Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

Samankaltaiset tiedostot
Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet

Muuttuvan maatalouden vesistövaikutukset. Pirjo Peltonen-Sainio & Kaija Hakala MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa (ILMASOPU) Pirjo Peltonen-Sainio & ILMASOPU-tutkimusryhmä

Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus

Ilmastonmuutoksen vaikutukset maatalouteen. Kaija Hakala ja Tapio Salo MTT Kasvintuotanto

Mitä haasteita ilmastonmuutos tuo viljelijän arkeen Suomessa? Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

Voiko maatalous sopeutua ilmastonmuutokseen? Kasvatetaanko maissia? Jäävätkö pellot kesannolle?

Oikea määrä vettä ja lämpöä oikeaan aikaan varmistaa hyvän sadon Voiko laji- ja lajikevalinnalla vähentää maatalouden ravinnekuormitusta?

Tuotannon kestävä tehostaminen

Kuivuuden vaikutus maatalouteen Rajaus: peltokasvien tuotanto

Valkuaiskasvit kestävän tehostamisen keskiössä

Pellon käytön optimoinnilla kestävämpään maatalousmaan käyttöön

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Uusien kasvilajien mahdollisuudet

PeltoOptimi-työkalu. Pirjo Peltonen-Sainio ja Lauri Jauhiainen PeltoOptimi- ja OPAL-Life -hankkeet. Luonnonvarakeskus

Ilmasto muuttuu viljelijä sopeutuu

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Säävaihteluiden ja ääri-ilmiöiden aiheuttamien riskien hallinta suomalaisessa maataloudessa

Proteiinipitoiset viljelykasvit Keski-Suomen kestävä ruokaratkaisu kick-off tilaisuus

Viljantuotannon haasteet

Kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta: OMAVARA-hankkeen ensimmäiset tulokset. Pirjo Peltonen-Sainio ja OMAVARA-tutkimusryhmä

Hamppu viljelykiertokasvina

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Miten sopeutan viljelytoimeni ilmaston ja sään muutoksiin?

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Viljelyn monimuotoisuuden lisääminen

Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy

Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Öljykasvien viljelykierto, TIKE:n ja ProAgrian peltolohkotilastoja

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Mikä on muuttunut? MTT

VILJELY MUUTTUVASSA ILMASTOSSA MITEN PELTOVILJELY SOPEUTETAAN ONNISTUNEESTI

Miten varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin?

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet

Uusien viljelykasvien vaikutus viljelyn monimuotoisuuteen ja ympäristöön

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa

1.1 Rypsin ja rapsin muut kuin hybridit, muut kuin rehukäyttöön tarkoitetut lajikkeet vähintään - perussiemen 99.9 % - sertifioitu siemen 99.

Kylvö suoraan vai suojaan?

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

Satovarmuutta seosviljelyllä?

Viljelykiertojen monipuolistamiseen kannustava vuorovaikutteinen suunnittelutyökalu - VILKAS

Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Eroosion hallintaa syyskylvöisillä kasveilla. Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Vaihtoehtoja typpilannoitteelle Pirjo Mäkelä, Frederick Stoddard, Arja Santanen, Epie Kenedy, Clara Lizarazo Torres, Mahmoud Seleiman

Ilmastonmuutoksen vaikutus maatalouteen ja viljelijän mahdollisuudet sopeutua

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomeen ja maatalouteen millaisia mahdollisuuksia viljelijällä on varautua riskeihin ja hyödyntää mahdollisuuksia?

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Peltokasvipalkkio ja kansalliset peltotuet 2018

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Ilmastonmuutoksen etenemisen eri skenaariot ja satojen kehitys

Peltokokeilut havainnollistamassa ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja

Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa

Ilmastonmuutos lämmittää Suomen kasvukausia

Varsinais-Suomen ilmasto nyt ja tulevaisuudessa viljelyn näkökulmasta

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Ilmastonmuutoksen vaikutukset maatalouteen miten viljelijä voi varautua?

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Luomuvalkuaisen tuotanto

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari

Palkokasvien viljely elintarvikekäyttöön

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

KASVIPEITTEISYYS- VALVONTA 2016

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu

Soijaa suomalaisilla pelloilla: erikoiskasvien viljelyn kokemuksia ja tulevaisuuden näkymiä

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa

Peltokuivatuksen tarve

Transkriptio:

Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät jätä kylmäksi globaalia, eurooppalaista saati suomalaista maataloustuotantoa Kuva: Jaana Nissi/MTT Peltonen-Sainio P, Rajala A, Känkänen H & Hakala K 2009. Improving Farming Systems in Northern European conditions.

Esimerkit eri päästöskenaarioissa 1985 2025 A2 ja B1 Rypsi Rapsi Aineisto: Ilmatieteen laitos 19 ilmastomallia

Esimerkit eri päästöskenaarioissa 2055 A2 tai 2085 B1 2085 A2 Rypsi Rapsi Aineisto: Ilmatieteen laitos 19 ilmastomallia

North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N Sopeutuminen on ainoa mahdollinen tapa reagoida ilmastonmuutoksen vaikutuksiin tilanteessa, jossa kuluu useita vuosikymmeniä ennen kuin hillintätoimet purevat Kuva: Jaana Nissi/MTT Peltonen-Sainio P, Rajala A, Känkänen H & Hakala K 2009. Improving Farming Systems in Northern European conditions.

Monimuotoisuuden potentiaali kasvaa Yksivuotiset lajit Potentiaali Huomiot Auringonkukka X Potentiaalinen laji, nykyisin marginaalikasvi Hamppu X Potentiaalinen laji, nykyisin marginaalikasvi Härkäpapu X Potentiaalinen laji, nykyisin marginaalikasvi Maissi X Lämpimien olojen C4-kasvi, arka hallalle ja viluttumiselle Pellava X Potentiaalinen laji, nykyisin marginaalikasvi Puuvilla V Nykyisin viljelyssä vain Etelä-Euroopassa Sinappi V Potentiaalinen, sekoittumisriski rypsiin Soija V Lämpimien olojen ja lyhyen päivän kasvi Valeviljat X / V Lämpimien olojen kasveja, tattari potentiaalisin Lähde: Peltonen-Sainio P, Jauhiainen L, Hakala K & Ojanen, H. 2009. Climate change and prolongation of growing season: changes in regional potential for field crop production in Finland.

Monimuotoisuuden potentiaali kasvaa Talvehtivat lajit Potentiaali Huomiot Humala V Periaatteessa potentiaalinen, erityistuotantotavat Lupiinit X Sinilupiini erityisesti, koeviljelmiä Suomessa Ruisvehnä Syyskaura Potentiaalinen laji, nykyisin marginaalikasvi, viljellään Tanskassa asti Potentiaalinen muoto Iso-Britanniasta, menestyy Skotlannin rajoille asti, syrjäyttänyt kevätmuodon Syysohra X Potentiaalinen muoto, viljellään Tanskassa asti Syysrapsi Syysrypsi X X X X Potentiaalinen muoto, viljellään Etelä-Ruotsissa laajasti Potentiaalinen muoto, viljellään Ruotsissa marginaalikasvina Lähde: Peltonen-Sainio P, Jauhiainen L, Hakala K & Ojanen, H. 2009. Climate change and prolongation of growing season: changes in regional potential for field crop production in Finland.

North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N Monimuotoisuuden potentiaali kasvaa Suomessa merkittävästi, mutta jyräävätkö globaalit kärkikasvit niin, ettei monimuotoisuus realisoidu suomalaisilla pelloilla? Kuva: Jaana Nissi/MTT Peltonen-Sainio P, Rajala A, Känkänen H & Hakala K 2009. Improving Farming Systems in Northern European conditions.

Syysmuotoisuus yleistyy Terminen talvi (vrk) Terminen talvi (vrk) 1985 2025 Syysruis Syysvehnä Ruisvehnä Aineisto: Ilmatieteen laitos 19 ilmastomallia

Syysmuotoisuus yleistyy Terminen talvi (vrk) Terminen talvi (vrk) 2055 2085 Syysrypsi Syysohra Syyskaura Syysrapsi Aineisto: Ilmatieteen laitos 19 ilmastomallia

Sopeuttamistarpeet moninaisia Rajoittava tekijä / Kasvilaji / Toimenpide: Lämpötilan nousu, pitkä päivä ja kiihtynyt kehitysrytmi / Siemensatokasvit / Jalostus Veden saatavuus / Kevätkylvöiset lajit / Jalostus ja kastelujärjestelmät, syysmuotoiset lajit Kasvintuhoojariskit / Kaikki lajit / Kestävyysjalostus, torjuntamenetelmät, hälytysjärjestelmät Ääri-ilmiöt / Kaikki lajit / Hälytysjärjestelmät, viljelyvarmat lajikkeet, monimuotoisuus ja puskurointikyky Talvenkestävyys / Talvehtivat lajit / Jalostus, heikon kestävyyden lajikkeiden välttäminen Ravinteiden saatavuus / Kaikki lajit / Lannoitemenetelmät, viljelykierto, palkokasvien yleistäminen, jalostus

Sopeuttamistarpeet moninaisia Rajoittava tekijä / Kasvilaji / Toimenpide: Lämpötilan nousu, pitkä päivä ja kiihtynyt kehitysrytmi / Siemensatokasvit / Jalostus Veden saatavuus / Kevätkylvöiset lajit / Jalostus ja kastelujärjestelmät, syysmuotoiset lajit Kasvintuhoojariskit / Kaikki lajit / Kestävyysjalostus, torjuntamenetelmät, hälytysjärjestelmät Ääri-ilmiöt / Kaikki lajit / Hälytysjärjestelmät, viljelyvarmat lajikkeet, monimuotoisuus ja puskurointikyky Talvenkestävyys / Talvehtivat lajit / Jalostus, heikon kestävyyden lajikkeiden välttäminen Ravinteiden saatavuus / Kaikki lajit / Lannoitemenetelmät, viljelykierto, palkokasvien yleistäminen, jalostus

Gm muiden menetelmien mukana? Miljoonaa hehtaaria Osuus maan tuotannosta (%) II IV Lähde: www.gmo-compass.org

Kiitos!