Yli 55-vuotiaat; - tuntuuko liikenne turvattomalta? Liikenneturvan ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n yhteisselvitys

Liikenneturvan selvityksiä 2/2015 Yli 55-vuotiaat; - tuntuuko liikenne turvattomalta? Liikenneturvan ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n yhteisselvitys Leena Pöysti

Leena Pöysti Yli 55-vuotiaat; - tuntuuko liikenne turvattomalta? Liikenneturvan ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n yhteisselvitys Liikenneturvan selvityksiä 2/2015 Liikenneturva Helsinki 2015

Kannen kuva: Aleksi Makkonen Verkkojulkaisu pdf (www.liikenneturva.fi) ISSN 2341-8052 ISBN 978-951-560-217-6

Yli 55-vuotiaat;-tuntuuko liikenne turvattomalta? Liikenneturvan ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n yhteisselvitys Avainsanat: Iäkkäät, eläkeläiset, pelot, ajokortista luopuminen, ajoterveys, turvattomuus TIIVISTELMÄ Liikenneturvan ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n yhteistyössä tekemässä kyselyssä kerättiin tietoja yli 55- vuotiaiden liikenneturvallisuuskokemuksista ja mahdollisuuksista liikenneturvallisuuden parantamiseen. Kyselyyn vastasi yhteensä 392 henkilöä. Vastaajista kaksi kolmasosaa oli naisia. Suurin osa vastaajista oli iältään 65-74 -vuotta. Miehistä yli 95 % oli ajokortillisia, naisista 72 %. Suurin osa vastaajista (70 %) kertoi yleensä tuntevansa olonsa turvalliseksi liikkuessaan liikenteessä. Naisista kolmannes (36 %) koki liikenteessä turvattomuutta, miehistä noin kuudennes (17 %). Turvalaitteita vastaajat käyttivät melko ahkerasti. Yli yhdeksän kymmenestä vastaajasta kertoi pyrkivänsä aina käyttämään heijastinta liikkuessaan ulkona pimeään aikaan. Turvayötä henkilöautossa käytti lähes 100 %. Jalankulkijana ollessaan liukuesteitä kengissä pyrki käyttämään liukkailla keleillä melkein seitsemän kymmenestä. Pyöräilykypärää kertoi käyttävänsä yleensä pyöräillessään noin joka toinen vastaaja. Myös pelkoja liikenteessä esiintyy, ainakin ajoittain. Tavallisimmin pelkoa herättävät hurjastelijat, rattijuopot ja väsyneet kuljettajat. Vaikka yleisesti ottaen liikenteessä liikkuvia väsyneitä kuljettajia pelätään melko usein, harva kuljettaja itse pelkää nukahtavansa rattiin. Eniten itse kuljettajana toimiessa pelätään lähellä perässä ajavia ja hirvieläimiä. Poliisia liikenteessä ei vastaajajoukossa pelätä. Iän karttuminen kasvattaa kenties aiheellisesti huolta siitä, että liikenteessä ei enää huomaa kaikkea. Samalla liikenteen nopea rytmi alkaa useammin huolestuttaa ja pelätään useammin omaa tunaroimista Oma auto ja mahdollisuus autoiluun koetaan erittäin tärkeäksi. Alle puolet kyselyyn vastanneista koki, että harrastuksiin pääsee ja palveluita pystyy hyödyntämään helposti myös ilman oman auton käyttöä. Autoilevista vastaajista noin puolet uskookin, että ajokortista luopuminen tulisi olemaan vaikeaa, jopa sellaisessa tilanteessa, että autoilu ei enää olisikaan turvallista terveysongelmien takia. Yhdeksän kymmenestä autoilevasta vastaajasta kertoo, että ajokortittomuus tai autottomuus vaikeuttaisi liikkumista ja asiointia joko merkittävästi tai ainakin jonkin verran. Noin neljä vastaajaa kymmenestä oli huolissaan siitä, että jokin seikka omassa terveydentilassa saattaa heikentää omaa liikenneturvallisuutta. Kolmannes autoilevista vastaajista kertoi jo saaneensa lääkäriltään tietoja sairauksien vaikutuksesta autoilun turvallisuuteen. Hieman alle kolmannes (29 %) ei tietoa ollut saanut, vaikka sairauksia olikin. Paremmin tietoa oli saatu lääkkeiden vaikutuksesta. Suurin osa (65 %) oli mielestään saanut lääkäriltä tai apteekista riittävästi tietoja siitä, miten eri lääkkeet vaikuttavat liikkumisen turvallisuuteen. Enemmän neuvoja tästä olisi kaivannut 13 %. Eniten lisätietoja liikenneturvallisuuteen liittyen kaivattiin yleisesti ottaen ikääntymisen vaikutuksesta sekä vinkkejä oman liikenneturvallisuuden parantamiseen. Noin neljännestä vastaajista kiinnosti tieto siitä, milloin ajokortista olisi syytä luopua. Vinkit auton hankintaan ja ajokortin uusimiseen kiinnostivat noin joka kuudetta vastaajaa. Vähiten kiinnosti pyöräilykypärän käyttö, josta vain 5 prosenttia halusi lisätietoja. Keinot, joista lisätietoja liikenteeseen liittyen haluttiin saada, olivat yleisimmin Internet-sivustot ja televisio-ohjelmat. Noin neljä kymmenestä kaipasi paperisia oppaita ja esitteitä. Internetin suosiota lisännee se, että kyselykin toteutettiin Internetissä, joten kaikille tähän kyselyyn vastanneille se on jo nyt käytössä oleva tietolähde.

Sisältö Johdanto... 2 Vastaajien taustatiedot... 2 Turvalaitteiden käyttö... 4 Liikenteen turvallisuuskokemukset ja pelot... 4 Autoilusta luopuminen... 9 Vaaratilanteet liikenteessä... 11 Oma terveydentila, neuvot ja opastus... 14 Yhteenveto... 17 LIITE 1 Tulostaulukko... 18 LIITE 1 Kysymykset... 24 1

Johdanto Tämä on Liikenneturvan ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n yhteistyössä tekemä selvitys, jolla kartoitettiin yli 55-vuotiaiden liikennekokemuksia ja mahdollisuuksia liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja tiedon lisäämiseksi. Liikenneturvasta mukana olivat Leena Pöysti, Nina Hedberg ja Aulikki Schrey. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:stä Margit Granberg osallistui kyselyn laadintaan ja toteutukseen. Tiedot kerättiin tammikuussa 2015 Internet-kyselyllä. Kyselyn toteutustavan takia sen tulosten ei voida katsoa edustavan kattavasti kohteena ollutta ikäryhmää. Iäkkäiden (yli 64-vuotiaiden) liikennekuolemien määrä on vähentynyt yli 40 prosentilla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Viimeisen kolmen vuoden aikana (2012-2014) on kuollut vuosittain keskimäärin 60 ja loukkaantunut 870 iäkästä tienkäyttäjää. Ajankohtaista tietoa iäkkäiden liikenneonnettomuuksista löytyy Liikenneturvan verkkosivuilta. (http://www.liikenneturva.fi/fi/tutkittua/tilastot/ajankohtaiset-tilastot) Vastaajien taustatiedot Surveypal -ohjelmistolla toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 392 henkilöä. Kaikki vastaajat eivät halunneet tai osanneet vastata kaikkiin kysymyksiin, joten vastaajamäärä yksittäisten kysymysten osalta vaihtelee. Vastaajista kaksi kolmasosaa oli naisia. Suurin osa oli iältään 65-74 -vuotta. Alle 55 - vuotiaita vastaajia ei ollut yhtään. Naisten ja miesten ikäjakaumissa ei ollut eroa. Kahdeksalla vastaajasta kymmenestä oli ajokortti. Miehistä yli 95 prosenttia oli ajokortillisia, naisista 72 prosenttia. Naiset kertoivat miehiä useammin, että ovat luopuneet ajokortista, eivät aja vaikka ajokortti onkin tai että ajokorttia ei ole. Useimmiten ajokortista olivat luopuneet yli 74-vuotiaat, joista 8 prosenttia kertoi luopuneensa ajo-oikeudesta. Olen... 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % 64,3 % Nainen 35,7 % Mies (Vastauksia:375) Kuva 1 Vastaajien sukupuoli 2

Ikäni... Alle 55 -vuotta 0,0 % 55-64 -vuotta 9,4 % 65-74 -vuotta 70,1 % Yli 74 -vuotta 20,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % (Vastauksia:384) Kuva 2 Vastaajien ikä Onko Sinulla ajokorttia? Kaikki (Vastauksia:388) 81% 3% 4% 12% mies (Vastauksia:134) 96% 1% 2% nainen (Vastauksia:240) 72% 6% 4% 18% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kyllä on Kyllä on, mutta en aja Ei ole, koska olen luopunut siitä Ei ole Kuva 3 Ajokortit miehillä ja naisilla Onko Sinulla ajokorttia? Kaikki (Vastauksia:388) 81% 4% 3% 12% 55-64 -vuotta (Vastauksia:36) 78% 6% 17% 65-74 -vuotta (Vastauksia:267) 82% 2% 5% 11% yli 74 -vuotta (Vastauksia:78) 74% 8% 18% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kyllä on Kyllä on, mutta en aja Ei ole, koska olen luopunut siitä Ei ole Kuva 4 Ajokortit eri-ikäisillä 3

Turvalaitteiden käyttö Yli yhdeksän kymmenestä vastaajasta kertoi pyrkivänsä aina käyttämään heijastinta, kun liikkuu ulkona pimeään aikaan (92 %) ja turvayötä henkilöautossa (lähes 100 %). Naisista heijastinta pyrki aina käyttämään 94 prosenttia, miehistä 90 prosenttia. Liukuesteitä pyrki oman arvionsa mukaan käyttämään liukkailla keleillä melkein seitsemän kymmenestä (67 %). Miehistä liukuesteitä pyrki liukkaalla käyttämään 55 prosenttia, naisista 75 prosenttia. Pyöräilykypärää kertoi käyttävänsä yleensä pyöräillessään noin joka toinen vastaaja (52 %). Eri-ikäisten vastaajien turvalaitteiden itseilmoitettu käyttö ei juurikaan vaihdellut. Suurin ero oli pyöräilykypärässä, jota 55-64-vuotiaat kertoivat käyttävänsä muita harvemmin (42 % käytti, 25 % ei käyttänyt). Turvalaitteiden käyttö 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Pyrin käyttämään heijastinta aina liikkuessani ulkona pimeällä 92% 3% 5% Käytän aina turvavyötä henkilöautossa 100% 1% 0% Kun on liukas talvikeli, pyrin käyttämään liukuesteitä jalankulkijana 67% 16% 17% Käytän yleensä pyöräilykypärää pyöräillessäni 52% 13% 35% Jos pyöräilen pimeällä tai hämärässä, käytän pyöränvaloa 57% 1% 42% Kuva 5 Turvalaitteiden käyttö Samaa mieltä Eri mieltä En osaa sanoa tai en käytä tätä kulkutapaa Liikenteen turvallisuuskokemukset ja pelot Suurin osa vastaajista (70 %) kertoi yleensä tuntevansa olonsa turvalliseksi liikkuessaan liikenteessä. Turvattomuutta kuitenkin koki noin joka neljäs vastaaja (29 %). Naiset kertoivat miehiä useammin, että eivät yleensä tunne oloaan turvalliseksi liikenteessä liikkuessaan. Naisista kolmannes (36 %) koki turvattomuutta, miehistä noin kuudennes (17 %). Ikä ei vaikuttanut turvallisuuskokemukseen liikenteessä. 4

Koen yleensä oloni turvalliseksi liikenteessä liikkuessani (samaa mieltä / eri mieltä / en osaa sanoa) Kaikki (Vastauksia:387) 70% 29% 1% Miehet (Vastauksia:133) 81% 17% 2% Naiset (Vastauksia:238) 63% 36% 1% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Samaa mieltä Eri mieltä En osaa sanoa Kuva 6 Liikenteen turvalliseksi kokeminen miehet vs. naiset Vaikka useimmat vastaajat kokevat olonsa liikenteessä yleisesti ottaen turvalliseksi, myös pelkoja esiintyy, ainakin silloin tällöin. Tavallisimmin liikenteessä liikkuessa pelkoa herättävät hurjastelijat (90 %), rattijuopot (78 %) ja väsyneet kuljettajat (69 %). Yli puolet vastaajista kertoi myös pelkäävänsä huonoa näkyvyyttä ja kaatumista (ks. kuva 7). Ajokortillisuus tai ajokortittomuus ei juurikaan vaikuttanut pelkokokemukseen. Myöskään ikä ei suuresti vaikuttanut siihen, minkä verran tai mitä liikenteessä pelättiin. Poikkeuksena olivat väittämät Sitä, että en huomaa kaikkia asioita, Liikenteen nopeaa rytmiä ja Omaa tunaroimista, joissa nuorimmat vastaajat kertoivat useammin, että nämä asiat eivät pelota. 5

Pelot liikenteessä Hurjastelijoita Rattijuoppoja 77,6% 90,0% 3,8% 6,2% 12,3% 10,0% Väsyneitä kuljettajia 69,3% 20,9% 9,8% Pimeää, häikäistymistä tai huonoa näkyvyyttä 64,3% 11,4% 24,3% Liukastumista tai kaatumista 63,7% 11,1% 25,1% Sitä, etten huomaa kaikkia asioita 42,0% 26,8% 31,2% Suuria linja- ja kuorma-autoja 36,0% 17,5% 46,5% Omaa tunaroimista 35,5% 30,8% 33,7% Mopoilijoita 34,6% 22,0% 43,4% Liikenteen nopeaa rytmiä 33,9% 22,3% 43,8% Sairauskohtausta 24,4% 32,9% 42,7% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kyllä pelkään En osaa sanoa En pelkää Kuva 7 Mitä pelkäät liikenteessä? Sitä, etten huomaa kaikkia asioita Kaikki (Vastauksia:388) 42,0 % 31,2 % 26,8 % 55-64 -vuotta (Vastauksia:36) 19,4 % 55,6 % 25,0 % 65-74 -vuotta (Vastauksia:266) 44,0 % 30,1 % 25,9 % yli 74 -vuotta (Vastauksia:78) 42,3 % 26,9 % 30,8 % 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kyllä pelkään En pelkää En osaa sanoa Kuva 8 Sitä etten huomaa kaikkia asioita/ ikä 6

Liikenteen nopeaa rytmiä Kaikki (Vastauksia:386) 33,9 % 43,8 % 22,3 % 55-64 -vuotta (Vastauksia:36) 16,7 % 63,9 % 19,4 % 65-74 -vuotta (Vastauksia:266) 35,3 % 44,0 % 20,7 % 74 -vuotta (Vastauksia:76) 35,5 % 34,2 % 30,3 % 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kyllä pelkään En pelkää En osaa sanoa Kuva 9 Liikenteen nopeaa rytmiä / ikä Omaa tunaroimista Kaikki (Vastauksia:386) 35,5 % 33,7 % 30,8 % 55-64 -vuotta (Vastauksia:35) 14,3 % 57,1 % 28,6 % 65-74 -vuotta (Vastauksia:265) 36,6 % 30,6 % 32,8 % yli 74 -vuotta (Vastauksia:78) 41,0 % 34,6 % 24,4 % 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kyllä pelkään En pelkää En osaa sanoa Kuva 10 Omaa tunaroimista / ikä Naiset pelkäsivät lähes kaikkia kysyttyjä asioita liikenteessä useammin kuin miehet. Taulukko 1 Pelot miehet vs. naiset PELOT Kyllä pelkään NAISET Kyllä pelkään MIEHET Hurjastelijoita 94,1% 82,8% Rattijuoppoja 83,8% 66,2% Pimeää, häikäistymistä tai huonoa näkyvyyttä 71,6% 50,0% Väsyneitä kuljettajia 71,4% 65,4% Liukastumista tai kaatumista 71,3% 52,3% Suuria linja- ja kuorma-autoja 45,8% 18,5% Liikenteen nopeaa rytmiä 40,9% 21,2% Sitä, etten huomaa kaikkia asioita 38,7% 45,9% Mopoilijoita 38,2% 28,8% Omaa tunaroimista 37,7% 31,5% Sairauskohtausta 25,0% 23,5% Erikseen kysyttiin autoilevilta henkilöiltä siitä, mitä he mahdollisesti pelkäävät autoa ajaessaan. Vaikka yleisesti ottaen liikenteessä liikkuvia väsyneitä kuljettajia pelättiin melko usein, harva 7

kuljettaja itse pelkää nukahtavansa rattiin (11 %). Eniten itse kuljettajana toimiessa pelätään lähellä perässä ajavia (67 %) ja hirvieläimiä (64 %). Liukasta ja vesiliirtoa pelkää joka toinen kuljettaja. Poliisia liikenteessä ei pelätä. Pelot autoa ajaessa Liian lähellä perässä ajavia 21,1% 12,5% 66,5% Hirviä, peuroja tai poroja 24,0% 12,5% 63,5% Liukasta tai vesiliirtoa 38,8% 11,2% 50,0% Vastaantulevia, varsinkin niiden ohitellessa 38,7% 18,8% 42,5% Vahingon aiheuttamista muille 37,4% 24,5% 38,1% Sitä, etten huomaa kaikkia asioita kuljettajana 32,9% 29,0% 38,1% Pyöräilijöitä ja jalankulkijoita 58,1% 17,9% 24,0% Vieraalla paikkakunnalla ajamista 65,4% 20,3% 14,3% Rattiin nukahtamista 65,4% 23,5% 11,1% Poliisia 96,2% 1,9% 0,0% 20,0% 40,0% 60,0% 80,0% 100,0% En pelkää En osaa sanoa Kyllä pelkään Kuva 11 Pelot autoa ajaessa (autoa ajavat vastaajat) 8

Kysyttyjen pelkojen lisäksi avoimissa vastauksissa ilmeni, että liikenteessä pelätään mm. Punaista päin ajamista ja kävelijöitä Liikennevalvonnan vähäisyyden seurauksia, liikennesääntöjä rikkovia, epäkohteliaisuutta Autoilijoiden huonoa suojatiekäyttäytymistä Mopoautoilijoiden toimintaa Tilanteita, joissa on paljon liikennemerkkejä ja/tai muuta huomioitavaa Huonoja olosuhteita /huonoja tieolosuhteita Matkapuhelinta käyttäviä kuljettajia Pyöräilijöitä jalankulkijana ollessa (varoittamatta vierestä ajo) Ärtymyksen vaikutusta omaan toimintaan Holtittomia linja-auton kuljettajia linja-autossa matkustettaessa, linja-autossa kaatumista Auton rikkoontumista (rengasrikko tai muu vika) Henkilöitä, jotka eivät tunne liikennesääntöjä Vanhoja kuljettajia / nuoria kuljettajia /koululaisia / raitiovaunuja/ koiria ja koirien ulkoiluttajia Ilman heijastinta kulkevia Huumeita käyttäneitä, aggressiivisia henkilöitä Liikenteen liian kovaa rytmiä. Autoilusta luopuminen Alle puolet (44 %) vastaajista koki, että harrastuksiin pääsee ja palveluita pystyy hyödyntämään helposti myös ilman oman auton käyttöä. Autoilevista vastaajista noin puolet uskoikin, että ajokortista luopuminen olisi vaikeaa, vaikka autoilu ei enää olisikaan turvallista terveysongelmien takia. Yhdeksän kymmenestä autoilevasta vastaajasta kertoi, että ajokortittomuus tai autottomuus vaikeuttaisi liikkumista ja asiointia joko merkittävästi tai ainakin jonkin verran. Tarvitsemani palvelut ja harrastukseni ovat helposti tavoitettavissa myös ilman oman auton käyttöä Samaa mieltä 44,4 % Eri mieltä 53,0 % En osaa sanoa tai en käytä tätä kulkutapaa 2,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (Vastauksia:383) Kuva 12 Tarvitsemani palvelut ja harrastukseni ovat helposti tavoitettavissa myös ilman oman auton käyttöä 9

Uskotko, että Sinulle olisi vaikeaa luopua ajo-oikeudesta (ajokortista), jos autoilu ei enää terveysongelmien takia olisi turvallista? Kyllä olisi 47,8 % En usko että olisi 45,8 % En osaa sanoa 6,4 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (Vastauksia:312) Kuva 13 Uskotko, että Sinulle olisi vaikeaa luopua ajo-oikeudesta (ajokortista), jos autoilu ei enää terveysongelmien takia olisi turvallista? Autoilevat vastaajat Autosta tai ajokortista luopuminen vaikeuttaisi liikkumistani ja asiointiani... Merkittävästi 55,8 % Jonkin verran 35,3 % Ei juurikaan Voin yhtä hyvin kävellä, pyöräillä tai hoitaa asiani julkisilla kulkuvälineillä 4,2 % 7,7 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (Vastauksia:312) Kuva 14 Autosta tai ajokortista luopuminen vaikeuttaisi liikkumistani ja asiointiani... Autoilevat vastaajat Kolmannes vastaajista kertoi saaneensa lääkäriltään tietoja sairauksien vaikutuksesta autoilun turvallisuuteen. Hieman alle kolmannes kertoi, että tietoa ei ollut saanut ja loput kertoivat, että eivät osaa sanoa, tai sairauksia ei ole ollut. 10

Oletko saanut lääkäriltäsi tietoja sairauksiesi vaikutuksesta autoilun turvallisuuteen? Kyllä olen 31,9 % En ole 29,0 % En osaa sanoa tai minulla ei ole ollut sairauksia 39,1 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (Vastauksia:307) Kuva 15 Oletko saanut lääkäriltäsi tietoja sairauksiesi vaikutuksesta autoilun turvallisuuteen? Autoilevat vastaajat Ajokortista luopumisen vaikutuksia saattaa olla vaikea mieltää ennen kun tilanne konkretisoituu jollain tavalla. Ne vastaajat, jotka tietoa lääkäriltä olivat saaneet, kertoivat muita useammin, että ajokortista luopuminen olisi vaikeaa (60 %). Vaaratilanteet liikenteessä Noin viidennes vastaajista (19 %) kertoi olleensa joskus nukahtamaisillaan rattiin. Hieman yli joka kymmenes oli autoillut niin sairaana tai huonovointisena, että se oli vaikuttanut ajamiseen (12 %). Noin neljä kymmenestä vastaajasta koki joutuneensa henkilöautossa vaaratilanteeseen tai onnettomuuteen (43 %). Polkupyöräilijänä vaaratilanteeseen tai onnettomuuteen oli joutunut yli joka kuudes vastaaja (18 %). Jalankulkijana vaaratilanteeseen tai onnettomuuteen oli joutunut lähes joka kolmas vastaaja (31 %). Olen ollut lähellä nukahtaa rattiin Ei koskaan 65,6 % Kerran tai muutamia kertoja 18,7 % Useita kertoja 0,3 % En osaa sanoa tai en käytä tätä kulkutapaa 15,4 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (Vastauksia:390) Kuva 16 Olen ollut lähellä nukahtaa rattiin 11

Olen ajanut autolla niin sairaana tai huononvointisena, että olen huomannut sen vaikuttaneen ajamiseen Ei koskaan 71,0 % Kerran tai muutamia kertoja 11,8 % Useita kertoja 0,3 % En osaa sanoa tai en käytä tätä kulkutapaa 17,0 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (Vastauksia:389) Kuva 17 Olen ajanut autolla niin sairaana tai huononvointisena, että olen huomannut sen vaikuttaneen ajamiseen Olen joutunut henkilöautolla (kuljettajana tai matkustajana) vaaratilanteeseen tai onnettomuuteen Ei koskaan Kerran tai muutamia kertoja Useita kertoja En osaa sanoa tai en käytä tätä kulkutapaa 0,5 % 6,4 % 42,8 % 50,3 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (Vastauksia:390) Kuva 18 Olen joutunut henkilöautolla (kuljettajana tai matkustajana) vaaratilanteeseen tai onnettomuuteen Olen joutunut polkupyörällä vaaratilanteeseen tai onnettomuuteen Ei koskaan Kerran tai muutamia kertoja Useita kertoja En osaa sanoa tai en käytä tätä kulkutapaa 0,8 % 17,6 % 24,6 % 57,0 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (Vastauksia:386) Kuva 19 Olen joutunut polkupyörällä vaaratilanteeseen tai onnettomuuteen 12

Olen joutunut jalankulkijana vaaratilanteeseen tai onnettomuuteen Ei koskaan 65,0 % Kerran tai muutamia kertoja 28,2 % Useita kertoja En osaa sanoa tai en käytä tätä kulkutapaa 2,6 % 4,1 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (Vastauksia:386) Kuva 20 Olen joutunut jalankulkijana vaaratilanteeseen tai onnettomuuteen Liukastumalla ulkona oli kaatunut noin seitsemän vastaajaa kymmenestä. Olen kaatunut liukastumalla ulkona Ei koskaan 29,1 % Kerran tai muutamia kertoja 63,1 % Useita kertoja En osaa sanoa tai en käytä tätä kulkutapaa 6,2 % 1,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (Vastauksia:385) Kuva 21 Olen kaatunut liukastumalla ulkona 13

Oma terveydentila, neuvot ja opastus Noin neljä vastaajaa kymmenestä (41 %) oli huolissaan siitä, että jokin seikka omassa terveydentilassa saattaa heikentää omaa liikenneturvallisuutta. Oletko huolissasi siitä, että jokin seikka terveydentilassasi saattaa heikentää omaa liikenneturvallisuuttasi? Kyllä olen 41,2 % En ole 42,7 % En osaa sanoa 16,1 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (Vastauksia:386) Kuva 22 Oletko huolissasi siitä, että jokin seikka terveydentilassasi saattaa heikentää omaa liikenneturvallisuuttasi? Lääkkeiden vaikutuksista liikenneturvallisuuteen oli vastaajien arvion mukaan saatu tietoa useammin kuin sairauksien vaikutuksesta. Suurin osa (65 %) oli mielestään saanut lääkäriltä tai apteekista riittävästi tietoja siitä, miten eri lääkkeet vaikuttavat liikkumisen turvallisuuteen. Enemmän neuvoja tai tietoa olisi kaivannut joka kahdeksas vastaaja (13 %). Oletko mielestäsi saanut lääkäriltä tai apteekista riittävästi tietoa siitä, miten eri lääkkeet vaikuttavat liikkumisen (esim. autoilun tai pyöräilyn) turvallisuuteen? Kyllä olen 64,6 % En ole 12,9 % En osaa sanoa tai en ole käyttänyt lääkkeitä, jotka vaikuttaisivat liikkumisen turvallisuuteen 22,5 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (Vastauksia:387) Kuva 23 Oletko mielestäsi saanut lääkäriltä tai apteekista riittävästi tietoa siitä, miten eri lääkkeet vaikuttavat liikkumisen (esim. autoilun tai pyöräilyn) turvallisuuteen? Vastaajilta kysyttiin myös, mistä liikenneturvallisuusasioista heitä kiinnostaisi saada lisää tietoa. Eniten lisätietoja kaivattiin yleisesti ottaen ikääntymisen vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen ja toivottiin vinkkejä oman liikenneturvallisuuden parantamiseen. Näistä molemmista noin 45 14

prosenttia kaipasi lisää tietoa. Kolmannes vastaajista oli kiinnostunut saamaan lisää tietoa lääkkeiden ja sairauksien vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen, liikennesäännöistä, liikennemerkeistä, sekä lähiympäristön vaaranpaikkojen tunnistamisesta. Noin neljännestä vastaajista kiinnosti tieto siitä, milloin ajokortista olisi syytä luopua ja miten liukastumistapaturmia voisi ehkäistä. Vinkit auton hankintaan ja ajokortin uusimiseen kiinnostivat noin joka kuudetta vastaajaa. Vähiten kysytyistä aiheista kiinnosti pyöräilykypärän käyttö, josta vain 5 prosenttia halusi lisätietoja. Kuitenkin niistä, jotka eivät vielä pyöräilykypärää käyttäneet, lisätietoja kypärästä kaipasi 12 prosenttia. Polkupyörällä vaaratilanteeseen joutuneista 10 prosenttia kaipasi lisätietoja kypärän käytöstä. Lisätietojen toive / tarve Ikääntymisen vaikutus liikenneturvallisuuteen 30,6% 24,9% 44,5% Vinkit oman liikenneturvallisuuden parantamiseksi 30,1% 26,7% 43,3% Lääkkeiden ja sairauksien vaikutus liikenneturvallisuuteen 42,3% 24,2% 33,5% Liikennesäännöt 45,7% 21,6% 32,7% Liikennemerkit 49,2% 18,8% 32,0% Miten tunnistaa lähiympäristön vaaranpaikat 42,8% 27,0% 30,2% Milloin ajokortista olisi syytä luopua 44,2% 27,4% 28,4% Liukastumistapaturmien ehkäisy 59,0% 17,0% 24,0% Vinkit auton hankintaan 68,6% 14,4% 17,0% Ajokortin uusiminen 73,8% 9,6% 16,6% Pyöräilykypärän käyttö 80,3% 14,6% 5,1% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % EI, en tarvitse lisätietoja En osaa sanoa KYLLÄ, haluaisin lisätietoja Kuva 24 Lisätietojen toive / tarve Lähteet, joista lisätietoja liikenteeseen liittyen haluttiin saada, olivat yleisimmin Internet-sivustot (55 %) ja televisio-ohjelmat (64 %). Noin neljä kymmenestä kaipasi paperisia oppaita ja esitteitä. Yhtä moni toivoi tietoa löytyvän lehdistä. Autokoulusta tietoa halusi saada vain 4 prosenttia vastaajista. Kursseille oli valmis tulemaan noin joka viides. Yhtä moni kertoi Internet-testien, lääkärin opastuksen ja radio-ohjelmien olevan hyviä tietolähteitä. 15

Miltä tahoilta tai missä muodossa haluaisit saada tietoja liikenneturvallisuuteen liittyvistä asioista? (voit valita useita vaihtoehtoja) Autokoulu Jokin muu Apteekin henkilökunta Kurssit Internet-testit Lääkäri Radio-ohjelmat Paperiset esitteet ja -oppaat Lehdet Internet-sivustot Televisio-ohjelmat 4,4 % 7,0 % 14,8 % 21,3 % 21,6 % 22,9 % 24,2 % 42,3 % 46,8 % 55,3 % 63,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (Vastauksia:385) Kuva 25 Miltä tahoilta tai missä muodossa haluaisit saada tietoja liikenneturvallisuuteen liittyvistä asioista? (voit valita useita vaihtoehtoja) Muita, kuin kysyttyjä tahoja, joilta neuvoja toivottiin oli mm. Poliisi Eläkeläisyhdistys/ muut yhdistykset Ammattiautoilijat Joka kotiin jaettavat oppaat Terveyskeskuksiin nastoituspalvelu kenkiin 16

Yhteenveto Liikenneturvan ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n yhteistyössä tekemässä selvityksessä kerättiin tietoja yli 55-vuotiaiden liikennekokemuksia ja mahdollisuuksista liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tammikuussa 2015 toteutettuun Internet-kyselyyn vastasi yhteensä 392 henkilöä. Vastaajista kaksi kolmasosaa oli naisia. Suurin osa vastaajista oli iältään 65-74 -vuotta. Miehistä yli 95 prosenttia oli ajokortillisia, naisista 72 prosenttia. Suurin osa vastaajista (70 %) kertoi yleensä tuntevansa olonsa turvalliseksi liikkuessaan liikenteessä. Noin joka neljäs vastaaja kuitenkin kertoi, että ei tunne oloaan turvalliseksi liikenteessä. Naisista kolmannes koki turvattomuutta, miehistä noin kuudennes. Turvalaitteiden käyttö oli melko hyvällä tasolla. Yli yhdeksän kymmenestä vastaajasta kertoi pyrkivänsä aina käyttämään heijastinta liikkuessaan ulkona pimeään aikaan. Turvayötä henkilöautossa kertoi käyttävänsä lähes jokainen. Liukuesteitä pyrki käyttämään liukkailla keleillä melkein seitsemän kymmenestä. Pyöräilykypärää kertoi käyttävänsä yleensä pyöräillessään noin joka toinen vastaaja. Myös pelkoja liikenteessä esiintyy. Tavallisimmin niitä herättivät hurjastelijat, rattijuopot ja väsyneet kuljettajat. Vaikka liikenteessä liikkuvia väsyneitä kuljettajia pelättiin melko usein, harva kuljettaja itse pelkää nukahtavansa rattiin. Eniten itse kuljettajana toimiessa pelätään lähellä perässä ajavia ja hirvieläimiä. Poliisia liikenteessä ei vastaajajoukossa pelätä. Tähän kyselyyn vastanneet kertoivat useammin pelkäävänsä kysyttyjä asioita, kuin mitä Liikenneturvan koko väestölle suunnatuissa pelkokyselyissä on taso ollut. (http://www.liikenneturva.fi/sites/default/files/materiaalit/tutkittua/tutkimukset/2012_pelot_vaar at_liikenteessa.pdf) Oma auto ja mahdollisuus autoiluun koetaan erittäin tärkeäksi. Alle puolet kyselyyn vastanneista kokee, että harrastuksiin pääsee ja palveluita pystyy hyödyntämään helposti myös ilman oman auton käyttöä. Autoilevista vastaajista noin puolet arvioi, että ajokortista luopuminen olisi itselle vaikeaa, jopa sellaisessa tilanteessa, että autoilu ei enää olisikaan turvallista terveysongelmien takia. Yhdeksän kymmenestä autoilevasta vastaajasta kertoi että ajokortittomuus tai autottomuus vaikeuttaisi liikkumista ja asiointia joko merkittävästi tai ainakin jonkin verran. Noin neljä vastaajaa kymmenestä oli huolissaan siitä, että jokin seikka omassa terveydentilassa saattaa heikentää omaa liikenneturvallisuutta. Kolmannes autoilevista vastaajista oli saanut lääkäriltä tietoja sairauksien vaikutuksesta autoilun turvallisuuteen. Useammin tietoa oli saatu lääkkeiden vaikutuksesta. Suurin osa (65 %) oli mielestään saanut lääkäriltä tai apteekista riittävästi tietoja siitä, miten eri lääkkeet vaikuttavat liikkumisen turvallisuuteen. Enemmän neuvoja lääkkeiden vaikutuksista olisi kaivannut joka kahdeksas vastaaja. Eniten lisätietoja liikenneturvallisuuteen liittyen kaivattiin yleisesti ottaen ikääntymisen vaikutuksesta sekä vinkkejä oman liikenneturvallisuuden parantamiseen. Noin neljännestä vastaajista kiinnosti tieto siitä, milloin ajokortista olisi syytä luopua. Vinkit auton hankintaan ja ajokortin uusimiseen kiinnostivat noin joka kuudetta vastaajaa. Vähiten kysytyistä aiheista kiinnosti pyöräilykypärän käyttö, josta vain 5 prosenttia halusi lisätietoja. Tahot, joista lisätietoja liikenteeseen liittyen haluttiin saada, olivat yleisimmin Internet-sivustot ja televisio-ohjelmat. Noin neljä kymmenestä kaipasi paperisia oppaita ja esitteitä. Vähiten haluttuna kanavana pidettiin autokoulua, josta tietoa halusi 4 prosenttia vastaajista. 17

LIITE 1 Tulostaulukko Kaikki 392 vastaajaa % N Olen... Nainen 64,3% 241 Mies 35,7% 134 Ikäni... Alle 55 -vuotta 0,0% 0 55-64 -vuotta 9,4% 36 65-74 -vuotta 70,1% 269 Yli 74 -vuotta 20,6% 79 Onko Sinulla ajokorttia? Kyllä on 80,7% 313 Kyllä on, mutta en aja 3,9% 15 Ei ole, koska olen luopunut siitä 3,1% 12 Ei ole 12,4% 48 Pyrin käyttämään heijastinta aina liikkuessani ulkona pimeällä Samaa mieltä 92,3% 360 Eri mieltä 3,1% 12 En osaa sanoa tai en käytä tätä kulkutapaa 4,6% 18 Käytän aina turvavyötä henkilöautossa Samaa mieltä 99,5% 387 Eri mieltä 0,5% 2 En osaa sanoa tai en käytä tätä kulkutapaa 0,0% 0 Kun on liukas talvikeli, pyrin käyttämään liukuesteitä jalankulkijana Samaa mieltä 66,9% 261 Eri mieltä 16,2% 63 En osaa sanoa tai en käytä tätä kulkutapaa 16,9% 66 Käytän yleensä pyöräilykypärää pyöräillessäni Samaa mieltä 51,7% 199 Eri mieltä 13,0% 50 En osaa sanoa tai en käytä tätä kulkutapaa 35,3% 136 Jos pyöräilen pimeällä tai hämärässä, käytän pyöränvaloa Samaa mieltä 57,3% 221 Eri mieltä 1,3% 5 En osaa sanoa tai en käytä tätä kulkutapaa 41,5% 160 Koen yleensä oloni turvalliseksi liikenteessä liikkuessani Samaa mieltä 70,0% 271 Eri mieltä 28,7% 111 En osaa sanoa tai en käytä tätä kulkutapaa 1,3% 5 18

Tarvitsemani palvelut ja harrastukseni ovat helposti tavoitettavissa myös ilman oman auton käyttöä Samaa mieltä 44,4% 170 Eri mieltä 53,0% 203 En osaa sanoa tai en käytä tätä kulkutapaa 2,6% 10 Olen ollut lähellä nukahtaa rattiin Ei koskaan 65,6% 256 Kerran tai muutamia kertoja 18,7% 73 Useita kertoja 0,3% 1 En osaa sanoa tai en käytä tätä kulkutapaa 15,4% 60 Olen ajanut autolla niin sairaana tai huononvointisena, että olen huomannut sen vaikuttaneen ajamiseen Ei koskaan 71,0% 276 Kerran tai muutamia kertoja 11,8% 46 Useita kertoja 0,3% 1 En osaa sanoa tai en käytä tätä kulkutapaa 17,0% 66 Olen joutunut henkilöautolla (kuljettajana tai matkustajana) vaaratilanteeseen tai onnettomuuteen Ei koskaan 50,3% 196 Kerran tai muutamia kertoja 42,8% 167 Useita kertoja 0,5% 2 En osaa sanoa tai en käytä tätä kulkutapaa 6,4% 25 Olen joutunut polkupyörällä vaaratilanteeseen tai onnettomuuteen Ei koskaan 57,0% 220 Kerran tai muutamia kertoja 17,6% 68 Useita kertoja 0,8% 3 En osaa sanoa tai en käytä tätä kulkutapaa 24,6% 95 Olen joutunut jalankulkijana vaaratilanteeseen tai onnettomuuteen Ei koskaan 65,0% 251 Kerran tai muutamia kertoja 28,2% 109 Useita kertoja 2,6% 10 En osaa sanoa tai en käytä tätä kulkutapaa 4,1% 16 Olen kaatunut liukastumalla ulkona Ei koskaan 29,1% 112 Kerran tai muutamia kertoja 63,1% 243 Useita kertoja 6,2% 24 En osaa sanoa tai en käytä tätä kulkutapaa 1,6% 6 Oletko huolissasi siitä, että jokin seikka terveydentilassasi saattaa heikentää omaa liikenneturvallisuuttasi? Kyllä olen 41,2% 159 En ole 42,7% 165 En osaa sanoa 16,1% 62 19