Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen

Samankaltaiset tiedostot
METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen

Merenkulun turvallisuuskulttuurin tutkimus

Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusjohtaminen

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus

Itämeren meriturvallisuuden kehitys

Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä

HE 23/2017 vp merilain ja eräiden muiden lakien muuttaminen ja IMO:n yleissopimusten voimaansaattaminen

CAFE COMPETITIVE ADVANTAGE BY SAFETY. Merenkulun ennakoiva turvallisuus ja kilpailukyky -hanke

MERIKOTKA tutkimustoiminta

SeaSafety-tutkimushanke T I L A N N E K A T S A U S H U H T I K U U

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä Annikki Niiranen 1

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen

Ammatillisen koulutuksen turvallisuuskysymyksiä. Miten turvallisuustietoisuus näkyy työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä? Arto Pekkala 4.12.

Parhaat käytännöt potilasturvallisuuden edistämiseksi. Marina Kinnunen, johtajaylihoitaja, VSHP Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri, SatSHP

Työturvallisuusilmapiirikyselyn tulokset

Luotsauksen vaikuttavuus. Itämeren liikenteen vastuulliset valinnat seminaari Kotkassa Kari Kosonen, Finnpilot Pilotage Oy

Lasse Lehtonen Vaaratapahtumien raportointiverkosto

Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

Turvallisuudesta kilpailuetua. Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turvallisuus 2.0 valtakunnallinen turvallisuusseminaari 24.1.

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen

Nollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuus- käytännöt tähän päivään

Toimialan onnettomuudet 2010

Maresan. 10/19/2018 Luottamuksellinen ja salassapidettävä 2

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien

HE 23/2017 vp: Liikenne- ja viestintävaliokunta Jenni Rantio

METKU / MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut METKU

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

SeaSafety-tutkimushanke T I L A N N E K A T S A U S H U H T I K U U

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset

Ilmavoimien esikunta Lentoturvallisuusyksikkö

VAARATILANNERAPORTOINTI MERENKULUSSA MERITURVALLISUUDEN JA -LIIKENTEEN TUTKIMUSKESKUS KOTKA MARITIME RESEARCH CENTRE

Yhteiskunnallisten yritysten vaikutukset näkyväksi Sofie menetelmällä

Sertifiointia vuodesta suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia

Turvallisuuden kehittäminen osana Nesteen strategiaa ja kulttuurimuutosta

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja

Sataman turva-asiat. Henrik von Bonsdorff, ylitarkastaja Trafi Meri seminaari Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa -tutkimus

Toimialan onnettomuudet 2011

Potilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Konttipunnitusten vaikuttavuus

ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA

Toimialan onnettomuudet 2012

HELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTAOHJE 1/11 LIIKENNELAITOS -liikelaitos Yhteiset Palvelut / Turvallisuuspalvelut J. Kaisla K. Kalmari / Y. Judström 18.9.

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy

Henkilöstön sitouttaminen turvallisuuteen Raseko

Työterveyspäivät

Tiedotustilaisuus koulutusorganisaatioiden vastuuhenkilöille

TAAJAMALIIKENTEEN JA SUOJATEIDEN TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN -TUTKIMUS CASE TURENKI / HANNA REIHE

HE 3/2017 vp Hallituksen esitys MARPOLyleissopimukseen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Kliinisen auditoinnin toteutuminen: valvontaviranomaisen näkemykset SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

JOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A

Liikenne ja viestintäministeriölle MERILIIKENNESTRAREGIA

Laivatarkastuskoulutus Osa II

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva

Ajankohtaista työturvallisuudesta työturvallisuusvastaava Risto Lappalainen p

Yksikönpäällikkö Juha-Matti Korsi

MERENKULUN TOIMIJOIDEN JA MIEHISTÖN TULEVAISUUDEN ROOLIT JA VASTUUT. Sauli Ahvenjärvi Trafi Meri 2018 seminaari Paasitorni 20.3.

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta kunnissa kuluttajaturvallisuusvalvonnan peruskurssi 2014

eperehdytys kerta vuodessa riittää

Varautuva, turvallinen opiskelu- ja työpaikka -reaktiivisesta kohti proaktiivista koulua

LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA

Alusten turvallisuuslaitteiden huoltoyritysten hyväksymisen edellytykset ja niiden toiminnalle asetettavat vaatimukset

Hyppylentämisen Turvallisuusseminaari. Skydive Finland ry & Laskuvarjotoimikunta Utti, Finland

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta

Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Merenkulun koulutusohjelma / merikapteeni. Salomon Kaukiainen SELVITYS LAIVAPÄÄLLYSTÖN RAPORTOINTITYÖN MÄÄRÄSTÄ

Trafin ajankohtaiset kuulumiset

ISO 9001:2015 JÄRJESTELMÄ- JA PROSESSIAUDITOIN- NIN KYSYMYKSIÄ

Turvallisen toiminnan malli ilmailukerhoille Lentoturvallisuusseminaari Lentoon! Ilmailumuseo

Turvallisuusilmapiiri

Toimialan onnettomuudet 2013

Trafin riski- ja suorituskykyperusteinen toimintamalli

Nolla tapaturmaa Kulmakivet (luonnos) Tilannekatsaus Etera Ahti Niskanen

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, merikapteenitutkinnon opinnäytetyö Kotka 1999 SISÄLLYSLUETTELO

Tietosuoja-asetus Miten julkinen hallinto valmistautuu?

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät ; Jyväskylä

Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Merenkulun turvallisuusindikaattorit

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA Yleistä Riskienhallinta Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut Riskienarviointi...

Pienryhmätoiminnan edut työturvallisuuden kehittämisessä. Kari Lohva

Uudistumisella tuottavuusloikka

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Kansallinen merenkulun turvallisuusviranomainen

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Transkriptio:

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0

Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus 1

Tuloksia maailmalta Kolmenlaisia varustamoita ISM:ää tehokkaasti hyödyntäviä ja siitä hyötyviä Sellaisia, jotka täyttävät juuri ja juuri lain kirjaimen, hyödyt kyseenalaiset Sub-standard porukka ISM:n yhdenmukainen tulkinta vaikeaa Port State Control Auditoinnit; luokituslaitokset ja hallinto ISM:n vaikutusten erottaminen muista turvallisuutta parantavista seikoista Kunnollisten tilastotietojen puute 2

Haastateltavat Yhteensä 94 henkilöä Yritysten johto ja turvallisuuspäälliköt 14 henkilöä Alusten päälliköt 15 henkilöä Alusten päällystö 31 henkilöä Miehistö 16 henkilöä viranomaiset ja muut sidosryhmät 18 henkilöä 3

Kohdeyritykset Bore Finnlines Langh Ship Kristina Cruises VG-Shipping Finstaship Neste Shipping Merenkulkulaitos Onnettomuustutkintakeskus Finnpilot 4

Vanha ja uusi kulttuuri Vanha kulttuuri Merenkulkijoiden korkea riskin sietokyky Merenkulkijat eivät ole aloitteellisia turvallisuusasioissa voimakas tuloshakuisuus ajaa yli turvallisuustietoisuuden Systemaattisten korjaavien toimenpiteiden hallinnan puuttuminen Tapahtuneita turvallisuuspoikkeamia ei raportoida eikä tieto näistä kumuloidu koko teollisuuden hyväksi Uusi kulttuuri Merenkulkijat tekevät turvallisuusaloitteita tunnistavat työhönsä vaikuttavat riskit ja ottavat ne huomioon Turvallisuudesta on tullut varustamolle perustava arvo ja tämä näkyy varustamon käytännön panostuksena turvallisuuteen esim. Investoinnit ja resurssit Turvallisuuspoikkeamista raportoidaan kaikilla tasoilla ja niinen perusteella toteutetaan korjaavia toimenpiteitä Jatkuva parantaminen 5

Haastattelujen tuloksia Kuinka turvallisuuskulttuuri on muuttunut? Yritysten johto Alusten henkilöstö Miten ISM on vaikuttanut? hyödyt ja puutteet 6

Johdon sitoutuminen Turvallisuus koetaan yrityksen toimintaa ohjaavana arvona Yrityksen johto tukee ja kannustaa henkilöstöä 7

Turvallisuusasenteet Henkilöstön asenteet parantuneet Turvallisuustietoisuus kasvanut Vastuuntuntoinen suhtautuminen esim. harjoituksiin Henkilöstö aktiivista ja uskaltaa keskustella Henkilöstö pyrkii huolehtimaan omasta turvallisuudestaan 8

Turvallisuusasenteet Avoin työskentelykulttuuri Keskinäinen kommunikaatio laivoilla avointa Aluksilla tehdään tiimityötä 9

Parannettavaa Poikkeamien ja läheltäpiti tilanteiden raportoinnissa ja käsittelyssä Poikkeamia kirjataan verrattain vähän Tilastollisia menetelmiä ei juurikaan käytetä Jatkotoimenpiteet ja virheistä oppiminen jäävät usein puolitiehen Poikkeamista ei oteta oppia alusten tai varustamoiden välillä 10

Parannettavaa Yhteydenpito varustamon ja alusten välillä Varustamon aluksille antamat ohjeet ja vaatimukset eivät usein vastaa käytäntöä Palaute laivoilta tuleviin aloitteisiin ja poikkeamaraportteihin jää antamatta 11

ISM-koodin hyödyt Konkreettiset vaatimuksen yritykselle kokonaisvastuu turvallisuudesta on yrityksellä Toiminnan laatu on parantunut suunnitelmallisuus systemaattisuus Roolit ja vastuut selkiytyneet Ohjeet ja menettelyt yhdenmukaistuneet apuna perehdyttämisessä helpottaa henkilöstön liikkuvuutta aluksilta toisille 12

ISM-koodin puutteet Kasvanut byrokratia Järjestelmät tehty liian monimutkaisiksi Soveltamisohjeita kaivataan hallinnolta Koodin vaatimusten tulkinta vaihtelee Säännökset koetaan päällekkäisiksi erityisesti ISPS Turvallisuustehokkuuden mittaamiseen yhdenmukaisia menetelmiä mittarit ja tilastot 13

Auditoinnit Viranomaisten ja luokituslaitosten tekemät tarkastukset ja auditoinnit Auditoinnit jäävät pintapuolisiksi, keskitytään papereiden läpikäyntiin Tarkastajilla ja auditoijilla henkilökohtaisia eroja suhtautumisessa ja työskentelytavoissa Satamavaltioiden toimintatavoissa suuria eroja 14

Yhteenveto pitkässä juoksussa turvallisuuskulttuuri paranee, mutta se vaatii vielä aikaa Puutteet poikkeamien raportoinnissa korostui tässä tutkimuksessa Myös IMO on korostanut sen merkitystä Myös muiden keinojen merkitys tutkittava ja arvioitava 15

KIITOS! 16