POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE Yhttmk Kyhallitus 21.1.2014 23.1.2014
Sisällysluettelo Johdanto 4 1. Ppky Selänteen laatu- ja turvallisuuspolitiikka 4 1.1. Laatu- ja potilasturvallisuuspolitiikan toteuttaminen 5 1.2 Johdon, esimiesten ja työntekijöiden vastuut 5 1.2.1 Johto 5 1.2.2 Esimiehet 6 1.2.3 Henkilöstö 7 2. Johtamisjärjestelmä 7 2.1 Organisaatio ja vastuuhenkilöt 8 2.2 Vastuuhenkilöt ja viranhaltijat 8 2.3 Asiantuntijatehtävät 9 2.4 Työryhmät 10 2.5 Toiminta- ja taloussuunnittelu 11 2.6 Henkilöstöjohtaminen 12 2.7 Työympäristö ja tekniset resurssit 12 2.8 Alihankinta- ja ostopalvelut 12 3. Laadunhallinta.... 12 4. Riskien hallinta...12 5. Raportointi ja ilmoitusjärjestelmä.13 5.1 Potilaslakiin ja potilasvahinkolakiin perustuvat ilmoitukset 15 5.2 Potilaiden vaaratapahtumailmoitukset 15 5.3 Hoitoilmoitustietokanta 15 5.4 Sairaalainfektioiden seuranta 15 5.5 Laitteita ja tarvikkeita koskevat ilmoitukset 15 5.6 Vaaratapahtumien raportointi 15 5.7 Vakavien haittatapahtumien ilmoittaminen ja käsittely 16 6. Henkilöstön osallistuminen 16 6.1 Tiedotus 16 2
6.2 Työpaikkakokoukset ja henkilöstökeskustelut 16 6.3 Ohjaus ja palaute 17 7. Perehdyttäminen ja koulutus 16 7.1 Potilasturvallisuuskoulutus 18 7.2 Potilasturvallisuuden varmistaminen opiskelijan toimiessa laillistetun ammattihenkilön tehtävässä 18 8. Potilaan ja läheisten osallistuminen 19 8.1 Tiedotus ja ohjaus 19 8.2 Hoitosuunnitelmat 19 8.3 Asiakaspalautejärjestelmä 20 3
Johdanto Laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon suunnitelma perustuu terveydenhuoltolain ( 8) sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen vaatimuksiin. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä potilasturvallisuus on yhteinen asia, ja se edellyttää johdon 4
ja koko henkilökunnan sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin sekä saumatonta yhteistyötä eri toimintayksiköiden välillä. Turvallisuutta pidetään aitona arvona, joka otetaan huomioon päätöksenteossa ja päivittäisessä toiminnassa. Turvallisuus ilmenee yksikön käytännöissä, dokumenteissa, keskusteluissa ym. asiana, joka on positiivisessa mielessä merkityksellinen organisaatiolle. Turvallisuudessa on erilaisia näkökulmia (esim. potilasturvallisuus, työturvallisuus, tietoturvallisuus), jotka ovat toisaalta erillisiä, mutta joilla on kytköksiä toisiinsa. Laadun ja potilasturvallisuuden systemaattinen kehittäminen perustuu aktiiviseen tiedon hankintaan ja käsittelyyn, sekä siihen perustuvaan toiminnan kehittämiseen. Jatkuvan toiminnan seurannan ja arvioinnin tavoitteena on tunnistaa mahdolliset potilasturvallisuuden riskit ennalta ja varmistaa riittävä varautuminen niin, että haittatapahtumat voidaan välttää. Tässä suunnitelmassa potilas sanalla tarkoitetaan myös asiakasta. 1. Ppky Selänteen laatu- ja turvallisuuspolitiikka Hyvällä laadulla tarkoitetaan Ppky Selänteessä potilaan tarpeesta lähtevää hyvää, turvallista, vaikuttavaa ja saatavilla olevaa hoitoa. Toiminnan arvoperustana on ihmisarvon kunnioittaminen, vastuullisuus ja oikeudenmukaisuus. Potilaalle annetaan lääketieteellisesti perusteltua hoitoa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan, hänen yksilölliset tarpeensa ja toiveensa huomioiden. Turvallinen ja hyvä hoito toteutetaan oikein ja oikeaan aikaan. Siinä hyödynnetään olemassa olevia voimavaroja parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteistyö ja tiedonkulku hoitoon osallistuvien tahojen, potilaiden ja omaisten välillä on saumatonta. Toiminnassa huomioidaan henkilöstön hyvinvointi ja riittävät toimintaedellytykset hyvän hoidon antamiseen. Ammattitaitoinen henkilökunta toteuttaa hoidon sujuvana prosessina ja turvallisesti soveltaen näyttöön tai hyviin hoitokäytäntöihin perustuvia ja vaikuttavia menetelmiä. Tavoitteena on toiminnan jatkuva kehittäminen ja toiminnan riskien säännöllinen arviointi, jotta estettävissä olevia, hoitoprosessin poikkeamasta johtuvia haittoja ei tapahdu yhdellekään potilaalle. Hyvän hoidon lopputuloksena on saamaansa hoitoon ja kohteluun tyytyväinen potilas. 5
1.1. Laatu- ja potilasturvallisuuspolitiikan toteuttaminen Laatu- ja potilasturvallisuuspolitiikan toteuttaminen edellyttää organisaation kaikilla tasoilla systemaattista työtä, joka tukee laadukkaan ja turvallisen hoidon kokonaisuutta, eri ammattiryhmien yhteistyötä sekä hoito- ja toimintatapojen kehittämistä. Terveydenhuollossa turvallisuuskulttuuri on yksilöiden ja yhteisön tapa toimia aina siten, että varmistetaan potilaiden saaman hoidon turvallisuus. Potilasturvallisuuskulttuuri sisältää potilaiden turvallista hoitoa edistävän systemaattisen toimintatavan sekä sitä tukevan johtamisen, arvot ja asenteet. Johdolla ja esimiehillä on erityinen asema avoimen ja oikeudenmukaisen potilasturvallisuuskulttuurin edistämisessä. 1.2 Johdon, esimiesten ja työntekijöiden vastuut Organisaation johdon ensisijainen vastuu on toiminnan suunnittelu, seuranta, toimintalinjaukset ja resursointi. 1.1..1 Johto Laatu- ja potilasturvallisuuspolitiikan toteuttamisessa johto: tuo esiin laadun ja potilasturvallisuuden ensisijaisina arvoina toiminnassa sekä tukee avoimen ja oikeudenmukaisen potilasturvallisuuskulttuurin kehittymistä kirjaa potilasturvallisuuden edistämisen toimenpiteet ja vaikutukset vuosittain toimintakertomukseen suuntaa organisaation strategiset tavoitteet potilaiden tarpeiden mukaisesti ja seuraa potilaskeskeisyyden toteutumista arvioi päätöksenteossa suunniteltujen toimien vaikutukset potilasturvallisuuteen, vallitseviin toimintatapoihin, resursseihin ja osaamisvaatimuksiin seuraa potilasturvallisuuden kehitystä asetettuihin mittareihin nähden ja käyttää niihin perustuvaa seurantatietoa toiminnan kehittämisessä 6
varmistaa, että ajantasaiset ja tarpeen mukaiset prosessikuvaukset sekä hoitoketjut on laadittu ja käytettävissä. Lähiesimiesten ensisijaisina tehtävinä ovat toiminnan sujuvuuden varmistaminen, seuranta ja kehittäminen. 1.2.2 Esimiehet Laatu- ja potilasturvallisuuspolitiikan toteuttamisessa esimiehet: ylläpitävät työyksikössä avointa keskustelua laadusta ja potilasturvallisuudesta ja tukevat syyllistämättömän ilmapiirin kehittymistä kannustavat laatupoikkeamien ja vaaratapahtumien raportointiin ja kehittävät toimintaa palautteen perusteella pitävät säännöllisesti esillä laatu- ja potilasturvallisuusasiat työpaikkakokouksissa, henkilöstön palavereissa ja osastotunneilla. Antavat henkilöstölle mahdollisuuden tuoda esille omat näkemyksensä toiminnan kehittämistarpeista panostavat kaikkien henkilöstöryhmien sitouttamiseen yhteisiin toimintatapoihin varmistavat, että toimintayksikössä on selkeä perehdyttämisohjelma sijaisille ja uusille työntekijöille sekä valvovat sen noudattamista. Myös henkilöstön riittävä perehdytys ennen uusien menettelytapojen, hoitokäytäntöjen tai laitteiden käyttöönottoa huomioidaan antavat rakentavaa palautetta henkilöstölle säännöllisesti ja oikea-aikaisesti Henkilökunnan ensisijaisena tehtävänä on potilaskeskeisen hoidon toteuttaminen, seuranta ja kehittäminen. Liite 1: yksikön tarkistuslista. 7
1.2.3 Henkilöstö Laatu- ja potilasturvallisuuspolitiikan toteuttamisessa henkilöstö: toteuttaa hoidon turvallisesti soveltaen näyttöön tai hyviin hoitokäytäntöihin perustuvia ja vaikuttavia menetelmiä varmistaa, että yhteistyö ja tiedon kulku hoitoon osallistuvien tahojen välillä on saumatonta osallistuu laadun ja potilasturvallisuuden seurantaan sekä toiminnan kehittämiseen (raportointi ja palaute) varaa potilaalle riittävästi aikaa, jotta potilaalle voidaan antaa riittävä selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista seikoista, joilla on merkitystä hoitopäätösten kannalta sopii hoidosta yhteisymmärryksessä potilaan ja mahdollisesti hänen omaistensa tai läheistensä kanssa antaa potilaalle tietoa siitä, miten hän voi antaa palautetta hoidostaan huolehtii omien tietojen ja taitojen jatkuvasta kehittämisestä ja ajantasaisuudesta osallistumalla täydennyskoulutukseen. 2. Johtamisjärjestelmä Laadun ja potilasturvallisuuden varmistaminen ja kehittäminen perustuu organisaation ja asiantuntijoiden sekä eri työryhmien väliseen jatkuvaan yhteistyöhön. Työryhmien ja asiantuntijoiden vastuulla on seurata potilasturvallisuuden kehitystä ja analysoida siihen liittyvää tietoa. Tiedon analysointiin perustuen laaditaan suosituksia potilasturvallisuuden kehittämiseksi organisaation päätöksenteon ja kehittämistoimien tueksi. Organisaation vastuuhenkilöt vastaavat suositusten toimeenpanosta. Organisaatio ja asiantuntijat sekä työryhmät arvioivat yhdessä toimenpiteiden vaikutuksia ja tarvittaessa määrittävät lisätoimia laadun ja hoidon turvallisuuden 8
riskien hallintaan. 2.1 Organisaatio ja vastuuhenkilöt Potilasturvallisuuden toimeenpanovastuu on organisaation johdolla, viranhaltijoilla ja vastuuhenkilöillä. Selänteen hallitus varmistaa että: toimintaan on varattu riittävät resurssit laadukkaan ja turvallisen hoidon tuottamiseen turvallisuuteen ja laatuun liittyvät vastuut organisaatiossa on selvästi määritelty vastuuhenkilöillä on edellytykset tehtäviensä hoitamiseen 2.2 Vastuuhenkilöt ja viranhaltijat Kokonaisvastuu toiminnan laadusta ja potilasturvallisuudesta on ylilääkärillä. Hänen vastuullaan on varmistaa että potilasturvallisuuden ja laadun hallinta toteutuu yhdenmukaisesti koko organisaatiossa. Ylilääkäri ja johtava lääkäri vastaavat hoidon laadusta ja potilasturvallisuudesta. He vastaavat hoitolinjoissa hoidon laadusta ja potilasturvallisuudesta. Heidän vastuulla on varmistaa, että hoidossa noudatetaan näyttöön perustuvaa lääketiedettä ja käypähoito suosituksia ja että hoitolinjassa on huomioitu potilasturvallisuuden varmistaminen siihen osallistuvien yksiköiden sisällä sekä niiden välisessä yhteistoiminnassa. Ylilääkärin ja johtava lääkärin tehtävänä on varmistaa, että potilastietojärjestelmien käytössä huomioidaan potilasturvallisuusnäkökohdat ja että potilaiden tekemistä erilaisista valituksista saatu tieto käytetään potilasturvallisuuden edistämiseen. Palvelujohtajan tehtävänä on varmistaa riittävät resurssit ja edellytykset potilasturvallisuuden ylläpitoon ja kehittämiseen omalla palvelulinjallaan. 9
Palvelupäälliköiden ja osastonhoitajien/vastaavien hoitajien tehtävänä on organisoida työ potilasturvallisuussuunnitelman linjausten mukaisesti. He raportoivat osavuosikatsauksissa ja tarvittaessa useammin potilasturvallisuuden kehittymisestä hallitukselle. Potilasturvallisuustyöryhmä vastaa potilasturvallisuusjärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä. Lisäksi se vastaa potilasturvallisuuden kehittämisen koordinoinnista ja tukee organisaatiota kehittämistoimien toteuttamissa koko kuntayhtymän alueella. Ryhmän tehtävänä on edistää potilasturvallisuutta yhteistyössä organisaation kanssa ylläpitämällä ja kehittämällä tiedonhankinnan, seurannan ja riskien hallinnan menettelytapoja. Työsuojelupäällikkö vastaa riskienarvioinnin koordinoinnista ja organisoinnista ja toimii samalla turvallisuuspäällikkönä. Potilasasiamiehet neuvovat ja ohjaavat potilaita, heidän omaisiaan ja henkilökuntaa potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa. Tietosuojavastaava yhdessä tietosuojatyöryhmän kanssa toimii terveydenhuollon toimintayksikössä erityisasiantuntijana johdolle ja henkilökunnalle. Tietosuojavastaavan tehtävänä on auttaa rekisterinpitäjää saavuttamaan hyvä henkilötietojen käsittelytapa ja erityislakien edellyttämä korkea tietosuojan taso, jonka avulla voidaan rakentaa ja säilyttää luottamus rekisteröidyn ja rekisterinpitäjän välille. Hygieniahoitajat, infektiovastuulääkäri ja johtavalääkäri toimivat yhteistyössä hoitoon liittyvien infektioiden ennaltaehkäisemiseksi kehittämällä hygieniatoimintaa. He ylläpitävät infektioiden torjuntaan liittyvää ohjeistusta ja vastaavat sen toteutuksesta. Infektiotilannetta seurataan reaaliaikaisesti. Hygieniahoitajat toimivat asiantuntijoina myös koko kuntayhtymän alueella. Käsidesin ja hanskojen kulutusta seurataan yksiköissä systemaattisesti. 2.3 Asiantuntijatehtävät Yksikön potilasturvallisuusvastaava toimii potilasturvallisuuden asiantuntijana omassa työyksikössään. Hänen tehtävänään on edistää potilasturvallisuutta yhteistyössä yksikön 10
esimiesten kanssa ylläpitämällä ja kehittämällä yksikön toimintaan liittyviä tiedonhankinnan, seurannan ja riskien hallinnan menettelytapoja sekä yksikön potilasturvallisuusohjeistusta. Yksiköiden lääkehoitovastaavat arvioivat ja kehittävät oman työyksikkönsä lääkehoitoa. He vastaavat yksikön lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta yhteistyössä osastonhoitajan ja vastaavan lääkärin kanssa. Heidän tehtävänään on edistää lääkehoidon vaaratapahtumien raportointia, lääkehoitoon liittyvien riskien tunnistamista sekä lääkehoidon turvallisuuteen liittyvien käytäntöjen soveltamista toiminnassa. 2.4 Työryhmät PPKY Selänteessä toimii lääkeneuvottelukunta. Lääkeneuvottelukuntaan on nimetty PPKY Selänteen ylilääkäri, johtava lääkäri, akuuttiosastojen osastonhoitajat, terveyden- ja sairaanhoidon avopalveluiden hoitotyönjohtaja sekä farmaseutit. Farmaseutit toimivat kokouksen kokoonkutsujina ja tekevät pöytäkirjat kokouksista. Lääkeneuvottelukunnan tehtävänä on: päättää vuosittain peruslääkevalikoimasta ja huolehtia sen ajan tasalla pitämisestä arvioida lääkehoidon turvallisuutta ja siihen liittyviä riskejä seurata terveyskeskuksen lääkekulutusta ja lääkekustannusten kehitystä tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja lääkkeiden hankinnasta ja lääkehoidon kehittämisestä yhtenäistää ja kehittää PPKY Selänteen lääkeinformaatiota huolehtia lääkkeiden haittavaikutusten seuraamisesta ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä kehittää yhteistyötä lääkekeskuksen ja muiden toimintayksiköiden kesken sekä pitää yhteyttä terveyskeskuksen toiminta-alueen apteekkeihin lääkehoitoa ja lääkejakelua koskevissa asioissa 11
Hygieniatyöryhmä (hygieniahoitajat ja infektiovastuulääkäri) koostuu eri työpaikkojen edustajista. Työryhmä seuraa ajankohtaista infektiotilannetta ja infektioiden torjuntatyön toteutumista osastoilla. Työryhmä ohjeistaa ja toteuttaa tietoiskuja ja arvioi vaikuttavuutta. Työryhmä seuraa infektioiden, käsidesin ja hanskojen kulutusta vuosittain. Työryhmä kokoontuu vähintään vuosittain ja raportoi potilasturvallisuustyöryhmälle työstään. Akuuteissa infektiotilanteissa työryhmä kutsutaan kokoon. Tietosuojatyöryhmä valvoo sähköisten potilastietojen käyttöä Ppky Selänteen terveydenhuollon toimintayksiköille asetettujen velvoitteiden mukaisesti. Työryhmään kuuluvat hoitotyönjohtaja (Pj) johtava lääkäri, tietosuojavastaava, talous ja henkilöstöjohtaja ja ATK- tukihenkilö. 2.5 Toiminta- ja taloussuunnittelu PPKY Selänteessä potilasturvallisuusnäkökulma huomioidaan päätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä seuraamalla säännöllisesti johdon ja esimiesten toimesta laatua ja potilasturvallisuutta. Haipro ilmoituksia, potilasasiamiehen raportteja ja potilasvahinkoilmoituksia seurataan ja ne raportoidaan osavuosikatsausten yhteydessä. Tilinpäätökseen laaditaan potilasturvallisuusraportti joka sisältää: yhteenvedon palvelulinjan yksiköiden raporteista: infektiot, Potilasasiamiesten raportti, Haipro, Raportti potilasvahinkoilmoituksista sekä muistutuksista ja kanteluista arvioidaan potilasturvallisuuden johtamiseen ja organisointiin liittyvät kehittämistarpeet Potilasturvallisuutta seurataan työyksikkötasolla jatkuvasti lähiesimiesten toimesta. Haipro ilmoitukset käsitellään osasto/työpaikka kokouksissa kuukausittain. Potilasturvallisuuden seurannassa kiinnitetään huomio: merkittävimmät vaaratapahtumat sekä niiden perusteella annetut suositukset ja suoritetut toimenpiteet tunnistetut potilasturvallisuuden riskit ja niihin varautuminen koko organisaatiota potilasturvallisuutta koskevien kehittämishankkeiden toteutuminen yksikössä hoitoon liittyvät infektiot 12
Työyksikön potilasturvallisuusraportti sisältää ainakin seuraavat osa-alueet: potilasturvallisuusriskit ja vaaratapahtumat: Tarkastellaan HaiPro-aineistoa. Kirjataan raportointikauden aikana ilmoitusten pohjalta tunnistetut keskeiset riskialueet ja kehittämissuunnitelmat. Seurataan ilmoitusaktiivisuuden kehitys: Nouseva/laskeva/sama potilaspalaute: Tarkastellaan jatkuvaa potilaspalautetta infektioraportti sisältää hoitoon liittyvien infektioiden määrän osaston erityispiirteet infektioiden torjunnan kannalta / riskit. Toteutuvatko tavanomaiset varotoimet hoitotyössä? käsihuuhteen kulutus / hoitopäivä Yksikössä tietojen keräämisestä vastaa potilasturvallisuusvastaava yhdessä yksikön esimiehien kanssa. 2.6 Henkilöstöjohtaminen Henkilöstöjohtaminen kattaa avoimen ja syyllistämättömän toimintakulttuurin luomisen sekä osallistavan johtamisen. Henkilöstöjohtamiseen kuuluu turvallisen ja laadukkaan toiminnan edellyttämän henkilöstömäärän ja -rakenteen, riittävän osaamisen ja tarkoituksenmukaisen työnjaon sekä työskentelyolosuhteiden varmistaminen. Osaamisen arviointi ja kehityskeskustelut käydään vuosittain. Henkilöstön työhyvinvointikyselyt tehdään kolmen (3) vuoden välein ja yksiköihin laaditaan työhyvinvointisuunnitelmat. Toteutumisesta ja seurannasta vastaa koko työyhteisö esimiesten johdolla. Henkilöstöraportti tehdään vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. 2.7 Työympäristö ja tekniset resurssit Työympäristön on oltava turvallinen sekä asiakkaille että työntekijöille. Työympäristöstä poistetaan aktiivisesti potilasturvallisuutta vaarantavat tekijät. Laitteiden käyttöön liittyvä ohjeistus täytyy olla helposti saatavilla ja potilasturvallisuuden kannalta merkittävien toimenpiteiden osalta siinä muodossa, että se tukee toimintaa kiireellisissäkin tilanteissa. Osana laitteiden käyttöönottoa määritellään vaadittava perehdyttäminen laitteiden käyttöön. Koulutus uusiin laitteisiin järjestetään siten, että kaikilla asianosaisilla on siihen mahdollisuus osallistua. Yksikön esimiehet arvioivat määräajoin tarvetta laitteiden käyttöön liittyvän ylläpitokoulutuksen 13
järjestämiselle riittävän osaamisen varmistamiseksi. Laitteista muodostetaan rekisteri, jossa kuvataan laitteen hankinta-aika, viimeisin huolto ja vastuuhenkilö(nimettävä). Laitteiden toimintakuntoa seurataan toimintahäiriöiden ennalta ehkäisemiseksi. Laitteiden ja järjestelmien käyttöergonomia ja yhteensopivuus huomioidaan hankintapäätöksissä. 2.8 Alihankinta- ja ostopalvelut Käytettäessä alihankinta- ja ostopalveluja hoitolinjan tai sen osan tuottamiseen, säilyy vastuu potilasturvallisuuden varmistamisesta palvelun kohteena olevan palvelulinjan johtajalla. Toimintojen ja palveluiden alihankintaa suunniteltaessa huomioidaan potilasturvallisuusnäkökulma seuraavasti: alihankintaa suunniteltaessa arvioidaan suunnitellun toimintatavan mahdolliset vaikutukset potilasturvallisuuteen kirjallisessa palvelusopimuksessa palvelun tuottajan ja sen hankkijan välillä määritellään ne tuotteet ja palvelun laatu, joka sopimukseen sisältyy 3. Laadunhallinta Potilasturvallisuus on osa organisaation kokonaisvaltaista laadun- ja riskien hallintaa. PPKY Selänteeseen tulee hankkia laatujärjestelmä joka tukee turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Laatujärjestelmän avulla valvotaan turvallisuusjohtamisjärjestelmän toteuttamista ja siihen liittyvien vaatimusten noudattamista organisaatiossa. 4. Riskien hallinta Riskien arvioinnista ja hallinnasta on säädöksiä työturvallisuuslaissa (738/2002), jonka mukaan kaikilla työnantajilla on velvollisuus selvittää, tunnistaa ja arvioida työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvat haitat ja vaarat. Työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaan 14
työterveyshuoltoon kuuluu mm. työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi. Työterveyshuolto toimii työpaikan riskien arvioinnin yhtenä asiantuntijatasona. Lisäksi valtioneuvosto on antanut asetuksia kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001) ja koneiden turvallisuudesta (400/2008). Valtioneuvoston päätöksissä mm. henkilön suojainten valintaan, näyttöpäätetyöhön, raskaiden taakkojen nostamiseen, työvälineiden turvalliseen käyttöön ym. korostetaan riskien tunnistamisen ja merkityksen arviointia. Riskien hallinta on järjestelmällistä toimintaa, jonka avulla Peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä pyritään ennakoimaan ja estämään vaaratilanteiden ja onnettomuuksien syntymistä. Jotta pystytään arvioimaan ja hallitsemaan potilasturvallisuuteen ja työn tekemiseen liittyviä riskejä, täytyy riskit ja niiden aiheuttajat ensin tunnistaa. Riskien arviointi kuuluu normaaliin arkeen, mutta erityisen tärkeätä se on varsinkin toimintoja muutettaessa. Johto vastaa päätöksenteosta, ohjauksesta ja turvallisen toiminnan mahdollistamisesta. Jokapäiväisestä riskien hallinnasta (laitteet ja tarvikkeet, osaaminen, tiedonkulku, työmenetelmät, ohjeistus) vastaa toimintayksikön esimies ja jokainen työntekijä soveltaa näitä periaatteita omassa työssään. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä on otettu käyttöön potilasturvallisuuden ennakoivan riskienhallinnan työkaluna Riski-Arvi, eli työväkivaltavaarojen tunnistuksen- ja riskien arviointimenetelmä. Riskit tulee arvioida/päivittää vuosittain. Työsuojeluohjelman liitteenä on vaaratekijä luettelo ergonomisista, fysikaalisista, kemiallisista ja henkisistä riskeistä sekä tapaturmariskeistä. Riskit kartoitetaan yhdessä työpaikalla ja esimies, jolla on luku- ja kirjaamisoikeudet ohjelmaan, kirjaa tiedot Riski-Arvi-ohjelmaan. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus katsella työpaikan laatimia riskien arviointeja. Sen jälkeen arvioidaan vaaratapahtuman seuraukset ja todennäköisyys, joiden perusteella selviää riskiluokka: onko kyseessä merkityksetön, vähäinen, kohtalainen, merkittävä vai vakava riski. Tämä auttaa tarvittavien toimenpiteiden suunnittelussa riskien hallitsemiseksi ja minimoimiseksi; korkean riskiluokan asiat edellyttävät välittömiä toimenpiteitä riskin saamiseksi hallintaan. 5. Raportointi ja ilmoitusjärjestelmät 15
Potilasturvallisuustietoa kerätään viranomaisten ylläpitämiin tietokantoihin ja rekistereihin. Rekisterien ja järjestelmien tuottamaa tietoa arvioidaan ja analysoidaan ja näiden perusteella pystytään muodostamaan kokonaisnäkemys potilasturvallisuudesta tilasta ja kehityksestä. Turvallisuusriskit voidaan näin toimimalla kartoittaa ja ehkäistä ennalta vaaratapahtumien synty. Potilasturvallisuutta voidaan lisätä ja ehkäistä vaaratapahtumien syntyä toimimalla työyhteisöissä avoimesti ja ketään syyllistämättä. On oleellista tapahtumien jälkeen aina analysoida tapahtuneeseen johtaneet syyt ja pohtia miten vaaratapahtuma voidaan jatkossa välttää. Vaaratapahtumien ilmoitukset tehdään Haipro-ohjelmaan. 5.1 Potilaslakiin ja potilasvahinkolakiin perustuvat ilmoitukset Henkilökunnan tulee informoida potilaita ja omaisia heidän oikeudestaan tehdä ilmoituksia hoidossa havaitsemistaan virheistä. Potilasasiamiehestä tulee olla jokaisen yksikön ilmoitustaululla tiedot asiakkaiden / potilaiden nähtävissä. 5.2 Potilaiden vaaratapahtumailmoitukset Potilaan ja omaisen on mahdollista tehdä vaaratapahtumailmoitus. Jatkossa vaaratapahtumailmoitus voidaan tehdä sähköisesti. 5.3 Hoitoilmoitustietokanta Tartuntatautilain mukaan lääkärit, hammaslääkärit ja mikrobiologian laboratoriot ovat velvollisia ilmoittamaan yleisvaaralliset ja ilmoitettavat tartuntataudit sekä eräät tartuntatautiepäilyt. 5.4 Sairaalainfektioiden seuranta Leikatuilla potilailla on jatkohoitoon tullessaan yleensä valmiiksi mukana ilmoituslomake mahdollisesta haavainfektiosta. Omassa toiminnassa infektioiden seuranta toteutetaan infektiotyöryhmän suunnittelemalla tavalla. 16
5.5 Laitteita ja tarvikkeita koskevat ilmoitukset Laitteita ja tarvikkeita koskevasta turvallisuudesta vastaa ammattimies. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoittaa, että terveydenhuollon laitteen tai tarvikkeen aiheuttamasta vaaratilanteesta on tehtävä ilmoitus jos vaaratilanne johtuu laitteen tai tarvikkeen ominaisuuksista, suorituskyvyn poikkeamasta tai häiriöstä, riittämättömästä merkinnästä, riittämättömästä tai virheellisestä käyttöohjeesta tai käytöstä. Vaaratilanne ilmoitetaan Haipro-ohjelmaan. 5.6 Vaaratapahtumien raportointi Terveydenhuollon henkilökunta tekee vaaratapahtumailmoituksen aina Haipro-järjestelmään sähköisesti. Ilmoituksen pääsee tekemään Effica-ohjelman sivulta Yleiset ohjeet-valikosta. Henkilökunta on ohjeistettu tekemään ilmoituksen kaikista hoitoon liittyvistä haittatapahtumista, jotka aiheuttivat tai olisivat voineet aiheuttaa haittaa potilaalle. 5.7 Vakavien haittatapahtumien ilmoittaminen ja käsittely Vakavien haittatapahtumien käsittely vaatii erillisen menettelytavan, joka on organisaatiossa selkeästi ohjeistettu ja kaikkien tiedossa. Vakavista vaaratapahtumista täytetään Haipro ilmoitus heti ja ilmoitetaan osastonlääkärille ja ylilääkärille. Mikäli vaaratapahtuma ilmenee päivystysajalla, ilmoitus tehdään päivystysyksikköön (OAS, KPKS, OYS) ja seuraavana arkipäivänä ylilääkärille. 6. Henkilöstön osallistuminen Henkilöstöllä on mahdollisuus saada säännöllisesti tietoa potilasturvallisuuden kehityksestä organisaatiossa ja työyksikössä. Heitä informoidaan potilasturvallisuuteen liittyvistä ajankohtaisista asioista, jaetaan tietoa tunnistetuista potilasturvallisuusriskeistä sekä tuodaan esille perusteita potilasturvallisuuden edistämiseen liittyvistä ohjeista ja suosituksista. 17
6.1 Tiedotus Potilasturvallisuuteen liittyvien tiedon koostamisesta ja tiedottamisesta vastaa yksikön potilasturvallisuusvastaava yhdessä johdon kanssa. Tiedon jakamisesta palvelulinjoilla vastaa palvelupäälliköt. Tarvittaessa henkilökunnalle tiedotetaan potilasturvallisuuteen liittyvistä akuuteista asioista suoraan sähköpostilla. Ilmoitustauluilla on nähtävillä potilasturvallisuustiedotteet (THL: liitteenä). 6.2 Työpaikkakokoukset ja henkilöstökeskustelut Jokainen työtekijä pyrkii työssään huomioimaan potilasturvallisuusnäkökulman, ilmoittaa havaitsemistaan vaaratapahtumista ja pyrkii aktiivisesti työskentelemään potilasturvallisuutta edistävällä tavalla. Potilasturvallisuuden edistäminen on koko henkilökunnan asia, ei vain potilaan hoidossa toimivien (Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013). Potilasturvallisuusnäkökulma huomioidaan päivittäisessä työssä, päätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä. Potilasturvallisuusasioissa tiedotetaan säännöllisesti esimieskokouksissa ja potilasturvallisuusasioita käsitellään henkilöstön kanssa säännöllisesti työpaikkakokouksissa ja henkilöstökeskusteluissa. Läheltä piti- tapahtumia ja haittatapahtumia käsitellään avoimesti osana toiminnan kehittämistä. 6.3 Ohjaus ja palaute Potilasturvallisuuden perustana on organisaation ja sen työntekijöiden jatkuva kyky oppia ennakoinnin ja palautejärjestelmän kautta havaituista riskeistä ns. oppiva organisaatio. Jotta oppimiseen päästään, esimiesten ja johtajien tulee erityisesti panostaa avoimuuteen sekä kyetä käsittelemään havaittuja riskejä ja virheitä systeemilähtöisesti. Luottamuksellisessa ja avoimessa ilmapiirissä havainnot tuodaan esille. kehityskeskustelut. Yhtenä menettelytapana ovat vuosittain käyttävät Esimiehen tehtävänä on varmistaa, että potilasturvallisuuden riskien hallintakäytännöt on selkeästi kuvattu ja että henkilöstöllä on edellytykset niiden soveltamiseen toiminnassa. Työprosessien tulee olla helposti hahmotettavia ja tarvittavan tiedon päivittäiseen työhön helposti saatavilla. Ammattihenkilöiden tulee noudattaa työssään potilasturvallisuuden 18
edistämisen periaatteita, soveltaa sen keskeisiä keinoja sekä hyödyntää Haittatapahtumasta on kerrottava avoimesti potilaalle. Haittatapahtumissa mukana olleilla on huolehdittava henkisen tuen antamisesta myös mukana olleelle henkilökunnalle. Selänteen henkilöstön palautekanava on intra. Hyvienkäytänteiden palkitseminen suunnitellaan rekrytointityöryhmässä. 7. Perehdyttäminen ja koulutus Jokaisella ammattihenkilöllä tulee olla tehtävän vaatima koulutus ja osaaminen sekä riittävät tiedot ja taidot, jotta työ voidaan suorittaa turvallisesti ja hyvin. Työnantaja varmistaa, että jokaiselle työntekijälle, myös lyhytaikaisissa työsuhteissa toimiville tai ulkopuolisten palvelutoimittajien henkilöstölle, annetaan riittävä, hänen työtehtävänsä ja asemansa edellyttämä perehdytys. Perehdytyksestä huolehditaan myös työtehtävien muuttuessa tai pitkään työvapailla olleiden työhön palaavien työntekijöiden kohdalla. Jokaisessa yksikössä on perehdyttämissuunnitelma ja uudelle työntekijälle nimetään perehdyttämisohjaaja. Perehdyttämisestä tehdään kirjallinen dokumentti. Yksikön esimiehen vastuulla on: a. tarkistaa uuden työntekijän todistukset b. rekisteröinti (Terhikki) c. lääkehoidon osaaminen (Koulutus/näytöt/luvat) d. tietosuojakoulutus ja testi e. potilasturvallisuus koulutus Organisaatiossa huolehditaan henkilöstön osaamisesta ja ammatillisesta kehittymisestä mahdollistamalla osallistuminen jatko- ja täydennyskoulutukseen. Henkilöstöllä on mahdollisuus 19
työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen osallistua riittävästi heille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. 7.1 Potilasturvallisuuskoulutus Osaamiseen sisältyy kliinisen osaamisen lisäksi potilasturvallisuusosaaminen, jolla tarkoitetaan tietoisuutta potilasturvallisuuden riskeistä sekä niiden hallintaan liittyvistä turvallisuutta edistävistä käytännöistä ja kykyä soveltaa niitä työssään. Koulutus ylläpitää henkilöstön tietoisuutta potilasturvallisuuden kehityksestä ja tunnistetuista riskialueista, edistää potilasturvallisuuden hallinnan periaatteiden soveltamista yhdenmukaisesti toiminnassa sekä tukee uusien potilasturvallisuutta edistävien käytäntöjen juurtumista toimintaan. Potilasturvallisuuden vastuuhenkilöiden, esimiesten ja johdon tulee lisäksi saada tehtävien edellyttämää täydennyskoulutusta potilasturvallisuudesta. PPKY Selänteen koko henkilökunta suorittaa THL:n Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutuksen, Tietoturvakoulutuksen ja testin. Lääkehoitokoulutus ja näytöt suoritetaan Selänteen lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. 7.2 Potilasturvallisuuden varmistaminen opiskelijan toimiessa laillistetun ammattihenkilön tehtävässä Yksikön esimiehillä on velvollisuus varmistaa että opiskelijan toimessa laillistetun ammattihenkilön tehtävässä täyttyvät valtioneuvoston asetuksessa nro 104 / 14.2.2008, 3 L ä ä k e t i e t e e n opiskelijan toimiminen laillistetun ammattihenkilön tehtävässä kuvatut vaatimukset. Muu terveysalan opiskelija saa tilapäisesti toimia laillistetun ammattihenkilön tehtävässä suoritettuaan kaksi kolmasosaa kyseiseen ammattiin johtavista opinnoistaan. Terveydenhoitajaksi, kätilöksi tai ensihoitajaksi opiskeleva voi tilapäisesti toimia sairaanhoitajan tehtävässä suoritettuaan kaksi kolmasosaa sairaanhoitajan koulutukseen kuuluvista opinnoista (väh. 140 op). Farmasian alalla vaatimuksena ovat yliopiston määräämät perus- ja aine-opinnot ja opintoihin kuuluvan harjoittelun aloitus. 20