RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten tukimuodot auttoivat tuutorina toimimista?... 10 6. Muutamia kehitysideoita... 11 7. Yliopiston järjestämä tuutorikoulutus... 12 1
1. Johdanto Tuutoroinnin palautekysely toteutettiin 15.11.2010-31.12.2010 sähköisellä lomakkeella Tampereen yliopiston tuutoroinnin -nettisivujen kautta. Palautekyselyyn vastasi yhteensä 236 opiskelijaa. Tuutoreista 68 prosenttia oli toisen vuoden opiskelijoita. Toiseksi eniten tuutoreissa oli kolmannen vuoden opiskelijoita, 12 prosenttia. Suurin osa, 79 prosenttia, tuutoreista toimi tehtävässä ensimmäistä kertaa. Tuutoreista 175 toimi suomenkielisten opiskelijoiden tuutorina ja 80 kansainvälisten opiskelijoiden tuutorina. 21 tuutoria toimi sekä suomenkielisten että kansainvälisten opiskelijoiden tuutorina. 147 tuutoria oli osallistunut yliopiston järjestämään tuutorikoulutukseen keväällä 2010. 12 tuutoria oli osallistunut yliopiston tuutorikoulutukseen aikaisemmin. Ainejärjestön järjestämään tuutorikoulutukseen osallistui 55 tuutoria. Tiedekunnan järjestämään koulutukseen oli osallistunut 27 tuutoria. Syitä miksi koulutuksiin ei osallistuttu olivat mm. työt, aikatauluongelmat, sairaus, koulutuksen saaminen entisestä oppilaitoksesta. 2
Tuutorit jakautuivat ainejärjestöittäin seuraavasti: 3
2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin? Merkittäviksi syiksi hakeutua tuutoriksi nousivat halu tutustua uusiin ihmisiin (91 prosenttia) sekä halu auttaa uusia opiskelijoita (87 prosenttia). Ainejärjestötoiminnasta oli kiinnostunut 39 prosenttia tuutoreista. Tuutoriksi hakeuduttiin myös sen perusteella, että tuutorilla itsellään oli hyviä kokemuksia tuutoreista omana fuksivuotenaan (38 prosenttia). Huonoja kokemuksia tuutoreista ensimmäisenä vuotenaan oli 15 prosentilla vastaajista. 23 prosenttia tuutoreista halusi kehittää tuutoroinnin avulla kielitaitoaan. Muita syitä hakeutua tuutoriksi olivat muun muassa verkostojen luominen sekä tutustuminen muihin kulttuureihin. Ohessa lainaus eräästä palautteesta: Tuutorointitoiminnan aikana on mahdollisuus luoda ihmissuhdeverkostoja, joista saattaa olla myöhemmin työelämässä hyötyä. Tämä oli itselläni yksi osallistumisen motiivi. Tuutorointi käy myös hyvästä harjoittelusta käytännön työelämän tilanteisiin, toisten ihmisten ongelmissa auttamiseen ja ohjaamiseen. 4
3. Tuutorin tehtävien arvioiminen Tuutorien tehtävistä tärkeimmiksi nousivat opintojen sisällöistä kertominen, opintojen käytännöistä kertominen sekä opiskeluun liittyvien paikkojen ja ihmisten esittely. Kaikista tärkeimpänä tuutorit tehtävistään pitivät opintojen käytännöistä kertomista (kuva ohessa). Yli 95 prosenttia tuutoreista pitivät kurssi-ilmoittautumisista, tenteistä ja muista opiskelukäytännöistä kertomista erittäin tärkeänä tai tärkeänä. Opintojen sisällöstä kertomisesta vastaava prosenttiosuus oli hieman alle 80 prosenttia. 5
Jopa 56 prosenttia tuutoreista piti opintoihin liittyvien paikkojen ja ihmisten esittelemistä erittäin tärkeänä (kuva yllä). Tampereen kaupungin tai Suomen esittelemistä piti erittäin tärkeänä 14 prosenttia tuutoreista, mutta tärkeänä kuitenkin 57 prosenttia. Suurin osa tuutoreista koki erittäin tärkeänä tai tärkeänä tehtävänä myös muihin opiskelijoihin tutustuttamisen, ainejärjestötoiminnasta kertomisen ja ohjelman järjestämisen vapaa-ajalla. 6
4. Väittämien toteutuminen Suurimmalla osalla tuutoreista tuutorointi vastasi odotuksia (kuva alla). Myös tuutoroinnin työmäärä koettiin sopivaksi. Erittäin hyvänä tai hyvänä sitä piti noin 80 prosenttia vastaajista. Tuutoreita oli tuutorien mukaan riittävästi. 7
Uusia ystäviä tuutoroinnista sai 77 prosenttia tuutoreista (kuva alla). Sen sijaan kielitaidon kehittymistä ei osattu arvioida. Yli 40 prosenttia tuutoreista vastasi kysymykseen en osaa sanoa. 8
Tietoa ainejärjestöistä tuutorit kokivat saaneensa mukavasti (kuva alla): Tuutorit kokivat, että heidän tuutoroinnistaan oli ollut hyötyä uusille opiskelijoille. 85 prosenttia vastaajista näki, että tuutoroinnista oli ollut hyötyä erittäin paljon tai paljon. Suurimman osan mielestä tuutoreiden keskinäinen yhteistyö ainejärjestöissä oli toimivaa. Tuutoroitavat osallistuivat järjestettyyn toimintaan hyvin. 9
5. Miten tukimuodot auttoivat tuutorina toimimista? Tuutorikoulutus tuki tuutorina toimimista hyvin (kuva alla). Yli puolet tuutoreista arvioivat tuutorikoulutuksen tukevat toimintaa erittäin hyvin tai hyvin. Tuutoriopas arvioitiin myös vähintään kohtalaiseksi apuvälineeksi. Kv-tuutoreista suuri osa koki kv-tuutorioppaan erittäin hyväksi tai hyväksi apuvälineeksi. Tuutoroinnin verkkosivujen tuki koettiin monella tavalla. Vähintään kohtalaiseksi tukimuodoksi ne kokivat 53 prosenttia tuutoreista, mutta jopa 42 prosenttia ei osannut sanoa niiden merkitystä. Vihitikkua ei osattu arvioida tukimuotona. Sen sijaan opintomateriaalit auttoivat hyvin tuutorien toimintaa. Kolme neljäsosaa vastaajista arvioivat opinto-oppaat, englanninkielisen materiaalin ym. opintomateriaalit vähintään kohtalaisiksi tukimuodoiksi. 10
Kaiken kaikkiaan tuutorit olivat tyytyväisiä jaettuun materiaaliin: Jaettu materiaali oli hyvin kattava ja toimiva informaatiopaketti. 6. Muutamia kehitysideoita Perustavaa laatua oleva moka kv. toiminnassa on tuutorkontekstin selittäminen vaihtareille. Heidän tulisi tietää että me emme saa tästä yhtään mitään ja että teemme tämän aidosti puhtaasta halusta tutustua uusiin ihmisiin. Tuutorvastaavan olisi olla aktiivinen koko vuosi! Erilaisten taustojen omaavien fuksien yhdistäminen toisiinsa tuotti ongelmia, voisiko aihetta käsitellä tulevissa koulutuksissa? Tuutorikoulutuksessa voisi keskittyä enemmän siihen, missä asioissa voi kieltäytyä auttamasta ja mihin kysyvä opiskelija tulee ohjata eri tilanteissa. Nyt asiaa sivuttiin kyllä, mutta käytännön vinkkejä siitä, mihin kysyjä ohjataan jäi epäselväksi. 11
7. Yliopiston järjestämä tuutorikoulutus Tuutorit kokivat yliopiston järjestämän tuutorikoulutuksen pääsääntöisesti hyvänä (kuva alla). 12
Esimerkkejä siitä, mikä koulutuksessa tuki erityisen hyvin tuutorina toimimista: Erityisen hyvä oli, kun kerrottiin, missä tilanteissa tuutoroitavat tulisi ohjata eteenpäin ts. neuvot tyyliin "tuutori ei ole opintoneuvoja/psykologi/terkkari. Koulutuksen hyödyllisintä antia olivat "performanssitilanteet" ja niiden läpikäyminen. Koulutuksessa otettiin hyvin esille se, että fukseissa on paljon erilaisia ihmisiä eikä kaikki tuutorointi ole kännäämistä. Sosiaalinen kanssakäyminen muiden tuutorikoulutettavien kanssa. Esimerkkejä siitä, mikä koulutuksesta jäi puuttumaan? Enemmän leikki-ideoita isolle porukalle fuksiaisiin ynnä muihin tutustumistapahtumiin; ideoita "ei-nöyryyttävistä" ja kuitenkin osallistavista leikeistä! Olisin halunnut kuulla, millaisia mielipiteitä tai kokemuksia esim. edellisen vuoden fukseilla oli tuutoroinnista. Koulutus tapahtuu hyvin yleisellä tasolla, eikä ehkä riittävästi otettu huomioon oppiainekohtaisia eroavaisuuksia siitä, millaisia ja minkäikäisiä uusia opiskelijoita tulee. Monet kv-opiskelijat asuvat Tampereella ensi kertaa omillaan ja miten se saattaa aiheuttaa erinäisiä lieveilmiöitä... Vaihtarin tekoset eivät tietenkään voi olla tuutorin vastuulla, mutta voi olla, että tuutorin on mahdollista vaikuttaa niihin positiivisesti. Neljän tunnin koulutus oli melko puuduttava (huonosti valittu paikka, epämukavat tuolit, huono ilmastointi jne.). Koulutusta olisi voinut mielestäni hieman tiivistää. Mielestäni muutaman tunnin koulutustapahtuma ei ole lainkaan riittävä. Olin viime keväänä peräkkäisinä päivinä sekä tuutori- että kv-tuutorikoulutuksissa, ja huomasin, että koulutukset toistivat melko paljon toisiaan. Molemmissa koulutuksissa läpi käydyt asiat olivat hyödyllisiä, ja vaikka kertaus onkin opintojen äiti, niin silti tuntui melko puuduttavalta kuunnella samat asiat vähintään kahdesti. 13