OPPIVA OPS OPPIMISEN ARVIOINTI TURKU 9.- 10.9.2015 8. päivä
OPS 2014 perusteet Koulun toiminta- kulttuuri Monialaiset oppimis- kokonaisuudet Ilmiöpohjainen oppiminen OPPIAINEET = Tavoitteet, sisällöt: tiedot + taidot ja arviointi Laaja- alainen osaaminen Oppimis- käsitys Rasimus, Nousiainen
Perusopetuksen tavoitteet ja laaja- alainen osaaminen - tiedot - taidot - arvot - asenteet - tahto L7 Osallistuminen ja vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen L2 Kulttuurinen osaaminen, Vuorovaikutus ja ilmaisu L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Siihen kuuluu myös kyky käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla L6 Työelämä- taidot ja yrittäjyys L5 Tieto- ja viestintä- teknologinen osaaminen L4 Monilukutaito IRMELI HALINEN
??? Miten yleisen osan keskeisimmät sisällöt (oppimiskäsitys, laaja- alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, osallisuus) on työyhteisössämme: 1 5 Kehittämiskohteet à miten ja milloin?
MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET - suunnitteluprosessi AIHE / TEEMA? Suunnittelu, tavoitteet, oppilaiden rooli Mitä tehdään? Miten tehdään? Miten aiotaan arvioida? Taidot, tiedot Palaute/vinkkejä muilta Rasimus, Nousiainen
VUOSILUOKKAKOKONAISUUDET Esi- 1-2 vuosiluokat: siirtymät, koululaiseksi kasvaminen, laaja- alainen osaaminen 3-6 vuosiluokat: siirtymät, oppijaksi kasvaminen, laaja- alainen osaaminen 7-9 vuosiluokat: siirtymä ja päättäminen, yhteisön jäsenenä kasvaminen, laaja- alainen osaaminen
VUOSILUOKITTAIN RYHMÄT: 1-2,3-6,7-9 Lukekaa ja alleviivatkaa keskeiset / tärkeät asiat 1-2 - > siirtymät, koululaiseksi kasvaminen 3-6 - > siirtymät, oppijaksi kasvaminen 7-9 - > siirtymä ja päättäminen, yhteisön jäsenenä kasvaminen > kuvailkaa toisillenne oman vuosiluokkatason tyypilliset ominaisuudet > Mitä muutoksia / kehittämiskohteita tarvitaan linjata? Laaja- alaisen osaamisen osa- alueet L1, L3 ja L7 Lukekaa oman vuosiluokkatason kuvaus - > alleviivatkaa ja jakakaa toisillenne Miten taidot laajenevat?
Oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteys: Arvioinnissa ei ole kyse irrallisesta tehtävästä tai toiminnasta. Oppiminen, opettaminen ja arviointi liittyvät kiinteästi toisiinsa. Oppimisen ohjaaminen ja opettamisen kehittäminen tapahtuvat arvioinnin avulla. Oppiminen Opettaminen Arviointi
OPS 2014: 6.1 Arviointikulttuurin keskeiset piirteet rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri oppilaiden osallisuutta edistävä, keskusteleva ja vuorovaikutteinen toimintatapa oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä sekä oppilaan edistymisen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan arvioinnin oikeudenmukaisuus ja eettisyys arvioinnin monipuolisuus arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen opetuksen ja muun koulutyön suunnittelussa
Oman koulun kannalta Konkretisoikaa, mitä ne ovat käytännössä Valitkaa kolme kehittämiskohdetta omalta koulultanne Miettikää milloin ja miten aloitamme näiden työstämisen omalla koululla
OPETTAJAT ARVIOINTITYÖN ASIANTUNTIJAT Tutkimuksessaan Guskey ja Bailey (2001, 16-17) löysivät neljä tekijää, jotka vaikuttivat opettajien arviointikäytänteisiin: 1) opettajien omat kokemukset siitä, miten heitä itseään oli oppilaina arvioitu, 2) se mitä opettajat olivat oppineet opettajakoulutuksen aikana, 3) opettajien henkilökohtainen filosofia tai näkemys opettamisesta sekä 4) se, miten ylempi taho, kuten opetushallinto, aluehallinto tms. arvosanan antamista. Arviointi on aina epäluotettavaa ja subjektiivista, mutta silti arviointityössä pyrittävä objektiiviseen arviointiin. Koulumenestystä ja siinä kehittymistä, erilaisia koulutukseen liittyviä filosofioita ja ristiriitoja on jo teknisestikin vaikea mitata, koska opettajat ovat työssään kaksinaisroolissa opettajana ja arvioijana (Cross & Frary 1999, 53).
JOHDATUS ARVIOINNIN KESKEISIIN PERIAATTEISIIN (2/3) Arviointi on asetettujen tavoitteiden ja saavutettujen tulosten välistä vertailua (Guba & Lincoln 1989, 22-26; Raivola 1995, 22-30) Vain asetettuja tavoitteita voidaan arvioida Arvioinnin kiinnittäminen tavoitteisiin tekee arvioinnista läpinäkyvämpää ja konkreettisempaa Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan yhdessä ennalta sovituin kriteerein Kriteeri = Mittatikku, jolla arviointia suoritetaan
JOHDATUS ARVIOINNIN KESKEISIIN PERIAATTEISIIN Arvioinnilla on erilaisia tehtäviä a) opintojen aikana ja b) nivel- ja päättövaiheessa a) Formatiivinen arviointi = Arviointi opintojen aikana - > Oppimisen arviointi Tavoitteena on antaa oppilaalle monenlaista kannustavaa ja opiskelua ohjaavaa palautetta opiskelulle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Huom! Kannustava palaute ei ole sama kuin kannustava arvosanan antaminen b) Summatiivinen arviointi = Arvosanan antaminen perusopetuksen nivel- ja päättövaiheessa (numero tai kirjain). Koskee myös lukiokoulutusta kurssin päättyessä tai opintojen päättyessä. Huom! Arvioinnin tulee olla tasa- arvioista ja yhdenvertaista = valtakunnallisesti vertailtavaa. Kuitenkin POPS - perusteissa ei ohjeita arvosanan antamisesta.
Oppimiskäsitys oppimisprosessi TAVOITTEET ARVIOINTI Tavoitteen asettamis- vaihe Opettajan asettamat tavoitteet oppilaan omat tavoitteet yhdessä asetetut tavoitteet Mitkä ovat tieto- ja taito- tavoitteet? Mihin ryhdymme? Suunnitte- luvaihe Miten opin /opimme? Oppimis- prosessin suunnittelu oppilaiden kanssa: menetelmät, oppimis- ympäristö, välineet Opiskelu- vaihe Yksin - yhdessä Joustavat roolit: tutkija, oppija, opettaja, ihmettelijä, kysyjä, auttaja, johtaja, varmistaja, huolehtija, esittäjä, järjestelijä Formatiivinen arviointi = Oppimisprosessin arviointia Itsearviointi Mitä tein? Mikä meni hyvin? Miten opin / opimme? ++/ - Palaute opettajalta, oppilailta Suunnittelusta prosessista, ryhmästä, tuotok- sesta. Summatii- vinen arviointi = Opitun arviointia tieto taito Rasimus, Nousiainen
6.2 Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet Arvioinnin perustuminen tavoitteisin ja kriteereihin Mitkä ovat haasteellisia kohtia käytännön toteutuksessa à ratkaisuvaihtoehtoja Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huomioonottaminen sekä monipuoliset arviointikäytännöt Määritelkää, mitä monipuoliset arviointimenetelmät tarkoittavat Itsearvioinnin edellytysten kehittäminen Luetelkaa itsearvioinninyleiset periaatteet alaluokilla / yläluokilla
6.7 PAIKALLISESTI PÄÄTETTÄVÄT ASIAT Arviointikulttuurin kehittämisen tavoitteet Oppimisen arvioinnista tiedottaminen, seuranta ja toteuttaminen ja muoto Sanallinen ja numeroarviointi Itsearviointi Käyttäytymisen arviointi Valinnaiset aineet Erityistä tukea saavat >< tehostettu tuen saajat Miten huolehditaan päättöarvosanan muodostamisesta Todistusten muoto ja ulkoasu
ARVIOINNIN YHTEYS OPPILAAN/ OPISKELIJAN KÄSITYKSEEN ITSESTÄÄN OPPIJANA Asenteiden, tunteiden ja minään liittyvien käsitysten, kuten itseluottamuksen, on monissa yhteyksissä todettu olevan toivottavia ja mahdollisesti myös merkittäviä tekijöitä oppimiseen liittyen. Vaikka tutkimuksissakin on toistuvasti todettu asenteiden ja osaamisen välinen selkeä yhteys (ks. meta- analyysi Ma & Kishor, 1997), niiden välisen vuorovaikutuksen analysoiminen on jäänyt vähälle huomiolle, sillä hyviä pitkittäistutkimuksia ei ole toteutettu usein. Vallitseva käsitys on, että asenne ja osaaminen ovat suhteessa toisiinsa millaisessa, on kuitenkin edelleen epäselvää (esim. Tuohilampi & Hannula 2013).
ITSEARVIOINTI Oppilaan tai opiskelijan itsearviointitaidot voidaan jakaa kolmeen osaan: reflektioon, itsearviointiin ja metakognitioon. Reflektiossa oppilas tai opiskelija tarkkailee ja omia tunteitaan, ajatuksiaan, toimintatapojaan ja oppimistaan. Itsearviointi on edellä kuvattuun reflektioon perustuvaa oman toiminnan jäsentynyttä arviointia. Metakognitiollatarkoitetaan muun muassa tarkkailun ja arvioinnin perusteella tapahtuvaa oman kognitiivisen toiminnan ymmärtämistä. (Patrikainen 1999, 154; Kasanen 2003, 26.)
ITSEARVIOINTI Itsearvioinnin kytkemistä oppilaan oppimisen arviointiin pidetään tehokkaana, sillä se lisää oppilaan tai opiskelijan tietoisuutta esimerkiksi arvioinnin kriteereistä. (Keurulainen 2013, 56). Toisenlaisia näkemyksiä itsearvioinnin hyödyllisyydestä on esittänyt Kasasen (2003), jonka mukaan itsearvioinnista voi olla alaluokkien oppilaalle haittaa. Mikäli oppilas ei ymmärrä itsearvioinnin tavoitetta ja tarkoitusta tai hänellä ei ole vielä kykyä reflektoida tai arvioida omaa toimintaansa, itsearvioinnit saattavat vaikutta kielteisesti lapsen minäkuvaan ja itsetunnon kehittymiseen. Oppimisen arvioinnin, näin myös itsearviointien, täytyy kohdistua ensisijaisesti toimintaan, ei henkilöön, ja sen tulee vahvistaa koulunkäyntimotivaatiota ja oppimisen edistymistä. (Ouakrim- Soivio et al 2015.)
ITSEARVIOINTI Osittain itsearvioinnin haasteellisuuteen saattaa liittyä se, että lapset tarvitsevat aikaa ja kokemusta oman toimintansa arvioimiseksi. Tutkimuksessa on todettu että lapset osaavat tehdä esimerkiksi muiden oppilaiden kyvyistä loogisia arviointeja ennen kuin osaavat arvioida omia kykyjään. Arvioissaan lapset käyttävät sitä tietoa, mitä heillä on omista ja toisten aiemmista suorituksista (Stipek & McIver 1989, 523 537.) Tutkimuksella on myös osoitettu, että lasten itsearvioinnit tulevat realistisemmiksi iän myötä (Marsh, Craven & Debus 1998, 1030).
ITSEARVIOINTI Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014, 50) todetaan itsearvioinnista, että Opintojen aikaisessa arvioinnissa tärkeätä on myös oppilaiden toimijuutta kehittävä vertaisarviointi ja itsearviointi. Opettajan tehtävänä on luoda tilanteita, joissa yhdessä pohtien annetaan ja saadaan oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta.
JOHDATUS ARVIOINNIN KESKEISIIN PERIAATTEISIIN Arviointia ei voi erottaa oppimiskäsityksestä (Jakku- Sihvonen 2001; Atjonen 2007) Arviointia ja oppimista ei voi erottaa toisistaan Arviointi on aina kontekstisidonnaista
ESIMERKKI OPPIMISKÄSITYKSEN JA ARVIOINNIN SUHTEESTA (POPS 2014, 17) Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii vaḧitellen toimimaan itseohjautuvasti. Oppimisprosessin aikana ha n oppii tyo skentely- ja ajattelutaitoja seka ennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. Jotta oppilas voisi oppia uusia ka sitteitä ja syventaä ymma rrysta opittavista asioista, ha nta ohjataan liitta maä n opittavat asiat ja uudet ka sitteet aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatii usein pitkaäikaista ja sinnika sta harjoittelua.
OPPIMISKÄSITYKSEN JA ARVIOINNIN YHTEYDEN TÄRKEYDESTÄ