S Tampere Sakujo 15.11.2016 27 Dno: TRE 7889/2016 Hyvän Hoidon Hatanpää Suunnitelma laadunhallinnasta Tampereen ja potilasturvallisuudesta kaupunki Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut
2 (23) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TAMPEREEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT... 4 2.1. Hyvinvointipalvelut... 4 2.2 Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen toimintaympäristö... 4 3 SAIRAALA- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN POTILASTURVALLISUUDEN... 4 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Potilasturvallisuuden keskeiset käsitteet... 4 3.1.1 Potilasturvallisuuskulttuuri... 5 3.1.2 Hoidon turvallisuus... 6 3.1.3 Lääkehoidon turvallisuus... 6 3.1.4 Laiteturvallisuus... 7 3.2 Lainsäädäntö potilasturvallisuussuunnitelman perustana... 7 4 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN POTILASTURVALLISUUDEN LINJAUKSIA... 9 4.1 Sosiaali- ja terveyspalveluiden potilasturvallisuus... 9 4.1.1 Potilasturvallisuuden tavoitteet... 10 4.1.2 Potilasturvallisuus osana laadun- ja riskienhallintaa... 10 4.1.3 Vaaratapahtumista oppiminen ja riskien ennakoiminen... 11 4.1.4 Avointa turvallisuuskulttuuria tukevat arvot ja menettelytavat... 12 4.1.5 Potilaan ja läheisten osallisuus... 12 4.1.6 Tiedottaminen ja tiedonkulku... 12 5 POTILASTURVALLISUUDEN VASTUUT... 13 5.1 Potilasturvallisuustoiminta... 13 5.1.1 Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen johtokunta... 14 5.1.2 Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tuotantojohtaja / johtava lääkäri... 14 5.1.3 Riskienhallinnasta vastaava hallintoylihoitaja / kehittämispäällikkö... 15 5.1.4 Tuotantoyksiköiden ylilääkärit ja ylihoitajat... 15 5.1.5 Yksiköiden esimiehet... 15 5.1.6 Työntekijöiden vastuut ja tehtävät... 15 5.1.7 Potilasasiamies... 16 6 POTILASTURVALLISUUDEN MENETELMÄT... 16 6.1 HaiPro järjestelmä... 16 6.2 Lääkehoidon suunnitelma tuotantoalueella ja tuotantoyksiköissä... 17 6.3 Laiterekisteri... 17 6.4 Rekrytointi ja perehdytys... 18 6.5 Jatkuva laadun parantaminen... 18 6.6 Yhteiset kirjaamiskäytännöt... 19 6.7 Tiedottaminen... 19 6.8 Osaamisen kehittäminen... 19 6.9 Potilasasiamiehen raportit ja muut palautteet... 20 6.10 Palo- ja pelastussuunnitelma... 20 6.11 Riskienhallinta... 20 6.12 Infektioiden hallinta... 21 7 POTILASTURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2016... 21... 21
3 (23) 1 JOHDANTO Ensimmäinen suomalainen potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 julkistettiin 29.1.2009 sosiaali- ja terveysministeriön toimesta. Strategian myötä on potilasturvallisuus nostettu keskeiseksi tavoitteeksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Strategian keskeisimmät tavoitteet ovat potilaan/asiakkaan osallistuminen potilasturvallisuuden parantamiseen, potilasturvallisuuden hallinta ennakoimalla ja oppimalla, vaaratapahtumien raportointi ja niistä oppiminen, potilasturvallisuuden huomioiminen terveydenhuollon tutkimuksessa ja opetuksessa sekä potilasturvallisuuden suunnitelmallinen edistäminen riittävin voimavaroin. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 8 käsittelee laatua ja potilasturvallisuutta. Lain mukaan terveydenhuollon toiminnan on oltava näyttöön sekä hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin perustuvaa. Toiminnan on lisäksi oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Laki velvoittaa terveydenhuollon toimintayksikön laatimaan suunnitelman potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta ja laadunhallinnasta. Potilasturvallisuuden edistäminen tulee tehdä soveltuvin osin yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi terveydenhuoltolain nojalla asetuksen laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta (341/2011). Se määrittelee yksityiskohtaisesti suunnitelman vähimmäissisällön. Tavoitteena on potilasturvallisuustyön yhtenäistäminen. Potilas, asiakas ja hänen läheisensä otetaan mukaan hoidon turvallisuuden edistämiseen. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Potilasta kuunnellaan ja hän osallistuu hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen. On tärkeää, että potilas tuo ilmi tarvittavat taustatiedot. Potilasta kannustetaan kertomaan oireistaan ja huolistaan sekä tekemään kysymyksiä hoitoonsa liittyvissä asioissa. Potilaan voimaantuminen edellyttää riittävää tiedon saantia ja neuvontaa. Potilaalle annetaan ymmärrettävällä tavalla tietoa omasta sairaudestaan ja sen hoidosta, erityisesti lääkehoidosta. Potilaan kanssa keskustellaan hoitoon liittyvistä riskeistä ja odotettavissa olevista tuloksista. Potilaan lisäksi hänen niin halutessaan tällaista tietoa annetaan myös potilaan luotetulle henkilölle, omaiselle tai läheiselle. Potilaalle kerrotaan myös, kehen hän voi ottaa yhteyttä potilasturvallisuutta koskevissa asioissa. Haittatapahtuman sattuessa siitä kerrotaan avoimesti potilaalle ja hänen niin toivoessaan myös hänen läheiselleen. Tapahtuma ja mahdolliset seuraukset käydään läpi hänen kanssaan. Anteeksipyyntö tukee avoimuutta. Luottamuksellisessa ilmapiirissä potilaat uskaltavat ja heillä on mahdollisuus ottaa esille turvallisuudessa havaitsemansa puutteet. Niihin puututaan nopeasti ja avoimesti. Yhtenäiset menettelytavat haittatapahtumien jälkihoidossa auttavat henkilöstöä toimimaan avoimesti. Haittatapahtumista saadun tiedon analysointi ja julkistaminen edistävät osaltaan avoimuutta. Organisaation johdolla on vastuu potilasturvallisuuden kokonaisuudesta ja toteutuksesta, mutta jokainen hoitoon osallistuva vastaa potilasturvallisuudesta omalta osaltaan. Potilasturvallisuussuunnitelmaa on valmistellut hallintoylihoitaja Paula Hakala.
4 (23) 2 TAMPEREEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 2.1. Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluita ovat avopalvelut, kotihoito ja asumispalvelut, sairaala- ja kuntoutuspalvelut, varhaiskasvatus ja perusopetus, toisen asteen koulutus sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. 2.2 Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen toimintaympäristö Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tehtävänä on tuottaa paikallisesti ja seudullisesti erikoissairaanhoidon palveluita Hatanpään sairaalan hoitopaikakseen valinneille asiakkaille sekä sairaala- ja kuntoutuspalveluita Hatanpään sairaaloissa ja Rauhaniemen sairaaloissa. Tuotantoalueen tehtävänä on tukea perusterveydenhuollon ja kotihoidon toimintaa. organisoituu neljään ydinpalvelulinjaan: leikkaustoiminnan, sisätautien, yleislääketieteen ja geriatrian sekä neurologian palvelulinjoiksi. Kuntoutus- ja sairaalapalvelujen johtamista varten on kaupunginhallituksen alaisuudessa sairaalaja kuntoutuspalvelujen johtokunta. Tuotantoalueen johtajana toimii tuotantojohtaja. 3 SAIRAALA- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN POTILASTURVALLISUUDEN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Potilasturvallisuuden keskeiset käsitteet Potilasturvallisuus käsittää yksilöiden, työyhteisöjen ja organisaatioiden periaatteet sekä toiminnot, joiden avulla varmistetaan hoidon turvallisuus ja suojataan potilasta ja asiakasta vahingoittumasta. Potilaan näkökulmasta potilasturvallisuus on sitä, että potilas ja asiakas saavat tarvitsemansa hoidon, josta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Potilasturvallisuus kattaa hoidon ja kuntoutuksen turvallisuuden, laiteturvallisuuden ja lääkehoidon turvallisuuden (KUVIO 1). Potilasturvallisuus on myös osa hoidon laatua. Potilasturvallisuus on terveyden- ja sairaanhoidon laadun perusta ja sitä sovelletaan myös sosiaalipalveluiden piiriin takaamaan asiakkaan sekä hänen asioidensa turvallisen hoitamisen. Turvallisessa hoidossa hyödynnetään olemassa olevia resursseja parhaalla mahdollisella tavalla ja oikeaan aikaan. Turvallisessa hoidossa menetelmät ovat vaikuttavia ja niistä ei koidu potilaalle tai asiakkaalle tarpeetonta haittaa. Potilasturvallisuuden edistäminen on kustannusvaikuttavaa toimintaa, jonka vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen.
5 (23) KUVIO 1. Potilasturvallisuuden käsitteistö (Avelin & Lepola 2008,10) potilas- ja asiakasturvallisuudessa 3.1.1 Potilasturvallisuuskulttuuri Turvallisuuskulttuuri on yksilöiden ja yhteisön tapa toimia aina siten, että varmistetaan potilaiden ja asiakkaiden saaman hoidon turvallisuus. Potilasturvallisuuskulttuuri sisältää potilaiden ja asiakkaiden turvallista hoitoa edistävän systemaattisen toimintatavan sekä sitä tukevan johtamisen, arvot ja periaatteet. Potilasturvallisuuskulttuuriin kuuluu riskien arviointi, ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet sekä toiminnan jatkuva kehittäminen. Turvallisuuskulttuuria vahvistamalla vähennetään hoitoon liittyviä riskejä ja potilaille hoidon aikana aiheutuvia haittoja. Tämä edellyttää yhteisen vastuun ottamista. Hyvään potilasturvallisuuskulttuuriin sisältyvät avoimuus ja toiminnan läpinäkyvyys. Terveydenhuollossa turvallisuuskulttuuri on yksilöiden ja yhteisön tapa toimia aina siten, että varmistetaan potilaiden saaman hoidon turvallisuus.
6 (23) Luottamuksellisessa ja avoimessa ilmapiirissä havaittuja poikkeamia, läheltä piti tapahtumia ja haittatapahtumia käsitellään avoimesti osana toiminnan kehittämistä. Henkilöstö, potilaat ja omaiset uskaltavat ilmaista huolensa ja kysymyksensä sekä puuttua toiminnassa tai ympäristössä havaitsemiinsa turvallisuutta uhkaaviin tekijöihin. Potilaalle, hänen läheiselleen sekä ammattihenkilöille, jotka ovat osallisina haittatapahtumassa, tarjotaan tukea. Potilasturvallisuuden parantamiseksi tarvitaan yhteisesti sovittujen, tutkimukseen ja kokemukseen perustuvien käytäntöjen soveltamista. Moniammatillinen toimintatapa, avoin ilmapiiri sekä jatkuva toiminnan kehittäminen ovat olennaisia. Turvallisuuskulttuurin pohja luodaan jo ammattihenkilöiden koulutuksessa. Kokonaisvastuu potilasturvallisuudesta on organisaation johdolla. Potilasturvallisuus on kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien ammattihenkilöiden ja potilaiden yhteinen asia. Ammatillisuuteen kuuluu keskeisesti jokaisen työntekijän ja kunkin ammattiryhmän vastuu potilasturvallisuudesta sekä sitoutuminen sen edistämiseen arvioimalla ja kehittämällä omaa työtään, osaamistaan ja toimintaansa turvallisemmaksi. Ylin johto vastaa potilasturvallisuustyön suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Johto mahdollistaa potilasturvallisuustyötä koordinoivien henkilöiden työskentelyn. Jokainen hoitoon osallistuva vastaa oman toimintansa turvallisuudesta. 3.1.2 Hoidon turvallisuus Hoidon turvallisuuteen kuuluvat hoitomenetelmien turvallisuus ja hoitamisen turvallisuus. Hoitomenetelmien turvallisuuden osalta tarkastellaan erilaisia hoitomenetelmistä aiheutuvia haittavaikutuksia potilaaseen tai asiakkaaseen. Hoitamisen turvallisuus puolestaan käsittää kaikki mahdolliset poikkeamat asiakkaan hoidon prosessissa. Terveydenhuollossa pyritään riskien minimoimiseen ja jopa nollatoleranssiin virheiden osalta. On kuitenkin selvää, että terveydenhuollon päätöksenteossa on mukana epävarmuutta ja riskinottoa, jota ei millään järjestelmällä voida täysin poistaa. 3.1.3 Lääkehoidon turvallisuus Lääkkeisiin ja lääkehoitoon liittyvä turvallisuus on keskeinen, kun kehitetään potilasturvallisuutta. Turvallinen lääkehoito rakentuu kahdesta osa-alueesta. Ensimmäinen osa-alue on lääketurvallisuus, joka keskittyy lääkkeiden farmakologisiin ominaisuuksiin ja lääkkeistä aiheutuviin haittavaikutuksiin. Toinen osa-alue on lääkitysturvallisuus, jolla tarkoitetaan lääkkeiden käyttöä ja lääkehoidon toteuttamista. Lääkepoikkeamat luetaan kuuluvaksi tähän ryhmään. Lääkkeiden tuoteturvallisuutta valvoo Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Jokaisessa toimintayksikössä on lääkehoitosuunnitelma. Työntekijät suorittavat viiden vuoden välein lääkehoitokoulutuksen, johon kuuluvat myös tentin suorittaminen ja näytöt osaamisesta.
7 (23) 3.1.4 Laiteturvallisuus Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä ylläpitämään luetteloa hallinnassaan olevista, tai potilaaseen asennetuista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista. Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa, materiaalia tai muuta yksinään tai yhdistelmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut käytettäväksi ihmisen hoitamisessa. Käytännössä laiterekisteri toimii lain tarkoittamana luettelona. Yksikössä käytössä olevista laitteista ja tarvikkeista tulee olla tiedot laiterekisterissä. Lain mukaan laite tulee myös olla jäljitettävissä, jos laitteen käytössä tai laitteen takia potilaan hoitoon tulee ongelmia. Laitteiden käyttöön ja ylläpitoon tulee määritellä yksikköihin vastuuhenkilöt. Jäljitettävyyden kannalta tulee tallentaa laitetunnistetiedot, fyysinen sijainti sekä käyttöönotto- ja hankinta-aika. Riskienhallinnan kannalta on tärkeää tietää laitteeseen asennetut lisälaitteet, laitteiden käyttö osana järjestelmää, laitteisiin tehdyt mahdolliset muutokset, huoltohistoria ja päivitykset sekä laitteiden turvalliseen käyttöön liittyvät ohjeet ja niiden fyysinen sijainti. 3.2 Lainsäädäntö potilasturvallisuussuunnitelman perustana Uuden terveydenhuoltolain mukaan, jokaisen terveydenhuollon toimintayksikön tulee laatia suunnitelma potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelma tulee tehdä yhdessä sosiaalitoimen kanssa. Potilasturvallisuussuunnitelman tekemisestä vastaa organisaation johto. Suunnitelmassa tulee huomioida lainsäädäntö, hyvät hoitokäytännöt ja valtakunnan suositukset, kansallisen potilasturvallisuusstrategian sisältämät tavoitteet sekä Euroopan unionin komission suositukset potilasturvallisuudesta. Potilasturvallisuussuunnitelman sisällön tulee perustua asetukseen laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. Potilasturvallisuussuunnitelmaa tulee jatkuvasti kehittää organisaation tarpeiden pohjalta, sekä lakien ja suositusten muuttuessa. Suunnitelman tulee olla ymmärrettävä, ja sen tulee ohjata käytännön työtä. Suunnitelma päivitetään kerran vuodessa. Potilasturvallisuussuunnitelman sisältöön kuuluvat asiat on kuvattu lyhyesti seuraavassa kuviossa (KUVIO 2).
8 (23) KUVIO 2. Potilasturvallisuussuunnitelman sisältö asetuksen mukaan EU:ssa potilasturvallisuus on ollut esillä muun muassa komission terveyspalveluita ja sairaanhoitoa käsittelevässä korkean tason ryhmässä. Lisäksi EU:n komissio on loppuvuodesta 2008 antanut ehdotuksen suositukseksi potilasturvallisuudesta ja hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisemisestä ja valvonnasta. WHO on käynnistänyt ohjelman World Alliance for Patient safety. OECD:n ja pohjoismaisen ministerineuvoston laaturyhmät kehittävät indikaattoreita potilasturvallisuuden seuraamiseksi.
9 (23) 4 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN POTILASTURVALLISUUDEN LINJAUKSIA 4.1 Sosiaali- ja terveyspalveluiden potilasturvallisuus Potilasturvallisuussuunnitelma asettaa vaatimukset niistä periaatteista ja toiminnoista, joita organisaatioiden tulee sisäisesti määritellä ja toteuttaa. Sosiaali- ja terveystoimen johto sitoutuu noudattamaan potilasturvallisuutta edistäviä periaatteita toiminnassaan ja edellyttää samaa myös jokaiselta tuotantoalueensa ammattihenkilöltä. Tampereen sosiaali- ja terveyspalveluiden arvojen mukaan väestön hyvinvointi on tärkeää ja palvelujen tulee olla laadukkaita sekä vaikuttavia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden työtä ohjaavina arvoina ja periaatteina ovat ihmisarvo ja sen kunnioittaminen, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, hyvä ammattitaito ja hyvinvointia edistävä ilmapiiri sekä yhteistyö ja keskinäinen arvonanto. Potilasturvallisuutta tulee korostaa tärkeäksi sosiaali- ja terveyspalveluiden arvomaailmaa tukevaksi osatekijäksi. Potilasturvallisuuden kehittämisen kautta palveluiden laatu paranee ja vaaratilanteiden ennakoinnin myötä riskitekijöitä saadaan vähennettyä. Potilasturvallisuussuunnitelma tuo esiin niitä periaatteita ja toimintoja, joiden avulla varmistetaan hoidon turvallisuus ja suojataan potilasta vahingoittumasta. Potilasturvallisuus perustuu riskien ennakointiin ja turvallisuuden varmistamiseen. Siihen liittyy potilasturvallisuusriskien tunnistaminen, vaaratapahtumien ehkäiseminen ja suojaavat toimet tunnistettuja riskitekijöitä varten, sekä toiminnan jatkuva kehittäminen. Potilasturvallisuussuunnitelmassa kuvataan periaatteet potilasturvallisuuden hallintaan ja edistämiseen. Potilasturvallisuuden kehittäminen tulee olla järjestelmällistä sekä suunnitelmallista ja sitä tehdään yhteistyössä sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tuotantoalueella. Potilasturvallisuus on yhteinen asia. Potilasturvallisuus huomioidaan päätöksenteossa; talouden ja toiminnan suunnittelussa, vuosisuunnitelmassa, osavuosikatsauksissa, tilinpäätöksessä, riskienhallintasuunnitelmassa sekä muussa toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Potilasturvallisuus huomioidaan muutosta suunniteltaessa, ja varaudutaan etukäteen muutoksesta aiheutuvien potilasturvallisuutta vaarantavien riskien poistamiseen ja ehkäisemiseen. Potilasturvallisuus huomioidaan myös kaupunkistrategian mukaisesti tehdyssä tuotantoalueen toimintasuunnitelmassa ja mittareiden laadinnassa.
10 (23) 4.1.1 Potilasturvallisuuden tavoitteet Suomalaisen potilasturvallisuusstrategian visiona on turvallinen ja vaikuttava hoito. Potilasturvallisuusstrategian kautta potilasturvallisuus on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Strategian tavoitteita ovat: Potilasturvallisuutta edistetään suunnitelmallisesti Varataan riittävät resurssit potilasturvallisuustyöhön Potilas osallistuu potilasturvallisuuden parantamiseen Vaaratapahtumista raportointi ja oppiminen, sekä niiden ennakointi Potilasturvallisuusosaamisen parantaminen Potilasturvallisessa hoidossa hyödynnetään olemassa olevia resursseja parhaalla mahdollisella tavalla ja oikeaan aikaan. Turvallisessa hoidossa menetelmät ovat vaikuttavia, ja niistä ei koidu potilaalle tai asiakkaalle tarpeetonta haittaa. Potilasturvallisuuden edistäminen on kustannusvaikuttavaa toimintaa, ja sen vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Potilasturvallisuuden edistäminen on tehokkainta silloin, kun huomio siirretään yksittäisten työntekijöiden virheiden huomioimisesta potilaalle aiheutuneiden haittojen arviointiin ja palveluprosessien toimivuuden tarkasteluun, sekä hoitoketjujen kehittämiseen. 4.1.2 Potilasturvallisuus osana laadun- ja riskienhallintaa Potilasturvallisuussuunnitelma on osa riskien ja laadunhallinnan kokonaisuutta. Potilasturvallisuussuunnitelman laatiminen on johdon vastuulla. Johto nimeää potilasturvallisuustyötä koordinoivat henkilöt ja mahdollistaa heidän työskentelynsä toimeksiannon mukaisesti. Potilasturvallisuuden tulee olla osa organisaation kokonaisvaltaista laadun- ja riskienhallintaa. Kokonaisvaltainen laadun- ja riskienhallinta vaatii selkeät toimintatavat ja rakenteet, joilla turvallisuusriskejä arvioidaan ja hallitaan. Rakenteeseen sisältyvät potilasturvallisuuteen liittyvät viralliset roolit ja vastuut, jotka tulee olla selkeästi määritelty ja kuvattu. Potilasturvallisuutta tulisi seurata määriteltyihin mittareihin sekä tavoitteisiin perustuen, ja potilasturvallisuuden riskejä arvioidaan systemaattisesti työyksiköissä. Työympäristöä, prosesseja ja toimintaohjeita kehitetään jatkuvasti, ja kehitystoimenpiteiden toteuttamista sekä vaikuttavuutta seurataan. Prosessien ja tiedonkulun jatkuva kehittäminen ovat keskeisiä keinoja vähentää turvallisuusriskejä ja erehtymisen mahdollisuutta. Yhteisillä toimintatavoilla varmistetaan tunnistettujen potilasturvallisuusriskien hallinta ja riittävä tiedonkulku kaikkien hoitoon osallistuvien osalta.
11 (23) 4.1.3 Vaaratapahtumista oppiminen ja riskien ennakoiminen Potilasturvallisuuden kannalta tehokkainta on poistaa jo etukäteen tekijät ja syyt, jotka yleisesti altistavat virheille ja usein liittyvät päivittäiseen rutiinitoimintaan. Virheitä tuottavia ja niiden välttämistä vaikeuttavia tekijöitä ovat mm. kiire, työntekijöiden uupumus, työympäristön epäjärjestys sekä ergonomiaongelmat. Töiden järjestely tulee tehdä siten, että tehtävään on mahdollista keskittyä häiriöttä ja keskeytyksettä. Osaamistason varmistaminen, perehdytys ja selkeät työohjeet tulee olla varmistettuna jokaisessa työyksikössä. Järjestelmällisesti rakennetut suojaukset ja varmistukset / tarkistuslistat mahdollistavat virheen havaitsemisen ja/tai estävät sitä johtamasta haitallisiin seurauksiin ja osaltaan auttavat myös toimimaan erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa. Toimintayksiköillä tulee olla toimintasuunnitelmat normaaliolojen häiriötilanteita sekä poikkeustilanteita varten. Henkilökunnan tulee harjoitella häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hallintaa osallistumalla työnantajan järjestämiin koulutuksiin. Hoidossa sattuneista vaaratilanteista, haittatapahtumista ja turvallisuusriskeistä oppiminen on potilasturvallisuuden kehittämisen keskeisiä keinoja. Vaaratapahtumat tulee nähdä oppimismahdollisuutena ja niistä saatavaa tietoa tulee hyödyntää työyksiköiden ja koko organisaation toiminnan kehittämisessä. Poikkeamien ja vaaratilanteiden käsittelyssä keskitytään tapahtumaan myötävaikuttaneisiin tekijöihin ja organisaation toiminnan sekä ohjeistuksen kehittämiseen. Tavoitteena on avoimen potilasturvallisuuskulttuurin kehittyminen ja rakenteissa piilevien potilasturvallisuusriskien poistaminen, sekä estää vastaavien tapahtumien uusiutuminen tulevaisuudessa. Tietoa vaaratapahtumista kerätään järjestelmällisesti ja kerättyä tietoa hyödynnetään potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämisessä. Vaaratapahtuma- ja hoitopoikkeamailmoitusten tekeminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja ilmoituksen tulee saada tehdä nimettömänä. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus tehdä haittatapahtumailmoitus (HaiPro). Ilmoitusten käsittely tulee tehdä luottamuksellisesti ketään syyllistämättä. Vakavien haittatapahtumien käsittelyyn tulee olla erillinen sovittu menettelytapa, jossa huomioidaan myös syyllistämättömyys ja asianosaisten tukeminen myös tilanteen jälkeen. Turvallisuusriskejä tulee ennakoida esimerkiksi sähköisen tiedonhallinnan alueella, jossa on tiedossa potilastietojärjestelmien yhteensopimattomuuden/ toimimattomuuden aiheuttama potilasturvallisuusriski.
12 (23) 4.1.4 Avointa turvallisuuskulttuuria tukevat arvot ja menettelytavat Avoimuuteen kuuluu anteeksipyyntö ja haittaan johtaneiden tapahtumien kertominen haittatapahtumien satuttua. Avoimuus on suositus siitä, miten potilaiden, heidän läheistensä ja terveydenhuollon henkilöstön välisen vuorovaikutuksen tulisi toteutua. Haittatapahtuman sattuessa siitä kerrotaan avoimesti potilaalle. Tapahtuma ja mahdolliset seuraukset käydään läpi hänen kanssaan. Anteeksipyyntö tukee avoimuutta. Haittatapahtuman jälkihoito on merkityksellinen osa potilasturvallisuuden hallintaa. Sen tavoitteena on palauttaa potilaan luottamus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmään. Ammatillinen osaaminen on turvallisen hoidon keskeinen edellytys. Jokaisella terveydenhuollon työntekijällä on vastuu osaamisestaan. Työnantaja vastaa siitä, että työntekijä on saanut perehdytyksen ja koulutuksen tehtäviinsä. Avoimessa kulttuurissa työntekijä uskaltaa myöntää osaamattomuutensa ja ilmoittaa työtehtävistä, joita hän ei hallitse. Potilasturvallisuuden edistäminen on koko henkilökunnan asia, ei vain potilaiden hoidossa toimivien. Potilasturvallisuuden edistämisen tulee kuulua sekä perus-, jatko- että täydennyskoulutukseen. Potilasturvallisuusnäkökulma tulee ottaa osaksi myös ammatillisten ja tieteellisten järjestöjen työtä ja koulutusta. Terveydenhuollossa on tärkeää oppia muilta riskialttiilta aloilta, joista löytyy terveydenhuoltoonkin sovellettavia käytäntöjä. Silti tietoa tulee kartuttaa myös terveydenhuollossa tehtävän potilasturvallisuustutkimuksen kautta. Tutkimuksen avulla etsitään haittatapahtumien syitä ja sellaisia keinoja, jotka parantavat potilasturvallisuutta ja ovat kustannusvaikuttavia. 4.1.5 Potilaan ja läheisten osallisuus Potilasturvallisuutta tulee edistää yhteistyössä potilaan kanssa, potilasta kuunnellen. Potilaalla ja omaisilla on tärkeä rooli hoidon vaikuttavuuden ja turvallisuuden varmistamisessa. Potilaan tulee saada ymmärrettävällä tavalla tietoa sairaudestaan, sen hoidosta, odotettavista tuloksista sekä hoitoon liittyvistä riskeistä. Myös omaista tulee ohjata apuvälineiden ja laitteiden turvalliseen käyttämiseen, jos omainen hoitoon osallistuessaan niitä käyttää. 4.1.6 Tiedottaminen ja tiedonkulku Vaaratapahtumista oppimisen edellytyksenä on avoin ja aktiivinen tiedon jakaminen. Vaaratapahtumien käsittely tulee olla säännöllistä ja ohjeistettua. Säännöllinen palaute henkilöstölle ilmaisee sitoutumista potilasturvallisuuden kehittämiseen ja edistää aktiivista vaaratapahtumista raportointia. Henkilöstön tulee saada säännöllisesti tietoa organisaation ja työyksikön potilasturvallisuuden tilasta ja kehityksestä. Henkilökuntaa tulee informoida potilasturvallisuuteen liittyvistä ajankohtaisista asioista, jakaa tietoa tunnistetuista potilasturvallisuusriskeistä, sekä tuoda esille potilasturvallisuuden
13 (23) kehittämiseen liittyviä ohjeita ja suosituksia. Organisaation sisältä saadun tiedon lisäksi hyödynnetään myös kansallisia ja kansainvälisiä tiedon lähteitä. Henkilöstöllä tulee olla mahdollisuus antaa kehittämisideoita potilasturvallisuuden lisäämiseksi ja työntekijöitä tulee kannustaa tuomaan ilmi toiminnassa havaitsemiaan puutteita. Potilasturvallisuuden tilasta tulee myös tiedottaa henkilöstöä ja potilaita, sekä asiakkaita säännöllisesti. Potilasturvallisuuteen liittyen tiedonkulun periaatteet tullaan luomaan erikoissairaanhoidon ja perusterveyden huollon välille yhteistyössä potilasturvallisuustyöryhmien toimesta. Potilasturvallisuusyhteistyötä tulee myös tehdä oppilaitosten välillä. Uusien työntekijöiden perehdytykseen tullaan sisällyttämään potilasturvallisuuteen liittyvät asiat, kuten myös opiskelijoiden ohjaukseen. 5 POTILASTURVALLISUUDEN VASTUUT 5.1 Potilasturvallisuustoiminta Tampereen sosiaali- ja terveyspalveluiden tehtävänä on potilasturvallisuuden edistäminen, kehittäminen, potilasturvallisuuteen liittyvän koulutuksen organisoiminen ja tiedottaminen. Toimintayksiköt huolehtivat omalta osaltaan potilasturvallisuustapahtumien seurannasta, analysoinnista ja raportoinnista. Organisaation johtamiseen kuuluu näkyvä vastuunotto potilasturvallisuudesta ja sen edellytyksistä toimintayksiköissä. Tätä vastuuta johto ei voi delegoida. Johto korostaa potilasturvallisuutta kaikessa toiminnassa ja varmistaa työolosuhteet sellaisiksi, että hoito voidaan toteuttaa turvallisesti. Johto varmistaa, että organisaatioissa on riittävästi henkilökuntaa ja että työntekijöillä on riittävä osaaminen työnsä toteuttamiseen. Kaikki päätökset, mukaan lukien taloudelliset, on arvioitava myös potilasturvallisuuden näkökulmasta. Toimintayksiköissä on määriteltävä sekä johdon että henkilöstön vastuut potilasturvallisuudesta ja toiminnan laadusta. Johdolla on keskeinen vastuu turvallisuusriskien analysoinnissa ja riskeihin varautumisessa. Johdolla on vastuu myös laadun- ja riskienhallinnan toteuttamisesta sekä siitä, että seurantatietoa haittatapahtumista hyödynnetään yksiköiden, koko organisaation ja palvelujärjestelmän kehittämisessä. Potilasturvallisuuden edistämiseen kuuluu olennaisena osana syyllistämättömyyden periaate. On kuitenkin mahdollista, että vaaratapahtumaa käsitellään myös valvonnan näkökulmasta. Organisaation johdon ja esimiesten on varmistettava, että vaaratapahtumaan osallisia työntekijöitä tuetaan selvittelyjen ja mahdollisten seuraamusten kaikissa vaiheissa.
14 (23) Esimiehen tehtävänä on varmistaa, että potilasturvallisuuden riskien hallintaan liittyvät käytännöt on selkeästi kuvattu ja että henkilöstöllä on edellytykset niiden soveltamiseen toiminnassa. Työprosessien tulee olla helposti hahmotettavia ja tarvittava tieto päivittäiseen tekemiseen helposti saatavilla. Jokainen hoitoon osallistuva vastaa potilasturvallisuudesta omalta osaltaan. Potilasturvallisuus on koko henkilökunnan asia, ei vain potilaiden hoidossa toimivien. Potilasturvallisuus huomioidaan henkilöstösuunnittelussa siten, että henkilöstön määrä on riittävä turvallisen hoidon tuottamiseen. Resurssien suunnittelussa tulee varautua myös mahdollisia poikkeusolosuhteita varten. Potilasturvallisuustyötä koordinoiville henkilöille tulee varata riittävät resurssit toimintaan ja sen kehittämiseen. Jokaisella ammattihenkilöllä tulee olla tehtävän vaatima koulutus ja osaaminen, sekä riittävät tiedot ja taidot, jotta työ voidaan suorittaa turvallisesti ja hyvin. Jokaiselle työntekijälle tulee varmistaa riittävä ja suunnitelmallinen perehdytys työtehtäviin ja laitteiden käyttöön. Täydennyskoulutusvelvoitteen toteutumisesta tulee myös huolehtia. Työntekijöiden tulee saada riittävästi koulutusta potilasturvallisuudesta työtehtävästä ja toimenkuvasta riippuen, jotta potilasturvallisuusajattelu saadaan juurrutettua osaksi päivittäistä toimintaa. Työympäristön kehittäminen on keskeinen osa potilasturvallisuuden kehittämistä. Työympäristöstä pyritään aktiivisesti poistamaan potilasturvallisuutta vaarantavat tekijät ja varmistamaan sekä potilaiden että henkilökunnan turvallisuus. Työyksikössä käytettävien laitteiden tulee olla toimintakuntoisia ja tarvittavia laitteita tulee olla saatavilla. 5.1.1 Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen johtokunta Ylintä päätösvaltaa käyttää sairaala- ja kuntoutuspalveluiden johtokunta. Johtokunnan tehtävänä on hyväksyä potilasturvallisuussuunnitelma ja huolehtia, että potilasturvallisen hoidon toteuttamiseen on varattu riittävät resurssit. 5.1.2 Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tuotantojohtaja / johtava lääkäri Sairaala- ja kuntoutuspalveluiden johtokunnan alaisuudessa kokonaisvastuussa potilasturvallisuudesta on sairaala- kuntoutuspalveluiden tuotantojohtaja. Hänen tehtävänään on huolehtia, että turvallisuuteen ja laatuun liittyvät vastuut organisaatiossa on selvästi määritelty. Lisäksi hänen on varmistettava, että kullakin potilasturvallisuusorganisaation toimielimellä ja vastuuhenkilöllä on edellytykset sekä resurssit tehtäviensä hoitamiseen. Johtava lääkäri toimii potilasturvallisuuteen liittyvissä asioissa lääketieteen asiantuntijana. Hänen tehtävänään on tuoda lääketieteellinen näkemys potilasturvallisuutta koskeviin kehittämistoimenpiteisiin, tilanteisiin ja asioihin.
15 (23) 5.1.3 Riskienhallinnasta vastaava hallintoylihoitaja / kehittämispäällikkö Riskienhallinnasta vastaavan viranhaltijan tehtävänä on sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisturvallisuuden ja siihen kuuluvan potilasturvallisuuden kehittäminen, ohjaaminen, seuranta ja arviointi. Hänen tukenaan toimii potilasturvallisuuden ohjausryhmä, joka koostuu ylihoitajista ja opetuskoordinaattorista. Työryhmää voidaan laajentaa tarvittaessa esim. turvallisuusasiantuntijoilla kuten turvallisuuspäälliköllä tai työsuojeluvaltuutetulla. Työryhmä huolehtii myös potilasturvallisuuskoulutuksen järjestämisestä, yleisestä tiedottamisesta ja raportoinnista sekä potilasturvallisuussuunnitelman päivittämisestä. Potilasturvallisuuden ohjausryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa ja lisäksi tarvittaessa. Työryhmän vastuulla on potilasturvallisuussuunnitelman vuosittainen päivittäminen. Suunnitelmaa päivitetään useammin, jos lakeihin, asetuksiin tai muihin ohjeistuksiin tulee muutoksia. 5.1.4 Tuotantoyksiköiden ylilääkärit ja ylihoitajat Tuotantoyksiköiden ylilääkärit ja ylihoitajat vastaavat tuotantoyksikkönsä toiminnasta ja taloudesta toimintasäännön mukaisesti Heidän tehtävänään on varmistaa, että työmenetelmät ovat näyttöön perustuvia ja noudattavat käypähoitosuosituksia. He vastaavat myös siitä, että potilasturvallisuus huomioidaan potilastyössä sekä yksiköiden välisessä yhteistyössä. He vastaavat potilasturvallisuuden seurannasta ja kehittämisestä yksiköissään. He huolehtivat HaiPro -järjestelmän aktiivisen käytön toteuttamisesta. Lisäksi heidän tehtävänään on säännöllinen raportointi potilasturvallisuuteen liittyvistä asioista tuotantoyksikkönsä johtoryhmälle vuosisuunnitelman, osavuosikatsausten ja toimintakertomuksien yhteydessä. 5.1.5 Yksiköiden esimiehet Yksikön esimies (osastonhoitaja tai yksikön sopima edustaja; turvallisuusvastaava, lääkehoitovastaava, hygieniayhdyshenkilö) vastaa oman yksikkönsä potilas- ja asiakasturvallisuuden toteutumisesta ja kehittämisestä. Hän toimii potilas- ja asiakasturvallisuuden asiantuntijana omassa työyksikössään ja pyrkii aktiivisesti kehittämään työyksikön potilas- ja asiakasturvallisuuskulttuuria. Hänen tehtävänään on osallistua aktiivisesti potilas- ja asiakasturvallisuuden seuranta-, arviointi- ja kehittämisprosessien toteuttamiseen työyksikön sisällä. Hän tiedottaa potilas- ja asiakasturvallisuuteen liittyvistä asioista, ja käsittelee HaiPro -ilmoitukset kuukausittain yksikön palavereissa. Yksikön esimies käynnistää tarvittavat kehittämistoimenpiteet. 5.1.6 Työntekijöiden vastuut ja tehtävät Potilas- ja asiakasturvallisuudesta huolehtiminen ja kehittäminen on jokaisen työntekijän velvollisuus. Huomatessaan potilas- tai asiakastyössä tapahtuneita haitta- tai vaaratapahtumia, työntekijän tulee tehdä niistä HaiPro -ilmoitus. Välittömiin tehtäviin kuuluvat myös toimenpiteet vaaratapahtuman
16 (23) poistamiseksi ja uusiutumisen ehkäisemiseksi. Vakavista vaaratapahtumista tulee tehdä välittömästi ilmoitus myös esimiehelle. Haittatapahtumasta kerrotaan avoimesti asiakkaalle tai potilaalle ja mahdolliset seuraukset käydään läpi hänen kanssaan. 5.1.7 Potilasasiamies Potilasasiamies edustaa potilaan näkökulmaa. Potilasasiamies on puolueeton henkilö, joka voi toimia sovittelijana potilaan ja henkilöstön välillä. Potilasasiamiestoiminta perustuu potilaslakiin. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi selvittää asiaansa yhdessä potilasasiamiehen kanssa. Potilasasiamiehen tehtävä on neuvoa-antava asiamies ei voi muuttaa hoitopäätöksiä eikä toimia oikeusavustajana. Palvelu on maksutonta 6 POTILASTURVALLISUUDEN MENETELMÄT 6.1 HaiPro järjestelmä Turvallisella ja laadukkaalla organisaatiolla on selkeät menettelytavat poikkeamien ja vaaratapahtumien raportointia, seurantaa ja käsittelyä varten. Organisaation sisällä vaaratapahtumista opitaan henkilöstön määrämuotoisen raportoinnin avulla. Kerätty tieto kootaan palautteeksi, joka käsitellään johdon ja henkilöstön toimesta säännöllisesti. Matalan kynnyksen raportoinnin päämääränä tulee olla hoidon laadun ja turvallisuuden jatkuva parantaminen. Haittatapahtumista ja läheltä piti -tilanteista kertynyt tieto hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Organisaatiossa tulee olla ohjeet seurauksiltaan vakavien tai muuten merkityksellisten haittatapahtumien raportoinnista, käsittelystä ja palautteesta. Syyllistämättömyys ja asianosaisten tukeminen ovat edellytyksiä vakavista vahingoista oppimiselle ja niiden ehkäisylle. Kaikkien terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutukseen tulee kuulua poikkeamien raportoinnin ja niistä oppimisen hallinta. Raportointikoosteiden käsittelyn tulee sisältyä toimipaikkakoulutukseen. Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen yksiköissä on käytössä HaiPro -ohjelma, jolla voidaan ilmoittaa haitta- ja vaaratapahtumat nimettömänä. Jokaisen työntekijän on osattava ilmoituksen tekeminen ja ilmoitusten käsittely tulee olla ohjeistettua ja suunnitelmallista. Tapahtuneita vaarailmoituksia tulee käydä säännöllisesti läpi osastokokouksissa ja johtoryhmän kokouksissa. Ilmoitusten perusteella tulee tehdä kehittämissuunnitelmia ja toimenpiteitä, joiden avulla pystytään ehkäisemään samojen virheiden toistuminen uudestaan. Potilasturvallisuuteen liittyen on tehty yhteistyötä sosiaali-ja terveyspalveluiden kesken HaiPro -ohjelman myötä. Palautetta voidaan antaa puolin ja toisin ohjelman avulla. Työntekijöitä kannustetaan
17 (23) tekemään HaiPro -ilmoituksia ja tuomaan niissä esille myös potilailta tai heidän läheisiltään tietoon tulleita haittatapahtumia. 6.2 Lääkehoidon suunnitelma tuotantoalueella ja tuotantoyksiköissä Lääkehoidon suunnitelma tulee tehdä jokaiseen yksikköön, jotta turvallisen lääkehoidon toteuttaminen on mahdollista. Lääkehoidon suunnitelma tulee päivittää vähintään vuosittain. Tuotantoalueen lääkehoidon suunnitelma yhtenäistää lääkkeiden käsittelyyn liittyvät käytännöt ja ohjeistaa henkilökuntaa lääkehoitoon liittyvissä tilanteissa. Lääkehoidon suunnitelma tulee löytyä toimintayksiköstä. Yksiköiden lääkehoidon suunnitelmasta vastaa yksikön esimies ja sen hyväksyy ylilääkäri. Lääkitysturvallisuuden auditointi toteutetaan määräajoin sairaala- ja kuntoutuspalveluissa Auditoinnin tekee yksi/kaksi hoitajaa koko osaston osalta. Havaitut poikkeamat kirjataan tiettynä päivänä klo 14-15. Seuraaviin asioihin kiinnitetään huomiota: lääkemääräyksen ohjelmointi Pegasoksen lääkitysosiossa jakolistan lääkitysajankohtien ohjelmointi lääkemääräyksen oikeellisuus lääkemerkintä Pegasoksen lääkitysosiossa lääkemääräyksen kuittaaminen ajanmukaisen jakolistan tulostaminen jakolistan puuttuminen kokonaan lääkkeen puuttuminen iv/sc -listalta lääkityksen puuttuminen Pegasoksen lääkitysosiosta kotilääkityksen selkeys / oikeellisuus 6.3 Laiterekisteri Yksiköissä tulee olla laiterekisteri ja nimettynä laitevastaava, joka huolehtii laiterekisterin ajan tasalla pitämisestä. Laitteisiin tulee tehdä tarvittavat jäljitykseen ja yksilöimiseen liittyvät merkinnät. Ajantasainen laiterekisteri, josta näkyy kalibroinnit ja suoritetut huollot, tukee laiteturvallisuuden toteutumista. Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa uusi laiterekisteri on hankittu 2015. Laiterekisterin käyttöönotto on projektoitu ja projektipäällikkönä on toiminut sairaalainsinööri. Laiterekisteri on tarkoitus ottaa kattavasti käyttöön sairaala- ja kuntoutuspalveluissa vuoden 2016 aikana ja laajentaa käyttöönotto avo- ja asumispalveluihin vuoden 2017 aikana. Laiterekisterin ylläpidosta vastaa
18 (23) laitehuolto. Laiteturvallisuuden ammattimaisten käyttäjien vastuuhenkilöksi on nimetty hallintoylilääkäri. Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen aiheuttamasta vaaratilanteesta on aina tehtävä ilmoitus Valviralle niin pian kuin mahdollista. Vakavasta vaaratilanteesta ilmoitus tulee tehdä 10 vuorokauden kuluessa siitä, kun käyttäjä tai valmistaja on ensimmäisen kerran saanut tiedon tapahtumasta. Niin sanotusta läheltä piti -tapauksesta tulee tehdä ilmoitus 30 vuorokauden kuluessa. 6.4 Rekrytointi ja perehdytys Yksiköissä on käytössä perehdytyssuunnitelma, jota toteuttamalla turvataan tulokkaan työhön oppiminen nopeasti ja suunnitelmallisesti. Hyvä perehdytys parantaa potilas- ja asiakasturvallisuutta ja ehkäisee tiedonpuutteista johtuvien vaaratilanteiden syntymistä. Perehdytyssuunnitelmaan sisältyy Potilasturvallisuutta taidolla-verkkokurssi, jonka suorittamista edellytetään jokaiselta vakituiselta tuotantoalueen työntekijältä. Tuotantoalueen sähköinen toimintakirja sisältää toiminta- ja menettelytapaohjeita sekä työohjeita toimintatapojen yhtenäistämiseksi ja perehtymisen tueksi. Hyvään perehdyttämiskäytäntöön sisältyy myös perehdyttämisen arviointi, jonka myötä käytäntöjä voidaan jatkuvasti kehittää. Perehdytyssuunnitelmaa ja perehdytysmateriaalia tulee myös päivittää ja arvioida säännöllisesti. Perehtyjän tukena yksikössä on nimetty mentori. Opiskelijoita ohjaavilla yksiköillä on käytössä lisäksi opiskelijaohjauksen hyvät käytännöt, jotka auttavat opiskelijaa sekä ohjaajaa työssäolojaksosta selviytymisessä ja työyhteisön toimintatapojen oppimisessa. Opiskelijoille järjestetään yleisinfo ja yksikkökohtainen perehdytys työssäoppimisjakson alussa. Opiskelijaohjauksen palautteiden kautta voidaan opiskelijaohjausta kehittää opiskelijan, opettajan sekä ohjaajan näkökulmista. Palautteet käydään yksikkökohtaisesti läpi määräajoin. Yksikön esimiehen tulee huolehtia, että rekrytoitavilla työntekijöillä on riittävä ammattitaito työtehtävään. 6.5 Jatkuva laadun parantaminen Tuotantoalueen toimintasuunnitelman yhtenä tavoitteena on toteuttaa jatkuvaa laadun parantamista yhdessä henkilöstön ja asiakkaiden kanssa. Jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla on kaksi tehtävää: työn tekeminen ja kehittäminen. Systemaattisesti toteutettavat työpajat kootaan eri yksikön työntekijöistä ja kehittämistyön aiheet valitaan yksiköissä tunnistetuista kehittämistä vaativista toimintatavoista. Tavoitteen mukaisesti asiakkaita on kutsuttu kehittämistyöpajoihin mukaan ja osallistujina on ollut henkilöitä sairaalan Asiakasraadista. Asiakastyytyväisyyttä mitataan systemaattisesti asiakaspalautelaitteilla ja palvelukokemusmittarin kysymyksillä. Saatujen tulosten mukaisesti tehdään kehittämistoimenpiteitä.
19 (23) Erilaiset työntekijöille suunnatut kyselyt (Kunta-10, Työfiilis-kysely) auttavat kehittämään toimintaa. Valtakunnallisten kehittämissuositusten avulla toimintaa kehitetään potilas- ja asiakasturvallisemmaksi. Jatkuvaa laadun parantamista voidaan toteuttaa oppilaitosten opinnäytetöiden sekä yliopiston opiskelijoiden projekti-pro gradu tutkimusten tulosten perusteella. 6.6 Yhteiset kirjaamiskäytännöt Yhteisten kirjaamiskäytäntöjen toteuttaminen vähentää hoidon turvallisuuteen liittyviä riskejä. Kun jokainen työntekijä kirjaa sovitut asiat sovittuihin paikkoihin, on tiedon löytäminen helpompaa. Kirjaamista tulee toteuttaa hoidon prosessimallin mukaisesti, ja kirjauksen tehneen henkilön nimi ja kirjaamisaika tulee näkyä potilasasiakirjassa. Kirjaamiseen liittyviä ohjeita löytyy perehdytysohjeista. Opiskelijan tekemät kirjaukset ohjaaja kuittaa potilastietojärjestelmään. Linkki: sosiaali- ja terveyskeskuksen tietoturvapolitiikka ja tietoturvaperiaatteet. löytyvät myös potilastietoja koskevat ohjeet, potilaan tai asianosaisen oikeudet potilastietoihin sekä potilastietoihin liittyvät lomakkeet. 6.7 Tiedottaminen Organisaation yhteisten asioiden tiedottamisen kanavia ovat mm. sähköposti, Loora, ilmoitustaulut, nettisivut. Tiedottamiseen liittyen tulee yksiköillä olla toimivat palaverikäytännöt, jotta tiedon kulku on toimivaa. Palavereista tulee tehdä muistiot ja ne tulee olla jokaisen työyhteisön jäsenen saatavilla. Tuotantoalueen henkilökunnalle järjestetään määräajoin 3-4 kertaa vuodessa tiedotustilaisuuksia ajankohtaisista talouden ja toiminnan toteutumista sekä suunnitelmista. Tiedotustilaisuuksien aineisto löytyy intranetin kautta tiedostoina tai tallenteina. 6.8 Osaamisen kehittäminen Jokaisella yksiköllä tulee olla koulutussuunnitelma, joka pohjautuu yksikön tarpeisiin ja organisaation yhteiseen koulutussuunnitelmaan. Koulutuksen myötä henkilökunnan ammattitaitoa ylläpidetään ja siten potilas- ja asiakasturvallisuus paranee. Suositusten mukaisten täydennyskoulutusmäärien tulee täyttyä vuosittain. Henkilöstön potilasturvallisuusosaamisen kehittämiseksi järjestetään koulutusta.
20 (23) 6.9 Potilasasiamiehen raportit ja muut palautteet Potilasasiamiehen vuosittaiset raportit antavat hyvän kuvan potilasvahinkoilmoitusten, muistutusten sekä yhteydenottojen määrästä. Raportin myötä mahdollisiin esille tulleisiin asioihin voidaan puuttua ja kehittää toimintaa potilasturvallisemmaksi. Asiakaspalautteet antavat nopeamman tiedon mahdollisista hoitoon liittyvistä ongelmista. Työyksiköissä tulee olla mahdollisuus asiakaspalautteen antamiseen. 6.10 Palo- ja pelastussuunnitelma Yksiköissä tulee olla ajantasaiset palo- ja pelastussuunnitelmat. Paloturvallisuuteen liittyvät tarkastukset tulee olla tehtynä. Jokaisen työntekijän vastuulla on myös puuttua mahdollisiin paloturvallisuutta heikentäviin ongelmiin esimerkiksi ilmoitus tekniselle henkilökunnalle toimimattomista varatielampuista ja varauloskäyntien pitäminen vapaana ylimääräisistä esteistä tai tavaroista. Tulipalotilanteita tulee harjoitella esimerkiksi poistumisharjoituksien avulla. Henkilökunnan tulee käydä säännöllisesti läpi evakuointiohjeet ja toiminta tulipalotilanteessa tai muussa vaaratilanteessa, jotta toiminta tulee tutuksi. Henkilökunnalla tulee olla myös suoritettuna alkusammutuskoulutus, elvytyskoulutus sekä SOTEturvakorttikoulutus. Sairaala- ja kuntoutuspalveluiden yksiköissä on päivitetyt pelastussuunnitelmat ja niistä vastaa turvallisuuspäällikkö. Turvallisuuspäällikkö kutsuu määräajoin yksiköiden turvallisuusvastaavat koolle. 6.11 Riskienhallinta Potilasturvallisuutta parannetaan laadun- ja riskienhallinnan avulla. Vaaratapahtumien taustalla on usein piileviä tekijöitä, jotka on tärkeä saada esiin jo ennen kuin haittoja syntyy. Erityyppisten turvallisuusriskien ennakointi ja analysointi sekä niihin puuttuminen ovat tärkeitä haittatapahtumien ehkäisyssä. Yleisten haittatapahtumien mahdollisuus pienenee, kun organisaatiossa sovelletaan tutkimukseen ja kokemukseen perustuvia, turvallisia ja yhteisesti sovittuja hyviä käytäntöjä ja linjauksia. Rakenteiden, prosessien ja tiedonkulun jatkuva kehittäminen ovat keskeisiä keinoja vähentää turvallisuusriskejä ja erehtymisen mahdollisuutta. Potilasturvallisuusriskejä liittyy erityisesti tiedonhallintaan, organisaatiouudistuksiin sekä uuden teknologian ja uusien hoitokäytäntöjen käyttöönottoon. Riskienarviointi tehdään osana vuosisuunnitelmaa, jonka pohjalta pyritään ennaltaehkäisemään mahdollisia toiminnan riskejä ja vaaratilanteita.
21 (23) 6.12 Infektioiden hallinta Organisaatiossa on kaikkien käytettävissä olevat ajantasaiset sähköiset ohjeet infektioiden hallinnasta. Infektioihin liittyvissä ongelmatapauksissa otetaan yhteyttä hygieniahoitajaan. Tampereen kaupungin hyvinvointipalvelujen hygieniatyöryhmä ja infektioiden torjuntayksikkö suosittelee, että kaikki osastolla tapahtuvat MRSA tartunnat kirjataan HaiPro -ohjelmaan ja käsitellään yksiköissä mahdollisimman nopeasti. Yksiköissä on myös ilmoitustaululla näkyvissä osastolla viimeksi toteutuneen MRSA tartunnan päivämäärä. Tampereen kaupungin hyvinvointipalveluissa toimii yhteinen hygieniatyöryhmä. Infektioiden torjuntayksikössä on epidemiologi ja hygieniahoitajatiimi. Tuotantoalueen yksiköissä on hygieniayhdyshenkilöitä. 7 POTILASTURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Vuoden 2016 potilasturvallisuuden tavoitteita sairaala- ja kuntoutuspalveluissa ovat: 1. Jatkuva/yhtenäinen palautejärjestelmä ja sitä kautta asiakaslähtöisen toiminnan kehittäminen Palautelaitteilla jatketaan palautteiden keräämistä vuodeosastoilla ja poliklinikoilla. Asiakasraati ja potilasyhdistysten foorumi tuovat asiakasnäkökulmaa jatkuvan laadun parantamiseen ja yhteiseen kehittämistyöhön työpajoissa. Tavoitteena on saavuttaa minimissään vuoden 2015 tulostaso. 2. Lääkehoidon turvallisuuden parantaminen Tuotantoalueen lääkehoitosuunnitelman työstäminen monialaisella työryhmällä ja tämän lääkehoitosuunnitelman mukaisesti yksiköiden lääkehoitosuunnitelmat päivitetään. Lääkitysturvallisuuden auditointi toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. Haittatapahtumat käsitellään määräajoin neljän ja kahdeksan kuukauden sekä koko vuoden osalta tuotantoyksiköiden johtoryhmissä ja vakavat haittatapahtumat sekä niihin liittyvät kehittämistoimenpiteet käsitellään tuotantoalueen johtoryhmässä. LOVE- lääkehoidon osaamisen arviointi jatkuu ja henkilökunta suorittaa koulutuksen viiden vuoden välein. Tavoitteena on vähentää lääkehoidon haittatapahtumia ja estää vakavat haittatapahtumat.
22 (23) 3. Sairaalainfektioiden vähentäminen Infektioiden määrää seurataan systemaattisesti ja kirjataan SAI-järjestelmään. Uusista MRSA tartunnoista informoidaan osastojen infotauluilla ja ne kirjataan HaiPro järjestelmään. Prevalenssi toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. Hygieniayhdyshenkilöt havainnoivat määräajoin osaston hygieniakäytäntöjä ja puuttuvat asiaan antamalla välitöntä palautetta vääristä toimintatavoista. Käsihuuhteen kulutusta seurataan ja huuhteen tehokasta käyttöä varmistetaan kampanjoiden yksiköissä mustan laatikon avulla onnistunutta käsien desinfektiota. Infektioiden torjuntaan liittyvää perehdytystä ja toimipaikkakoulutusta järjestetään systemaattisesti ja sähköisiä hygieniaohjeita noudatetaan. Tavoitteena on saada MRSA tartuntojen määrä edelleen vähenemään edellisvuosien määrään verrattuna. 4. Potilaan hoidon sujuvuuden ja hoitoon liittyvän tiedonkulun parantaminen hoitoketjussa Hoitotakuu toteutuu eikä siirtoviiveitä synny ja jatkohoitoon pääsy on sujuvaa ja oikea-aikaista Käypähoito- ja hoitosuosituksien ohjeita pilotoidaan ja otetaan käytäntöön esimerkiksi kivun hoidossa. Näyttöön perustuvaan toimintaan liittyvää koulutusta järjestetään henkilökunnalle Toimintakäsikirjan toiminta- ja menettelytapaohjeita sekä työohjeita noudatetaan Potilaan tunnistamista varmistetaan rannekkeella. Rannekeratsiat järjestetään lääkitysturvallisuuden auditoinnin yhteydessä. Dokumentoidut tarkistuslistat ovat käytössä leikkaustoiminnassa ja kotihoitoon siirtyvien potilaiden kotiutuksissa Potilastietojärjestelmään kirjaamista kehitetään tehdyn kirjaamisen auditoinnin perusteella Potilasturvallisuutta taidolla- verkkokurssi kuuluu henkilökunnan perehdytykseen Tavoitteena on oikea hoito, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan, oikealle potilaalle 5. Laiteturvallisuuden parantaminen Palvelupyyntöjen välittäminen sähköisesti Ohjelmoitu kunnossapito Laitteiden toimivuuden ja saatavuuden varmistaminen Tavoitteena on laiterekisterin saaminen ajan tasalle vuoden 2016 aikana
23 (23) Kehittämisen vastuut on määritelty suunnitelman kohdassa 5 Vuosisuunnitelman toteutumisen yhteydessä osavuosikatsauksissa, toimintakertomuksessa sekä tilaajan kanssa tehdyssä palvelusopimuksessa seurataan palvelun laadun ja vaikuttavuuden mittareina asiakaspalautteita, infektioiden esiintyvyyttä, palvelujen saatavuutta mm. hoitotakuun toteumaa ja siirtoviiveiden kertymää. Tilinpäätösarvioinnin yhteydessä tehdään itsearviointi, jossa tarkastellaan riskienhallinnan kokonaisuutta/ siinä onnistumista ja kirjataan kehittämistoimenpiteet. Laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden seudullista yhteistyötä on tehty verkostoituen ja kehittämisen painopisteitä on yhdenmukaistettu, jotta koko hoitoketjussa voidaan parantaa potilasturvallisuutta. Tavoitteena on yhtenäistää edelleen seudullisesti toiminnan tavoitteita, keinoja ja mittareita.