10. Sotilaallinen maanpuolustus S e l v i t y s o s a : Puolustusvoimien tehtäviä ovat Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen sekä osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan. Näistä tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen, joka muodostaa perustan muiden tehtävien suorittamiselle. Puolustusvoimat valmistautuu torjumaan maahan kohdistuvan sotilaallisen voimankäytön ja sillä uhkaamisen. Tämä korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä. Puolustuskyky ja -valmius mitoitetaan siten, että tehtävät ovat toteutettavissa tilannekehityksen mukaisesti. Suomen puolustusratkaisu perustuu kansalaisten vahvaan maanpuolustustahtoon, yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen. Puolustuksen tavoitteena on kaikissa tilanteissa turvata kansalaisten elinmahdollisuudet ja perusoikeudet sekä valtionjohdon toimintavapaus ja laillinen yhteiskuntajärjestys. Puolustusvoimat ylläpitää ja kehittää sellaista puolustuskykyä ja vallitsevaan tilanteeseen suhteutettua valmiutta, joka ennalta ehkäisee sotilaallisten uhkien kohdistumisen maahamme, mahdollistaa Suomen alueen puolustamisen sekä itsenäisyyden säilyttämisen. Puolustusvoimat osallistuu aktiivisesti viranomaisten väliseen yhteistyöhön ja kehittää sotilaallisten suorituskykyjen ja osaamisen käyttöä muiden viranomaisten tukemiseksi. Viranomaisten tukemista harjoitellaan valtakunnallisissa valmius- ja pääsotaharjoituksissa sekä osallistumalla muiden viranomaisten pelastus- ja yhteistoimintaharjoituksiin. Sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistutaan voimavarojen ja valtiojohdon linjausten mukaisesti. Puolustusvoimien kykyä osallistua kriisinhallintaoperaatioihin kehitetään. Painopisteenä on operaatioiden kokonaisvaltainen suunnittelu ja viranomaisyhteistyön kehittäminen operaatiotasolla. Puolustusvoimat jatkaa valmisteluja monenkeskisen turvallisuuden vahvistamiseksi pohjoismaista yhteistyötä ja Naton rauhankumppanuusyhteistyötä syventäen sekä osallistumalla EU:n rakenteiden kehittämiseen. Vaikuttavuustavoitteet Tavoite tavoite tavoite Tilannetietoisuus Puolustusvoimat ylläpitää sotilasstrategista tilannekuvaa riittävän ennakkovaroituksen saamiseksi. 4,0 4,0 Aluevalvonta Puolustusvoimat toimeenpanee aluevalvonnan, jolla tulee kyetä alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen. 3,0 3,0 Valmius ja sen säätely, resursointi sekä toimeenpano Puolustusvoimien tulee valmistautua käyttämään sotilaallisia suorituskykyjä koko maan alueella sekä muodostamaan painopiste kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaisesti. Puolustuksen tavoitteena on estää rajoilta alkaen hyökkääjän pääsy strategisesti tärkeille alueille ja kohteisiin sekä torjua sen mahdollisuudet lamauttaa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. 3,0 3,0 Puolustusvoimien tulee kyetä puolustusvoimien yhteisoperaatioiden suunnitteluun ja tilanteen edellyttäessä johtamiseen sekä tuottamaan puolustusministeriölle perusteet tarvittavien toimivaltuuksien ja resurssien hankkimiseksi käyttöön. 3,0 4,0 Muun yhteiskunnan tukeminen Puolustusvoimat tukee päätehtäväänsä vaarantamatta kaikissa turvallisuustilanteissa muita viranomaisia silloin, kun niiden voimavarat eivät tehtäviensä toteuttamiseen yksin riitä. Puolustusvoimat tarjoaa erityisosaamistaan, kykyjään ja voimavarojaan mahdollisimman laaja-alaisesti muun yhteiskunnan käyttöön. 4,0 4,0 Osallistuminen kriisinhallintaan Puolustusvoimat osallistuu sotilaalliseen kriisinhallintaan valtiojohdon linjausten ja voimavarojen mukaisesti. 4,0 4,0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kumppanuutta syvennetään, sotilaallisen koulutuksen tilauskanta vakiinnutetaan sekä muuta toimintaa tuetaan kumppanuussopimuksen mukaisesti. Puolustusvoimien järjestelmien ja joukkojen osalta asteikon mittariston perusteet ovat seuraavat: 5 - Joukko/suorituskyky täyttää kaikki sille asetetut vaatimukset Puolustusvoimat tilaa MPK:lta vähintään 16 000 koulutusvuorokautta. 4 - Joukolla/suorituskyvyllä on pieniä puutteita, jotka ovat kuitenkin helposti korjattavissa ja joukko täyttää sille asetetut vaatimukset 3 - Joukko/suorituskyky täyttää vain sille asetetut vähimmäisvaatimukset 2 - Joukon/suorituskyvyn puutteet haittaavat suuresti sille asetettujen vaatimusten saavuttamista 1 - Joukko/suorituskyky ei kykene täyttämään sille asetettuja vaatimuksia. Puolustusvoimien järjestelmien ja joukkojen suorituskyky muodostuu seuraavien osatekijöiden integroituna kokonaisuutena: Käyttö- ja toimintaperiaatteet Osaava ja taistelutahtoinen henkilöstö Ajanmukainen ja määrävahvuinen materiaali Toiminnan edellyttämä infrastruktuuri sekä Puolustusvoimien omat sekä koko yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarjoamat tukeutumismahdollisuudet. 01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 697 633 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 2) enintään 4 400 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen 3) enintään 336 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle sekä merkittäville urheilutapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen 4) puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin 5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin 6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen 7) puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen. Valtuudet 1) Vuonna saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2014 enintään 68 440 000 euroa (toimintamenojen tilausvaltuus). 2) Vuonna saa tehdä käyttöajoneuvoja koskevia täydentäviä hankintoja siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2013 enintään 18 000 000 euroa (Käyttöajoneuvojen hankintojen täydentämisen tilausvaltuus). 3) Vuonna saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa. 4) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa. Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
maksamiseen käytetään puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja. Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina. S e l v i t y s o s a : Toiminnalliset tulostavoitteet Toiminnallinen tehokkuus 2009 toteutuma ennakoitu arvio Taloudellisuus Palkkausmenot (1 000 euroa) 797 780 787 091 807 639 Henkilötyövuoden hinta (euroa) 47 534 48 363 49 473 Asevelvollisen palvelusvuorokauden hinta (euroa) 45 45 46 Tilahallinnan menot (1 000 euroa) 205 330 218 880 226 280 Tuottavuus Varusmiesten koulutusvuorokaudet/koulutuksen henkilötyövuosimäärä 1 858 1 869 1 841 Pääesikunnan, puolustushaarojen ja sotilasläänien esikuntien henkilötyövuosimäärä/puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä 0,12 0,10 0,10 Materiaalin korjaamo-, huolto- ja kunnossapitotoiminnan henkilötyövuosimäärä 3 657 3 636 3 606 Tuotettujen aterioiden määrä/muonituksen henkilötyövuosimäärä 30 228 32 963 32 381 Henkilöstö- ja taloushallinnon henkilötyövuosimäärä 704 695 660 Henkilötyövuodet tulosalueittain 1) Tilannekuva ja aluevalvonta 2 117 2 091 2 077 Valmius/maavoimat 6 439 6 434 6 476 Valmius/merivoimat 1 703 1 712 1 701 Valmius/ilmavoimat 2 329 2 336 2 322 Valmius/Pääesikunta 1 669 1 674 1 647 Valmius/yhteiset 283 283 282 Muiden viranomaisten tukeminen 1 1 1 Sotilaallinen kriisinhallinta 200 200 201 Yhteensä (htv) 14 741 14 731 14 707 Kannattavuus Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus-% on vähintään 106 110 105 Tuotokset Koulutetut ja varustetut sodan ajan joukot 358 000 358 000 358 000 Pääesikunta ja alaiset laitokset 6 200 6 200 6 200 Rajavartiolaitos 11 600 11 600 11 600 Maavoimat 240 000 240 000 240 000 Operatiiviset joukot 62 000 62 000 62 000 Valmiusprikaatit 3 3 3 Panssariprikaati - - - Jääkäriprikaatit 2 2 2 Mekanisoidut taisteluosastot 2 2 2 1) Sisältää momentin 27.10.01 henkilötyövuodet. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Moottoroidut taisteluosastot - 2 2 Helikopteripataljoona 1 1 1 Erikoisjääkäripataljoona 1 1 1 Alueelliset joukot 178 000 178 000 178 000 Jalkaväkiprikaatit 6 6 6 Erilliset pataljoonat/taisteluosastot 14 14 14 Paikallispuolustusyksiköt, maakuntajoukot 28 28 26 Merivoimat 28 000 28 000 28 000 Taisteluosastot (johtoporras + ohjusvene) 2+8 2+8 2+8 Miinantorjuntalaivueet 3 3 3 Miinalaivat 3 3 3 Miinalautat 3 3 3 Päätukikohdat 3 3 3 Rannikkojääkäripataljoonat ja erilliset rannikkojääkäriyksiköt 2+6=8 2+6=8 2+6=8 Rannikko-ohjuskomppaniat 2 2 2 Meritorjuntaohjuspatterit 4 4 4 Kiinteä ja liikkuva rannikkotykistö (rannikkopatterit + -tykistöpatteristot) 12+4=16 12+4=16 12+4=16 Ilmavoimat 38 000 38 000 38 000 Hornet-hävittäjälaivueet 3 3 3 Hawk-koulutuslentolaivue 1 1 1 Tukilentolaivue 1 1 1 Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2012 2013 2014 2015 Yhteensä vuodesta lähtien Vanhat tilausvaltuudet KASI-järjestelmän huolto- ja ylläpito -tilausvaltuus 1 974 1 973 1 974 5 921 NH90 koulutuspalvelut -tilausvaltuus 1 800 1 750 2 000 2 200 7 750 Sodankylän vaatetuskorjaamon palveluhankinta -tilausvaltuus 1 392 1 392 1 392 1 392 5 568 Maavoimien materiaalin kunnossapitopalvelut -tilausvaltuus 62 107 62 772 61 628 58 092 113 565 358 164 Vuoden 2009 toimintamenojen tilausvaltuus 8 351 4 000 4 000 16 351 Huoltorykmenttien kenttähuoltojoukkojen varustaminen (HR) -tilausvaltuus 2 800 2 100 4 900 Puolustusvoimien ilmakuljetuskyky 2 (PVIK2 2009 ) -tilausvaltuus 8 000 8 000 ITO 2005 ja 2005M huolto -tilausvaltuus 2 000 3 000 3 000 3 000 11 000 Ilmavoimien valmiustukikohtien ja viestihuolto-joukkojen varustaminen (IVVV 1) -tilausvaltuus 4 048 4 048 Helikopteripataljoonan suorituskyvyn ylläpito ja kehittäminen (HESKY) -tilausvaltuus 940 920 1 860 Kehittämisohjelmien hankinnat 2009 (KEHO 2009) -tilausvaltuus 1 331 582 1 913 Vuoden toimintamenojen tilausvaltuus 44 584 20 829 65 413 Taistelijan varustus -tilausvaltuus 6 000 6 000 12 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Peruslentokoulutus VN-kalustolla -tilausvaltuus 4 581 4 581 4 581 4 581 15 088 33 412 Ilmatorjuntajärjestelmä 90 MOD Crotale NG:n huoltoja ylläpitosopimus (ITO90MOD huolto) -tilausvaltuus 3 000 3 000 3 000 3 000 12 000 Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 152 908 112 899 81 575 72 265 128 653 548 300 Uudet tilausvaltuudet Vuoden toimintamenojen tilausvaltuus 9 765 41 703 11 611 5 361 68 440 Käyttöajoneuvojen hankintojen täydentäminen -tilausvaltuus 4 000 4 000 10 000 18 000 Uudet tilausvaltuudet yhteensä 13 765 45 703 21 611 5 361 86 440 Valtuudet yhteensä 166 673 158 602 103 186 77 626 128 653 634 740 Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee 56 henkilötyövuotta tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Tämän lisäksi jatketaan edelleen omana työnä tehtävien tukipalvelujen tehostamista ja siirrytään hankkimaan palveluja alan teollisuudelta ja muilta palvelujen tarjoajilta. Valtuuksien esittämistapaa ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan muita hallinnonaloja siten, että valtuuksista valtiolle aiheutuvia vuotuisia menoja ei enää eritellä momentin päätösosassa. Myös aiemmissa talousarvioissa ja lisätalousarvioissa hyväksyttyjen valtuuksien osalta siirrytään tähän käytäntöön. Arviot menojen vuotuisesta jakaumasta ilmenevät selvitysosan valtuustaulukosta. Sekä aiemmin hyväksytyt että uudet tilausvaltuudet kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vuosille 2014 vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa. Määrärahan mitoituksessa on huomioitu virkaehtosopimusten arviointilautakuntien palkkiot. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2009 toteutuma varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 1 588 465 1 646 346 1 708 326 Bruttotulot 29 571 22 000 10 693 Nettomenot 1 558 894 1 624 346 1 697 633 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 50 882 siirtynyt seuraavalle vuodelle 44 111 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2009 toteutuma varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot 10 985 11 065 11 550 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 10 735 10 101 10 816 Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) 250 964 734 Kustannusvastaavuus, % 102 110 106 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Hintatuki 325 336 336 Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen 575 1 300 1 070 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset (mukaan lukien puolustushallinnon rakennuslaitoksen osuutena 477 000 euroa) 8 575 Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus (puolustusvoimat 3 068 000 euroa, puolustushallinnon rakennuslaitos 184 000 euroa) 3 252 Palkkausjärjestelmän siirtymäkauden nopeutettu päättäminen 799 Vuoden 2009 toteutuneen indeksikehityksen jälkikäteinen kustannustasotarkistus -8 495 Ennakollinen kustannustasotarkistus (1,5 %) 13 093 Siirto momentilta 27.01.01 714 Siirto momentilta 27.10.18 37 683 Siirto momentille 27.10.50-200 SADe-ohjelman toimenpiteet (-2 htv) -100 Tasokorotus 9 200 Muu muutos yhteensä 8 766 Yhteensä 73 287 talousarvio 1 697 633 000 III lisätalousarvio 8 238 000 talousarvio 1 624 346 000 2009 tilinpäätös 1 552 123 000 18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 743 755 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien salassa pidettävistä hankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen 2) puolustusmateriaalihankintoihin ja puolustusvoimien salassa pidettäviin hankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan 3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 620 746 000 euroa aikaisemmin myönnetyistä tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, enintään 59 700 000 euroa vuonna myönnettävän -tilausvaltuuden menojen maksamiseen, enintään 23 000 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään 40 309 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin. Valtuudet 1) Vuonna saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2014 enintään 153 303 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen -tilausvaltuus, PVKEH ). PVKEH -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukainen suoritus voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen. 2) Vuonna saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa. 3) Vuonna hyväksytyn Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu (TTK-PROTO ) - tilausvaltuuden osalta saa vuonna purkaa aiemmin tehtyjä sopimuksia sekä sitoa uudelleen tilausvaltuuden varoja sitoumuksista maksamatta olevaa määrärahaa vastaavasti. 4) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa. Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina. S e l v i t y s o s a : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2012 2013 2014 2015 Yhteensä vuodesta lähtien Vanhat tilausvaltuudet Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) 18 573 23 251 23 250 3 287 68 361 Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittäminen (HTH) 5 972 5 500 2 000 13 472 Valmiusyhtymien varustamisen täydentäminen (VYV 2) 10 000 27 000 5 000 42 000 (PVKEH 2006) 108 600 15 200 123 800 (PVKEH 2007) 83 916 13 434 97 350 (PVKEH 2008) 9 180 9 040 11 210 5 227 34 657 Pääkaupunkiseudun ilmapuolustuksen suorituskyvyn tehostaminen (PKILPU 2008) 35 000 20 000 55 000 Strateginen ilmakuljetuskyky (SAC) 1 920 1 920 (PVKEH 2009) 177 511 230 099 221 040 176 671 43 665 848 986 josta Ilmapuolustuksen kehittäminen 10 000 8 750 102 343 121 093 (PVKEH ) 143 524 119 565 111 602 374 691 Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu (TTK-PROTO ) 26 550 23 120 1 400 51 070 Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 620 746 486 209 375 502 185 185 43 665 1 711 307 Uusi tilausvaltuus (PVKEH ) 59 700 68 336 23 267 2 000 153 303 Valtuudet yhteensä 680 446 554 545 398 769 187 185 43 665 1 864 610 perustuu seuraaviin puolustusvoimien kehittämisohjelmiin ja niillä tavoiteltaviin suorituskykyihin: Kehittämisohjelma / Suorituskyky / Tavoite Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelma Rakennetaan puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä sekä tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista kehittämällä yhteistä tilannetietoisuutta ja varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Korvataan puolustushaarojen itsenäiset järjestelmät ja sovellukset yhteisellä johtamisjärjestelmällä. Luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita sekä kehitetään ITVJ-tiedonsiirtoverkkoa. Uudistetaan tietohallintoa ja tietoteknistä integraatiota sekä lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja. Laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä parantamalla toimintavarmuutta ja kustannustehokkuutta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Otetaan käyttöön uuteen arkkitehtuuriin perustuvia operatiivisen johtamisen tietojärjestelmäkokonaisuuden palveluita sekä keskitetään ja siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön. Jatketaan puolustusvoimien -luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen tieto- ja tilannekuvavaihto (EU ja Nato). Vanhoista, nyt käytössä olevista järjestelmistä luovutaan. Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelma Tuotetaan yhteisoperaatioiden johtamiseen ennakkovaroituskyky, analysoitu tiedustelutilannekuva ja lyhytviiveinen valvontaja maalitilannekuva. Käynnistetään valvontajärjestelmän uusiminen ja varustetaan Rajavartiolaitoksen yksiköitä. Toteutetaan yhteisen maalitilannekuvan luova MST-hanke sekä hanke, jolla ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuva tiedustelu- ja valvontakyky operatiivistaktiselle tasolle. Ennakkovaroituskykyä parannetaan kehittämällä järjestelmän analysointikykyä. Puolustusvoimien yhteisen vaikuttamisen kehittämisohjelma Rakennetaan ja ylläpidetään operatiivisia suorituskykyjä, joilla vaikutetaan oman tai hyökkääjän toiminnan kannalta merkittäviin operaatioihin, avaintoimintoihin tai rakenteisiin. Päivitetään keskeiset asejärjestelmät ja käynnistetään vaikuttamisen järjestelmätutkimus. Parannetaan vaikuttamiskykyä ottamalla käyttöön raskas raketinheitinjärjestelmä ja kehitetään erikoisjääkäripataljoonaa. Käynnistetään Hornet-torjuntahävittäjien ilmasta - maahan -kyvyn luominen järjestelmäpäivityksellä. Logistiikan kehittämisohjelma Rakennetaan puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, jolla mahdollistetaan puolustusvoimien muiden suorituskykyjen toimeenpano, ylläpito ja käyttö sekä suorituskyvyn palauttaminen. Kehitetään logistiikan johtamisjärjestelmää ja käynnistetään huoltorykmenttien kenttähuoltojoukkojen varustaminen. Integroidaan puolustushaarojen huoltojärjestelmät tiiviimmin kansainvälistyvään elinkeinoelämään yhteensopivaksi. Yhdenmukaistetaan materiaalihankkeiden toteuttamista puolustushaaroissa. Kehitetään strategista kumppanuutta lisäämällä poikkeusolojen huoltovarmuutta ja edistämällä toiminnan taloudellisuutta. Jatketaan puolustusministeriön räjähdepäätöksen (PRP) mukaisen varastointijärjestelmän kehittämistä. Kehitetään kuljetuskykyä käynnistämällä helikopteripataljoonan muodostaminen ja hyödyntämällä kansainvälisen strategisen kuljetuskyvyn hankkeita sekä uusitaan yhteyskoneet. Maapuolustuksen kehittämisohjelma Kehitetään operatiivisten joukkojen liikkuvuuden ja tulivoiman suorituskykyä sekä ylläpidetään alueellisten joukkojen suorituskykyä. Jatketaan operatiivisten joukkojen varustamista (johtaminen, tulivoima, suoja ja liikkuvuus) ja luodaan edellytykset alueellisten joukkojen kehittämiselle. Kehitetään valmiusprikaatien tulivoimaa (kotimaiset ampumatarvikehankinnat ja valmiusprikaatien materiaalin täydentäminen). Kehitetään suojelukykyä ja uusitaan lähipanssarintorjunta-aseistusta. Aloitetaan jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaavien järjestelmien hankinnat. Luovutaan ajanmukaisen suorituskykynsä menettävästä materiaalista. Meripuolustuksen kehittämisohjelma Kehitetään meriyhteyksien turvaamisen suorituskykyä. Parannetaan kykyä meritilannekuvan muodostamiseen, alueellisen koskemattomuuden valvontaan, alueloukkausten torjumiseen sekä meriyhteyksien suojaamiseen. Otetaan käyttöön uudet miinantorjunta-alukset. Painopiste on meriyhteyksien suojaamisen ja miinantorjuntakyvyn parantamisessa sekä liikkuvissa rannikkojoukoissa. Ylläpidetään pintatorjuntakyky nykytasolla. Parannetaan kykyä muiden viranomaisten tukemiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Luovutaan vanhenevista miinanraivaajista sekä osasta kiinteää rannikkotykistöä ensi vuosikymmenen alkuun mennessä. Ilmapuolustuksen kehittämisohjelma Tavoitteena ilmatorjunnan kehittäminen sekä Hornet-järjestelmän suorituskyvyn ylläpitäminen. Kehitetään pääkaupunkiseudun ilmatorjunnan suorituskykyä ja jatketaan Hornet F18 -kaluston elinjaksopäivityksiä. Modernisoidaan ilmatorjunnan johtamisjärjestelmiä sekä kehitetään valmiusprikaatien ilmatorjuntaa. Aloitetaan pääkaupunkiseudun ja ilmavoimien tukikohtien ilmatorjuntajärjestelmien kehittäminen. Parannetaan Hornet-torjuntahävittäjien taistelukykyä ja tukeutumisedellytyksiä. Valtuuksien esittämistapaa ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan muita hallinnonaloja siten, että valtuuksista valtiolle aiheutuvia vuotuisia menoja ei enää eritellä momentin päätösosassa. Myös aiemmissa talousarvioissa ja lisätalousarvioissa hyväksyttyjen valtuuksien osalta siirrytään tähän käytäntöön. Arviot menojen vuotuisesta jakaumasta ilmenevät selvitysosan valtuustaulukosta. Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vuosille 2014 vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa. PVKEH -tilausvaltuuteen sisältyvät suurimmat hankkeet Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelmassa jatketaan yhteisten tietopalveluiden ja -järjestelmien rakentamista (PVSAP) sekä kehitetään elektronisen suojauksen-, maapuolustuksen johtamisen- ja tiedonsiirronjärjestelmiä sekä sovelluksia tukemaan sotilaallisen suorituskyvyn rakentamista ja ylläpitoa sekä henkilöstöresurssien hallintaa. Puolustusvoimien vaikuttamisen kehittämisohjelmassa päivitetään raskaan raketinheitinjärjestelmän ammunnanhallintajärjestelmä ja hankitaan tarvittavia ampumatarvikkeita kustannustehokkaan kunnossapitojärjestelmän säilyttämiseksi sekä järjestelmän elinjakson pidentämiseksi. Lisäksi kehitetään puolustusvoimien erikoisjoukkojen kykyä osallistua puolustusvoimien yhteisoperaatioiden kaukovaikuttamiseen ja tiedustelujärjestelmän tukemiseen. Logistiikan kehittämisohjelmassa kehitetään NH90-helikopterien omasuojaa vastaamaan mm. kansainvälisten kriisinhallintatehtävien vaatimuksia. Maapuolustuksen kehittämisohjelmassa aloitetaan panssarimiinojen modernisointi hankkimalla uusia järjestelmiä ja välineitä korvaamaan jalkaväkimiinojen poistumista. Lisäksi hankitaan maapuolustuksen kohdearkkitehtuurin sovelluksia, kehitetään alueellista tykistöä ja kehitetään operatiivisten joukkojen pimeätoimintakykyä hankkimalla mm. pimeätähtäimiä ja pimeänäkölaseja. KKITO-hanke PVKEH 2009 -tilausvaltuuteen sisältyvän keskipitkän kantaman ilmatorjuntaohjus (KKITO) -hankkeen uudistaminen johtuu siitä, että hankkeeseen sisältyviä ohjushankintoja, ohjusyksiköiden järjestelmämateriaalihankintoja, ohjelmistopäivityksiä ja modifiointeja koskevia sopimuksia ei ole tarkoituksenmukaista tehdä vielä vuonna. Teollinen yhteistyö Ulkomaisten puolustusmateriaalihankintojen osalta vastaostojen yleinen alaraja on 10 000 000 euroa. Mikäli erityiset syyt sitä puoltavat, puolustusministeriö voi kompensaatiotoimikuntaa kuultuaan päättää, että alarajan ylittävissä hankinnoissa ei käytetä vastaostoehtoa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Vuoden 2009 toteutuneen indeksikehityksen jälkikäteinen kustannustasotarkistus -3 877 Ennakollinen kustannustasotarkistus (1,5 %) 10 361 Siirto momentille 27.10.01-37 683 Maksatusten siirrot vuodelta 80 217 Tasokorotus 1 678 Muu muutos yhteensä -5 000 Yhteensä 45 696 talousarvio 743 755 000 III lisätalousarvio -121 334 000 talousarvio 698 059 000 2009 tilinpäätös 709 171 000 19. Hawk Mk 66 -koneiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 12 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Hawk Mk 66 -koneiden, niiden varaosien ja vaihtolaitteiden sekä huoltovälineiden hankinnasta aiheutuvien menojen maksamiseen samoin kuin koneiden lentokuntoon saattamisesta ja ohjaamomodifikaation tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
S e l v i t y s o s a : Määräraha perustuu vuoden 2007 neljännessä lisätalousarviossa myönnettyyn 41 milj. euron Hawk Mk 66 -koneiden hankinta -tilausvaltuuteen. Tilausvaltuutta lisättiin vuoden 2009 toisessa lisätalousarviossa 13,8 milj. eurolla ja menojen maksatusaikaa pidennettiin vuoteen 2012 saakka. Tilausvaltuuden vuoden maksuosuus on 12,5 milj. euroa. talousarvio 12 500 000 talousarvio 2 600 000 2009 tilinpäätös 3 500 000 50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 2 241 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen 2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin 3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Toiminnalliset tulostavoitteet Toiminnallinen tehokkuus 2009 toteutuma ennakoitu tavoite Taloudellisuus MPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus)/ko. toiminnan koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (euroa) 49 60 60 Tuottavuus MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus)/ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) 1 344 1 213 1 213 Tuotokset ja laadunhallinta 2009 toteutuma ennakoitu tavoite MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) 42 998 36 400 36 400 MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä 2 900 3 000 3 000 MPK:n kurssityytyväisyys (oppilastyytyväisyys) asteikolla 1 5 4,39 4,35 4,35 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto momentilta 27.10.01 200 Muu muutos yhteensä -255 Yhteensä -55 talousarvio 2 241 000 talousarvio 2 296 000 2009 tilinpäätös 2 241 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10