Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1
Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset, nuorisoneuvolat, jne.) Nuorten masennusoireilun tunnistaminen => riskiryhmien preventiiviset interventiot Masennustilojen tunnistaminen ja arvio Lievien / keskivaikeiden depressioiden akuutti hoito (keskusteluhoidot, kuormituksen vähentäminen) Keskivaikeiden / vaikeiden masennustilojen jatkohoito erikoissairaanhoidon ohjeistuksen mukaisesti Erikoissairaanhoito Kattava diagnostiikka Hoidon oikean toteuttamispaikan arvio Keskivaikeiden vaikeiden masennustilojen (akuutti)hoito Perusterveydenhuollon konsultoiminen
Nuorten masennustilojen varhainen hoito Varhaisen hoidon etuja lyhentää masennuksen kestoa ehkäisee uusiutumista mahdollistaa nuoruuskehityksen jatkumisen Lievät masennustilat usein hoidettavissa muutamilla selvittävillä ja tukea anatavilla käynneillä Ensimmäisen masennusjakson hoito tuloksellisempaa kuin uusiutuneen Tarvittaessa erikoissairaanhoidon konsultaatio, lähettäminen, saattaminen
Nuorten masennustilojen ennuste Nuoruuden masennustilat ennustavat nuoren aikuisuuden Masennustiloja Ahdistuneisuushäiriöitä Itsetuhoisuutta Päihdeongelmia Huonoa sosiaalista selviytymistä Tyytymättömyyttä omaan elämään Parisuhde, työ, somaattinen terveys myös heikommalla tolalla Uusiutuvan masennuksen ennuste huonompi kuin niillä, jotka sairastaneet vain yhden masennusjakson => Ensimmäisen masennusjakson tunnistaminen ja hoito!
5
Tunnistaminen ja seulonta Terveystarkastuksissa ja terveyskyselylomakkeilla. Onko sinulla ollut viime aikoina seuraavia oireita tai pulmia (harvoin tai ei lainkaan/ noin kerran viikossa/ lähes joka päivä tai päivittäin)? mielenkiinnon vähentyminen tai menetys* alakuloisuus, masentuneisuus tai toivottomuus* väsymys, uupumus nukahtamisvaikeus ja/ tai heräilyä öisin Keskittymisvaikeus * kysymyksissä vastaaminen lähes joka päivä tai päivittäin edellyttää masennustilan arviointia tarkemmin eli on ns. seulapositiivinen. 6
Tunnistaminen ja seulonta Masennusoireita voi seuloa myös osana terveystarkastusta tai muista syistä varatuilla ajoilla. Masennuksen keskeisistä oireista voi kysyä kahdella kysymyksellä masennuksesta (PHQ-2): Kuinka usein viimeisen kahden viikon aikana olet tuntenut itsesi alakuloiseksi, masentuneeksi tai toivottomaksi? Kuinka usein viimeisen kahden viikon aikana olet kokenut mielenkiinnon puutetta tai vähäistä mielihyvää erilaisten asioiden tekemisestä? vastausvaihtoehdot ovat: ei ollenkaan/ useana päivänä/ suurimpana osana päivistä/ lähes joka päivä kumpaan tahansa kysymykseen vastaus useana päivänä tai suurimpana osana päivistä voi viitata masennukseen ja oireita kannattaa selvittää laajemmin opiskelijoilta kannattaa lisäksi kysyä tavallisesta poikkeavan ärtyneisyyden esiintymisestä, energian puutteesta, keskittymisvaikeuksista ja univaikeuksista 7
Tarkempi arviointi ja diagnostiikka Itsearviointilomakkeet: RBDI, BDI-21, PHQ-9 (terveydenhoitaja) Masennustilan diagnoosi perustuu haastattelussa todettuihin oireisiin, joiden lukumäärä, vaikeusaste, kesto ja ajallinen vallitsevuus johtavat diagnoosiin tai sen pois sulkemiseen (lääkäri) Ydinoireet: Mielialan lasku Mielenkiinnon ja mielihyvän kokemisen menetys Väsymys ja voimattomuus, uupumus Muut oireet: Keskittymisvaikeudet, unen häiriintyminen, ruokahalun ja painon muutokset, ruumiinliikkeiden hidastuminen tai levottomuus, arvottomuuden- ja syyllisyydentunteet tai itsetunnon lasku, itsetuhoiset oireet, toivottomuus Masennustila diagnosoidaan, kun ainakin kaksi ydinoiretta ja kaksi muuta oiretta esiintyvät samaan aikaan ainakin kahden viikon ajan aiheuttaen kärsimystä ja/tai toimintakyvyn selvää laskua 8
Hoito opiskeluterveydenhuollossa Lievissä ja komplisoitumattomissa keskivaikeissa masennustiloissa, joihin ei liity merkittävää itsetuhoisuutta tai merkittävää samanaikaissairastavuutta, aloitetaan hoito opiskeluterveydenhuollossa. Varsinaista masennusta sairastavien lisäksi kannattaa myös masennusriskissä oleville nuorille tarjota sairastumisriskiä pienentäviä interventioita. Hoidolle tulee asettaa selkeä tavoite, esimerkiksi lasku RBDI:n tai BDI-21:n pisteissä, ja seurata sen saavuttamista. Tavoite voi olla myös konkreettinen muutos käytöksessä. Hoidon tulee olla tiivis: esimerkiksi viikoittaiset keskustelukäynnit ja hoidon määrämittaisuus noin 2 3 kuukautta. Sovitun hoidon jälkeen tilanne arvioidaan uudestaan. Jos opiskelija ohjataan käyttämään verkkopohjaista hoitoa, tulee tällöinkin hoidon toteutumista ja hoitovastetta seurata. 9
Opiskeluterveydenhuoltoon soveltuvia menetelmiä Psykoedukaatio (potilasopetus) Kuormituksen vähentäminen Tukea antava keskusteluhoito (terveydenhoitajan, psykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolla) Depressiohoitajan antama keskusteluhoito (terveyskeskuksessa) Spesifit yksilökohtaiset menetelmät lievempien masennustilojen hoitoon esim. interpersoonaallinen ohjaus (IPC) Ryhmämuotoiset menetelmät: MAESTRO-kurssi, Depressiokoulu MoodGYM, verkkopohjainen oma-apu ohjelma Hyvän elämän kompassi, Headstead, verkkopohjainen oma-apu ohjelma Masennuksen omahoito, Mielenterveystalo Masennuksen nettiterapia (18-v), Mielenterveystalo Lääkehoito: täysi-ikäisen masennus 10