Asiakaslähtöisyys ja luova yhteiskehittely kunnan toiminnassa WSP / Muotoilujohtaja Mari Siikonen Ajatuksia koonnut tiimi, johon kuuluvat myös: Sosiologi Jani Päivänen Arkkitehti Terhi Tikkanen-Lindström 15.1.2014
Ydinpalvelualueet Ympäristö ja arkkitehtuuri (56 henkilöä) Liikenne ja infra (74) Sillat ja pohjarakennus (73) Teollisuusrakentaminen (53) Talorakentaminen (61) WSP - Palkittua suunnittelua monialaisesti Toimistot Helsinki, Oulu, Tampere ja Jyväskylä toimipisteet Turussa ja Rovaniemellä
Teollisia muotoilijoita Valaistussuunnittelijoita Graafisia suunnittelijoita Kuvanveistäjä
Muotoilukonseptit, tuotesuunnittelu, palvelumuotoilu Käytettävyys, esteettömyys Graafinen suunnittelu, brändit, viestintä Designmanuaalit Julkisen taiteen konsultointi Vuorovaikutteiset suunnittelumenetelmät, workshopit Liikenteen, kaupunkien ja alueiden identiteetti Kaupunkikuvan kehittäminen Valaistussuunnittelu
Mitä on asiakaslähtöisyys kunnan toiminnassa?
Mitä on asiakaslähtöisyys kunnan toiminnassa? asukkaiden kannalta esim. Miten kunta houkuttelee aktiivisia asukkaita? Ottaako kunta asukkaiden aloitteista kopin? ja yritysten kannalta esim. Miten kunta houkuttelee uutta luovia yrityksiä? Ottaako kunta yritysten asian omakseen?
Miksi yhteissuunnittelua? Tuottajan ja käyttäjän raja on hälvennyt: Asukkaat ovat myös asumisensa kehittäjiä, tuunaajia Tuotteiden käyttäjät ovat myös niiden aktiivisia (mukana)kehittäjiä => käyttäjätuottajia Tietoyhteiskunnan kansalaiset ovat monen asian asiantuntijoita Yksittäisellä suunnittelijalla ei edes voi olla riittävää viisautta
Miksi yhteissuunnittelua? Tuottajan ja käyttäjän raja on hälvennyt: Asukkaat ovat myös asumisensa kehittäjiä, tuunaajia Tuotteiden käyttäjät ovat myös niiden aktiivisia (mukana)kehittäjiä => käyttäjätuottajia Tietoyhteiskunnan kansalaiset ovat monen asian asiantuntijoita Yksittäisellä suunnittelijalla ei edes voi olla riittävää viisautta On totuttu ajatukseen, että kunnat kilpailevat hyvistä veronmaksajista Tulevaisuudessa kunnat ja alueet kilpailevat myös idearikkaista uuden kehittäjistä
Muuten Miksi asukkaita ei saada osallistumaan? vs. Miksi ne aina vastustavat tai kritisoivat hankkeita? Kun samaan aikaan osallistuminen on kaikkialla mahdollista! Haasteena on luoda kanavia, joilla asukkaat/käyttäjät voivat osallistua suunnitteluun ja päätöksentekoon tai esimerkiksi julkisiin hankintoihin harrastuksen, ammatin, kiinnostuksenaiheiden mukaan. Ammennetaan asukkaiden sosiaalisesta pääomasta ja samalla kasvatetaan sitä; saadaan se kunnan kehittämisen käyttöön! Sosiaalinen media tekee sosiaalisen pääoman näkyväksi Olemme siirtyneet maineyhteiskunnan myötä vahvojen tunteiden aikakauteen, jossa myös organisaatioita kohtaan tunnetaan syvästi, sekä vihaa että rakkautta. (Vilma Luoma-aho, Jyväskylän yliopisto)
Vuorovaikutuksen hyötyjä 1 parempi luottamus toimielimiin parempi tiedonsaanti vuoropuhelu yhteisön kanssa, toimivaltaa yhteisölle demokratian oppiminen, yhteisö kehittyy hyvä tilaisuus erityis- ja vähemmistöryhmille päästä osallisiksi jaetut päätökset ja vastuu, vallitsevien arvojen huomioiminen päätöksenteossa monien eri näkökulmien yhdistyminen Lähde: Demeter, 2012
Vuorovaikutuksen hyötyjä 2 vahvempi sitoutuminen alueeseen ja paikallis- Identiteetti piilevän potentiaalin esiintulo halukkuus vapaaehtoistyöhön ja kansalaisaktivismiin alueella yhteisymmärrys ristiriitatilanteissa luovien ratkaisujen ja ideoiden edistäminen ennustettavissa olevia investointimahdollisuuksia sijoittajille miellyttävä ja käyttäjäystävällinen ympäristö todellisiin tarpeisiin perustuva suunnittelu ja kehittäminen Lähde: Demeter, 2012
ja se on antoisaa!
ja hauskaa! Hauskin työpäivä virkamiesurani aikana! Kaupungininsinööri Keski-Suomesta Mielikuvakorttipaja Samankaltaisuuskaavio yleisön mielipiteistä Future headline -tehtävä Junamatkan palvelupolku tuokio tuokiolta
Esim. Keski-Pasila 2030 työpajan priorisointipaja On sijoittamispäätösten aika Tehtävä 3: Houkuttelevuus sijoittajan näkökulmasta. Keski-Pasilan uudistamisen johtolangaksi on esitetty oheisia erottumistekijöitä ja niistä johdettuja palveluja, asumista, liikennettä tai kaupunkiympäristöä. Tehtävänne on arvioida vetovoimatekijöiden strategista uskottavuutta ja sijoittaa oheiset kolikot eri visioihin haluamallanne tavalla jakamalla. Kirjatkaa oheiseen kenttään, tyyli on vapaa!
Käyttämiämme vuorovaikutusmenetelmiä Brändätty Ideointitapahtuma: Ideoiden ilta, Visioiden virtaa Käyttäjäroolit Charretteyhteissuunnitteluviikko tai -päivä S Y V Y Y S Asukaskävely Mielikuvakollaasi Strategian suppilo Open Air -työpaja Tulevaisuuden otsikot Future Headlines Budjettipaja L A A J U U S
Käyttäjänäkökulmia Sidosryhmä, asiantuntijat
Käyttäjänäkökulmia Sidosryhmä, asiantuntijat Käyttäjät
Käyttäjänäkökulmia Sidosryhmä, asiantuntijat Käyttäjät Kuvitellut käyttäjät
Prosesseja Mielikuvatavoitteista strategiaksi
Prosesseja Mielikuvatavoitteista strategiaksi Strategiasta täytäntöönpanoon
Prosesseja Mielikuvatavoitteista strategiaksi Strategiasta täytäntöönpanoon Mood board suunnittelun pohjaksi
Eri yhdistelmät mahdollisia Sidosryhmä, asiantuntijat Mielikuvatavoitteista strategiaksi Käyttäjät Strategiasta täytäntöönpanoon Kuvitellut käyttäjät Mood board suunnittelun pohjaksi
Eri yhdistelmät mahdollisia Sidosryhmä, asiantuntijat Mielikuvatavoitteista strategiaksi Käyttäjät Strategiasta täytäntöönpanoon Kuvitellut käyttäjät Mood board suunnittelun pohjaksi
Käyttäjänäkökulmat vs. prosessit Sidosryhmä, asiantuntijat Käyttäjät Kuvitellut käyttäjät Yhteinen näkemys + sitoutuminen Mielikuvatavoitteiden luominen visualisoimalla Mitkä ovat vahvuutemme ja erottumistekijämme? Meidän keskusta on suomen vetovoimaisin Vision tai strategian konkreettiseksi tekeminen Miten strategia käytännössä näkyy? Kunnan palvelupisteissä on aina kahvitarjoilu Ilmanvaihtojärjestelmiemme energiatehokkuutta mitataan Mood board, tyylivalinnat suunnittelun pohjaksi Minkälaisilla suunnitteluratkaisuilla strategia toteutuu? Myymälän ilme muistuttaa Boulangerieta Taloyhtiön asuntojen ulko-ovet sävytetään hehkuvan oranssin eri asteilla
Esimerkki Uudenlaisista toimintamalleista vuorovaikutuksen ja osallisuuden lisäämiseksi yhteistyön, vapaaehtoistyön ja yhteissuunnittelun kehittämiseksi ja edistämiseksi
Finnoo, visiosta katusuunnitelmaan
Finnoo Kaitaa visio toiminnot, maankäyttö, miljööt ja energia Kokonaisala 330 ha, tavoitteet 20 000 asukasta ja 6000 työpaikkaa M Matinkylä Finnoo Kaitaa M M Soukka Maankäyttö ja rakentaminen Asuminen Rakennetun miljöön visiot Liikkuminen ja pysäköinti Palvelut ja työpaikat Virkistysalueet Vesijärjestelmä Energiavisio
Tavoitteet Visiotyötä ohjasivat kaupunginhallituksen 29.11.2010 hyväksymät Finnoon osayleiskaavan tavoitteet: Alue on ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialue. Tavoitteena on hiilineutraali metron käyttöön perustuva maisemallisesti erottuva korkeiden kerrostalojen kaupunginosa, jolla on omaleimainen merellinen identiteetti osana pääkaupunkiseutua. Yhteinen visio - tavoitetta konkretisoitiin visiotyön asukas- ja sidosryhmätyöryhmissä, Espoon kaupungin ja Fortumin välisessä energiavisiotyössä sekä konsulttien toimesta Pääpaino kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilineutraalin tavoitteen osalta energiakysymyksissä Aikataulu!
Finnoon metrokeskus konseptisuunnittelu sidosryhmien kanssa
Finnoon keskuksen asemakaava-aineisto ja kaavaluonnos Asuminen 238 800 k-m2 / asukkaita 5300, liike- ja toimistorakentaminen 77 000 k-m2
Esimerkkejä tuloshakuisuuden vahvistamisesta
Turun maankäytön strateginen ohjaus ja toimintamalli, 2012 - Ongelma: Maankäytön strategisen ohjausjärjestelmän ja toimijoiden yhteisen tavoitteellisen toimintamallin puute. - Riski: Palveluiden laadun heikkous ja organisaation alisuoritus. Alentunut toiminnan vaikuttavuus ja kaupungin kilpailukyky. - Tavoite: Ohjausjärjestelmän määrittely ja kuvaus, toimintamallin luominen ja kuvaus, henkilöstön valmennus - Menetelmät: Haastattelut, osallistavat työpajat ja yhteiskehittelymenetelmät, hyvien käytäntöjen benchmarking, esimies- ja avainhenkilövalmennukset, henkilöstötyöpajoja, henkilöstön ja luottamusmiesten infotilaisuudet, henkilöstön palautekanavat. - Osatehtävät: Lähtötilannekartoitus, ohjausjärjestelmän kuvaus, ohjausjärjestelmän suhde kaupungin johtamisjärjestelmään, toimintamallin kuvaus, valmennus, viestintä, sidosryhmäpajat
Mänttä-Vilppulan taidekaupunki Taidekaupunki Taidetta, arkkitehtuuria ja kiehtovaa teollisuuspatruunoiden historiaa WSP laati opastusjärjestelmän, joka toteutetaan 2014 Opastusjärjestelmän tavoitteena vahvistaa taidekaupungin imagoa ja luoda edellytyksiä keskusta-alueen käveltävyydelle Järjestelmän luominen aloitettiin yhteissuunnittelulla, mukana paikalliset yrittäjät ja kulttuuriväkeä Kesäksi 2014 avataan myös Serlachius-museo Gösta n. viisi kertaa aiempaa suurempana. Laajennusosasta järjestetty yleinen suunnittelukilpailu 2010. Siitä tuli osallistujamäärältään suurin, joka Suomessa on koskaan järjestetty. Uudesta museosta saatiin kaikkiaan 579 ehdotusta 42 maasta, kilpailun voitti portugalilainen ryhmä MX_SI architectural studio. Työ saanut jo nyt tunnustusta myös Espanjassa. Mäntän kuvataideviikot Kesän suurin suomalaisen nykytaiteen katselmus - tarjoaa vuosittain vaihtuvan kuraattorin johdolla ajankohtaisen näköalapaikan Suomen kuvataiteeseen. Mäntän musiikkijuhlat
Opastus on yrittäjille elintärkeää!
Paikallisen taiteilijan teokset, kuvia tunnetuista paikalliskohteista
Referenssejä: Helsingin kokonaisvaltaisen liikkumisen kehittämisohjelma 2013 - Ongelma: Liikkumisen strategiat siiloutuneet kulkumuodoittain ja irrallaan toisistaan. Liikennesuunnittelijat jatkuvasti valintatilanteen edessä, mutta ohjeistus puuttuu. Yhteinen kokonaisnäkemys puuttuu (mm priorisoinnit). - Riski: Liikkumisessa kokonaisuus unohtuu ja priorisointi vaikeutuu, kokonaisuuden tilankäyttö vastuutonta. - Tavoite: Liikennesuunnittelijalle valintatilanteeseen apua, päättäjille päätöksentekoon tukea, kokonaisuus priorisoinnissa haltuun. - Menetelmät: Tiivis yhteistyö tilaajan ja konsultin kesken (viikkotapaamiset). Laaja-alainen vuorovaikutus, jolla pyrittiin vähentämään lausuntojen määrää loppuvaiheessa ja sitoutumista kaupungin sisällä. - Osatehtävät: Nykytilanne ja trendit sekä näiden SWOTanalyysi, Toimintaympäristön muutokset, Kaupungin tavoitteet liikennejärjestelmälle sekä näiden seuranta ja mittaristo, Toimintalinjaukset ja näiden vaikutukset.
Tavoitteena nyt kulttuurinmuutos?
Esimerkki: Mäntsälän yrityspolitiikka - päätös, jossa keskeinen rooli oli kunnan ja sähköyhtiön yhdessä omistamalla kehitysyhtiöllä Rexam avasi tuotantolinjan Mäntsälään vuosi sitten, kunnalla oli tarjota tilat vanhasta valaisintehtaasta Lähiajan tavoitteena tuotanto 800 miljoonaa juomatölkkiä / v,
Samaan aikaan Venäjän suurinta hakukonetta pyörittävä Yandex rakentaa omaa tietokonehalliaan juuri Mäntsälään. Molemmat investoinnit n. 80 M Yksityiset ihmiset usein kertovat että on pompoteltu luukulta luukulle. Meitä ei pompoteltu! Kun itsellä ja tiimillä on kaikki työ saada tätä toimintaa eteenpäin, on hyvä että apu on lähellä ja nimenomaan yhden luukun takana. (Jussi Parkkali, Rexam Mäntsälä) ja kysyntää riittää edelleen, tätä selittää kunnan notkea kaavoitusja elinkeinopolitiikka ja yhden luukun periaate (Yle Uutiset, 7.1.2014)
Vuorovaikutteinen suunnittelu Tulevaisuuden suunnittelusuuntaus Luontevaa, että kaikki pääsevät muokkaamaan Kaikkien yhteistä ympäristöä Kukaan paremmin tietävä ei tee yksin Myös ympäristö koetaan intuitiivisesti
Yhteissuunnittelu eli co-design Kysytään monelta > saadaan laaja näkemys ja toisiinsa reagoivia näkemyksiä Vaaditaan systemaattista menettelyä Tavoitteena on ollut tehdä vuorovaikutteisesta suunnittelusta tehokasta (vrt. kokoukset) Vuorovaikutus onnistuu systemaattisuuden avulla: mielipidevaikuttajille yhtä paljon puheaikaa kuin muut (vrt. asukastilaisuudet)
Kiitos!