KONNEVEDEN KUNTA PÖLKYNMÄEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.2.2015 P25586
Kaavaselostus, luonnos 1 (12) Leskinen Timo / Hyvönen Mirjam 26.2.2015 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Ranta-asemakaavan muutos... 4 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 4 3.1.3 Maanomistus... 4 3.1.4 Luonnonympäristö... 4 3.2 Suunnittelutilanne... 5 4 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 Ranta-asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve... 8 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 4.2.1 Osalliset... 8 4.2.2 Vireille tulo... 8 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 8 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 9 4.2.5 Ranta-asemakaavan tavoitteet... 9 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9 5.1 Kaavan rakenne... 9 5.2 Mitoitus... 9 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 9 5.4 Aluevaraukset... 10 5.5 Kaavan vaikutukset... 11 5.5.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen... 11 5.5.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 11 5.5.3 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen... 11 5.5.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 11 5.5.5 Vaikutukset maisemaan... 11 5.5.6 Taloudelliset vaikutukset... 12 5.5.7 Sosiaaliset vaikutukset... 12 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 12
Kaavaselostus, luonnos 2 (12) Leskinen Timo / Hyvönen Mirjam 26.2.2015 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 12 Liitteet: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Kaavakartta ja -määräykset - Tilastolomake (liitetään myöhemmin)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 3 (12) PÖLKYNMÄEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Tämä on ranta-asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 26.2.2015 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa. Ranta-asemakaavan muutos koskee koko Pölkynmäen ranta-asemakaavaa, joka sijoittuu Pölkynmäen tilalle 275-408-11-116 Konneveden kunnan Särkisalon kylälle. Sijainti ilmenee oheisesta kuvasta 1. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 1 ja 2 sekä maa- ja metsätalousvaltainen alue. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Keitelejärven itärannalla, Lavianselän eteläpäässä. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti (punainen ympyrä). 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitushankkeen käynnisti alueen maanomistaja syksyllä 2014. Alustava kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistuivat helmikuussa 2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä pp.kk. pp.kk.2015 Täydennetään prosessin edetessä. Kaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk. pp.kk.2015
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 4 (12) 2.2 Ranta-asemakaavan muutos Kyseessä on ranta-asemakaavan muutos, jonka tarkoituksena on siirtää toinen korttelin 1 rakennuspaikoista korttelin 2 yhteyteen sekä nostaa rakennuspaikkojen rakennusoikeutta Keitelejärven ja kunnan pohjoisosan rantaosayleiskaavan mukaiseksi. Samalla rakennuspaikkojen kokoa hiukan suurennetaan. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Kaavan toteuttaminen on mahdollista aloittaa heti kaavan tultua lainvoimaiseksi. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee Keiteleen itärannalla Lavianselän eteläpäässä, Konneveden kunnassa. 3.1.2 Rakennettu ympäristö 3.1.3 Maanomistus Kaava-alue on tällä hetkellä yksi loma-asunto. Muuten alue on metsätalouskäytössä. Rakennuskorttelit ovat jo ajokelpoisen tieyhteyden vaikutuspiirissä. Kaava-alueen pohjoisosassa yksi rakennuspaikka on rakennettu. Muutosalueen läheisyydessä sijaitsee olemassa olevaa rakennuskantaa, rakennustontit ovat omarantaisia loma-asuntojen rakennuspaikkoja. 3.1.4 Luonnonympäristö Kaava-alueen on yksityisessä omistuksessa. Alueen luontoarvot on selvitetty Keitelejärven ja kunnan pohjoisosan rantaosayleiskaavan yhteydessä tehdyssä luonto- ja maisemaselvityksessä. Suunnittelualueelle on tehty erillinen luonto- ja maisemainventointi. Inventoinnin tekivät Katja Oksala ja Helka Sorvari kesällä 2005 sekä toukokuussa 2006. Kaava-alueen laajennettua selvitystä on kasvillisuuden osalta tarkennettu kesällä 2006. Keiteleen kalastusoloja on selvitetty Olkion (1993) tekemässä Keiteleen vedenlaatuselvityksessä, jossa on todettu mm. kutu- ja apajapaikkoja. Käytössä olleita nuotta- ja apajapaikkoja on ollut runsaasti Lavianselällä (painottuen Kolarinsalmen eteläosaan, Ryöppäsaaren länsipuolelle ja Palo-pohjan länsiosaan) ja Pyhälahdessa (Pyhälahden pohjukasta Kerkkäkalliolle asti sekä Mustikkaniemen, Lamposaaren itäosan ja Loukkulahden alueet). Lisäksi luontoarvot on kartoitettu ranta-asemakaavan laatimisen yhteydessä vuonna 1998.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 5 (12) Kuva 3: Ote luonto- ja maisemaselvityksestä, v. 2006. Selvitysten jälkeen alueella on tapahtunut muutoksia luonnonympäristössä. Vuonna 2010 Asta-myrsky aiheutti muutoksia metsäluontoon Pölkynmäen ranta-asemakaavan alueella. Kaava-alueen koko eteläosan puusto kaatui myrskyssä. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteet tulee huomioida kaavoituksessa. Kaavassa huomioitavia aluekokonaisuuksia ovat elinympäristön laatu sekä kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan (Maa-aineshuolto ja luonnonarvot) maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012 KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Keski-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi 3. vaihemaakuntakaavan (Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima) 14.11.2012. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 5.12.2014. 4. vaihemaakuntakaava (Kaupallinen palveluverkko) on hyväksytty maakuntavaltuustossa 3.5.2013. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 24.9.2014. Suunnittelualueelle ei kohdistu kaavavarauksia em. maakuntakaavoista.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 6 (12) Yleiskaava Konneveden kunnanvaltuusto on hyväksynyt Keitelejärven ja kunnan pohjoisosan rantaosayleiskaavan 18.3.2008. Kuva 4: Ote Keitelejärven rantaosayleiskaavasta Keitelejärven rantaosayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu kaksi kahden rakennuspaikan lomarakennuspaikkaa (RA) sekä rajattu voimassa olevan rantaasemakaavan alue. Rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus on 200 k-m2. Ranta-asemakaava Voimassa oleva Pölkynmäen ranta-asemakaava on Konneveden kunnanvaltuusto hyväksynyt 16.3.2004. Kaavassa on osoitettu kaksi korttelia, joissa on yhteensä neljä rakennuspaikkaa. Rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus on enintään 110 m2 loma-asunnolle, saunalle 25 m2 sekä talousrakennukselle 30 m2. Yhdelle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään kolme eri rakennusta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 7 (12) Kuva 2: Voimassa oleva Pölkynmäen ranta-asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta Kunnanvaltuusto on hyväksynyt 6.11.2001 37. Kaikkea rakentamista ohjaa kuntakohtainen rakennusjärjestys. Konneveden kunnan rakennusjärjestyksessä on mm. seuraavia osayleiskaava-alueen rakentamista koskevia määräyksiä: - Rakennuspaikka on oltava vähintään 3000 m² ja rakennuspaikaksi suunnitellun erillisen saaren vähintään 2 ha. - Ranta-alueella rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa rakennuspaikalla olla enintään 250 m² ja rakennusten lukumäärä enintään 5, poikkeuksena maatilan talouskeskus. - Asuin/lomarakennus etäisyys rantaviivasta 30 m ja saunarakennus (kerrosala enintään 25 m²) vähintään 15 m etäisyydelle rantaviivasta. Kaavan pohjakarttana on käytetty Pölkynmäen ranta-asemakaavan 1:5000- mittakaavaista karttatulostetta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 8 (12) 4 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Rantaosayleiskaavamuutoksen laatiminen on lähtenyt vireille maanomistajan aloitteesta. Ranta-asemakaavan muutoksen tarkoituksena on siirtää toinen korttelin 1 rakennuspaikoista korttelin 2 yhteyteen sekä nostaa rakennuspaik-kojen rakennusoikeutta Keitelejärven ja kunnan pohjoisosan rantaosayleis-kaavan mukaiseksi. Samalla rakennuspaikkojen kokoa hiukan suurennetaan. Konsulttina projektissa toimii :n Kuopion toimisto. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja asukkaat sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Kaavahankkeessa osallisia ja sidosryhmiä ovat ainakin seuraavat tahot: Suunnittelualueen ja sen lähialueen asukkaat ja maanomistajat Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä asuvat ja työskentelevät ihmiset Kunnan luottamuselimet Kunnan eri hallintokunnat Keski-Suomen liitto Keski-Suomen ELY-keskus Osakaskunnat Muut yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään 4.2.2 Vireille tulo Kaavan vireille tulosta tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä oloa koskevassa kuulutuksessa paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla. OAS on nähtävillä koko prosessin ajan. Muutos on tullut vireille ilmoituksella pp.kk.2015. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Luonnos valmistui helmikuussa 2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos olivat nähtävillä pp.kk. pp.kk.2015 välisen ajan. Täydennetään prosessin edetessä. Kaavaehdotus on nähtävillä pp.kk. pp.kk.2015 välisen ajan.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 9 (12) 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 10.2.2015. Neuvottelussa todettiin, että uutta luontoselvitystä Asta-myrskyn tuhojen jälkeen ei tarvita. 4.2.5 Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan tavoitteena on ollut mahdollistaa neljän omarantaisen, riittävän suuren lomarakennuspaikan muodostaminen parhaiten rakentamiseen soveltuville paikoille. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueelle on osoitettu yhteensä neljä omarantaista loma-asunnon rakentamispaikkaa. 5.2 Mitoitus Emäkiinteistö Pölkynmäki 11:34 on syntynyt Pykälämäen tilan 11:40 lohkomisessa, joka on merkitty maarekisteriin 6.6.1959. Emäkiinteistöstä Pölkynmäki 11:34 on 14.9.1989 rekisteröidyssä lohkomisessa lohkottu tilat Eskola 11:100 ja Suuruspää11:101. Pölkynmäen rekisterinumeroksi on tullut 11:102. Rantaviivaa emäkiinteistöllä 11:102 (ennen tilan 11:115 lohkomista) on ollut yhteensä 1200 m. Suunnittelualueelle on sijoitettu yhteensä 4 uutta omarantaista loma-asuntoa. Muunnetun rantaviivan pituus on määritelty siten, että rantaviiva on oiottu vähintään 50 m:n osiin ja lisäksi rannasta työntyvän niemen ollessa 50-100 m leveä on rantaviivasta vähennetty puolet ja niemen ollessa alle 50 m on rantaviivaan laskettu vain kapeikon kanta. Samoin alle 100 m leveän vesistön kohdalla rantaviivasta on vähennetty puolet. Todellisen rantaviivan pituus vanhalla emäkiinteistöllä (11:34) on ollut 1800 m ja muunnetun rantaviivan pituus yhteensä n. 1500 m. Laskennallinen rakentamistehokkuus alueella on näin ollen: 3,9 rakennuspaikkaa / rantaviivakilometri ja 4,6 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Tilat 11:101, 11:115 ja 11:120 sekä niiden rantaviiva pois lukien suunnittelualueen rantaviivan todelliseksi pituudeksi jää 1100 m sekä muunnetuksi pituudeksi 950 m, jolloin neljää uutta rakennuspaikkaa kohti laskennallinen rakentamistehokkuus suunnittelualueella on 3,6 rakennuspaikkaa / rantaviivakilometri ja 4.2 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Rakentamistehokkuutta voitaneen pitää ison järven rannalla ja samalla aukeavan suuren selän kohdalla sangen kohtuullisena. Rakennuspaikkojen rantaviivan pituus on yhteensä 250 m käsittäen n. 23 % rantaviivan pituudesta. 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakennuspaikkoja sijoittaessa huomioidaan alueen luonnonolot siten, että luonnonarvoiltaan arvokkaimmat alueet jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Kaava ei vähennä
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 10 (12) luonnon monimuotoisuutta. 5.4 Aluevaraukset Kaavaratkaisun kautta alueelle muodostetaan yhden rakennuspaikan sekä kolme rakennuspaikkaa käsittävät rakennuskorttelit. Muut alueet jäävät kaavaehdotuksen mukaan metsätalousalueiksi. RA Lomarakennusten korttelialue Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden kerrosalaltaan enintään 150 m2 suuruisen yksikerroksisen loma-asunnon ja enintään 25 m2 suuruisen saunan sekä talousrakennuksia. Yhdelle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään viisi eri rakennusta. Rakennusten katto- ja julkisivumateriaaleina ei saa käyttää kirkkaita heijastavia materiaaleja. Saunarakennuksen saa rakentaa 15 metrin päähän keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Loma-asunto tulee rakentaa vähintään 30 metrin etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Talousrakennuksia ei saa sijoittaa loma-asuntoa lähemmäksi rantaa. Rantavyöhykkeellä tulee säilyttää sen luontainen puusto tai jolle tarvittaessa tulee istuttaa korvaavaa puustoa riittävänpeitteisyyden aikaansaamiseksi. Rakennuspaikka tulee olla merkitty maastoon ennen rakennusluvan myöntämistä. M MAA- JA METSÄTALOUSALUE Maa- ja metsätalousalueella avohakkuita on vältettävä ja noudatettava kulloinkin voimassa olevia valtakunnallisia rantametsien käsittelysuosituksia. Kunnallistekniikka Rakennuspaikan vesihuolto tulee hoitaa kiinteistökohtaisesti. Rakentamisesta, vesihuollosta ja jätteiden käsittelystä on annettu seuraavat määräykset: Kuivakäymälä tulee sijoittaa vähintään 40 m etäisyydelle rantaviivasta. Suositus on kompostikäymälä. Jätevesien käsittelyä koskeva suunnitelma tulee esittää tarkemmin lupahakemusmenettelyn yhteydessä. Biojätteet tulee kompostoida kiinteistökohtaisesti ja muut jätteet tulee toimittaa alueen jätteenkeräyspaikalle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 11 (12) 5.5 Kaavan vaikutukset 5.5.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen Toimiva-aluerakenne Kaavalla osoitettu rakentaminen on niin vähäistä, että sillä ei ole vaikutusta aluerakenteeseen. Rakentamisen määrä vanhaan kaavaan verrattuna pysyy samana. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueen rakennuspaikat eivät sijaitse tulvaherkillä alueilla. Tulvat eivät pääse aiheuttamaan suunnittelualueella haittoja. Alueella on tapahtunut muutoksia Asta-myrskyn vaikutuksesta ja kaavamuutos osoittaa rakentamista parhaiten rakentamiseen soveltuville paikoille. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueeseen ei kohdistu virkistyskäyttöä. Kaava-alueella ei ole kulttuuriympäristöä. 5.5.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta rakennettuun ympäristöön eikä kaava vaikuta oleviin rakennuksiin. Kaavamuutoksen myötä lisärakentamista tulee lomarakentamisen muodossa. 5.5.3 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Kaavamuutos ei aiheuta muutosta liikenteen määrään eikä heikennä liikenneturvallisuutta. Kulku uusille rakentamispaikoille tapahtuu tilan eteläpäähän tapahtuu parhaiten Pykälämäen yksityistieltä erkanevaa rasitetietä pitkin ja tilan pohjoispään rakennuspaikoille Tikanlahden yksityistien päästä. 5.5.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset luontoon ovat vähäiset, sillä kaavamuutosalue on ollut ihmisen vaikutuksen alaisena jo aiemmin. Luonnonarvoiltaan arvokkaimmat alueet jätetään rakentamisen ulkopuolelle ja rakentamattomat 3 rakennuspaikkaa sijoittuvat aukolle. Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta luonnonympäristöön. Kaava-alueelta ei ole tavattu uhanalaisia tai harvinaisia kasveja tai eläimiä eikä kaavan toteuttaminen heikennä luonnon monimuotoisuutta alueella. Vaikutukset pohjavesiin Kaava-alue ei sijoitu pohjavesialueelle. 5.5.5 Vaikutukset maisemaan Rakentamattomana ollut luonnonmaisema muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Lähimaisemassa tapahtuva muutos ei ole merkittävä. Rakennuspaikkojen määrä pysyy samana, mutta sijainnit muuttuvat ja rakennusmassan koko suurenee. Kerrosluku säilyy entisellään.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 12 (12) Rantavyöhykkeellä on säilytettävä suojapuustoa, jolloin maisema säilyy luonnonmukaisena järveltä päin katsottuna. 5.5.6 Taloudelliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole oleellista taloudellista vaikutusta muille kuin maanomistajille. Rakennusoikeusmäärä lisääntyy hieman. Kunnalle kaavan toteuttamisesta ei tule kuluja. 5.5.7 Sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta alueen viihtyisyyteen, turvallisuuteen tai vapaaajan viettoon. Kaava ei aiheuta turvallisuuden heikkenemistä alueella. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräykset ovat liitteenä. 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Ranta-asemakaavan toteutumista ohjaa kaavakartan lisäksi tämä rantaasemakaavaselostus. Alueen voi toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Toteuttaminen on maanomistajien vastuulla. valvoo normaalina viranomaisvalvonnalla alueen jatkosuunnittelua sekä rakentamista. Rakennusten ja rakenteiden tulee sopia malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään olemassa olevaan maisemaan. Rakennusten sijoitellussa on kiinnitettävä erityistä huomioita rantapuuston säilymiseen. Rakentaminen ei saa häiritä rannan maisemakuvaa. Kuopiossa 26.2.2015 Timo Leskinen aluepäällikkö, DI