahvistaa ja rakentaa osin kokonaan uusia tieyhteyksiä. Teiden tulee olla kantavalta osaltaan vähintään 4 5 metriä leveitä ja tiealueen n. 10 metriä. Jokaisen tuulivoimalan kohdalta raivataan puusto ja muu yli metrin korkuinen kasvillisuus rakennuspaikan ympäriltä. Ylimääräiset maamassat kuoritaan pois, minkä jälkeen tehdään perustukset. Tuulivoimalat voidaan perustaa pohjaolosuhteista riippuen joko maanvaraisina anturoina tai paalutettuina rakenteina. Tyypillisesti tämän kokoluokan voimaloissa maanvarainen antura on halkaisijaltaan n. 20 m ja perustamissyvyys 2,5-3,5 m. Yleisin rakenneratkaisu on paikalla valettu betoninen massiivilaatta, joka ohenee reunoille. 1.3 Kaavoitus- ja YVA-menettelyn yhteensovittaminen Hanke kuuluu YVA-menettelyn piiriin YVA-asetuksen (713/2006) hankeluettelon (6 ) perusteella. YVA-asetuksen mukaisesti tuulivoimalahankkeisiin, joiden yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia, sovelletaan YVA-menettelyä. Hankkeen olennaisimmat ympäristövaikutukset on selvitetty YVA-selostusvaiheessa. Hankkeen kannalta keskeisiä ympäristövaikutuksia ovat mm. seuraavat: ihmisiin kohdistuvat vaikutukset (melu, varjostus, maisema, virkistyskäyttö), luontovaikutukset (erityisesti linnusto) ja liikennevaikutukset rakentamisen aikana. Ympäristövaikutusten arviointi perustuu mm. seuraaviin tietoihin ja selvityksiin: asukaskysely ja teemahaastattelut, annetut mielipiteet ja lausunnot, vuorovaikutustilaisuudet, meluselvitys, varjostusselvitys, luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys, linnustoselvitys, lepakkoselvitys, maisemaselvitys, tehdyt ympäristöselvitykset (mm. yleis- ja maakuntakaavoituksen selvitykset), liikenneselvitys ja arkeologinen selvitys. Tehtyjen selvitysten perusteella on suoritettu asiantuntijaarvio eri ympäristövaikutuksista ja niiden merkittävyydestä. Kaavatyössä hyödynnetään YVA-menettelyn yhteydessä laadittuja ympäristöselvityksiä ja kaavoitusta viedään eteenpäin YVA-prosessin aikana Pyhäjärven kaupungin käytännön mukaisesti. Kaavatyö pyritään aikatauluttamaan niin, että se etenee samaa tahtia YVAhankkeen kanssa. YVA-menettelyssä selvitttiin ja arvioitiin hankkeen eri toteuttamisvaihtoehtojen ympäristövaikutukset. Tuulivoimaloiden lopullinen määrä ja sijoittuminen alueelle määritellään kaavoitusmenettelyssä. 6 (20)
2 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Tavoitteena on laatia Murtomäen osayleiskaava, jolla luodaan edellytykset tuulivoimapuiston rakentamiselle. Kaavatyötä ohjaavat kunnan, asukkaiden ja muiden osallisten tavoitteet, suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tavoitteet tarkentuvat kaavatyön edetessä. Alustavat tavoitteet: tuulivoimaenergian tuotannon edistäminen alueen elinvoimaisuuden säilyttäminen maiseman ja kulttuuriympäristöön liittyvien arvojen säilymisen edistäminen ympäristön laadun säilyttäminen luonnonympäristöön liittyvien arvojen säilyminen alueidenkäytön suunnitelmallisuuden lisääminen Tuulivoimarakentamiseen sovelletaan pääsääntöisesti samoja säännöksiä kuin muuhunkin rakentamiseen. Suurien tuulivoimaloiden toteutuksen tulee lähtökohtaisesti perustua maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) mukaiseen kaavoitukseen, jossa määritellään tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet. Tuulivoimalan rakentaminen edellyttää aina rakennuslupaa tai toimenpidelupaa. MRL 77a :n mukaan yleiskaava voidaan laatia siten, että se ohjaa suoraan tuulivoimarakentamista. Tuulivoimarakentamisen ohjauksen keskeinen tavoite on sovittaa tuulivoimalat mahdollisimman hyvin ympäristöön. Silloin voidaan ehkäistä ja minimoida voimaloista luonnolle ja ihmisten elinympäristölle aiheutuvat haitalliset vaikutukset. Lisäksi tulee huomioida teknistaloudelliset tekijät (mm. tuuliolosuhteet, liitynnät sähköverkkoon, rakentamista ja huoltoa tukeva infrastruktuuri, perustamisolosuhteet) sekä muu alueidenkäyttö. 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet eli VAT:t ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvosto on päättänyt tavoitteista vuonna 2000, ja päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön osalta (tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009). Tarkistuksen pääteemana oli ilmastonmuutoksen 7 (20)
haasteisiin vastaaminen. Valtion ja kuntien viranomaisten on otettava tavoitteet huomioon toiminnassaan ja edistettävä niiden toteuttamista. Viranomaisten tulee myös arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden suhteen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen, ja ne on huomioitu maakuntakaavassa. Tämän tuulivoimahankkeen osalta tavoitteista on huomioitava: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Tavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Tuulivoimahankkeita koskevat erityisesti energiahuollon tavoitteet, joiden osalta yleistavoitteissa todetaan, että Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Lisäksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet korostavat tuulivoimarakentamisessa pyrkimystä keskitettyihin ratkaisuihin sekä tuulivoimarakentamisen ja muiden alueidenkäyttötarpeiden yhteensovittamista. Tuulivoimarakentamista koskevien tavoitteiden lisäksi tuulivoima-alueiden suunnittelussa on otettava huomioon muutkin valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kuten esimerkiksi maisemaa, luonnonarvoja ja kulttuuriperintöä, puolustusvoimien toiminnan turvaamista sekä lentoturvallisuutta koskevat tavoitteet. Toimivien yhteysverkostojen ja energiahuollon osalta VAT:ien erityistavoitteissa mainitaan lisäksi mm. että voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä (Valtion ympäristöhallinto). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet huomioidaan maakuntakaavoituksessa, jonka kautta ne konkretisoituvat myös alemman tason kaavoihin ja muihin alueidenkäytön suunnitelmiin. Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle Hankkeen taustalla on tavoite osaltaan pyrkiä niihin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin, joihin Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut. Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 Suomen ilmasto- ja energiastrategian, joka pohjautuu EU:n ilmasto- ja energiapoliittisiin linjauksiin ja velvoitteisiin. Tuulivoiman voimakas lisääminen Suomessa on osa ilmastonmuutosta hillitseviä toimia. Suomessa tuulivoimatuotannon kapasiteetti oli 288 megawattia vuoden 2012 lopussa (VTT, 2013). Tavoitteeksi vuodelle 2020 on asetettu 6 TWh ja 9 TWh vuodelle 2025. Näitä tavoitteita tarkennetaan parhaillaan käynnissä olevassa energiastrategian päivitystyössä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää voimakasta tuulivoiman lisärakentamista. 8 (20)
3.2 Maakuntakaava 3.2.1 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Hankealueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaava on vahvistettu 17.2.2005. Maakuntakaavan keskeisin oikeusvaikutus on, että se on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa kunnan yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole osoitettu suunnittelualueelle erityisiä maankäytön ohjauksen tarpeita. Maakuntakaava toteuttaa osaltaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Hankealueen viereen, koillispuolelle sijoittuu maakuntakaavassa turvetuotantoalue (EOtu), jolla määräyksen mukaan on turpeen ottotoimintaa tai joilla on voimassa oleva ympäristölupa turvetuotantoa varten. Tällä tarkoitetaan Vittoudennevan aluetta. Hankealueen etelä- ja pohjoispuolelle sijoittuu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä suoalueita (luo-1), joilla on maakunnallisesti merkittäviä luontoarvoja. Lisäksi lounaispuolelle Haapajärven rajalle sijoittuu luonnonsuojelualueita (SL), joiden suojelun tarkoitusta ei saa vaarantaa. Maakuntakaavan keskeisin oikeusvaikutus on, että se on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa kunnan yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Kuva 3. Ote voimassa olevasta Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta (lähde: Pohjois-Pohjanmaan liitto). Kuvaan on lisätty tuulivoimaloiden alustava sijoittelu, sähkönsiirto sekä 5 ja 10km:n vaikutusalueet. 9 (20)
3.2.2 Vireillä olevat Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavat Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä 2010. Maakuntakaavan uudistamisen pääteemana on energia, joka on ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta keskeinen alueidenkäytöllinen kysymys. Siihen sisältyy sekä energian tuotantoon että kulutukseen liittyvä alueidenkäytön yleispiirteinen ohjaus: mm. energian tuotantoalueet (maa- ja merituulivoima, turve, bioenergian tuotanto). 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013. Murtomäen alue sisältyy suurimmaksi osaksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamisen 1. vaihekaavan ehdotukseen merkinnällä tv-1 (kohde 360 ja kohde 361), jolla osoitetaan merkitykseltään seudulliset tuulivoimala-alueiden rakentamiseen soveltuvat alueet. Maakuntakaavan merkintä perustuu Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitykseen, jossa Murtomäen alue sijaitsee pääosin selvityksen kohteella 148, joka on luokiteltu soveltuvuudeltaan luokkaan A (ensisijaisesti suositeltavat alueet). Voimalat T08, T14 ja T25 sijaitsevat kohteella 143, joka on luokiteltu soveltuvuudeltaan luokkaan A+. Voimalat T15 ja T09 sijaitsevat suositeltujen alueiden ulkopuolella. Kuva 4. Ote maakuntavaltuuston hyväksymästä 1. vaihemaakuntakaavasta (lähde: Pohjois-Pohjanmaan liitto). Kuvaan on lisätty tuulivoimaloiden alustava sijoittelu, sähkönsiirto sekä 5 ja 10km:n vaikutusalueet. 10 (20)
3.3 Yleiskaava Hankealueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Pyhäjärven kaupungin alueella on voimassa kirkonkylän osayleiskaava sekä rantojen osayleiskaava Pyhäjärven ympäristössä, mutta näistä kumpikaan ei ulotu hankealueelle. Yleiskaavat ohjaavat rakentamisen osalta lähinnä kirkonkylän maankäyttöä ja rantojen loma-asuntorakentamista. Pyhäjärvellä on vireillä tuulivoimaa ohjaava osayleiskaava Vuohtomäen alueelle. Osayleiskaava on hyväksytty vuonna 2013, mutta se ei ole saanut vielä lainvoimaa. Kuva 5. Vuohtomäen tuulipuiston yleispiirteinen sijainti merkitty punaisella (FCG/Pyhäjärven kaupunki). Murtomäen tuulivoimapuuiston osayleiskaava Tavoitteena on laatia hankealueelle Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaava, joilla luodaan edellytykset tuulipuiston rakentamiselle. Alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava siten, että sitä voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77a ). Kaavatyö pyritään aikatauluttamaan niin, että se etenee samaa tahtia YVA-hankkeen kanssa. Kaavatyössä hyödynnetään YVA-menettelyn yhteydessä laadittavia ympäristöselvityksiä ja saatua palautetta. Murtomäen kaavahanketta on esitelty 11 (20)
Pyhäjärven kaupunginvaltuuston 30.6.2014 (KVALT 73 ) hyväksymässä vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa. Pyhäjärven kaupunginhallitus hyväksyi sopimuksen Murtomäen tuulivoimapuiston yleiskaavoituksen käynnistämisestä ja yhteistyöstä 14.7.2014 (KHALL 265) kokouksessaan. 3.4 Asemakaava Hankealueella ei ole voimassa asemakaavaa. Pyhäjärvellä on voimassa useita asemakaavoja sekä rakennuskaavoja, jotka on koottu kaavayhdistelmään. 3.5 Pohjakartta Suunnittelun pohjana käytetään maastotietokanta-aineistoa ja tarpeen mukaan muuta karttamateriaalia. 3.6 Ympäristön nykytila Nykytilanteen kuvailu tehdään pääasiassa ympäristöselvityksen ja luontoarvojen selvityksen tietojen pohjalta. Hankealue on maa- ja metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta. Murtomäen tuulivoimapuistoalue muodostuu pääasiassa kuivatusojitetusta talousmetsästä. Talousmetsäalueissa on eri-ikäisiä metsäkuvioita ja pääasiassa metsät ovat nuoria. Hankealueen keskeltä pohjois-eteläsuunnassa kulkee maaharjanne, jossa on toteutettu suhteellisen laajat metsähakkuut. Alueen keskellä on pieni ojittamaton avosuoalue. Hankealueen lähiympäristön maasto on hyvin samankaltaista kuin hankealueella. Alueen itärajalla on pienehkö turvetuotantoalue ja koillispuolella peltoaukeata. (Numerola Oy, 2013.) Alueet, joilla tuulivoiman hankealue sijaitsee, ovat maisemiltaan yksipuolisempia kuin Pyhäjärven ympäristössä; pinta-alasta valtaosa on erilaisia soita, jotka ovat lähes kokonaan ojitettu. Maisematilaltaan hankealue on melko suljettua; metsät ovat kuitenkin pääosiltaan nuoria ja siten matalia. Avoimia näkymiä syntyy lähinnä suolaikkujen laidoilta. Alueen maisemassa ei ole erotettavissa maamerkkejä. 3.6.1 Asutus Hankkeen lähivaikutusalueella (2 km) ei ole vakituista asutusta. Tuulipuiston alue on rajattu alusta alkaen siten, että turvattaisiin riittävä etäisyys asutukseen. Lähimmät rakennukset (metsästysmaja ja saunarakennus sekä toinen rakennus ja saunarakennus) sijaitsevat Valkeuslammen rannalla noin 500 metrin päässä lähimmistä voimaloista T15 ja T09. Metsästysmajan käyttö on hyvin vähäistä ja ajoittuu pääasiassa hirvenmetsästysaikaan. Idässä vähän yli 2 km päässä sijaitsee lähin lomarakennus. Kuonanjärven rannassa, noin 2,9 km etäisyydellä voimalasta T22 sijaitsee lähin loma-asunnon paikka, jolle on myönnetty rakennuslupa, mutta jota ei ole vielä rakennettu. Lähin vakituinen asutus sijaitsee 12 (20)
pohjoisessa ja etelässä noin 3 km päässä lähimmästä voimalasta. Lisäksi alle viiden kilometrin etäisyydellä voimaloista sijaitsee asutusta Kuonanjärven ranta-alueilla, valtatien 27 varrella, Hevosnevan ja Eskoperän alueilla sekä noin viiden kilometrin etäisyydellä Parkkiman kylällä. Alle viiden kilometrin etäisyydellä ei sijaitse kaava-alueilla rakentamattomia rakennuspaikkoja. Tuulivoimalasta T20 noin 540 metrin etäisyydellä, voimalan lounaispuolella sijaitsee Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen toimittamien tietojen mukaan rakennus, jonka merkintä on Käytöstä ei tietoa, hylätty tai tyhjillään oleva rakennus. Selänteessä epäiltiin sijaintitietoa virheelliseksi. Maastokäynnillä paikka tarkastettiin, eikä kyseisellä alueella ollut rakennusta. 3.7 Maa-alueiden omistus Suunnittelualueen maan omistavat yksityiset maanomistajat. 3.8 Suunnittelualueen läheiset muut tuulivoimapuistohankkeet Pohjois-Pohjanmaalla on vireillä lukuisia tuulivoimahankkeita. Lähialueen vireillä olevat tuulipuistohankkeet on esitetty alla olevassa taulukossa. Lähteinä on käytetty Tuulivoimayhdistyksen Internet-sivuilla olevaa hankerekisteriä ja ympäristöhallinnon YVAmenettylyjen Internet-sivuja. Tuulipuistohanke Sijainti Etäisyys Hankkeen suunnittelutilanne Välikangas Haapajärvi 7 km YVA-ohjelma valmisteilla Ristiniitty Haapajärvi 16 km Kaavoituspäätös 11/2014 Sauviinmäki Haapajärvi 20 km Kaavaluonnos nähtäville 11/2014 Vuohtomäki Pyhäjärvi 25 km Osayleiskaavaehdotus nähtävillä 7/2013 Ilosjoki Pihtipudas 45 km Osayleiskaavaluonnos nähtäville 2/2015 Kivineva Nivala 45 km Osayleisaavaehdotus 10/2013 Hirnistönkangas Nivala 47 km YVA-päätös 11/2013 (ei tehdä YVA) Toholampi Lestijärvi 55 km YVA-selostus valmis 9/2014 Toholampi-Lestijärvi Lestijärvi 57 km YVA-ohjelma valmis 10/2013 Piiparinmäki-Lammaslamminkangas Siikalatva, Pyhäntä, Kaajaani, Vieremä 60 km YVA-selostus 2/2014 13 (20)
Kuva 6. Lähialueiden vireillä olevat tuulivoimahankkeet. 14 (20)
4 LAADITTAVAT SELVITYKSET Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) yhteydessä laadittavat selvitykset palvelevat myös osayleiskaavan laadintaa ja täyttävät kaavoituksen edellytykset. Laadittavia selvityksiä ovat mm.: Melu- ja välkeselvitys Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys Natura-tarveharkinta Muutto- ja pesimälinnustoselvitys Lepakkoselvitys Liito-oravaselvitys Viitasammakkoselvitys (muiden yhteydessä) Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys (mm. havainnekuvat, näkyvyysanalyysit, muinaismuistoinventointi) Asukaskysely ja haastattelut Muut selvitykset (liikenne, turvallisuus, jne.) 5 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Vaikutusten arviointi on kiinteä osa yleiskaavan laatimista ja vaikutusten arviointi tehdään vuorovaikutuksessa kaavoitushankkeen keskeisten sidosryhmien kanssa. Osayleiskaavassa vaikutuksia kuvataan niiden muutosten kautta, joita toteuttaminen aiheuttaa suhteessa nykytilaan. MRL 9 :n ja MRA 1 :n mukaisesti vaikutukset arvioidaan liittyen 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Hankkeen olennaisimmat ympäristövaikutukset selvitettiin YVA-menettelyssä. Kaavatyössä hyödynnetään YVA-menettelyn yhteydessä laadittavia ympäristöselvityksiä. 6 OSALLISET Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa 15 (20)
käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua, kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tiivis vuorovaikutus kaavan laatijan ja osallisten välillä on perusta työn onnistumiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Kaavaprosessin aikana järjestetään MRL:n mukaiset julkiset nähtäville asettamiset, jolloin kunnan asukkailla ja muilla osallisilla on mahdollisuus tutustua kaava-aineistoon ja jättää siitä mielipiteitä ja muistutuksia. Tässä hankkeessa osallisia ovat mm.: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pyhäjärven kaupunki Haapajärven kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry Pohjois-Suomenselän luonnonsuojeluyhdistys ry Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Parkkiman kyläyhdistys ry Kuona-Väliojan kyläyhdistys ry Pyhäjärven riistanhoitoyhdistys ry Metsästysseura Eränkävijät ry Metsästysseura Ruskaveikot ry Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pohjois-Pohjanmaan alueyksikkö Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso ry Metsähallitus luontopalvelut Elenia Oy Fingrid Oyj Pohjois-Pohjanmaan museo Museovirasto Puolustusvoimat (pääesikunta, maavoimien esikunta, ilmavoimien esikunta) Jokilaaksojen Pelastuslaitos Hankkeen tiedonvälityksen ja vuorovaikutuksen tueksi perustettiin YVA-menettelyn yhteydessä seurantaryhmä, johon kutsuttiin mm. yllä mainitut osalliset. Seurantaryhmä valvoi ja ohjasi työn suoritusta sekä välittää siitä tietoa eri sidosryhmille. Seurantaryhmän tehtävänä on tuoda oma panoksensa ja asiantuntemuksensa arviointityöhön, jotta hankkeen ympäristövaikutukset tulevat selvitettyä kaikkia sidosryhmiä tyydyttävällä tavalla ja hankevastaava saa arvokasta paikallistietoa hankesuunnittelun tueksi. Seurantaryhmä toimii myös tärkeänä tiedonvälittäjänä edustamansa sidosryhmän suuntaan. Kaavoitus kulkee alusta alkaen tiivisti YVA-menettelyn rinnalla ja myös kaavoittaja osallistuu YVA:n seurantaryhmän kokouksiin, yleisötilaisuuksiin ja viranomaisneuvotteluihin. 16 (20)
7 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kaavan valmistelusta ja kaavatyön edistymisestä tiedotetaan julkisilla kuulutuksilla niin kuin kunnalliset ilmoitukset Pyhäjärven kaupungissa ilmoitetaan. Ilmoitus julkaistaan sanomalehden, kuntatiedotteen sekä kunnan virallisen ilmoitustaulun lisäksi internetissä kunnan kotisivulla: www.pyhajarvi.fi Kaavoituksen vireille tulosta ja yleiskaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta tiedotetaan kirjeellä ulkopaikkakuntalaiselle suunnittelualueen maanomistajille ja/tai -haltijalle. 7.1 Viranomaisyhteistyö Kaavoituksen alkuvaiheessa ympäristökeskuksen ja muiden keskeisten viranomaisten sekä kunnan kesken järjestetään viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 18 ). Siinä käsitellään kaavahankkeen yleisiä tavoitteita, osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja alustavaa asemakaavaluonnosta. Muita työpalavereja voidaan pitää kaavoituksen eri vaiheessa tarpeen mukaan. Viranomaisilta pyydetään lausunnot sekä asemakaavan muutoksen luonnos- että ehdotusvaiheessa. Kaavan laatija osallistuu myös YVA-vaiheen viranomaisneuvotteluihin. 7.2 Kaavan vireilletulosta ilmoittaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osayleiskaavan vireilletulosta tiedotetaan paikallislehdissä, kaupungin ilmoitustaululla sekä internet -sivuilla osoitteessa: www.pyhajarvi.fi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus antaa kirjallisia tai suullisia mielipiteitä. Kaavatilannetta selvitetään YVA -menettelyn yhteydessä pidettävissä yleisötilaisuuksissa. 7.3 Kaavaluonnos Konsultti laatii kaavaluonnoksen tehtyjen ympäristöselvitysten sekä Pyhäjärven kaupungilta, hankevastaavalta, osallisilta ja viranomaisilta saadun palautteen pohjalta. Valmisteluvaiheen kuulemisessa kaavaluonnos pidetään nähtävillä Pyhäjärven kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin internet-sivuilla 30 päivän ajan. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot. Osalliset voivat lausua luonnoksesta mielipiteensä. Kirjalliset mielipiteet asemakaavan muutosluonnoksesta tulee toimittaa kuntaan nähtävilläoloaikana. Konsultti laatii vastineet kaavaluonnoksesta annettuihin lausuntoihin ja esitettyihin mielipiteisiin. Nähtävilläoloaikana järjestetään tilaajan, hankevastaavan ja konsultin yhteistyössä järjestämä yleisötilaisuus, jossa osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmista. 17 (20)
7.4 Kaavaehdotus Luonnosvaiheesta saadun palautteen ja yhteysviranomaisen YVA-selostuksesta antaman lausunnon pohjalta konsultti täydentää ja muokkaa kaavaluonnoksen kaavaehdotukseksi. Tarvittaessa pidetään viranomaisneuvottelu ennen ehdotuksen nähtäville asettamista. Osayleiskaavaehdotus asetetaan MRL 65 :n ja MRA 19 :n mukaan julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi. Tänä aikana on mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta kirjallisia muistutuksia. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot. Konsultti laatii vastineet kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. 7.5 Hyväksymisvaihe Kaupunginhallitus käsittelee lausunnot, mahdolliset saadut muistutukset ja niihin laaditut vastineet sekä päättää kaavaehdotuksen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi esittämisestä. Pyhäjärven kaupungin yleiskaavat hyväksyy kaupunginvaltuusto. Valtuuston päätöksestä lähetetään tieto kaikille muistutuksen tekijöille (1.1.2009 voimaan tullut lakimuutos). Tieto lähetetään myös viranomaisille. Valtuuston päätöksestä voi valittaa Oulun hallinto-oikeuteen. 7.6 Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi toimittaa koko kaavoitusprosessin ajan Pyhäjärven kaupunkiin ja kaavan laativalle Sweco Ympäristö Oy:lle. Osallisilla on mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. 18 (20)
8 HANKKEEN ALUSTAVA AIKATAULU JA OHJELMA Kaavoitusta viedään eteenpäin samaa tahtia YVA-menettelyn kanssa. Alla olevassa kaaviossa on havainnollistettu YVA-menettelyn ja kaavoituksen suhdetta ja alustavaa aikataulua. 19 (20)
9 YHTEYSHENKILÖT JA TIEDOT Kaavoittaja: Pyhäjärven kaupunki, Tekninen toimi, PL 15 (Ollintie 26), 86801 PYHÄSALMI tekninen johtaja Sami Laukkanen p. 044 445 7684 sami.laukkanen@pyhajarvi.fi Kaavakonsultti: Sweco Ympäristö Oy, Mäkelininkatu 17 A, 90100 OULU arkkitehti Iikka Ranta p. 010 241 4612 iikka.ranta@sweco.fi Hankevastaava: YIT Rakennus Oy, PL 36 (Panuntie 11), 00621 Helsinki Projekti-insinööri, Juhani Jankkari p. 050 538 8644 juhani.jankkari@yit.fi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus: Veteraanikatu 1, 90101 Oulu, arkkitehti Liisa Ranto-Oikari, puh. p. 040 098 4370 liisa.ranto-oikari@ely-keskus.fi http://www.ely-keskus.fi Kaavoitusasioita voi seurata myös kunnan nettisivuilla http://www.pyhajarvi.fi 20 (20)