Varhainen puuttuminen nuorten masennukseen kouluissa: IPC-hanke

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Varhainen puuttuminen nuorten masennukseen kouluissa: IPC-hanke"

Krista Karvonen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Varhainen puuttuminen nuorten masennukseen kouluissa: IPC-hanke Klaus Ranta Linjajohtaja, dosentti HUS, HYKS nuorisopsykiatria LAPE -muutosohjelman IV konferenssi Helsinki

Käynnit avohoidossa tuhatta 13-17 vuotiasta kohden 1994-2016, koko Suomi =

2 Mitä tapahtuu hoitoketjun päässä? Nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon tarpeen kasvu: maanlaajuinen ilmiö Käynnit avohoidossa tuhatta vuotiasta kohden , koko Suomi = kasvu on seitsenkertainen 7 x miten preventioon sijoitetut panokset ovat tuottaneet tarkasteluvälillä? Lähde: Sotkanet

3 Nykytila: toimiiko porrastettu hoidon tarjoaminen (stepped care) lasten ja nuorten mielenterveystyössä? Lievien keskivaikeiden häiriöiden hoidon järjestämisen tarve perustasolla, lähipalveluissa: ketkä ovat toimijat ja mitkä ovat heidän roolinsa nuorten eri mielenterveyden häiriöissä? Lainsäädäntö? Rahoitus? Miten hoidamme tämän tontin? esiintyvyys 15 % esiintyvyys 5 % lievästi oireilevat = indikoitu ennaltaehkäisy, varhainen interventio = häiriöiden sekundaaripreventio ennaltaehkäisy vaikeiden häiriöiden hoito perustason ja lähipalveluiden eri toimijat ja ammattikunnat erikoissairaanhoito

4 Koko nuorten väestö - miten ohjautuminen tapahtuu? Ei mielenterveyden häiriötä Lievien keskivaikeiden häiriöiden hoito vaikeiden häiriöiden hoito 80 % Lähipalvelut: universaalit palvelut useita ennaltaehkäisyyn fokusoivia toimijoita monia erilaisia metodeja jatkuva, mittava rahoitus 15 % paisunta ad 10 % Lähipalvelut: hoito ei määriteltyjä toimijoita lisääntyvää hoidon ei metodeja aloituksen viivettä ei arviointia (vain seulonnat) hoidon perustaso puuttuu ei hoito-orientaatiota rahoituksen ohjauksen puute 5 % erikoissairaanhoito Miten käy kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten tilanteessa, jossa esh ei enää ruuhkautessaan kykene hoitamaan heidän asiaansa?

5 Dimensionaalinen ymmärtäminen: mikä interventio kenelle? Mielenterveyden häiriöiden oireet muodostavat jatkumon vakavuusasteeltaan. Sekä: 1. Nuorten ohjaamisen interventioihin 2. implementoitavaksi valittavien interventioiden strategisen ohjaamisen tulisi tapahtua parhaan tieteellisen vaikuttavuutta koskevan tutkimusnäytön mukaisesti Mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys on nuorilla noin 20 % Miten paljon ja missä eri asteiseen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tulisi taloudellisesti panostaa? Miten siihen on panostettu viimeisten 20 vuoden aikana? Mitä kansainvälinen ja suomalainen tutkimus sanoo vaikuttavuudesta? 20 % universaali ennaltaehkäisy kohdistettu sekundaaripreventio / oireilevat.. hoidot erikoissairaanhoito vaikeiden häiriöiden hoito Paljon interventioita: A, B, C, D, E, F, G, H, I Interventio J Interventio K

6 Liisa, 13 vuotta: masennuksen tunne, unettomuus, mielenkiinnon menettäminen, vetämättömyys, arvottomuuden tunne 2 viikkoa + 1 päivä = lievä masennustila

7 Vaikutuksen suuruus Onko ennaltaehkäisy vaikuttavaa lasten ja nuorten masennusoireisiin? 0,4 Masennusoireet 0,35 0,3 Vaikutuksen suuruus > 0.2 pieni; > 0,5 kohtalainen, >0.8 suuri 0,25 0,2 0,15 Universaali Kohdistettu 0,1 0,05 0-0,05 Intervention jälkeen Lyhyt seuranta 0-3kk Keskipitkä seuranta 4-12 kk Seurannan pituus Pitkä seuranta > 12 kk Hetrick ym. (2016) Cochrane Database of Systematic Reviews 2016, (8). = 83 tutkimusta

8 Prevention programmes delivered to universal populations showed a sobering lack of effect when compared with an attention placebo control. Interventions delivered to targeted populations, particularly those selected on the basis of depression symptoms, had larger effect sizes, but these seldom used an attention placebo comparison and there are practical difficulties inherent in the implementation of targeted programmes. We conclude that there is still not enough evidence to support the implementation of depression prevention programmes. Hetrick ym. (2016) Cochrane Database of Systematic Reviews 2016, (8).

9 Espoo: IPC projekti Valtionhanke: Projektiin rekrytoitiin kevät 2016 yhteensä 54 koulupsykologia, koulukuraattoria, kouluterveydenhoitajaa, koululääkärien tuki kattoivat kaikki Espoon yläkoulut: 1-3 työntekijää / koulu perustason yksikkö Espoon Nupoli yksi koulu HUS: työnohjaajat - kuusi työnohjausryhmää 1x2 vkoa / 3h Mittarikoulutukset kaikille, kevät -16: masennuksen, hoitovasteen, toimintakyvyn arviointi R-BDI, BDI-21, ADRS, YP-CORE, AUDIT, C-GAS Kluster- randomisaatio kesällä -16: randomoidaan koulut: IPC- vs. TTO (BPS) -koulut: vaikuttavuustutkimus Koulutus kahdessa erässä: 1. aalto: 28 työntekijää koulutettu IPC:hen 8/16 2. aalto: loput 26 henkilöä koulutettiin 8 /17 Vertikaalisesti ja horisontaalisesti integroiva OT projekti

ESPOON IPC -HANKE: NUORTEN LIEVÄN JA KESKIVAIKEAN MASENNUKSEN VARHAISINTERVENTIO KOULUSSA: Ryvästetty satunnaistettu tutkimus / yläkoulut ADRS Kohderyhmä: 12-16-vuotiaat, joilla lievä tai keskivaikea

Koulukuraattorit, -psykologit, -terveydenhoitajat antoivat, esh-työnohjasi ALKU LOPPU BDI-21 3 KK 6 KK Vastemuuttujat: ADRS = kliinikon strukturoitu masennusarvio BDI-21 = nuoren asennuksen itsearvio

10 ESPOON IPC -HANKE: NUORTEN LIEVÄN JA KESKIVAIKEAN MASENNUKSEN VARHAISINTERVENTIO KOULUSSA: Ryvästetty satunnaistettu tutkimus / yläkoulut ADRS Kohderyhmä: vuotiaat, joilla lievä tai keskivaikea masennustila Interventiot: 6 kerran lyhytinterventio IPC (n=29) vs. 6 kerran mittaroitu ja kohdistettu interventio (n=20). Koulukuraattorit, -psykologit, -terveydenhoitajat antoivat, esh-työnohjasi ALKU LOPPU BDI-21 3 KK 6 KK Vastemuuttujat: ADRS = kliinikon strukturoitu masennusarvio BDI-21 = nuoren asennuksen itsearvio Pisteet 1., 4., 6. tapaamisilta + 3 ja 6 kk jälkeen Tulos: Pisteet lähtivät IPC ryhmässä noin 18 pisteestä ja TTO ryhmässä lähes 15 pisteestä. Molemmissa ryhmissä laskivat alle 10:een. Tulos kliinisesti vaikuttava molemmissa ryhmissä ALKU LOPPU 3 KK 6 KK Pre-post vaikuttavuuden suuruus luku (ES; effect size) 6 kk seurannassa suuri ( )

11 Espoon IPC -tutkimus Päälöydökset 6 kerran interventio oli riittävä masennuksen kliiniseen hoitoon IPC:hen ohjautuneilla: oireet olivat vakavampia, ahdistuneisuushäiriöitä enemmän mukana Vertailuhoito: pääosin lieviä masennustiloja Vertailuhoito perustui toistuvaan mittaamiseen, tavoitteellisuuteen = ei normaali OPH interventio molemmissa ryhmissä pistemäärät laskivat alle kliinisen tason vain 8 % tarvitsi erikoissairaanhoitoa nuoret ja työntekijät kokivat IPC:n hyödylliseksi, ei haittavaikutuksia Implementaation pysyvyyttä edistää yhdessä tehty ennakkovalmistelu: intervention sovittava kouluun osallistumisen suuntaaminen todella halukkaille: dialogi jatkuva metodityönohjaus johdon tuki -> Espoossa 72 interventiota (seuraava vuosi) Järjestelmässä johdettavaa metodi kohdistuu relevanttiin ryhmään (palvelutarve) vaikuttavuustieto ohjaa ei useita implementoitavia metodeja = priorisointi OT keskusrooli jatkossa

12 Kustannusvaikuttavuus Yksistään tämän toiminnan muuttaminen perustasolle: pelkkä laskutusvaikutus yhdessä vuodessa opiskeluhuollon ammattiryhmien toimijoiden normaalitapaamisjakso = 4-9 käyntiä => IPC toimii näissä puitteissa: toiminta vain strukturoidaan intervention saaneista 8 % esh tuli asiakkaiksi säästö vuodessa (Espoo kouluvuosi): 72 IPC -hoitoa esh:hon 6, 66 ei tehdä lähetettä esh:n tutkimusjaksot (TAK-tutkimusjaksot karkeasti 66 x 1395 eur) jäävät pois pois = eur yhdessä suuressa kunnassa = vain tällä rahalla voidaan sijoittaa kaksi sairaanhoitajaa ohjaamaan pysyvästi IPC toimintaa + muut varhaisen intervention tuomat hyödyt sairastavuuden vaikeutumisen esto jatkuvan esh hoidon tarpeen esto koulumenetykset välilliset vanhempien kustannukset

Nuorten ääni kuuluviin: Nuorisokysely 2017 ja 2018- Voimavarastotapahtuma on Espoon kouluterveydenhoitajien järjestämä tapahtuma peruskoulun 9. -luokkalaisille.

Toteuttajat PKS-LAPE hanke /HUS 2018 2018 Kuvio 1.

13 Nuorten ääni kuuluviin: Nuorisokysely 2017 ja Voimavarastotapahtuma on Espoon kouluterveydenhoitajien järjestämä tapahtuma peruskoulun 9. -luokkalaisille. Nuorisokysely toteutettiin tapahtuman yhteydessä syksyllä 2017 ja Tavoite oli kartoittaa nuorten mielipiteitä mielenterveyspalveluiden kehittämisen tueksi. Toteuttajat PKS-LAPE hanke /HUS Kuvio 1. Jos minulla olisi tarve saada apua mielenterveysongelmiin, niin toivoisin saavani sitä ensisijaisesti Valitse kolme tärkeintä (Listassa 12 vaihtoehtoa + tila omalle ehdotukselle Yhteenveto: Nuorisokyselyiden (2017,2018) perusteella voidaan todeta, että nuoret toivovat saavansa apua mielenterveysongelmiin ensisijaisesti koulussa (59,6 %, 60,5%), kotona (54,6%, 45,4%) tai netin kautta (36,5%, 33,3%). N = 1080 Lisätietoja: mari.hintikka@hus.fi ja marjo.koskinen@hus.fi

14 Kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

Tutkimus ja kehittäminen OT-keskus. Klaus Ranta Linjajohtaja, dosentti HYKS nuorisopsykiatria Helsinki

Tutkimus ja kehittäminen OT-keskus Klaus Ranta Linjajohtaja, dosentti HYKS nuorisopsykiatria Helsinki 19.11. 2018 Terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämisfokukset OT:ssa OT keskus sijaitsee terveydenhuollon