POM1YSU Suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikka Laajennettu YTY-ryhmä, viides demo 18.2.2015 Lukeminen Mari Hankala
Kurssin uudet aikataulumuutokset 14.1. Kurssin suunnittelua, oppiaineen kokonaiskuva 21.1. OPS, Tekstimaailmat, monilukutaito 28.1. Lukeminen (tähän ei juuri ehditty) 11.2. Tutkimus: ongelmanratkaisutaidot 18.2. Vielä lukemisesta, kielitiedon opettamisesta 22.2. Kielitiedon opettaminen 25.2. Kirjoittaminen 10.3. Kirjallisuus (kirjan käsittely siis siirtyy viikolla eteenpäin) 17.3. Media & Ryhmätöiden esittelyä (Mikämikä-porukka) 31.3. Ryhmätöiden esittelyä Vuorovaikutus tärkeä osa-alue, kulkee läpi kaiken
Ryhmätehtävät: Mikämikä-päivä: Mankola 15.3. Jere, Veera, Johanna T., Viivi, Tiina, Salla, Noora, Jose Edutorni: Minna, Katariina, Roope Johanna ja Elisa: Lukustrategiat? Pauliina, Eerika, Sanna, Lehti: Kirjatraileri? Ryhmätehtävien ohjeistukset: Mari sopii jokaisen ryhmän kanssa oman tapaamisajan, jossa esittelee tehtävän tavoitteet
Kotitehtävät täksi kerraksi 0. Palauta mieliin edelliset luettavat (OPS-materiaalit) sekä PIRLS-raportti. Jos linkki ei viimeksi auennut, tsekkaa tämä: https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2012/d107 1. Jos lasten tekstimaailma -tehtävä tuntui jäävän kesken, kerää lisää ideoita Pedanetiin. 2. Lue oheinen artikkeli. Sitä ennen kirjaa ylös ajatuksiasi ja kokemuksiasi (esim. Kieli ja viestintäasiantuntijuus -sivullesi) siitä, millaista kieliopin opettaminen on kouluissa. Alho, I. & Korhonen, R. 2014. Ei kielioppia kieliopin vuoksi kuusi toivetta. Kieli, koulutus ja yhteiskunta toukokuu 2014. http://www.kieliverkosto.fi/article/ei-kielioppia-kieliopin-vuoksi-kuusi-toivetta/ 3. Tutustu Kielitoimiston ohjepankkiin http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/. Miten hyödyntäisit sitä opetuksessasi? 4. Lue nämä diat (lukutaito & kielen opettaminen) ja yritä saada niistä tolkkua. Ryhmätehtävääkin saa haudutella
Kotitehtävät maanantaiksi 25.2. 1. PIRLS-raportista keskustelu on ollut vielä hiljaista Pedanetissa. Lukekaa ja kommentoikaa! Tarkoitus ei ole lukea koko raporttia vaan poimia muutama äikkää koskeva kohta (tärkeimmät asiat ovat isoissa kuvioissa). Jatka vastaamalla Minnan aloittamaan keskusteluun. Linkki raporttiin: https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2012/d107 2. Edellisen kerran kotitehtävistä seuraavia ei ehditty käsitellä. Palauta ne mieliisi: kielen opettamista koskevat diat (löytyy myös näiden diojen lopusta, Alhon ja Korhosen artikkeli (ks. linkki edellisestä diasta) ja Kielitoimiston ohjepankki (sivuston nimi tarkennettu). 3. Tutustu Erilaisia tekstejä kielenopetukseen -tiedostoon (Pedanetin tilamme / Demot /Demomateriaaleja. Miten voisit hyödyntää näitä tekstejä kielen rakenteiden opettamisessa (esimerkiksi sanaluokat tai lauseenjäsenet)?
Kotitehtävät torstaiksi 25.2. 1. Lue Peda.netista Minna-Riitta Luukan artikkeli Tekstejä, luovuutta ja prosesseja (Kohdassa Demot / Demomateriaaleja. Mieti lukiessasi, millaista kirjoittamisen opetus on ollut omana kouluaikanasi (suhteessa Luukan jaotteluihin). Millaista kirjoittamisen opetuksen pitäisi olla? Samalla sivulla (edellisen kohdan alla) on neljä oppilaiden tekstiä (Autiosaari, Dr Who ja känni slitheen, Korvatunturi ja Kumma). Lue tekstit. Voit jo miettiä (vaikka emme ole vielä tutustuneet kirjoittamisen arviointiin), millaisen kirjoitustaitoja kehittävän palautteen kirjoittaisit oppilaalle ja millaisen numeroarvosanan antaisit (vaikka oikeassa elämässä et arvioisikaan tekstiä numeerisesti).
Muutamia näkökulmia lukutaitoon
Suomalaisten lasten hyvää lukutaitoa selittäviä tekijöitä vuonna 1995 mikä tilanne on nyt ja tulevaisuudessa? Pirjo Linnakylä 1995: Lukutaidolla maailmankartalle. Kansainvälinen lukutaitotutkimus Suomessa. taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kehittynyt yhteiskunta: lukutaidolta vaaditaan paljon kirjallisen kulttuurin arvostus opettajien ammattitaito, hyvä ja monipuolinen opetus tiheä kirjastoverkko, koulukirjastot, kirjakaupat kodit: satu- ja lastenkirjat, kirjahylly suomen kieli: äänteiden ja kirjainten vastaavuus lukemaan oppiminen omalla äidinkielellä oppilaiden homogeenisuus sanomalehtien tilaaminen koteihin runsas vapaa-ajan lukeminen, etenkin sarjakuvat ja sanomalehdet televisio-ohjelmien tekstitys oppilaiden ja opettajien määrän suhde kouluissa lukutaidon monipuolinen arviointi (ei vain mekaaninen lukeminen)
Lukutaidon opetuksesta Lukutaidon opetuksen suuntauksia & tavoitteita on ryhmitelty seuraavasti: lukemisen taitoja ja tekniikkaa korostava opetus (yksilön/kognitiivinen näkökulma) opiskelulukeminen, lukemisen & tiedonhaun strategiat sosiokulttuurista tarkastelua korostava opetus kulttuuristen tekstitaitojen opetus (yhteisön näkökulma) yhteiskunnan haasteet, aktiivinen kansalaisuus: kriittinen lukutaito, mediataidot henkistä kasvua ja kulttuurisen perinteen siirtämistä korostava opetus esim. lukuharrastuksen edistäminen Ks. Merja Kauppisen (2010) väitöskirja
Kognitiivinen näkökulma (Kauppinen 2010, Aallolta & Kauppiselta) Millaista tekstien prosessointia haetaan? (kognitiivinen vaativuus) Peruskoulun päättövaihe: syvä ja monipuolinen tekstin ymmärtäminen Alakoulu alkuopetus Peruslukutaito dekoodaus: kirjainkoodin purkaminen ja yhdistely merkityksiksi Sanatarkka eli tunnistava lukeminen: yksityiskohtien muistaminen Tulkitseva lukeminen: vertailu, päättely Yläkoulu Kriittinen (arvioiva) lukeminen Luova (soveltava) lukeminen
Lukemisen tasoja: esimerkki Toistava taso (tietäminen) kuka, mitä? Mitä Punahilkka teki metsässä? Lukija löytää tekstistä asiatietoa Päättelevä taso (ymmärtäminen) miksi, miten? Miksi Mummo päästi suden sisään? Lukija pohtii tekstien osien välisiä suhteita, tekee päätelmiä Arvioiva taso (analysointi ja arviointi) Mitä mieltä olen? Mitä mieltä olet tarinasta? Millainen metsästäjä mielestäsi oli? Perustele mielipiteesi. Lukija yhdistää uutta tietoa omiin vanhoihin tietoihin ja muodostaa johtopäätöksiä ja omia mielipiteitä Soveltava taso (synteesi ja soveltaminen) Mitä seuraa, mihin johtaa, mitä muita vaihtoehtoja? Miten muuten tarina olisi voinut päättyä? Mitä sudelle olisi tapahtunut, jos hän olisi tullut kotiisi? Lukija kehittelee ajatuksia eteenpäin, pohtii vaihtoehtoja, soveltaa lukemaansa. (Holopainen 1996; Lerkkanen 2006)
Sosiokulttuurinen näkökulma Koulun tekstit Omat tekstit Kodin tekstin Harrastusten tekstit Yhteiskunnan tekstit
Lukutaidon tasot vielä laajempi näkökulma vrt. Habermasin tiedonintressit (Linnakylä 2000) Sujuva peruslukutaito pysyvät vaatimukset, universaalinen, välineellinen teknisesti hallittua, sujuvaa, nopeaa, joustavaa, monipuolista. Toimiva lukutaito strategista: ottaa huomioon tilanteen, tarkoituksen, tekstityypin, median joskus silmäilevää ja valikoivaa, joskus luotaa tekstin syvyyksiä, joskus nostaa esiin väitteitä ja näkökulmia, pohtii perustelujen paikkansapitävyyttä. Uudistava, vapauttava lukutaito lukija kohtaa tekstin avoimesti mutta kyseenalaistaa tekstin tarkoitusta ja sisältöä käyttämällä hyväksi aiempia tietojaan ja kokemuksiaan kriittisyys, pyrkii paljastamaan tekstin piilomerkityksiä suhteuttaa tietoa omiin käsityksiinsä, arvostuksiinsa ja tavoitteisiinsa. Valloittava lukutaito (empowerment) lukija uudistaa itseään, valloittaa ympäröivää todellisuutta, etsii tietoa, elämyksiä ja näkemyksiä valitaan uusia tekstejä ja tietoja, joita kukaan ei suosittele tai opeta edetään omia reittejä omien päämäärien mukaan tiedon valtaa käytetään omaksi ja muiden eduksi laaja-alaisuus, monipuolisuus, rohkeus mielikuvitus, maailmojen rakentaminen. Taidollinen tiedonintressi Käytännöllinen tiedonintressi Emansipoiva, tasa-arvoistava tiedonintressi Valloittava tiedonintressi
Hankala, M. 2011. Sanomalehdellä aktiiviseksi kansalaiseksi? Näkökulmia nuorten sanomalehtien lukijuuteen ja koulun sanomalehtiopetukseen. Jyväskylän yliopisto. Viestintätieteiden laitos. Väitöskirja. TAULUKKO 2 Medialukutaitojen ulottuvuuksia Linnakylän (1995, 11; 2000, 109 11) ja Hankalan (2007, 260) jaottelun pohjalta Tiedonintressi Medialukutaidon vaatimukset Esimerkkejä medialukutaidoista Tekninen Sujuvat perustaidot Luku- ja kirjoitustaito, kuvanlukutaito Kielitaito Laitteiden ja ohjelmien käyttötaito Praktinen/ hermeneuttinen Käytännölliset taidot, joita tarvitaan mediatekstien tulkinnassa, ymmärtämisessä ja tuottamisessa Lukemisen ja kirjoittamisen strategiat Mediatekstien tuntemus: konteksti, käyttötarkoitus, tekstilaji, ominaispiirteet Emansipatorinen Reflektoivat ja kriittiset taidot, jotka mahdollistavat median tarkoituksenmukaisen käytön omassa elämässä ja yhteiskunnassa ja parhaimmillaan muuttavat ja uudistavat niitä Mediatekstien kriittiset analyysi- ja tulkintataidot Tietoisuus omasta mediasuhteesta Mediankäytön moraalis-eettiset arvovalinnat Medialla vaikuttamisen keinojen tunteminen ja niiden hyödyntäminen Itsensä ylittäminen: rohkea, määrätietoinen, uudistava mediankäyttö
Koulun lukutaito-opetuksen haasteita (Luukka ym. 2008; Kauppinen 2010; Kauppinen ym. 2008, Aallon & Kauppisen 2011 mukaan)) luetun ymmärtämisen taidot heikosti määritelty lukeminen erillään muusta tekemisestä, kirjoittamisesta ja puhumisesta, vapaa-ajan lukemisesta ja nykyajan informaaleista lukutarpeista alkuvaiheen jälkeen lukemisen ohjaus vähäistä tietoa toistava lukeminen ja yksin lukeminen oppikirjoissa yleistä Lukemismotivaation synnyttäminen oppilaan sitoutuminen ja pitkäjänteisyys lukemisen harrastamiseen: oppijan osallisuus, asiantuntijuus, tekijyys oppikirjojen lukemiskäsityksen laajentaminen: opitaanko kieltä eri tilanteissa tarpeeseen vai eristettynä ja rajattuna oppikirjan harjoituksiin?
Lukustrategiat (Aalto & Kauppinen 2011) Lukustrategiat ovat erilaisia lukutapoja lukemisen tavoitteen tekstilajin lukijan mukaan. Joustavat lukemisen tavat Jokainen sukupolvi rakentaa itse omat lukutaitonsa Usein jako: ennen lukemista lukemisen aikana lukemisen jälkeen. Perustuvat oman ajattelun säätelyyn vaativat metakognitiivisia taitoja (tiedostuminen omasta lukemisesta, tietoa kehittämisen suunnasta) ja halua taitojen kehittämiseen. Tavoitteena on, että oppilas oppii seuraamaan omaa lukemistaan suhteessa lukemisen tavoitteeseen tuntemaan itseään oppijana: mikä auttaa juuri minua? jäsentämään erilaisia tekstejä, miten tärkein tieto löytyy (tekstilaji) käyttämään kielitietoa lukemisen apuna (rakenteet, sanasto)
Lukustrategiat oppilaan tukena Aalto, Kauppinen, Kainulainen? Olemassa useita erilaisia strategialuokitteluja Pintastrategiat (tunnistava ja toistava) ja syvästrategiat (päättelevä, arvioiva ja luova) Kolmen kategorian luokittelu (Holopainen 2003) Tietoa toistava strategia Lukija löytää tekstistä asiatietoa, pystyy tallentamaan sitä muistiinsa sekä käyttämään tietoa sellaisenaan. Päättelevä strategia Lukija pystyy päättelemään tekstin sisältämien asioiden välisiä suhteita ja tekemään päätelmiä. Arvioiva strategia Lukija ymmärtää tekstin syvällisesti. Hän pystyy muodostamaan omien tietojensa ja tekstin pohjalta mielipiteitä sekä perustelemaan niitä.
Lukustrategioiden opettamisen vaiheet (Aallolta ja Kauppiselta Aro 2002) Mallintaminen, perustelut Strategian soveltaminen opettaan ohjauksessa Opettajan ohjauksen vähittäinen häivyttäminen Strategian soveltaminen itsenäisesti tai ryhmässä 1. Aloita yksinkertaisilla harjoituksilla ja siirry vaativampiin, kun strategia hallitaan helpoissa teksteissä. 2. Suunnittele opetus yksilöllisesti: mikä sopii ryhmälle parhaiten, mitkä oman toiminnan arviointimenetelmät ovat tarpeen ja miten oppilaille annetaan palautetta. Integroi harjoittelu luontevaksi osaksi koulutyötä. 3. Open tiedostettava, että oman ohjauksen häivyttäminen voi olla haastavaa. 4. Opeta erityisesti luki- ja oppimisvaikeuksisille, miten taitoja sovelletaan uusissa tilanteissa.
Lukustrategioita (Aallolta ja Kauppiselta Aro 2002) Ennakointi ja aiemman tiedon aktivointi Mietitään esim. tarinan seuraavia tapahtumia tai tekstissä annettavia tietoja Selventäminen Vaikeiden käsitteiden löytämistä ja niiden merkityksen selvittämistä ennen lukemisen jatkamista Tiivistäminen ja yhteenvedon tekeminen Uudelleen muotoilu Kappale luetaan, laaditaan kysymyksiä pääasiasta ja yksityiskohdista, vastataan kysymyksiin omin sanoin ja opetellaan vastaukset Epäolennaisen poistaminen ja tekstikriittisyys Kysymysten tekeminen Takaisin palaaminen Pysähdytään kappaleen lopussa tai tarvittaessa, kysytään itseltä kysymyksiä ja pyritään huomaamaan, mihin kysymyksiin ei osata vastata, opetellaan palaamaan tekstiin systemaattisesti -> tiedon paikallistamisen oppiminen Päätelmien tekeminen Opettaja mallintaa synteesin tekemistä
KIELESTÄ
Ilmaistaan kokemuksia, tunteita, asenteita Saadaan ja välitetään tietoa yksilöltä, ryhmältä ja sukupolvelta toiselle Ajatellaan ja hahmotetaan maailmaa Vaikutetaan, ohjaillaan Luodaan suhteita muihin, ylläpidetään välejä Mitä kielellä tehdään? Muun muassa (Äidinkielen ja kirjallisuuden Salasana. Tietokirja 7 9) Nautitaan ja saadaan elämyksiä
Opettajan näkemys kielestä on opetuksen peruspilari. Kielinäkemyksen rakennusaineksia ovat muun muassa tieto kielenkäytöstä vuorovaikutuksesta kielen vaihteluista kielimuodoista kieliyhteisöistä äidinkielen suhteesta muihin kieliin kielen rakenteesta kielen omaksumisesta ja oppimisesta kielen historiasta ja kielen muuttumisesta kulttuurista ja kansanperinteestä Kosonen, Kirsti 2006. Luokanopettaja äidinkielen asiantuntijana. Teoksessa Grünthal, Satu & Pentikäinen, Johanna (toim.) Kulmakivi. Luokanopettajan äidinkieli ja kirjallisuus. Otava.
Millaista tietoa kielestä oppilas tarvitsee? (M. Kauppinen 2010; mukaillut E. Aalto) Tietoa kielen tehtävistä eli funktioista Mitä kaikkea kielellä tehdään? Miten se toimii eri yhteyksissä? Tietoa kielen rakenteista ja niiden tehtävistä Millaisia rakenteita kielessä on? Mitä merkityksiä niillä ilmaistaan? Käsitteitä kielestä puhumiseen Tietoa kielen variaatiosta eli vaihtelusta ja muuttumisesta Miten kieltä käytetään eri tilanteissa ja teksteissä? Miten kieli muuttuu? Tietoa kielen normeista (sopimusluonne) Miten kieltä säädellään ja huolletaan?
KIELEN VAIHTELUSTA ELI VARIAATIOSTA Kieli elää ajallisesti sosiaalisesti (esim. eri ryhmien omat kielet) alueellisesti (esim. murteet) yksilöittäin
Kielen vaihtelun nimityksiä Kauppinen & Alho 2008. Käyttökielioppi. Helsinki: SKS. Kirjoitettu kieli Kirjoitetun tekstin kielimuodot Puhuttu kieli Kirjakieli Yleiskieli Puhekieli Puhutun tekstin kielimuodot Normisuositusten mukainen kirjoitettu kieli ja lukupuhunta Kirjakielen normeja mukaileva kielimuoto Normittamaton, tilanteen mukaan vaihteleva kielimuoto Verkkokieli Nopeatempoinen, lyhyt verkkovuoro-vaikutuksen kielimuoto (kirjaimet + tunneikonit) Murre Paikallinen, vanhastaan käytetty kielimuoto Aluepuhekieli Slangi Kielen tilanteinen vaihtelu Rekisteri, koodi Idiolekti Multietnolekti Kaupunkimaisen alueen puhuttu kielimuoto, jossa on paikallinen leima, usein myös joitain murrepiirteitä 1) Kaupungeissa syntynyt paikallinen, tietyn yhteisön tai ikäryhmän kielimuoto 2) tietyn ammattikunnan puhekieli, jargon Eri tilanteisiin ja tekstilajeihin sopivien kielimuotojen käyttö Kielimuoto, tyyli Kunkin puhujan oma tapa puhua Monietniseen kaupunkikulttuuriin kuuluva, eri kieliä sekoittava ja valtakieltä yksinkertaistava kielimuoto
Kielen vaihtelua: puhuttu ja kirjoitettu kieli puhuttu kieli on lapsen ensimmäinen kieli puhuttu omaksutaan vuorovaikutuksessa, kirjoitettu koulussa kumpikaan ei ole toistaan parempi vaan molemmat ovat keskeisiä kielimuotoja, jotka (ja joiden eri variantit) tulee hallita niillä on yhdistäviä tekijöitä: esim. operoidaan periaatteessa samalla kieliopilla mutta kuitenkin molemmilla on oma kielioppinsa (ks. Hakulinen 2002) ja omat sääntönsä kirjoitetulla kielellä omat rakenteensa ja norminsa puhutulla kielellä konventiot, esim. millä sanoilla tervehditään tai aloitetaan keskustelu, mistä asioista on kulloinkin sopiva puhua jne. Molemmissa on muodollisempia ja vähemmän muodollisia tekstilajeja pöytäkirja vs. nettikeskustelu; tasavallan presidentin puhe vs. kolmasluokkalaisten välituntikeskustelu Mikä on puhutun ja kirjoitetun kielen asema koulussa? Miten esim. huolehditaan siitä, että puhuttu kieli ei ole tehtävissä esim. vain korjaamisen kohteena? Lisälukemistoa: Hakulinen, Auli 2002. Ovatko puhuttu ja kirjoitettu kieli erkaantuneet toisistaan? http://www.kotus.fi/?s=2069
KIELEN NORMEISTA Katso myös esim. https://kielikeskus.jyu.fi/opetus/kirjoitusviestinta/kielikukkasia
Kielenhuolto alakoulussa mm. Kielen normeista välimerkit lopetusmerkit, pilkku, lainausmerkit, luettelot, vuorosanat yhdyssanat kappalejako ison ja pienen alkukirjaimen käyttö aakkostaminen Tekstinhuolto alakoulussa mm. tekstin sopivuus tilanteeseen ja tarkoitukseen; tekstilajien hallinta Tekstin sisäinen yhtenäisyys (johdonmukaisuus, koherenssi)
KIELEN RAKENTEIDEN OPETTAMISESTA
Kielen rakenteista: kielioppi-sanan merkityksiä sisäinen kielioppi: kielen (suomi, tanska jne.) rakenne, jonka ihminen osaa osatessaan tätä kieltä oppilaiden kielitaju opetuksen lähtökohtana normatiivinen kielioppi eli valikoiva kuvaus kieliopista, mitä kielen ilmaisuvaroja on suotavaa ja mitä epäsuotavaa käyttää deskriptiivinen kielioppi eli kuvaus puhutun ja kirjoitetun kielen kieliopista Iso suomen kielioppi http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php Maria Vilkuna: Kieliopin monet merkitykset ja Iso suomen kielioppi. Teoksssa Kielioppi koulussa. ÄOL:n vuosikirja 2006.
Millä tasoilla kieltä kuvataan? E. Aalto Äännetaso eli fonologia aakkoset diftongi kaksoiskonsonantti eli geminaatta vokaalit ja konsonantit äng-äänne
Sanan tai sananmuodon taso (morfologia) adjektiivien vertailuasteet aktiivi ja passiivi sanaluokat sijamuodot verbien aikamuodot verbien persoonamuodot yleis- ja erisnimet yhdyssanat yhteen ja erikseen kirjoittaminen (synonyymit, vastakohdat, homonyymit)
Lauseen taso (syntaksi) lauseenjäsenet lauseenvastikkeet lausetyypit (toteamus-, kysymys-, huudahduslause) modukset (tapaluokat): indikatiivi, imperatiivi, konditionaali, potentiaali nominaalimuodot (esim. partisiipit: lentävä lehmä) pää- ja sivulause, yhdyslause sivulausetyypit välimerkit
Tekstin ja tilanteen taso (pragmatiikka) kappalejako välimerkit yleis- ja puhekieli murteet ja slangi
Semanttinen taso (semantiikka) Ala- ja yläkäsitteet Synonyymit Vastakohdat Homonyymit
Kielenopetus: formalistinen ja funktionaalinen lähestymistapa (Kainulainen mm. Luukkaa 2004 mukaillen) Mikä kieli on? Perinteinen (formalistinen) opetustapa Rakenneosien järjestelmä, autonominen säännöstö Funktionaalinen kielenopetus Sosiaalinen ja kognitiivinen ilmiö, keino ilmaista merkityksiä Miten kieltä opitaan? Mitä kehitetään? Sisäistämällä sääntöjärjestelmä; harjoittelun, toiston ja korjauksen kautta Normien ja sääntöjen hallintaa, kykyä nimetä ja luokitella kieltä Oppimalla tarkkailemaan ja muuntelemaan kielenkäyttöä aidoissa tilanteissa Tiedostumista kielestä, sen muodoista ja merkityksistä; taitoa käyttää kieltä Tarkastelun yksikkö? Irralliset sanat, lauseet ja virkkeet Tekstit konteksteissaan Mikä on tekstien asema? Tekstit ovat poiminnan paikkoja, esimerkkejä kieliopillisista seikoista Tekstit ovat vuorovaikutuksen yksikköjä, opetuksen jäsentäviä voimia
Perinteisen kielenopetuksen perisyntejä Korhonen & Alho 2006; Kauppinen 2010; Aalto & Kauppinen 2011; Aalto 11 Keskitytään pieniin yksiköihin: äänteet, sanat, maks. lauseet Kielen ilmiöt irrotetaan tekstistä ja tilanteesta Jäännöksetön kuvaus ja luokittelu Systeemin luonne: loogisuus sopimuksenvaraisuus Kieltenväliset yhteydet: vertailu puuttuu Taitokäsitys: mitä on kieliopin osaaminen muistettavia sääntöjä ja luokituksia vai kielellistä päättelykykyä? Pedagoginen lähtökohta: annetun tiedon soveltaminen
Miten kieliopista kiinnostavaa? (A. Kauppinen) kieliopin käsitteet kielestä puhumisen kieleen eli metakieleen muodon ja merkityksen yhteys tekstilajin (ks. tokan tapaamisen diat), tyylin ja rakenteiden yhteys rakenteiden kontrastiivinen tarkastelu (esim. eri kielten vertailu)