Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri shigella kolera. Parasiitit Giardia lamblia Entamoeba histolytica Cryptosporidium



Samankaltaiset tiedostot
MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT!

MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT

MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT!

Trooppisten tautien diagnostiikkaa

Trooppisten tautien diagnostiikkaa

Trooppisten tautien diagnostiikkaa

Ulostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka

Infektiotauteihin erikoistuva lääkäri Johanna Vilhonen

Malarian käytännön diagnostiikka

MATKAILIJAN TERVEYSVINKIT

Jokiranta, Yleislääkäripäivät

Dientamoeba fragilis - suolistoparasiitti

Ripulipotilaat näytteenotto ja tulosten analysointi

TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07. Syntymämaa ja -paikka. Asuinmaa ja asuinkunta. Ammatti Työnantaja

Ajankohtaista matkailuterveydestä Eeva Pekkanen ja Katariina Kainulainen

Mikä suoja matkailijalle?

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAU- SITTAIN (THL Tartuntatautirekisteri)

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi

Toimenpideohje. tutkimukset

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAUSITTAIN (THL, Tartuntatautirekisteri)

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA

Ulkomaille vaihtoon. Terveydenhoitaja Minna Koivusilta Tampereen kaupungin opiskeluterveydenhuolto, Tullinkulma

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri)

Matkailijan terveysriskit ja niihin varautuminen

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012

Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Matkailijoiden rokotukset ja infektioiden esto

Perä pörisee bongaa parasiitti

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri)

Valtioneuvoston asetus

TAUDINAIHEUTTAJAT JÄTEVESISSÄ - Kertovatko colit kaiken? IHMINEN YMPÄRISTÖSSÄ: VESI / Tarja Pitkänen

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset

Parasiittien ominaisuuksia. Parasiittien merkitys. Yleistä ihmisen parasiiteista. Alkueläimet. Parasitologia

Elintarvikkeiden välityksellä tarttuvat bakteerit. Merkitys

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Tekijän/Tekijöiden nimet OPINNÄYTETYÖN OTSIKKO

Lääketieteen opiskelijat 2012

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä Osl. Jukka Suni. A.

Kaukomatkat terveyden uhka - totta vai tarua? III / H. Kyrönseppä, infektiolääkäri

Pidemmäksi aikaa kehitysmaahan miten pysyn terveenä?

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Pitemmälle jaksolle kehitysmaahan mitä huomioitavaa terveyskysymyksissä?

Arja Burgos, Tampereen Tartuntatautien valvonta

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS THL tartuntatautirekisteriin tehdyt ilmoitukset VSSHP:n alueelta.

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

Matkailijan terveysriskit ja niihin varautuminen

2. MATKAILIJAN VARALÄÄKKEET... 3

Nyt riittää loisiminen parasiittien kimppuun uusin keinoin. Seppo Parkkila, professori Tampereen yliopiston Lääketieteen yksikkö

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Pidemmäksi aikaa työhön köyhään maahan - Miten pysyä terveenä? Going abroad to work in a poor country how to stay healthy?

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Absessi: - runsaasti erittävä Kosketusvarotoimet Kunnes runsas eritys loppuu

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Adenovirus, pikkulapsilla Kosketusvarotoimet ja pisaraeristys Oireiden kesto

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola

Suoliston parasiitti-infektiot. Heli Siikamäki, Hannu Kyrönseppä ja Sakari Jokiranta

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Elintarvikkeet ja tartuntariskit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP,

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP

KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

Essote. Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan

Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa

HIV ja hepatiitit HIV

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Vaihto-opiskelijan terveys

Turvapaikanhakijoiden infektioiden torjunta- kuntasektorin näkökulma

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset laaja lista

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 3 / 2012

Kansanterveyslaitoksen julkaisuja KTL B 8/2001. Tartuntataudit Suomessa 2000

Maahanmuuttajien lähipiirin rokotukset Tuija Leino

Maha löysällä. Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla

Epidemiat - megatrendit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö Tartuntatautipäivät

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAUSITTAIN (THL, Tartuntatautirekisteri, syyskuun luvut täydentyvät myöhemmin)

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

Lääketieteen opiskelijat Heli Siikamäki. osastonlääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka. Infektiot. Traumat. liikenneonnettomuudet

Suoliston salaisuudet

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 2 / 2013

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Heli Siikamäki. LT, erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Uutta pikadiagnostiikkaan

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

Katastrofivalmiusyhteistyö. Neuvottelukokous mikrobiologisten laboratorioiden edustajille, Labquality, /JU

Transkriptio:

MITÄ SALAMATKUSTAJIA MATKAILIJAT TUOVAT TULLESSAAN?,, HY ja Huslab 2011 Infektioriskit riippuvat siitä minne mennään...ja miten käyttäydytään Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri shigella kolera Parasiitit Virukset norovirus rota Matkailijoiden infektioriskit Virushepatiitit HAV HBV HCV ym. Hengitystieinfektiot influenssa (H1N1) legionella tuberkuloosi (Pneumocystis jirovecii) Harvinaiset mutta vaaralliset virustaudit dengue polio keltakuume rabies (Ebola, Lassa, Marburg, SARS) Trooppiset taudit malaria skistosomiaasi leishmaniaasi suolistomadot Ascaris Trichuris ym. Sukupuolitaudit gc syfilis klamydia HIV trikomonas Antibiooteille resistentit mikrobit MRSA, VRE, ESBL, NDM1 Suomalaiset maailmalla tropiikkiin tai subtropiikkiin: - 100 000/v. näistä sairastuu n. 50% / kk lääkäriin: 10% Irti arjesta sairaalaan: 300 kuolee: 1 Lähde löytöretkelle Turistiripuliin sairastuu vuosittain > 30 000 suomalaista 1

Jenni, 20v Ripulitautien inkubaatioajat 1-8 h: Ruokamyrkytys (toksiinivälitteinen) 8-12 h: Ruokamyrkytys, Kolera, (Salmonella), C. botulinum 12-48 h: ETEC, Salmonella, Shigella, Yersinia, noro 48-72 h: Rota, (ETEC, Campylo, Shigella) 3-11 pv: Campylo, Adenovirus, 7-28 pv: Giardia, ETEC = enterotoksigeeninen E. coli Matkailijan ripulipatogeenit Bakteerit: ETEC (50%) Campylobacter (15-20%) Salmonella (10%) Shigella (0.5%) Vibrio cholerae EHEC (Aeromonas, Plesiomonas) Parasiitit (3%) (1%) (0.5%) (Cyclospora, Isospora) Virukset (10%) Rotavirus (4%) Norovirus (6%) HAV, Adeno etc. Muut Muista malaria, jos kuumetta Kampylobakteeri 2009: 4048 tapausta; 83% ulkomailta (2008: 4453 tapausta) Salmonella 2009: 2329 tapausta; 87% ulkomailta (2008: 3129 tapausta) Tavallisin serotyyppi: S. enteritidis 792 kpl (S. typhi 4 kpl) Yleisimmät tartuntamaat -Thaimaa (31 %) -Turkki (5 %) -Egypti (5 %) -Espanja (5 %) 1) Amebiaasi Ameeba-koliitti lievä ripuli! veriripuli kivuliaat, verislimaiset ulosteet, haju, yleisoireet inkubaatioaika 3 vi 4 kk! juomavesi, myös kotimaasta 2

Ameeboihin kuuluva alkueläin E. histolytica tarttuu fekaalioraali reittiä ja asettuu Aiemmin E. histolytica -laji asumaan paksusuoleen sisälsi patogeeneja ja nonpatogeeneja, nyttemmin jaettu kahdeksi lajiksi: patogeeninen E. histolytica ja nonpatogeeninen E. dispar Aiheuttaa joko ameebakoliitin (haavaumia ja veriripulia) tai tunkeutuessaan suolesta ulos aiheuttaa ameebaabskesseja Perusdiagnostiikka dg = F-para-O x 2-3 - uloste 10% formaliiniin Muu diagnostiikka: 1) polyvinyylialkoholi- (PVA-) kiinnitetty-näyte jos potilaalla on DYSENTERIA, voimakas tai jatkuva ripuli E. histolytica kysta 2) ameeba-antigeenitesti (erottelee E. histolytican ja E. disparin) 3) ameeba-vasta-aineet: invasiiviset infektiot, erityisesti abskessi Abskessi: kuvantaminen, kystan punktio, vasta-aineet seerumista Suoliston alkueläimet Suomessa 2000-2008 2009 Giardia: 398 2) Giardiaasi Venäjä, Afrikka, Aasia kestävät kystat! inkubaatio 2-3 vi (elää pohjukaissuolessa ja ohutsuolessa) väsymys, ripuli, mahanturvotus, ilmavaivat, pahoinvointi -> rasvaripuli, laihtuminen 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Crypto: 11 THL lapset! kantajuus / kroonistunut ripuli ja malabsorptio Siimaeläimiin (flagellates) kuuluva alkueläin Diagnoosi -uloste 10 % formaliiniin -useita näytteitä ( 3 ) eri päivinä -ulosteen Giardia-antigeeni -duodenaalibiopsia Tarttuu kystana, joka aukeaa ohutsuolen alkuosassa Trofotsoiitti vapautuu ja tarttuu imulevyllä ohutsuolen villuksiin Lisääntyy jakautumalla Osa jakaantumisista johtaa kystien muodostumiseen Kystat ulosteeseen, josta infektio uuteen isäntään Hoito metronidatsoli 400mg x 3 x 7 ( tai 2.0-2.4g x1 2-3 pv ) lapset 5mg/kg x 3 x 10; gravidoille paromomysiini Kontrolli = F-para-O x2 3 vi + 2 kk (kystien erittyminen ajoittaista) 3

Diff. diagnostiikka, apatogeenit: Entamoeba dispar (ELISA) E. coli E. hartmanni Iodamoeba bütschlii Endolimax nana Chilomastix mesnili Enteromonas hominis Dientamoeba fragilis (potentiaalinen patogeeni) Blastocystis hominis (levä!) 3) Kryptosporidioosi ripulitauti juomavedestä, etenkin HIV-potilaat (kehitysmaissa 4-17% lasten ripuleista) Aiheuttaja: parvum solunsisäinen itiöeläin -> infektoi ihmisiä ja eläimiä: linnut, vasikat, naudat ym. Oireet -itämisaika 4-12 vrk, ripulin kesto tav. 2-3 vrk -vesiripuli, mahakivut, pahoinvointi ym. Diagnoosi - formaliininäyte 1) ulosteen ookystien värjäys -> Ziehl-Neelsen, auramiini- tai immunovärjäys 2) antigeeninosoitus-testi (F-GiCrAg, ELISA) Usein vatsatauteja aiheuttavat ruokalajit (THL) kylmät leikkeleet ja majoneesipohjaiset salaatit ja kastikkeet hedelmät ja vihannekset, joita ei voi pestä tai kuoria, marjat kylminä tai haaleina tarjotut lihaa, kalaa tai kananmunaa sisältävät ruoat kylminä tarjotut osterit, simpukat, ravut ym. mereneläimet kylmät jälkiruoat, pakkaamaton maito, kerma, jäätelö, voi ja tuorejuustot mehut ja juomat, myös alkoholipitoiset, joihin on lisätty jääkuutioita Matkailijan kuume ilman ripulia Parasiitit Malaria Ak.skistosomiaasi (Katayama-kuume) Leishmania, Trypanos. Virukset Dengue Verenvuotokuumeet Hepatiitti Influenssa HIV Bakteerit: Lavantauti Sepsis, pneumonia, pyelonefriitti Bruselloosi Leptospiroosi Borrelia recurrentis Riketsioosit Q-kuume Nyrkkisääntö Malaria-alueelta tulleella kuumepotilaalla on malaria kunnes toisin todistetaan! Riski kuolla malariaan on 1-4% 4

Malarian ehkäisy: 1) hyttysen pistojen esto 2) Lääkkeet malarian ehkäisyyn Meflokiini (Lariam" ) 250mg, 1 tabl kerran viikossa (-1 vi! + 4 vi) Malarone" (atovakoni+proguaniili), 250mg + 100mg/kerran vrk -1 vrk! +1 vi Klorokiinifosfaatti (Heliopar ) 250mg, 2 tabl kerran viikossa Klorokiini-proguaniili (Heliopar, Paludrine 200mg/vrk) gravidat I trimester, < 5kg, 3 kk lapset Doksisykliini 100mg, 1 tabl päivässä (-1 vrk! + 4 vi) Matkailijan infektioiden ehkäisy 1. Rokotukset kuntoon (polio, jäykkäkouristus, kurkkumätä; tarv. keltakuume, HAV/HBV, kolera, lavantauti, meningokokki, tuhkarokko, vesikauhu, puutiais- ja Japanin aivotulehdusrokotus) 2. Hygieniasta huolehtiminen (ruoat ja juomat, käsien pesu) 3. Jos erityinen alttius suolistoinfektioille tai niiden jälkitaudeille (HLA B27): fluorokinolonilääkitys varalle 4. Malariaprofylaksia 5. Vältä hyönteisten pistoja ja eläinten puremia Hyvää Matkaa! Kiitokset THL Sakari Jokiranta Matkailijan terveysopas (Duodecim, THL) 5