Forssan ammatti-instituutti Kone- ja metallialan perustutkinto Valmistustekniikan osaamisala, koneenasentaja koneistaja, levyseppä-hitsaaja Koulutuksenjärjestäjän tutkintokohtainen opetussuunnitelma perustuu määräykseen 50/011/2014 (Kyha 9/2015)
KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 5 YLEISTÄ... 5 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO, OPH MÄÄRÄYS 50/011/2014... 5 KONE- JA METALLIALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ALUEELLISET ERITYISPIIRTEET... 6 AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OSAAMISPERUSTEISUUS FORSSAN AMMATTI- INSTITUUTISSA... 6 HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA ELI HOPS... 7 JOUSTAVAT JA YKSILÖLLISET OPINTOPOLUT... 8 1 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO JA SEN MUODOSTUMINEN... 10 2.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT, 45 OSP... 17 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt... 17 Ammattitaitovaatimukset... 19 Osaamisen arviointi... 21 Ammattitaidon osoittamistavat... 23 2.1.2 Koneistuksen perustyöt... 24 Ammattitaitovaatimukset... 27 Osaamisen arviointi... 28 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt... 31 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt... 31 Ammattitaitovaatimukset... 34 Osaamisen arviointi... 35 Ammattitaidon osoittamistavat... 38 2.2 VALMISTUSTEKNIIKAN OSAAMISALAN PAKOLLISET TUTKINNON OSAT... 40 2.2.1 Koneistus... 40 Ammattitaitovaatimukset... 42 Osaamisen arviointi... 43 Ammattitaidon osoittamistavat... 46 2.2.2 Levy ja hitsaustyöt... 47 Ammattitaitovaatimukset... 49 Osaamisen arviointi... 51 Ammattitaidon osoittamistavat... 54 2.2.3 Koneenasennus... 55 Ammattitaitovaatimukset... 57 Osaamisen arviointi... 58 Ammattitaidon osoittamistavat... 60
2.5 VALINNAISET TUTKINNON OSAT... 61 2.5.13 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus... 61 Ammattitaitovaatimukset... 63 Osaamisen arviointi... 64 Ammattitaidon osoittamistavat... 67 2.5.14 Asennushitsaus... 69 Ammattitaitovaatimukset... 71 Arviointi... 72 Ammattitaidon osoittamistavat... 75 2.5.15 Hitsaus... 77 Ammattitaitovaatimukset... 79 Osaamisen arviointi... 81 Ammattitaidon osoittamistavat... 83 2.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt... 84 Ammattitaitovaatimukset... 86 Osaamisen arviointi... 87 Ammattitaidon osoittamistavat... 91 2.5.25 CAD/ CAM 2D- työstöratojen valmistus... 92 CAD/ CAM 2D työstöradat piirtäminen ja suunnittelu CAD- ohjelmalla... 92 Ammattitaitovaatimukset... 94 Osaamisen arviointi... 95 Ammattitaidon osoittamistavat... 97 CAD/ CAM 2D- työstöratojen piirtäminen ja ohjelmointi CAD/CAM-ohjelmalla... 97 Ammattitaitovaatimukset... 100 Osaamisen arviointi... 101 Ammattitaidon osoittamistavat... 103 2.5.27 CNC-sorvaus... 104 CNC-sorvaus suunnittelu ja ohjelmointi... 104 Ammattitaitovaatimukset... 106 Osaamisen arviointi... 107 Ammattitaidon osoittamistavat... 109 CNC-sorvaus koneen käyttö ja huolto... 109 Ammattitaitovaatimukset... 112 Osaamisen arviointi... 113 Ammattitaidon osoittamistavat... 115 2.5.28 CNC-jyrsintä... 116 CNC-jyrsintä suunnittelu ja ohjelmointi... 116 Ammattitaitovaatimukset... 118 Osaamisen arviointi... 119
Ammattitaidon osoittamistavat... 121 CNC-jyrsintä käyttö ja huolto... 121 Ammattitaitovaatimukset... 124 Osaamisen arviointi... 124 Ammattitaidon osoittamistavat... 127
JOHDANTO Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 630/1998 (muutos 787/2014) mukaan Opetushallitus määrää perustutkinnon perusteissa tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostumisen, tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin. Lain mukaan ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella. Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuna ammatillisena peruskoulutuksena tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa 631/1998 (muutos 788/2014) tarkoitettuna näyttötutkintona. OPETUSSUUNNITELMA Yleistä Tässä koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa määrätään ammatillisten tutkinnon osien ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien järjestämisestä, Forssan ammatti-instituutissa, yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa. Lisäksi määrätään opintojen etenemisestä tutkinnonosittain sekä kuvataan millaisissa oppimisympäristöissä ammattitaito hankitaan. Tutkintokohtainen osa sisältää myös tutkinnon osittain ammattiosaamisen tai osaamisen arviointisuunnitelman. Tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa määrätään myös Forssan ammatti-instituutin tarjoamat tutkinnon osat muista tutkinnoista sekä muut opiskelijan mahdollisuudet toteuttaa opinnoissaan joustavuutta ja yksilöllisiä opinpolkuja. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa perustuu valtakunnallisiin ammatillisen perustutkinnon perusteisiin sekä Forssan ammatti-instituutin opetussuunnitelman yhteiseen osaan. Kone- ja metallialan perustutkinto, OPH määräys 50/011/2014 Tätä opetussuunnitelmaa käytetään rinnan edellä mainitun tutkinnon perusteiden kanssa. Suunnitelma täydentää tutkinnon perusteita ja siinä kuvataan miten opetus käytännössä toteutetaan ja mitä ammatillisten perustutkintojen osaamisperusteisuus toteutetaan Forssan ammatti-instituutissa. Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L 787/2014) ja asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta (A 788/2014) astuvat voimaan 1.8.2015. Tätä tutkintokohtaista osaa noudatetaan myös ennen 1.8.2015 opintonsa alkaneiden kohdalla siten, että aiemmin hankittu osaaminen tunnustetaan ja aiemmat opintolaajuudet (opintoviikko) muutetaan uuteen osaamispistejärjestelmään. Kaikki 1.8.2015 jälkeen valmistuvat saavat uusien tutkinnon perusteiden ja opintojen mitoitusjärjestelmän mukaisen päättötodistuksen.
Forssan ammatti-instituutin opetussuunnitelman yhteinen osa ja sitä täydentävät ohjeet ja tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat löytyvät osoitteesta: http://www.fai.fi/portal/ Kone- ja metallialan toimintaympäristö ja alueelliset erityispiirteet Tutkinnon suorittaneet toimivat kone- ja metallialalla kaupan, teollisuuden, liikenteen tai julkisen sektorin palveluksessa. Forssan seudun metallialan yritykset toimivat omalla osaamisalallaan esimerkillisesti ja kehittävät toimintaansa hyödyntäen yhteistyön mahdollisuuksia Forssan ammatti-instituutin kanssa. Seudulla on hyvät kasvu- ja kehitysmahdollisuudet metallialan yrityksille. Teknologiateollisuuden globaalit toimijat ovat Forssan seudun yritysten tärkeitä asiakkaita ja kaupunkimme hyvä sijainti mahdollistaa hyvät kulkuyhteydet suurempiin kaupunkeihin, satamiin ja telakoille. Teemme yhteistyötä metallialan yritysten kanssa tarjoamalla heille osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Ammatillisten perustutkintojen osaamisperusteisuus Forssan ammatti-instituutissa Forssan ammatti-instituutissa ammatillisten perustutkintojen suorittamisen lähtökohtana on oppiaine, aika- ja paikkasidonnaisuuden sijaan työelämälähtöisyys ja ammatin osaamisperusteisuus. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että opinnot suunnitellaan yhteistyössä työelämän kanssa. Tällöin työelämässä tiedetään, mitä opiskelija konkreettisesti osaa suoritettuaan ammatillisen perustutkinnon Forssan ammatti-instituutissa. Opinnot koostuvat työelämän aidoista tehtäväkokonaisuuksista ja niissä yhdistyvät käden taidot, yleiset työelämätaidot ja opiskelijakeskeisyys. Oppimisympäristöinä toimivat oppilaitos ja sen ajanmukaiset työsalit sekä työelämä, sen mukaan missä osaaminen paremmin voidaan saavuttaa. Opiskelijat ovat oppimistavoiltaan ja valmiuksiltaan erilaisia, joten henkilökohtaisten opintopolkujen rakentaminen luo perustan osaamisen joustavalle kehittymiselle, yksilöllisyyttä kunnioittaen. Opiskelijan osaamista arvioidaan monipuolisesti, itsearvioinnin, oppimistulosten arvioinnin ja ammattiosaamisen näyttöjen perusteella, korostaen sosio-konstruktivistista oppimiskäsitystä. Opiskelijan tulee osallistua aktiivisesti itseään koskevien valintojen tekemiseen. Ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osat tuottavat ammatissa vaadittavan osaamisen. Jokainen opiskelija voi saavuttaa vaadittavan osaamisen eri nopeudella. Tutkinnonosan vastuuopettaja esittää opiskelijoille tavoitteena olevan osaamisen ja siihen kiinteästi liittyvän arvioinnin. Oppimisen arviointi toimii oppimisprosessin tukena ja osaamisen arviointi oppimistulosten arviointina. Ammattiosaamisen näyttö on keskeisin osaamisen arvioinnin lähde ja se suoritetaan pääsääntöisesti työelämässä. Opetuksessa ja ohjauksessa oppijan osaaminen ja sen kehittymisen tuki ovat keskeisessä roolissa. Lähtökohtana opintojen suunnittelussa on opiskelijalla jo olevan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, jonka päälle hankitaan tutkinnossa tarvittava muu osaaminen.
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma eli HOPS Ammatillisen perustutkinnon laajuus on pääsääntöisesti 180 osaamispistettä ja tutkinnon suorittaminen kestää yleensä korkeintaan kolme vuotta. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma lähtee opiskelijan tarpeista ja toiveista sekä siinä huomioidaan opiskelijan aiemmin hankittu osaaminen ja oppimisen edellytykset. Opiskelun alussa jokaiselle opiskelijalle laaditaan HOPS. HOPS keskustelussa kartoitetaan kaikki aiemmin hankittu osaaminen yhdessä opinto-ohjaajan ja/tai ryhmänohjaajan kanssa. Vastuuopettaja tunnistaa osaamisen ja koulutusalajohtaja tunnustaa ne tutkinnon osaksi. Opiskelu etenee silloin yksilöllisen ohjelman mukaisesti. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksessa sekä arvosanojen muuntamisessa käytetään Opetushallituksen määräyksen 93/011/2014 mukaisia periaatteita. Periaatteena opintojen tunnustamisessa on, että opinnoilla ja työkokemuksella hankittu osaaminen vastaa ammatillisen perustutkinnon osaamistavoitteita. Lähtökohtaisesti kerran hankittua ja arvioitua osaamista ei tarvitse uudelleen osoittaa. Mikäli aiemmin hankittu osaaminen ei sisällä arvosanaa, voidaan se tarvittaessa osoittaa erikseen sovittavalla näytöllä, kokeella tai arviointikeskustelulla tai luotettavalla seurantaraportilla. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ei perustu oppituntien lukumäärään, vaan aidosti opiskelijan osaamiseen, eikä hankitulla osaamisella ole suoritusaikarajaa. Osaamisen tunnustamisella opiskelija voi saada suoritetuksi tutkinnon osia kokonaan tai osittain. Osaamisen laajuus on määritelty osaamispisteinä. Osaamisen tunnustamista haetaan erikseen lomakkeella. Lomakkeita on saatavissa intranetistä, opinto-ohjaajilta sekä opintotoimistosta. Hakemus on tehtävä ennen kyseisen opintojakson tai tutkinnonosan alkamista. Luokanvalvoja ja opinto-ohjaaja opastavat lomakkeiden täyttämisessä. Hyväksymiset kirjataan HOPSiin ja opintosuoritusotteeseen. Tunnustettavaa osaamista ( A 801/2014) tuottavat esimerkiksi : 1. Lukio- ja korkea-asteen opinnot 2. Ulkomailla hankittu osaaminen 3. Muussa ammatillisessa koulutuksessa hankittu osaaminen 4. Työkokemus 5. Jatko-opiskeluvalmiuksia tuottava osaaminen 6. Paikallisia ammattitaitovaatimuksia tuottava osaaminen 7. Yksilöllistä työllistymistä edistävä osaaminen 8. Työelämävalmiuksia kehittävä osaaminen Vapaasti valittavien tutkinnonosien kohdalla ohjattuun harrastustoimintaan osallistumista ei voida tunnustaa suoraan, ellei osaaminen vastaa edellä mainittujen kohtien 5-8 mukaista osaamista. Ammatillisiin perustutkintoihin aiemmin kuulunut opinnäyte ei kuulu enää erillisenä osana perustutkinnon muodostumiseen. Mikäli ennen 1.8.2015 opintonsa alkanut opiskelija on jo tehnyt opinnäytteen, sisältyy se ammatillisiin tutkinnonosiin kuten ennenkin, mutta sitä ei kirjata tutkintotodistukseen. Erityisopiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelun järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS, jonka mukaan hän etenee opinnoissaan. HOJKSia päivitetään aina suoritettujen tukitoimenpiteiden jälkeen Winha - järjestelmään. HOPS päivitetään vähintään kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Mikäli muutoksia tulee useammin, opiskelija huolehtii itse tietojensa päivittämisen ryhmänohjaajan/ opintosihteerin kanssa Winhaan.
Joustavat ja yksilölliset opintopolut Forssan ammatti-instituutissa opiskelija voi valita opintoja monipuolisesta tarjonnasta ja rakentaa omaa opintopolkuaan. Opiskelu tapahtuu työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Opetuksessa hyödynnetään erilaisia oppimisympäristöjä ja opetustapoja ammattiosaamisen saavuttamiseksi. Joustavuutta voi toteuttaa esimerkiksi seuraavasti: o Kaksoistutkinnon voi suorittaa kolmessa vuodessa yhteistyössä Forssan yhteislyseon kanssa o Osaamista voi laajentaa valitsemalla opintoja Fain tai Faktian muista osaamisaloista. (tarkistetaan osaamisalan tutkinnon vaatimukset sillä pakollisten tutkinnon osien määrä vaihtelee) o Osan opinnoista voi suorittaa oppisopimuksella, 2+1 mallin mukaisesti. o Opinnot voivat sisältää työssäoppimista enemmän kuin 38 osaamispistettä, laajennetun työssäoppimisen mallin mukaisesti. Mallissa hyödynnetään alakohtaisia työelämän verkostoja. o Osa opinnoista voidaan suorittaa kansainvälisesti. o Opiskelu ja työ voivat vuorotella. o Opiskeluaikaa voi lyhentää suorittamalla opintoja itsenäisesti loma-aikoina sovittujen tavoitteiden mukaisesti. o Opintoja voi suorittaa etäopintoina erilaisia viestintätekniikoita hyödyntäen. Opiskelijan yksilöllinen opintopolku voi vaihdella ajallisesti, koska ammattiin valmistumista ei tarkastella opintoviikkojen pituuksina, vaan tutkinnon perusteissa määritellyn ammattitaidon osaamisen saavuttamisena. Forssan ammatti-instituutin opiskelijat voivat suorittaa osan tutkintoon kuuluvista opinnoistaan ulkomailla. Jakson aikana voi kerryttää oman ammattialan osaamisen lisäksi kielitaitoa sekä vieraiden kulttuurien tuntemusta. Jakson aikana kehittyvät monet muut elämän varrella tärkeät taidot, kuten itseluottamus, oma-aloitteisuus ja selviytymistaidot. Nämä taidot ovat tärkeitä työelämävalmiuksia. Ulkomailla tapahtuvan työssäoppimisjakson toteuttamisesta vastaa vastuuopettaja ja opiskelija itse. Apua käytännön järjestelyihin saa oppilaitoksemme kansainvälisyysvastaavalta, opolta ja kohdemaassa olevalta yhteistyöoppilaitokselta tai yritykseltä. Opiskelijan oma-aloitteisuus on valmisteluissa välttämätöntä. Työssäoppimisjakson pituus vaihtelee yleensä 6 viikosta 10 viikkoon. Forssan ammattiinstituutti osallistuu matkan kustannuksiin vuosittain budjettiin varatun rahamäärän puitteissa. Ulkomaan jaksot voidaan rahoittaa myös Euroopan Unionin elinikäisen oppimisen ohjelman hankkeiden avulla (Leonardo da Vinci, Erasmus, Comenius). Forssan ammatti-instituutissa opiskelija voi rakentaa myös oman yksilöllisen opintopolun seuraavista vaihtoehdoista: 1. Tulevan huippuosaajan polku 2. Jatko-opintojen polku 3. Yrittäjyyden polku 4. Tapahtumatuottamisen polku 5. Kansainvälisyyden polku 6. Kestävän kehityksen polku 7. Urheilijan polku 8. Tietylle työuralle suuntautuvan polku 9. Työpainotteinen polku
Oma polku opinnot voivat sisältyä soveltuvin osin kaikkiin perustutkinnon eri tutkinnonosiin. Opinto-ohjaaja ja ryhmäohjaaja auttavat yksilöllisten polkujen rakentamisessa.
1 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO JA SEN MUODOSTUMINEN Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Kone- ja metallialan perustutkinto sisältää on kolme osaamisalaa, valmistustekniikan osaamisalan (koneistaja, levyseppähitsaaja, koneenasentaja, työvälinevalmistaja tai hienomekaanikko), automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan (automaatioasentaja tai kunnossapitoasentaja) ja valimotekniikan osaamisalan (valaja tai valumallinvalmistaja). Muodostumistaulukossa numerointi viittaa luvuissa 2, 3, 4 ja 5 käytettyyn tutkinnon osien numerointiin. Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, 180 osp Kone- ja metallialan perustutkinto Tutkinnon muodostuminennäyttötutkinnossa 2 Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp 2 Ammatilliset tutkinnon osat 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 45 osp 2.1 Pakolliset tutkinnon osat 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt 15 osp 2.1.2 Koneistuksen perustyöt 15 osp 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 15 osp 2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat, 30 osp Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Koneistaja 2.2.1 Koneistus 30 osp Levyseppähitsaaja 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt 30 osp Koneenasentaja 2.2.3 Koneenasennus 30 osp Työvälinevalmistaja 2.2.4 Työvälinevalmistus 30 osp Hienomekaanikko 2.2.5 Hienomekaaninen valmistus 30 osp 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt 2.1.2 Koneistuksen perustyöt 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Koneistaja 2.2.1 Koneistus Levyseppähitsaaja 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt Koneenasentaja 2.2.3 Koneenasennus Työvälinevalmistaja 2.2.4 Työvälinevalmistus Hienomekaanikko 2.2.5 Hienomekaaninen valmistus
2.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan pakolliset tutkinnon osat, 60 osp Osaamisalan pakollinen tutkinnon osa 2.3.1 Sähkömekaaniset asennukset 30 osp Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Automaatioasentaja 2.3.2 Automaatioasennus 30 osp Kunnossapitoasentaja Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista 2.3.3 Kunnossapito 30 osp tai 2.3.4 CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito 30 osp 2.4 Valimotekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat, 60 osp Osaamisalan pakollinen tutkinnon osa 2.4.1 Valimotekniikan perustyöt 15 osp Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Valaja Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista 2.4.2 Kertamuottivalukappaleen valmistus 45 osp tai 2.4.3 Kestomuottivalukappaleen valmistus 45 osp Valumallinvalmistaja 2.4.4 Valumallinvalmistus 45 osp Kun tutkinto suoritetaan tutkintonimikkeellä valumallinvalmistaja, kaikille pakolliset tutkinnon osat voidaan korvata puualan perustutkinnon pakollisilla tutkinnon osilla (yhteensä 45 osp). 2.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Osaamisalan pakollinen tutkinnon osa 2.3.1 Sähkömekaaniset asennukset Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Automaatioasentaja 2.3.2 Automaatioasennus Kunnossapitoasentaja Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista 2.3.3 Kunnossapito tai 2.3.4 CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito 2.4 Valimotekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Osaamisalan pakollinen tutkinnon osa 2.4.1 Valimotekniikan perustyöt Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Valaja Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista 2.4.2 Kertamuottivalukappaleen valmistus tai 2.4.3 Kestomuottivalukappaleen valmistus Valumallinvalmistaja 2.4.4 Valumallinvalmistus Kun tutkinto suoritetaan tutkintonimikkeellä valumallinvalmistaja, kaikille pakolliset tutkinnon osat voidaan korvata puualan perustutkinnon pakollisilla tutkinnon osilla (kaksi tutkinnon osaa).
2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Opiskelijan on valittava tutkinnon osista 2.5.1 2.5.52: - Valmistustekniikan osaamisalalla 60 osaamispistettä - Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalalla 30 osaamispistettä - Valimotekniikan osaamisalalla 30 osaamispistettä. Opiskelija voi valita valinnaisten tutkinnon osien sijaan valitsemattomia pakollisia tutkinnon osia: - Valmistustekniikan osaamisalalla tutkinnon osia 2.2.1 2.4.4 - Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalalla tutkinnon osia 2.2.1 2.4.1 - Valimotekniikan osaamisalalla tutkinnon osia 2.2.1 2.3.4 Tutkinnon osat 2.5.45-2.5.47 ovat keskenään vaihtoehtoisia. Tutkinnon osat 2.5.45 ja 2.5.46 vastaavat 30 osaamispistettä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tutkinnon osa 2.5.47 vastaa 15 tai 30 osaamispistettä sen mukaan, mitä on määritelty luvun 2 kohdassa 2.5.47. 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Tutkinnon suorittajan on valittava tutkinnon osista 2.5.1 2.5.46: - Valmistustekniikan osaamisalalla 4 tutkinnon osaa - Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalalla 2 tutkinnon osaa - Valimotekniikan osaamisalalla 2 tutkinnon osaa. Tutkinnon suorittaja voi valita valinnaisten tutkinnon osien sijaan valitsemattomista pakollisia tutkinnon osia: - Valmistustekniikan osaamisalalla tutkinnon osia 2.2.1 2.4.4 - Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalalla tutkinnon osia 2.2.1 2.4.1 - Valimotekniikan osaamisalalla tutkinnon osia 2.2.1 2.3.4 Tutkinnon osat 2.2.1 2.3.4 ja osat 2.5.5, 2.5.10, 2.5.45 ja 2.5.46 vastaavat kahta valinnaista tutkinnon osaa. Tutkinnon osat 2.4.2 2.4.4 vastaavat kolmea valinnaista tutkinnon osaa. Tutkinnon osa 2.5.44 vastaa yhtä tai kahta tutkinnon osaa tekstiosan luvun 2 kohdan 2.5.44 mukaisesti. Tutkinnon osat 2.5.45 ja 2.5.46 ovat keskenään vaihtoehtoisia.
2.5.1 Automaatioverkkoasennukset 15 osp 2.5.2 Koneautomaation asennus 15 osp 2.5.3 Elektroniikan kokoonpanotyöt 15 osp 2.5.4 Hydrauliikka-asennukset 15 osp 2.5.5 Koneiden ja laitteiden korjaus 30 osp 2.5.6 Logiikkaohjauksien asennukset 15 osp 2.5.7 Mikromekaaninen valmistus 15 osp 2.5.8 Ohjausjärjestelmien asennus 15 osp 2.5.9 Pneumatiikka-asennukset 15 osp 2.5.10 Sähköasennus 30 osp 2.5.11 Putkilinjojen valmistus 15 osp 2.5.12 Hienomekaaninen CNC-koneistus 15 osp 2.5.13 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus 15 osp 2.5.14 Asennushitsaus 15 osp 2.5.15 Hitsaus 15 osp 2.5.16 IW-hitsaus 15 osp 2.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 15 osp 2.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt 15 osp 2.5.19 Levytyökeskuksen käyttö 15 osp 2.5.20 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus 15 osp 2.5.21 NC-tarkkuussärmäys 15 osp 2.5.22 Ohutlevytyöt 15 osp 2.5.23 Rakennusten teräsosien valmistus 15 osp 2.5.24 Rakennusten teräsrakenteiden asennus 15 osp 2.5.25 CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus 15 osp 2.5.26 CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus 15 osp 2.5.27 CNC-sorvaus 15 osp 2.5.28 CNC-jyrsintä 15 osp 2.5.29 Hionta 15 osp 2.5.30 FMS-järjestemien käyttö 15 osp 2.5.31 Manuaalikoneistus 15 osp 2.5.32 Konepajamittaus 15 osp 2.5.33 Moniakselinen valmistus 15 osp 2.5.34 Tarkkuuskoneistus 15 osp 2.5.35 Työstö kipinätyöstökoneella 15 osp 2.5.36 Työvälineiden valmistus ja kunnossapito 15 osp 2.5.37 CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus 15 osp 2.5.38 Kertamuottivalun perustyöt 15 osp (ei voi valita, jos on valittu tutkinnon osa 2.4.2) 2.5.39 Kestomuottivalun perustyöt 15 osp (ei voi valita, jos on valittu tutkinnon osa 2.4.3) 2.5.40 Muovimallin valmistus 15 osp 2.5.41 Valimoautomaation ohjaus 15 osp 2.5.1 Automaatioverkkoasennukset 2.5.2 Koneautomaation asennus 2.5.3 Elektroniikan kokoonpanotyöt 2.5.4 Hydrauliikka-asennukset 2.5.5 Koneiden ja laitteiden korjaus 1) 2.5.6 Logiikkaohjauksien asennukset 2.5.7 Mikromekaaninen valmistus 2.5.8 Ohjausjärjestelmien asennus 2.5.9 Pneumatiikka-asennukset 2.5.10 Sähköasennus 1) 2.5.11 Putkilinjojen valmistus 2.5.12 Hienomekaaninen CNC-koneistus 2.5.13 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus 2.5.14 Asennushitsaus 2.5.15 Hitsaus 2.5.16 IW-hitsaus 2.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 2.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt 2.5.19 Levytyökeskuksen käyttö 2.5.20 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus 2.5.21 NC-tarkkuussärmäys 2.5.22 Ohutlevytyöt 2.5.23 Rakennusten teräsosien valmistus 2.5.24 Rakennusten teräsrakenteiden asennus 2.5.25 CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus 2.5.26 CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus 2.5.27 CNC-sorvaus 2.5.28 CNC-jyrsintä 2.5.29 Hionta 2.5.30 FMS-järjestelmien käyttö 2.5.31 Manuaalikoneistus 2.5.32 Konepajamittaus 2.5.33 Moniakselinen valmistus 2.5.34 Tarkkuuskoneistus 2.5.35 Työstö kipinätyöstökoneella 2.5.36Työvälineiden valmistus ja kunnossapito 2.5.37 CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus 2.5.38 Kertamuottivalun perustyöt (ei, jos on valittu tutkinnon osa 4.4.2) 2.5.39 Kestomuottivalun perustyöt (ei, jos on valittu tutkinnon osa 4.4.3) 2.5.40 Muovimallin valmistus 2.5.41 Valimoautomaation ohjaus 2.5.42 Valumallinvalmistuksen perustyöt (ei voi valita, jos on valittu tutkinnon osa 2.4.4
2.5.42 Valumallinvalmistuksen perustyöt 15 osp (ei voi valita, jos on valittu tutkinnon osa 2.4.4) 2.5.43 Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp 2.5.44 Tutkinnon osat ammatillisesta perustutkinnosta (Luku 2, kohta 2.5.44) 2.5.45 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta (Luku 2, kohta 2.5.45) 2.5.46 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta (Luku 2, kohta 2.5.46) 2.5.47 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista 2.5.48 Yrityksessä toimiminen, 15 osp 2.5.49 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp 2.5.50 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp 2.5.51 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, 5 15 osp 2.5.52 Tutkinnon osat vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5 15 osp 2.5.43 Yritystoiminnan suunnittelu 2.5.44 Tutkinnon osat ammatillisesta perustutkinnosta (Luku 2, kohta 2.5.44) 2.5.45 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta (Luku 2, kohta 2.5.45) 2.5.46 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta 2.5.46) (Luku 2, kohta
3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp Pakolliset Valinnaiset 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp 8 osp 3 osp 3.1.1. Äidinkieli 3.1.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi 3.1.3. Vieraat kielet 5 1 2 0 3 0 3 0 3 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp 6 osp 3 osp 3.2.1. Matematiikka 3.2.2. Fysiikka ja kemia 3.2.3. Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 3 2 1 0 3 0 3 0 3 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp 3.3.1. Yhteiskuntataidot 3.3.2. Työelämätaidot 3.3.3. Yrittäjyys ja yritystoiminta 3.3.4. Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp 3.4.1. Kulttuurien tuntemus 3.4.2. Taide ja kulttuuri 3.4.3. Etiikka 3.4.4. Psykologia 3.4.5. Ympäristöosaaminen 3.4.6. Osa-alueita kohdista 3.1.1 3.3.4 5 osp 3 osp 1 1 1 2 0 3 0 3 0 3 0 3 7 osp 0 3 0 3 0 3 0 3 0 3 0 3 19 osp 16 osp Tutkinnon perusteissa määrättyjen osa-alueiden (3.1.1 3.4.6) valinnaisten osaamistavoitteiden lisäksi tai niiden sijaan koulutuksen järjestäjä voi päättää erilaajuisia muita valinnaisia osaamistavoitteita. Koulutuksen järjestäjän itse päättämille valinnaisille osaamistavoitteille määritellään osaamisen arviointi ja laajuus osaamispisteinä. Tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet voivat olla myös opiskelijan aikaisemmin hankkimaa osaamista, joka tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden osaamistavoitteita.
4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp 4.1 Ammatillisia tutkinnon osia 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 4.3 Yhteisiä tutkinnon osia tai lukioopintoja 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia 5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat
2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 45 osp 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt (15 osp) Tutkintonimikekohtainen valinnainen tutkinnonosa Tutkinnon osat: -Asennuksen ja automaation perustyöt 15 osp Opintojen ajoittuminen: 1. lukuvuotena 1. Asennuksen ja automaation perustyöt, laajuus 15 osp Ammattitaitovaatimukset Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa: - noudattaa työaikoja - huolehtia työvaatteista - käyttää suojavälineitä säännöllisesti - lajitella jätteet - sopia työaikojen poikkeamista - järjestää työpaikkansa - kokoonpanopiirustusten ja kytkentäkaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja sekä pienimuotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytkentöjä. - LIITE: Ammattitaitovaatimukset Arvioinnin kohteet Tutkinnon osan arvioinnin keskeinen sisältö: - työturvallisuusohjeiden noudattaminen - työelämän pelisääntöjen noudattaminen - puhtaanapito ja kestävä kehitys - vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot - ammatillinen osaaminen opetettujen asioiden suhteen - arvioinnissa käytetään valtakunnallisen opetussuunnitelman arviointikohteita ja asteikkoa - opiskelijan tulee tietää mistä ja miten häntä arvioidaan - LIITE: Osaamisen arviointi Arviointi Oppimisen arviointi: Perustuu ammattitaitovaatimusten mukaiseen opiskelijan jatkuvaan tukemiseen ja kehittymisen seurantaan opiskelun aikana. Osaamisen kehittymisestä annetaan jatkuvaa palautetta. Opiskelija arvioi myös itse oman osaamisensa kehittymistä. Seurannan välineenä voi olla esim. oppimistavoitteiden janamalli ja suoritetut tutkinnon osan osa-alueet. Osaamisen arviointi: Osaamisen arvioinnissa arvioidaan, miten opiskelija hallitsee tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Saavutettu osaaminen on arvioitavissa arviointiasteikon mukaan,
käytännön työtilanteissa, kirjallisten kokeiden sijaan. Osaamisen osoittamisen uusiminen ja arvosanan korottaminen on määritelty. Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää mahdollisuus osaamisen osoittamisen uusimiseen, jos arvosana on hylätty tai varata mahdollisuus muutoin osoittaa sellainen osaaminen, joka mahdollistaa opiskelun etenemisen. Ammattitaidon osoittamistavat Oppimisympäristöt ja - menetelmät - Ammattiosaamisen näyttö - Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen, jolla voidaan saada suoritetuksi tutkinnon osia kokonaan tai osittain. Käytännön työelämälähtöisten työtehtävien harjoittelu tapahtuu oppilaitoksen työsalissa. Teoreettinen opetus tukee käytännön työtehtäviä. Tutkinnonosaan liittyy työssäoppimista henkilökohtaisesti sovittujen osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Osaamistavoitteet kirjataan työssäoppimisen sopimukseen. Lisäksi tähän kirjataan mahdolliset tutustumiskäynnit yrityksiin, tärkeimmät oppimistehtävät, vierailevat luennoitsijat, testit, työturvallisuuteen liittyvät tehtävät, verkkokurssit ja sosiaalisen median hyödyntäminen Kestävä kehitys Yhteisten tutkinnonosien integrointi Yrittäjyys Oppimateriaali Ohjaukselliset toimenpiteet Tutustutaan osaston jätteiden lajitteluun, kierrätykseen, ongelmajätteiden käsittelyyn ja jätelaitoksen toimintaan. Noudatetaan annettuja jätteiden lajitteluohjeita. Tutustutaan oppilaitoksen kestävän kehityksen ohjelmaan ja omaan toimintaan osana luonnon ja työympäristön hyvinvointia. Työturvallisuusasiat omasta ja työyhteisön näkökulmasta. Energian säästäminen ja hävikin torjunta ammattityössä. Matematiikka ja luonnontieteet soveltuvin osin, valtakunnallisen opetussuunnitelman arviointikriteereiden mukaisesti. Ks. LIITE: Osaamisen arviointi. - sähköoppi, ohmin laki, AC, DC - sähköiset perussuureet ja yksiköt - paine käsite, ilma ja öljy tehonsiirrossa Tutustutaan oman ammattialan yritysten liikeideoihin. (mitä, kenelle, miten). Tutustutaan alan työtehtävissä vaadittavaan osaamiseen ja sisäisen yrittäjyyden käsitteeseen. Opiskelukirjat, verkkomateriaali ja käytännön tehtäviin tarvittava materiaali, Konetekniikan perusteet kirja. Lähtötasotestit toteutetaan ensimmäisten kouluviikkojen aikana äidinkielestä ja matematiikasta. Opiskelijan aiemmat opiskelu- ja työsuoritukset, oppimistulokset, mahdolliset tukitoimet ja valitut opintopolut toimivat yhdessä lähtötasotestien tulosten kanssa HOPS/HOJKS keskustelun pohjana. Opiskelijoita ohjataan aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisen anomisessa sekä selvitetään opiskelijahuollon antamien palvelujen mahdollisuudet. Laaditaan HOPS ja mahdollinen HOJKS. HOJKS:in tavoitteista ja merkityksestä keskustellaan huoltajan kanssa. Opastetaan opiskelijaa intranetin ja Winha ohjelmistojen käytössä. Käsitellään työelämän pelisääntöjä ja
niiden noudattamisen merkitystä opinnoissa. Opintojen etenemisjärjestys Asennuksen ja automaation perustyöt suoritetaan ensimmäisenä lukuvuotena. Opinnoissa edetään moduli järjestyksessä. Ks. LIITE: Ammattitaitovaatimukset Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa kokoonpanopiirustusten ja kytkentäkaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja sekä pienimuotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytkentöjä. Tutkinnon osan suorittaja osaa Moduli Osp Ajoitus Oppiminen Osaaminen Piirustus 1 1-18 lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä 1 19-36 lukea työohjeita sekä käyttöhuolto- kokoonpano-ohjeita lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaavioita Mekaniikka 1 37-54 käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta Pneumatiikka 1 109-126 1 55-72 tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa 1 73-90 selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti 1 91-108 tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihnaasennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä 1 127-144 paineilman tuottamisen perusasiat, kuten suodattamisen, kuivaamisen ja paineen säädön pneumatiikan ja hydrauliikan peruskomponentit, niiden toiminnan, ohjaustavat ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien koneenpiirustuksien lukutaito, koneelimien tuntemus, piirtäminen ohjeiden ja kytkentäkaavioiden hallina käsityövälineiden käyttö ja kunnossapito mittavälineiden käyttö ja soveltaminen kierreharjoitus, porakoko taulukon laadinta M3-M24 kone-elimien asennus pneumatiikan tuntemus pneumatiikka ja hydrauliikka järjestelmien harjoitustyöt.
1 145-162 Turvallisuus 1 163-180 Sähkö 1 181-198 1 199-216 1 217-234 1 235-252 1 253-270 toimintaperiaatteet valita komponentit ja rakentaa yksinkertaisen jotain toimintoa mallintavan pneumaattisen järjestelmän laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa. tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon tiedollisesti ja taidollisesti perusasiat sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 määrittämästä sähkötyöturvallisuuskoulutuksest a yleistä sähköturvallisuutta koskevien määräysten koneita ja laitteita ja niiden sähköasennuksia koskevat perusasiat sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat tasa- ja vaihtovirrasta perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella pneumatiikka kaavion luominen ja kytkentä. oikeaoppinen toiminta erilaisissa työtilanteissa Ohmin lain tuntemus, tasa- ja vaihtovirta käsitteiden tuntemus sähkökomponenttien tuntemus yleismittarin käyttö johdinten tunnistaminen sähkökaavioiden lukuitaito
Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde 1. Työprosessien hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija/ tutkinnon suorittaja tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta työskentelee alkuun pääsyssä itsenäisesti suunnitelman suorittaa mekaaniset asennukset vähäisellä ohjauksella. suorittaa asennuksen perustehtäviä piirustusten ja ohjeiden mukaan. mukaan asentaa laitekokonaisuuden osista ja komponenteista. Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, -välineide n ja materiaalin hallinta Mekaaniset asennukset Sähköasennukset Työvälineiden käyttö Materiaalin hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija/ tutkinnon suorittaja tekee kierreliitoksia suorittaa asennusmittauksia asentaa kaavion mukaan harjoitusalustalle pneumatiikan kytkentöjä kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein käyttää mittauksiin yleismittaria käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaises ti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden, kaapeleiden ja johtimien materiaalin. asentaa pyörivän liikkeen koneenosia asentaa tehonsiirrossa käytettäviä komponentteja asentaa johdot ja kaapelit piirustusten mukaan käyttää hyväksyttyjä kaapeleiden ja johtimien asennustapoja tekee tarkoituksenmukais et työvälinevalinnat tietää materiaalien valintaperusteet käsittelee materiaaleja oikein. asentaa hydrauliikan ja pneumatiikan komponentteja koneisiin tai laitteisiin sekä niihin liittyviä putkia ja letkuja tulkitsee sähkökaavioita saa aikaan itsenäisesti oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukse t huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään ratkaisee materiaalivalintoj a ennakoi materiaalitarpee
n. Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadun hallintataidot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija/ tutkinnon suorittaja osaa lukea osaa tulkita osa- ja yksinkertaisia osa- ja kokoonpanopiirustu kokoonpanopiirustuk sten eri projektioita sia ja hahmottaa piirustusten mukaisen osan ja kokonaisuuden osaa lukea yksinkertaisia toimintakaavioita ja tietää tavallisimmat komponenttimerkit tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää työhön liittyvät fysikaalisten suureiden merkityksen. tuntee pneumaattiset ja hydrauliset piirrosmerkit ja osaa lukea piirikaavioita tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa. osaa lukea itsenäisesti osa- ja kokoonpanopiirustuk sia tuntee komponenttien piirrosmerkit ja osaa lukea myös sähköisiä piirikaavioita saa aikaan laadukkaan lopputuloksen tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan. Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkais u Vuorovaikutus ja yhteistyö Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija/ tutkinnon suorittaja noudattaa työturvallisuusmääräyksi ä kysyy tarvittaessa neuvoa ottaa huomioon toiset työntekijät selviytyy suoraan työhön liittyvistä vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä työskentelee ergonomisesti oikein osaa arvioida omaa työtään toimii vuorovaikutteisesti selviytyy vuorovaikutustilanteist a myös vieraalla kielellä huolehtii työympäristön siisteydestä ja järjestyksestä parantaa työsuoritustaan työn edetessä on aktiivinen hoitaa vuorovaikutustilanteit a myös vieraalla kielellä Ammattietiikka huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. huolehtii työvälineiden huollosta. toimii laatujärjestelmän mukaisesti.
Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin kuuluvia työtehtäviä työpaikkaolosuhteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
2.1.2 Koneistuksen perustyöt 2.1.2 Koneistuksen perustyöt 15 osp Opintojen ajoittuminen: 1. vuosi 201? Koneistuksen perustyöt osaamisalue, laajuus 15 osp Ammattitaitovaatim ukset Arvioinnin kohteet ja kriteerit Arviointi Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa: - noudattaa työaikoja ja ilmoittaa poissaoloista - huolehtia työvaatteista ja käyttää henkilökohtaisia suojamia - käyttää suojavälineitä annettujen ohjeiden mukaisesti - lajitella jätteet - järjestää työpaikkansa ja huolehtia työvälineistä - valmistaa työpiirustuksen mukaisia osia manuaalisilla työstökoneilla (tarkkuusvaatimus karkea) - lieriöpintojen sorvausta, tasopintojen jyrsintää, porausta ja kierteitystä - laatia yksinkertaisten koneenosien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla - tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja suorittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset Yksityiskohtainen tutkinnon suorittajan osaamisalueluettelo osaamispisteineen alla olevassa luettelossa. Tutkinnon osan arvioinnin keskeinen sisältö : - työturvallisuusohjeiden noudattaminen - työelämän pelisääntöjen noudattaminen - kunnossapito ja kestävä kehitys - vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot - työprosessien hallinta - Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta - Työn perustana olevan tiedon hallinta - Elinikäisen oppimisen avaintaidot Yksityiskohtainen arvioinnin kohteiden ja kriteerien luettelo alla olevassa taulukossa. Opiskelijan tulee tietää tutkinnon osan alussa mistä häntä arvioidaan ja miten (arvioinnin kriteerit). Oppimisen arviointi: Perustuu ammattitaitovaatimusten mukaiseen opiskelijan jatkuvaan tukemiseen ja kehittymisen seurantaan opiskelun aikana. Oppimisen kehittymisestä annetaan jatkuvaa palautetta. Opiskelija arvioi myös itse omaa osaamistaan ja osaamisensa kehittymistä. Seurannan välineenä voi olla esim. oppimistavoitteiden janamalli ja suoritetut tutkinnon osan osa-alueet. Osaamisen arviointi: Osaamisen arvioinnissa arvioidaan, hallitseeko opiskelija tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Saavutettu osaaminen on arvioitavissa arviointiasteikon mukaan, käytännön työtilanteissa, kirjallisten kokeiden sijaan.
Ammattitaidon osoittamistavat Oppimisympäristöt ja - menetelmät Kestävä kehitys Yhteisten tutkinnonosien integrointi Yrittäjyys Oppimateriaali Ohjaukselliset toimenpiteet Osaamisen osoittamisen uusiminen ja arvosanan korottaminen on määritelty. Koulutuksen järjestäjän järjestää mahdollisuus osaamisen osoittamisen uusimiseen, jos arvosana on hylätty tai varata mahdollisuus muutoin osoittaa sellainen osaaminen, joka mahdollistaa opiskelun etenemisen. Koneistuksen perustöiden osaamisalueen keskeinen osaaminen osoitetaan näytöllä ensisijaisesti työpaikoilla. Jos tämä ei ole mahdollista, näyttö tehdään oppilaitoksessa. - Ammattiosaamisen näyttö - koneistettavan osan, joka kattaa keskeiset osaamisvaatimukset, valmistus - työn valmistamisessa käytetään kärkisorvia, jyrsinkonetta ja porakonetta - jos näyttö ei ole kattava, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. - Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen, jolla voidaan saada suoritetuksi tutkinnon osia kokonaan tai osittain. Käytännön työelämälähtöisten työtehtävien harjoittelu tapahtuu oppilaitoksen työsalissa. Teoreettinen opetus tukee käytännön työtehtäviä. Tutkinnon osaan liittyy työssäoppimista henkilökohtaisesti sovittujen osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. (osaamistavoitteet kirjataan työssäoppimisen sopimukseen). Mahdolliset tutustumiskäynnit yrityksiin, tärkeimmät oppimistehtävät, vierailevat luennoitsijat, testit, työturvallisuuteen liittyvät tehtävät, verkkokurssit, somen hyödyntäminen. Tutustutaan osaston jätteiden lajitteluun, kierrätykseen, ongelmajätteiden käsittelyyn ja jätelaitoksen toimintaan. Noudatetaan annettuja jätteiden lajitteluohjeita. Optimoidaan materiaalin kulutus ja hävikki. Tutustutaan oppilaitoksen kestävän kehityksen ohjelmaan ja omaan toimintaan osana luonnon ja työympäristön hyvinvointia. Työturvallisuusasiat omasta ja työyhteisön näkökulmasta. Energian säästäminen ja hävikin torjunta ammattityössä oppilaitos ja työpaikkaympäristössä Miten ja miltä osin yhteisiä aineita opetetaan aidoissa ympäristöissä. Yhteisten tutkinnon osien opetussuunnitelman mukaisesti. Esimerkiksi työstöarvolaskuja, oikaistun pituuden laskeminen Tutustutaan oman ammattialan yritysten liikeideoihin. (mitä, kenelle, miten). Tutustutaan alan työtehtävissä vaadittavaan osaamiseen ja sisäisen yrittäjyyden käsitteeseen. Yrittäjämäinen toiminta opiskelussa Esim. konetekniikan perusteet -oppikirja, taulukkokirjat ja taulukot, osien piirustukset ja kaaviot, verkkomateriaalit jne Lähtötasotestit toteutetaan ensimmäisten viikkojen aikana äidinkielestä ja matematiikassa. Opiskelijan aiemmat opiskelu- /työsuoritukset ja oppimistulokset sekä mahdolliset tukitoimet. Valitut
Opintojen etenemisjärjestys opintopolut. Nämä toimivat HOPS /HOJKS keskustelun pohjana. Opiskelijoita ohjataan aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisen anomisessa. Selvitetään opiskelijahuollon antamien palvelujen mahdollisuudet. Laaditaan HOPS ja mahdollinen HOJKS. Keskustelu alaikäisen opiskelijan huoltajan kanssa HOJKSin merkityksestä ja tavoitteista. Opastetaan opiskelijaa intranetin ja Winha-ohjelmistojen käytössä. Käsitellään työelämän pelisäännöistä ja niiden noudattamisen merkityksestä opintojen etenemisessä. Koneistuksen perustyöt -tutkinnon osaamisalueesta suoritetaan ensimmäisenä lukuvuotena työssäoppimisen yhteydessä 3 osp.
Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osaamisalueen suorittaja osaa Perustaidot ja työturvallisuus 1 osp noudattaa työaikoja sopia työaikojen poikkeamista ja aina ilmoittaa mahdollisesta poissaolosta huolehtia työvaatteista ja käyttää pajalla aina suojavaatteita ja turvakenkiä pitää työpaikkansa järjestyksessä ja aina ilmoittaa / korjata vaurioituneesta työkalusta, terästä ym käyttää henkilökohtaisia ja konekohtaisia suojavälineitä säännöllisesti annettujen ohjeiden mukaisesti tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen. Piirtäminen 2 osp piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen teknisen piirustuksen standardit, hallitsee teknisen konepiirustuksen projektioiden käännöt ja mitoittaa piirtämänsä koneenpiirustuksen koneenpiirustuksen mittakaavat piirtää leikkauskuvannon piirtää yksinkertaisten koneenosien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla osaa lukea piirustuksia Työstökoneiden rakenne, terätyypit ja työstöarvot 2 osp porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja osaa nimetä ne eri koneistusmenetelmille tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa laskea työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet Sorvaus 4 osp valita työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terät oikein sorviin ja kiinnittää kappale sorvata lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa Jyrsintä 3 osp asettaa jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja valita jyrsinkoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein Poraus ja kierteitys 2 osp käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja mitoittaa ja piirrottaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle
kiinnittää porattavan kappaleen koneruuvipuristimeen tunnistaa eri kierretyypit ja osaa kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti valita porakoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein teroittaa käsivaraisesti poran hiomakoneella valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla valita oikean poranterän kierrereikään Viimeistely, mittaus ja itsearviointi 1 osp viimeistellä valmistamansa kappaleen mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä osaa itsearvioida työskentelyprosessin ja tekemänsä työn Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde 1. Työprosessien hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Oppiminen ja ongelmanratkaisu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija/ tutkinnon suorittaja tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta työskentelee alkuun pääsyssä itsenäisesti suunnitelman tarvitsee ohjausta työstömenetelmien tunnistamiseen kysyy tarvittaessa neuvoa. tuntee erilaiset työstömenetelmät, mutta tarvitsee ohjausta niiden käytössä osaa arvioida omaa työtään. mukaan hallitsee itsenäisesti eri työstömenetelmät parantaa työsuoritustaan työn edetessä. Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Tekninen piirtäminen Sorvaus Poraus ja kierteitys Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija/ tutkinnon suorittaja osaa hieman ohjeistettuna piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen osaa käyttää sorvia tuntee sorvin akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän sorviin osaa käyttää erityyppisiä osaa piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen osaa käyttää sorvin mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot sorviin osaa valita työstöarvot piirtää itsenäisesti työpiirustuksen mitoituksineen oikein osaa käyttää monipuolisesti sorvia ja osaa valmistaa sorvilla kuvanmukaisen kappaleen itsenäisesti osaa itsenäisesti valmistaa kuvan
Poran teroitus Jyrsintä Mittaaminen porakoneita ja tunnistaa kierteen tietää, koska poranterä pitää teroittaa ja osaa pienellä ohjauksella teroittaa sitä osaa käyttää jyrsinkonetta, tuntee jyrsinkoneen akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän jyrsinkoneeseen valitsee oikean mittavälineen ja osaa työntömitan ja rullamitan käytön. poraukseen ja osaa valita kierteelle sopivan poran osaa teroittaa poran käsivaraisesti osaa käyttää jyrsinkoneen mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot jyrsinkoneeseen tekee mittaukset työntömitalla ja rullamitalla itsenäisesti. mukaan levylle piirrottamansa kappaleen, jossa on kierrereikiä, ja reikien sijainti on määritetty koneenpiirustuksessa teroittaa poran niin, että poratusta reiästä tulee toleranssien mukainen osaa asettaa ja kellottaa koneruuvipuristimen jyrsinkoneen pöytään ja valmistaa itsenäisesti kuvanmukaisia kappaleita, joissa on tasopintoja tekee mittaukset itsenäisesti myös mikrometrillä. Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Työpiirustusten lukeminen Koneistus Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija/ tutkinnon suorittaja osaa lukea työpiirustuksia ja hahmottaa koneistettavan kappaleen osaa valita koneistustavan (poraus, sorvaus, jyrsintä) ymmärtää työpiirustusten projektioita, osaa lukea toleranssimerkit ja tuntee pintamerkit osaa valita työstökoneen tarkkuusvaatimusten ja työn joutuisuuden mukaan osaa lukea työpiirustukset ja ymmärtää kaikki pinta- ja toleranssimerkinnät tunnistaa kappaleesta, millä työstömenetelmällä se on tehty Laadunhallinta Matematiikan ja tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää fysikaalisten tunnistaa laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti tarkastelee matematiikan avulla eri suureiden