Henkilöstön sijoittuminen, YT viimeinen käsittely

Samankaltaiset tiedostot
Pöytyän terveyskeskuksen osasto

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Potilas ja omaiset. Perusterveyden. -huolto. Erikoissairaanhoito. Lisätietoja. Palliatiivinen hoito/ saattohoito kotona/hoitokodissa

Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit. Leena Surakka, Siun sote

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kotikuntoutusmallit Lahdessa

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

PETSAMO 2 Hoitajat: Kanslia:

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (7) Kaupunginvaltuusto Asia/

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

KOTIKUNTOUTUS. Jämsän Terveys Oy Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Kotihoidon palveluvastaava Riitta Pasanen

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Kuntouttava arviointijakso. GeroMetro Laura Euramo Osastonhoitaja, Kotikuntoutus

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Suun hoito. Steppi-hanke Lapuan terveyskeskuksen akuutti- ja kuntoutusosasto AGENTIT: Sh Marita Pökkä, lh Katja Hautala ja lh Ritva-Liisa Mäkelä

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

TOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa

Kuntoutus. Veli-Pekka Hakanen Tulosyksikköpäällikkö Avokuntoutus PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN

Esim Jyväskylä Esim Case Manager -toimintamalli Esim (1/2 vuotta) Esim. Maija Meikäläinen, palveluesimies

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

A. VAKINAISET TOIMET:

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

AMURI 2 Hoitajat Kanslia

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Akuutti arviointi- ja kotikuntoutusyksikkö (AAKU) Kesäkuu Järvenpää

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ TERVEYSLAUTAKUNTA

PETSAMO 3 Hoitajat Kanslia

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana klo mennessä seuraavat toimet:

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

Hyvinvoinnin johtaminen työn muutoksessa. Kuntoutuspäällikkö Anna Troberg Espoon sairaala

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa

TEHOSTETUN ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Palliatiivisen hoidon asiantuntija - erikoistumiskoulutus

Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

KOTIUTUSHOITAJAT EKSOTESSA

Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet

Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli

Vanhusneuvosto Kuntoutuskeskuksen esittely Jouko Saramies

AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

TASAPAINO- POLIKLINIKKA

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja Kuusankoskitalo

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Kotona selviytymiseen apua tarvitsevat oululaiset

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa. Vahvuudet ja kehittämiskohteet

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa

Maakunnallinen kuntouttava arviointijakso

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

Anne-Mari Hakala ja Eija Janhunen

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Kotikuntoutus Tuula Holappa

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Hyvän hoidon kriteeristö

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto

Rai- vertailukehittämisen seminaari Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Liite 4 / johtokunta SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA ALKAEN

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus

Strategiset tavoitteet

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Transkriptio:

LIITE 2: Terveyskeskussairaalan henkilöstön sijoittuminen Henkilöstön sijoittuminen, YT viimeinen käsittely 11.10.2016/PL Tavoitteena on, että henkilöstö siirretään sisäisesti toisiin työyksiköihin. Avautuvia sairaanhoitajan ja lähihoitajan tehtäviä tarjotaan ensisijaisesti terveyskeskussairaalan henkilöstölle ennen muita rekrytointitoimenpiteitä Kuntarekry-järjestelmän kautta enintään 31.12.2016 asti. Henkilöstön tietoja kerätään Kuntarekry-järjestelmään 23.9.2016 mennessä. Avautuviin sairaanhoitajan ja lähihoitajan tehtäviin henkilöstö on hakenut Kuntarekry-järjestelmän kautta. Terveyskeskussairaalan osaston 2 ja 6 avoimiin toimiin ei ole tarvinnut hakea Kuntarekryjärjestelmän kautta, vaan osastonhoitajat Lahti ja Kontio ovat suunnitelleet henkilöstön siirtymiset näihin toimiin sisäisesti työntekijöiden toiveiden mukaan. Tämän hetken (10.10) tiedon mukaan henkilöstö siirtyy seuraavasti: TK osasto 4 henkilökunta: Lääkäri -> tk sairaala Oh -> POKS vaatteistonhoitaja -> tk sairaala 7 lähihoitajaa (5 vakituista, 2 avointa toimea joissa määräaikaiset sijaiset) 3 lh -> tk sairaala (avoimet toimet) 1 lh -> Salmentöyryn asumisyksikkö (valittu, ei julkistettu) 1 lh -> hakee Lauttarannan kotiutusyksikköön (avoin toimi ) 12 sairaanhoitajaa (9 vakituista, 4 avointa toimea joissa määräaikaiset sijaiset) 3 sh -> tk sairaala ( avoime toimet) 1 sh -> hakee kotihoitoon ( prosessi käynnissä) 1 sh -> hakee Apilaan (avoin toimi) 1 sh -> POKS os 6 (suullisesti sovittu) Henkilöstön sijoittuminen on hoidettu.

Profiilikuvaus 1.1.2017 alkaen. Kouvolan terveyskeskussairaala osastot Kouvolan terveyskeskussairaala on osa Kouvolan Ratamo sairaalapalveluita. Perusterveydenhuollon osastohoitotoiminnan tarkoituksena on tuottaa sairaanhoitoa, kuntoutusta ja saattohoitoa. Hoito perustuu voimavaralähtöiseen kuntouttavaan hoitotyöhön sekä inhimillisiä arvoja kunnioittavaan saattohoitoon. Osastohoidon tavoitteena on ylläpitää ja edistää potilaan elämänlaatua, toimintakykyä ja arjessa selviytymistä. Osastolla hoidettavat potilaat ovat nuoresta aikuisiästä vanhuksiin. Potilaat ohjautuvat osastoille Pohjois-Kymen sairaalassa työskentelevän kotiutushoitajan kautta erikoissairaanhoidosta (Pohjois-Kymen sairaala, Kymenlaakson keskussairaala ja HUS), kun kotiutuminen ei ole vielä mahdollista ja potilas tarvitsee lääketieteellistä hoitoa, kuntoutusta ja/tai saattohoitoa. Kotisaattohoitopotilaalla on aina mahdollisuus siirtyä suoraan kotoaan osastolle 6. Perusterveydenhuollon osastot sijaitsevat Kouvolan keskustassa, Marjoniementien terveysaseman tiloissa ensimmäisessä kerroksessa. Terveyskeskus on rakennettu 1980. Terveyskeskussairaalassa on 2 osastoa, joissa on yhteensä 52 (26 + 26) potilaspaikkaa. Kummallakin osastolla on neljä yhden hengen huonetta, yhdeksän kahden hengen huonetta ja yksi neljän hengen huone. Kaikissa potilashuoneissa on seinähappi. Tällä hetkellä on lisäksi yksi saattohoitohuone, joka lisää mahdollisuutta järjestää rauhallinen hoitoympäristö saattohoitopotilaalle ja hänen läheisilleen. Osassa huoneista on oma wc. Kummallakin osastolla on oma kuntoutushuone. Lisäksi osastot hyödyntävät terveyskeskuksen muita tiloja kuten ryhmäliikunta- ja kuntoutustilaa, jossa on kattavasti voimaharjoittelu- ja tasapainoharjoitteluvälineitä harjoittelukeittiötä, portaikkoa sekä ulkotiloja ja -väyliä. Osastot toimivat 24/7 - periaatteella. Lääkärit työskentelevät osastoilla virka - aikana. Virka-ajan ulkopuolella osastot tukeutuvat akuuteissa tilanteissa Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksen lääkäripalveluihin. Potilaiden hoito, hoiva ja kuntoutus edellyttää laaja-alaista ja moniammatillista osaamista. Sosiaali ja terveysalan opiskelijat (mm. Ksao ja XAMK) työssäoppivat ja harjoittelevat osastoilla. Työskentelymalli Osastojen toiminnan keskiössä on kuntoutuja (potilas) ja hänen tarpeensa ja hänen omat tavoitteensa. Kuntoutujalähtöisyys näkyy osastotyössä kunnioittavana asenteena kuntoutujaa ja hänen suunnitelmiaan ja toiveitaan kohtaan. Huomio kiinnitetään kuntoutujan jäljellä oleviin toimintoihin, voimiin ja resursseihin. Hoidon ja kuntoutuksen oikea-aikaisuus ja kuntoutujan oman sopeutumisprosessin vaihe määrittää toimintaa. Työ on moniammatillista, suunnitelmallista ja yhteistä. Osastolla toimitaan kuntouttavalla työotteella. Kuntoutumista tuetaan 24/7. Kuntouttavan työotteen avulla tuetaan kuntoutujan omien voimavarojen käyttöä ja korostetaan ihmisen aktiivisuutta sekä omatoimisuutta. Arkiaskareiden harjoittaminen mahdollistaa helpompaa kotiutumista sekä pystyvyyden tunnetta. Kuntoutujalähtöisyys edellyttää kykyä arvioida hoidon ja kuntoutuksen toimintakykyä ja tarvetta sekä dokumentoida ja välittää tarpeellinen tieto. Osaston henkilökunnalta kuntouttava työote edellyttää kykyä luoda turvallinen ilmapiiri sekä kykyä kannustaa, motivoida ja antaa positiivista palautetta. Vuorovaikutus kuntoutujan ja omaisten kanssa on aktiivista osallistumista ja sitoutumista keskusteluun, kunnioittavaa suhtautumista ja vuorokuuntelua. Dialogin tavoitteena on yhteinen ymmärrys. Henkilökunnan tehtävänä on varmistaa, että kuntoutuja ymmärtää saamansa tiedon hoito- ja kuntoutusvaihtoehdoista. Tällöin oikeus päättää omista asioista on mahdollista toteutua.

Osastoilla toimitaan tiimityömallilla. Molemmilla osastolla on kaksi kiinteää tiimiä, joissa työskentelee sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Jokaisessa tiimissä on nimetty tiimivastaava. Tiimityöskentelyn tukena on omahoitajajärjestelmä, joka mahdollistaa potilaan kokonaisvaltaisen ja yksilöllisen hoidon. Hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa toteutetaan moniammatillisesti. Myös moniammatillinen ryhmä (lääkäri, omahoitaja, fysioterapeutti/kuntohoitaja, palveluohjaaja, osastofarmaseutti, toiminta- ja puheterapeutti sekä sairaalapastori, muut asiantuntijat) kokoontuu viikoittain suunnittelemaan kokonaisvaltaisesti kuntoutujan hoitoa ja arvioimaan hoidon tuloksia sekä kotiutumista/jatkohoitoa. Hoidossa ja kuntoutuksessa hyödynnetään fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja henkistä/hengellistä ympäristöä. Sisustuksessa huomioidaan virikkeisyys ja toiminnan mahdollistaminen. Läheistä luontoa hyödynnetään. Green care (Vihreä hoiva)-konseptia voidaan hyödyntää sekä sisätiloissa (parveke, luontokuvat, luonnonmateriaalit) että ulkoilussa. Kuntoutujien yhteydenpitoa läheisiin ja asiantuntijoihin tuetaan teknologisin ratkaisuin (some yms.). Psyykkinen ympäristö on innostava, salliva, motivoiva ja innostava. Sosiaalinen ympäristö huomioidaan mm. mahdollistamalla omaisten ja läheisten läsnäolon ja osallistumisen hoivaan (joustavat vierailuajat) sekä kolmannen sektorin tuottamat virkistysmahdollisuudet. Kulttuurin terveyttä edistävä vaikutus huomioidaan tekemällä yhteistyötä erilaisten esiintyvien ryhmien jne. kanssa. Potilasraati ja järjestötoimijat osallistuvat aktiivisesti toiminnan kehittämiseen. Henkisessä ja hengellisessä ympäristössä huomioidaan yksilöllinen elämänkatsomus ja arvot sekä tuetaan mahdollisuutta eksistentiaaliseen (olemassaoloon liittyvään) pohdintaan. Henkilöstöresurssit (2016) Osasto 2: lääkäri, ½ oh, 10 sh 6 lh (3 sisäistä sijaista) 1 fysioterapeutti ja 1 kuntohoitaja Osasto 6: lääkäri, ½ -saattohoitoon erikoitunut lääkäri, ½ oh, 10 sh 7 lh (3 sis sijaista), 1-2 kuntohoitaja / fysioterapeutti, Lisäksi yhteistä työtä on tekemässä palveluohjaaja, puheterapeutti, toimintaterapeutti, osastofarmaseutti ja sairaalapastori sekä ravitsemusterapeutti. Osaaminen Osaston lähi- ja sairaanhoitajat ovat osallistuneet lisäkoulutuksiin. 3 sh haavanhoidon erikoistumisopinnot 30op AMK 1 sh hygieniahoitajan erikoistumisopinnot 30 op AMK 2 sh saattohoidon erityisopinnot 30 op AMK, 2 sh syöpäsairaudet 30 op AMK 15 sh + lh saattohoito 10 op AMK 11 sh + lh Ergonomiakortti koulutus Osastolla hoidettavat keskeiset potilasryhmät Akuuttipotilaat ovat potilaita, jotka tarvitsevat lyhytaikaista jatkohoitoa ja kuntoutusta. Potilaat hoidetaan osastolla, kun sairauden hoito ei vaadi enää erikoissairaanhoitoa, mutta potilas tarvitsee vielä toipumiseen sairaalatasoista hoitoa. Potilailla voi olla sydän- ja verisuonisairauksia, hengityselinsairauksia, ruoansulatuselimistön sairauksia, diabetes, neurologinen sairaus, munuaissairaus, syöpäsairaus, infektiosairaus, vaativa haavahoito, yleistilan lasku, päihdeongelma ja sekavuutta. Osastolle 2 on keskitetty Kymenlaakson keskussairaalasta jatkohoitoon siirtyvien kouvolalaisten verisairauksia sairastavien potilaiden hoito ja myös osastohoitoa vaativien munuaisten vajaatoimintaa sairastavien dialyysi ja

periteonaalidialyysipotilaiden hoito. Toipuminen akuutista sairaudesta tai kirurgisesta toimenpiteestä vaatii aktiivista, suunnitelmallista hoitoa ja kuntoutusta sekä niiden arviointia. Tavoitteena on, että kuntoutujan toimintakyky ja itsenäinen selviytyminen paranevat ja kotiutuminen mahdollistuu ilman tukipalveluja tai tukipalveluiden ja/tai kotihoidon turvin. Toinen kuntoutujaryhmä ovat neurologista ja ortopedistä jatkohoitoa tarvitsevat kuntoutujat (mm. lonkkamurtuma-, aivotapahtuma- ja traumapotilaat), jotka eivät enää tarvitse erikoissairaanhoitoa, mutta tarvitsevat sairaalatasoista hoitoa ja kuntoutusta. Tavoitteena on, että kuntoutujan toimintakyky ja itsenäinen selviytyminen paranevat. Hoitojakson alussa jokaiselle kuntoutujalle laaditaan hoito ja kuntoutumissuunnitelma, jossa määritellään hoidon ja kuntoutuksen tavoitteet. Arvioinnissa käytetään erilaisia testejä ja mittareita (mm. muistitesti, myöhäisiän depressiotesti, kaatumisvaarana arviointi, toimintakykytestit). Kuntoutumisen etenemistä seurataan päivittäin. Kotiutuminen suunnitellaan yhdessä kuntoutujan, omaisten ja kotihoidon kanssa. Tarvittaessa kotihoidon kanssa järjestetään hoitoneuvottelu (kotihoitopalveluiden aloitus) turvallisen kotiutumisen turvaamiseksi sekä kotiutumista tukeva kotikäynti, jolloin voidaan arvioida esimerkiksi apuvälinetarvetta. Kokonaistilanteen perusteella kuntoutuja siirtyy kotiin, kotiuttamisyksikköön, kotihoitoon tai asumispalveluihin jatkohoitoon, joissa kuntoutuminen ja kuntoutus jatkuvat. yhteistyötä tehdään myös vammaispalvelun kanssa. Saattohoitopotilaat siirtyvät osastolle erikoissairaanhoidosta tai kotoa (kotisaattohoitopotilaat). Saattohoito on lähestyvää kuolemaa edeltävää hoitoa silloin, kuin kuoleman odotetaan tapahtuvan lähipäivien tai - viikkojen aikana. Se voi olla osa palliatiivista eli oireenmukaista hoitoa ja sen tarkoituksena on tukea ja hoitaa yksilöllisesti kuolevaa ihmistä ja hänen läheisiään parhaalla mahdollisella tavalla inhimillisiä arvoja kunnioittaen. Saattohoidossa kuolevalla ja hänen läheisillään on mahdollisuus valmistautua lähestyvään kuolemaan. Osastohoidon tavoitteena on tukea palliatiivisen ja saattohoitopotilaan elämänlaatua. Palliatiivisessa ja saattohoidossa toteutetaan vaativaa oirehoitoa, johon kuuluvat mm. erilaiset kipupumput, potilaan oireita helpottavat lääkärin suorittamat toimenpiteet, kuten erilaiset punktiot, ja palliatiivinen sedaatio. Vaativan oirehoidon toteuttaminen vaatii sairaanhoitajapainotteista henkilöstöresurssia ja sairaanhoitajan ympärivuorokautista saatavuutta. Potilaiden ikäjakauma osastolla on suuri, myös nuoria aikuisia sairastuu kuolemaan johtaviin sairauksiin. Potilaan laadukas palliatiivinen ja saattohoito sisältää läheisten huomioimisen ja tukemisen. Myös kuntoutus sisältyy palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon. Hoitojakson alussa jokaiselle potilaalle laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma. Osasto tekee kiinteää yhteistyötä palliatiivisen poliklinikan kanssa sekä Kymenlaakson syöpäyhdistyksen kanssa. 23.9.2017 oh Tiina Lahti, yh Pirkko Leppänen 13.10.2016 oh Sointu Pajunen, Päivi Kallio, yh Marja-Terttu Nuorivuori

KOTIUTUMINEN KOTIIN TAI JATKOHOITO- PAIKKAAN Kuntoutus jatkuu avohoidossa, kotihoidossa, kotiuttamisyksikössä ja/tai asumispalvelussa Potilastyytyväisyyskysely Epikriisi, hoitotyön ja kuntoutuksen loppuarvio kuntoutujalle ja jatkohoitopaikkaan LIITE 4: Terveyskeskussairaalan kuntoutusprosessi 1.1.2017 ESH Sairaalapalveluiden jonohoitaja KUNTOUTUJA (potilas) - osastopaikan varaus MONIAMMATILLINEN TIIMI Lääkäri Sairaanhoitajat ja lähihoitajat Fysioterapeutit ja kuntohoitajat Palveluohjaaja Osastofarmaseutti Toimintaterapeutti Alkuhaastattelut -sh, lh, ft, kh, lääkäri Yhteys omaisiin - kotitilanteen kartoitus -apuvälineet ALKUTILANTEEN KARTOITUS arvio hoitojakson pituudesta lähete kuntoutukseen/ terapiaan lääkehoidon tarkastus HOITO JA KUNTOUTUSSUUNNITEL- MA Moniammatilli nen tiimipalaveri 1 x vko - arvioi kuntoutuksen edistymistä ja hoitojakson pituutta - kotiutuksen/ jatkohoidon suunnittelu Yhteys kotipalveluun ym. tukipalveluihin - ERIKOISOSAAMINEN; Ergo-kortt, hygienia, haavanhoito KUNTOUTTAVA HOITOTYÖ Hoitoneuvotte lu/ väliarviointi -kuntoutuja, omainen, omahoitaja (lh/sh), moniammatilli nen tiimi FYSIO-, TOIMINTA- JA PUHETERAPIA YKSILÖTAPAAMISET -mahdollisuus harjoittelukeittiöön -Tarv. kotikäynti (avuvälineet, muutostyöt) - kotiutusta tukeva kotiloma Puheterapeutti -terapiahuoneet Jatkohoidon järjestelyt