Muistisairauksien ennaltaehkäisy osana muistihoitajien tehtäväkenttää ja alaosaston toimintaa Pirkanmaan muistihoitajien ja alaosastotoimijoiden tapaaminen 19.3.13 terveydenhoitaja, TtM Sirpa Kotisaari / Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Kansallinen muistiohjelma 212 22 - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi 1. Aivoterveyden edistäminen 2. Oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen 3. Hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikea-aikaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin 4. Kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen
Vuoteen 22 mennessä aivojen suojelu on otettu huomioon yhteiskunnan kaikilla sektoreilla kunnissa / kuntayhtymissä aivojen terveyden edistäminen --- on sisällytetty strategioihin ihmisten tietoisuus aivojen terveydestä on kasvanut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset osaavat edistää asiakkaiden aivoterveyttä
Muistisairauksien ennaltaehkäisyn ja varhaisen toteamisen edistäminen Pirkanmaalla (MEVA) 211-214 MEVA-hanke pilottina Muistiliiton valtakunnallisessa hankkeessa 213-22 (Muistiliitto kansallisen muistiohjelman toteuttajana ja seuraajana)
Muistisairaudet uusi kansantauti Jokainen päivä 36 uutta diagnoosia Suomessa 13. sairastunutta ja määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 23 mennessä Etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste Alzheimerin tauti yleisin Ei parantavaa hoitoa, johtaa kuolemaan Lähes joka toinen yli 8 vuotiaana kuollut menehtyi joko sepelvaltimotautiin tai muistisairauteen. Dementiakuolemien määrä on yli kaksinkertaistunut kahdenkymmenen vuoden aikana (Tilastokeskus 29) Riski sairastua lisääntyy iän myötä Puolet diagnosoimatta
MEVA-hankkeen aloitusseminaari 4.11.211
RISKITESTI Mikä on riskisi sairastua muistisairauteen seuraavan 2 vuoden aikana? Lähde: soveltaen Kivipelto ym. 26, 28
Ikä 39-46 v. 47-53v. 3 54-64v. 4 Koulutus 1 v. 7-9v. 2-6v. 3 Vanhemmilla / sisaruksilla muistisairaus Ei Kyllä 1 Systol. RR 14mmHg >14mmHg 2 Painoindeksi 3 kg/m2 >3 2 Kokonaiskolesteroli 6,5 mmol/l >6,5 2 Liikunta Aktiivinen Ei-aktiivinen 1 Lähde: soveltaen Kivipelto ym. 26, 28
Riskitestitulos Myöhäisiän muistisairauden todennäköisyys Muistisairauden riski % -5 Hyvin pieni 1, 6-7 Pieni 1,9 8-9 Hieman lisääntynyt 4,2 1-11 Jonkin verran lisääntynyt 7,4 12-15 Selvästi lisääntynyt 16,4 Lähde: soveltaen Kivipelto ym. 26, 28
Probability of dementia in late-life according to the risk score category in middle age The overall occurrence of dementia 4.4% SCORE N, All/ Demented % Risk (95% CI) -5 41 / 4 1. (.-2.) 6-7 27 / 5 1.9 (.2-3.5) 8-9 312 / 13 4.2 (1.9-6.4) 1-11 245 / 18 7.4 (4.1-1.6) 12-15 122 / 2 16.4 (9.7-23.1) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 % Risk -5 6-7 8-9 1-11 12-15 SCORE Kivipelto, Ngandu et al., Lancet Neurology 26 MEVA-hankkeen aloitusseminaari 4.11.211, Tiia Ngandu
Midlife risk profile, 2 years prediction CAIDE Dementia Risk Score Age, years < 47 47-53 >53 Education, years Sex Systolic BP, mmhg BMI, kg/m 2 Cholesterol, mmol/l Physical activity 1 7-9 -6 Women Men 14 > 14 3 > 3 6.5 > 6.5 Active Inactive 3 4 2 3 1 2 2 2 1 18 16 14 12 1 8 6 4 2 16 % -5 6-7 8-9 1-11 12-15 SCORE Kivipelto, Ngandu et al., Lancet Neurology 26 MEVA-hankkeen aloitusseminaari 4.11.211, Tiia Ngandu
Midlife risk profile, 2 years prediction CAIDE Dementia Risk Score Age, years < 47 47-53 >53 Education, years Sex Systolic BP, mmhg BMI, kg/m 2 Cholesterol, mmol/l Physical activity 1 7-9 -6 Women Men 14 > 14 3 > 3 6.5 > 6.5 Active Inactive 3 4 2 3 1 2 2 2 1 18 16 14 12 1 8 6 4 2 7 % -5 6-7 8-9 1-11 12-15 SCORE Kivipelto, Ngandu et al., Lancet Neurology 26 MEVA-hankkeen aloitusseminaari 4.11.211
Midlife risk profile, 2 years prediction CAIDE Dementia Risk Score Age, years < 47 47-53 >53 Education, years Sex Systolic BP, mmhg BMI, kg/m 2 Cholesterol, mmol/l Physical activity 1 7-9 -6 Women Men 14 > 14 3 > 3 6.5 > 6.5 Active Inactive 3 4 2 3 1 2 2 2 1 18 16 14 12 1 8 6 4 2 2 % -5 6-7 8-9 1-11 12-15 SCORE Kivipelto, Ngandu et al., Lancet Neurology 26 MEVA-hankkeen aloitusseminaari 4.11.211, Tiia Ngandu
Muistisairauden riskitekijät Moni tunnetuista riskitekijöistä voi kaksin- tai jopa moninkertaistaa riskin sairastua etenevään muistisairauteen Kyseessä on kuitenkin vain lisääntynyt riski Emme voi koskaan varmasti tietää, kuka sairastuu, milloin ja miksi mutta voimme aktiivisesti pienentää riskiämme sairastua Kuva: Pauliina Lindholm / PointPanic, mukailtu lähteestä Käypä hoito 21
Riskiä lisäävät Ikä Sukuhistoria Geneettiset tekijät (ApoEε4) Matala koulutustaso Väh. henk. aktiivisuus Väh. fyys. aktiivisuus Sos. verkoston puute Masentuneisuus Runsas alkoholinkäyttö Tupakointi Runsaasti tyydytt. Rasvahappoja Aivovammat AV-sairaudet Suuri kolesteroliarvo Korkea verenpaine Insuliiniresistenssi, metabolinen oireyhtymä, diabetes Käypä hoito, muistisairaudet 21
Riskiä pienentävät Hyvä koulutus Henkinen aktiivisuus Sosiaalinen aktiivisuus Aerobinen liikunta Kohtuullinen alkoholinkäyttö Omega-3 -rasvahappojen saanti Antioksidantit Hormonikorvaushoito naisilla Asetyylisalisyylihappo ja muut tulehduskipulääkkeet Kohonneen verenpaineen lääkehoito Käypä hoito, muistisairaudet 21
Ennaltaehkäisyssä kokonaisvaltaisuus ratkaisee Ohjauksessa tärkeää positiivisuus ja syyllistämättömyys
Miina Sillanpään Säätiö Muistin toiminta
Tehtävä 1 Miten muistisairauksien ennaltaehkäisy sopii - osaksi muistihoitajan tehtäväkenttää? - osaksi alaosaston toimintaa?
MEVA-kehittämiskumppanit Tullinkulman työterveys Työterveyspalvelu Viisari Tampere Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi Pirkanmaan Sydänpiiri Tampereen Diabetesyhdistys PSHP, Pete ja Pirteverkosto Tampereen yliopisto ja ammattikorkeakoulu Muistiliitto THL Työterveyslaitos Kouvolan seudun Muisti
MEVA-hankkeen tavoite Hankkeessa luodaan pysyviä rakenteita, jotka edistävät aivoterveyttä sekä tukevat muistisairauksien ennaltaehkäisyä ja varhaista toteamista Väestön tietoisuuden lisääntyminen aivoterveyden edistämisestä ja muistisairauksien ehkäisystä sekä varhaisesta hoitoon hakeutumisesta
Tavoitteen saavuttamiseksi Perusterveydenhuollon työntekijöitä tuetaan etsimään muistisairauksien riskitestin avulla keski-ikäisiä henkilöitä, joilla on kohonnut riski sairastua Terveydenhuollon työntekijät ja hanketyöntekijät kehittävät yhdessä elämäntapaohjausta, ja aivoterveyden edistäminen lisätään sekä yksilö- että ryhmäohjauksen uudeksi osaksi (Ikihyvä-, Tulppa- ja Muista Pääasia -ryhmät) Väestön tietoisuuden lisäämiseksi järjestetään yleisöluentoja Välitetään johdolle ja kuntapäättäjille asiantuntijatietoa päätöksenteon tueksi
Miksi aivoterveydestä pitää puhua? Muistisairauksien ennaltaehkäisy tehokkainta keski-iässä Aivoterveydestä huolehtiminen kasvattaa reserviä iän muutoksia vastaan enemmän mistä antaa Neuroneita syntyy vielä iäkkäilläkin hyötyä vain, jos saadaan liitetyksi hermoverkkoihin
Muistisairauksien ennaltaehkäisyn ja varhaisen toteamisen edistäminen Pirkanmaalla (MEVA) 211 212 213 214 Sopimukset ja sitoutuminen Koulutukset Osaamiskysely ja lähtötilanneselvitys Koulutukset Riskitestiviikot Palautteet Jatkokehittämisen suunnittelu Väliarviointikokoukset Tutkimustulos Täydennyskoulutus Sopimus riskitestin pysyvästä käytännöstä Varhaisen tunnistamisen kriittiset pisteet Palautteet, joiden perusteella käytäntöjen hiominen Loppuarviointikokous Yhteinen, kirjattu käytäntö Muisti-ongelmaisen palvelupolku
MEVA-hankkeen teoriatausta Terveydenedistämisaktiivisuuden lisääminen Sitoutuminen, johtaminen, väestön terveysseuranta ja tarveanalyysi, voimavarat ja osaaminen, yhteiset käytännöt, osallisuus Asiakasnäkökulman vahvistaminen Voimavaralähtöinen ohjaus Asiakassegmentointi
Riskimittarin käyttö Ehkäisevien toimenpiteiden kohdistaminen riskiyksilöihin Työkalu tiedon välittämiseksi Tavoitteena systemaattinen käyttö Ennen riskitestiä on hyvä kysyä asiakkaan näkemys omasta muististaan Jos on muistiongelmia, arvioi johtuuko työuupumuksesta tai masennuksesta Tarvittaessa muistitutkimukset, sillä muistisairaus on mahdollinen myös työikäisillä
Kaikkien tehtävä Ennaltaehkäisy Kaikkien tehtävä Muistioireen tunnistaminen Aivoterveys Muistioire Muistisairauksien ennaltaehkäisy Valtimotaudin riskitekijöiden hyvä hoito Liikunta Henkinen ja sosiaalinen aktiivisuus Päävammojen ehkäisy Monipuolinen ruokavalio Diagnoosi Hyvin lievä AT Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Säännöllisen tarkistus ja seuranta, 6-12 kk Lääkehoidon tarkistus Oheissairauksien hoito Yksilöllisesti räätälöidyt palvelut Käytösoireiden hoito Ajoterveys, turvallisuus Kuntoutus ja apuvälinearvio Sosiaalietuuksien päivitys Edunvalvonta Hoitotahto Ohjaus ja neuvonta Omaisten kuuleminen ja tuki Muistipoliklinikka Diagnostiikka Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Lievä AT MMSE 26-18 GDS 3-4 CDR.5-1 Avohoito Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Keskivaikea AT MMSE 22-1 GDS 4-6 CDR 1-2 Avohoito / Laitoshoito Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Vaikea AT MMSE 12- GDS 6-7 CDR 2-3 Laitoshoito Yksilöllinen hoitosuunnitelma Kuntoutumista edistävä hoitotyö Kuolema
Terveydenhuollon ammattilaisten vaikutus elintapamuutoksissa Jos tupakoinnin lopettaa spontaanisti kymmenen sadasta, lääkärin neuvontaa saaneista lopettaa 17 ja hoitajan neuvontaa saaneista 13 (Stead ym. 28) Alkoholin käytön mini-interventiolla onnistutaan vähentämään alkoholin kulutusta yhden vuoden seurannassa noin kolme annosta viikossa (Kaner ym. 27)
Työikäiset muistioireiset Anne Remes, Jari Turunen, Leena Ala- Mursula, SLL 37/212 (OYS muistipkl): Etenevä muistisairaus 23% Elimellinen alkoholisairaus 11% Psykiatrinen sairaus 15% Muihin pitkäaikaissairauksiin liittyvä ongelma 15% Unen tai vireystilan ongelma 11% Työuupumus 14% Ei muistioireita enää pkl:lle tullessa 11%
Milloin epäillä muistisairautta? Unohtaa toistuvasti muutakin kuin ihmisten nimiä Itselle tärkeät esineet, esimerkiksi lompakko ja avaimet ovat usein hukassa Unohtaa toistuvasti sovittuja tapaamisia Ei muista, miten on tullut johonkin paikkaan Vaikeus löytää sanoja tai epäasianmukaiset sanat Päättely- ja ongelmanratkaisukyvyn heikentyminen
Milloin epäillä muistisairautta? Uusien asioiden opettelu, esimerkiksi hoitoohjeiden seuranta on selkeästi vaikeutunut Muistiongelmia peitellään tai vähätellään Rahan käyttö vaikeutuu Persoonallisuuden muuttuminen, sekavuus, epäluuloisuus tai pelokkuus Mielialamuutokset, ahdistuneisuus ja apaattisuus yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa Lähde: Suhonen ym. 28. Suomen lääkärilehti
Tehtävä 2 Varhaisen tunnistamisen kriittiset pisteet Muisti-ongelmaisen palvelupolku
Lähdekirjallisuutta Absetz,P., Hankonen, N. 211. Elämäntapamuutoksen tukeminen terveydenhuollossa: vaikuttavuus ja keinot, Duodecim 211; 127:2265-72 Absetz, P. 211. Elämäntapaohjausta voi tehostaa tavoitteellisella toimintamallilla. Tesso (2). Härmä, H., Granö S. 211. Työikäisen muisti ja muistisairaudet. WSOYpro Kivipelto, M. & Granö, S. 28. Alzheimerin taudin ennaltaehkäisytyön tavoitteena on sairauden puhkeamisen viivästyttäminen. Muisti. 8. Kivipelto ym. 26. Risk score for the prediction of dementia risk in 2 years among middle aged people: a longitudinal, population based study. Lancet Neurol 5; 735-41. www.kouvolanseudunmuisti.fi Kuikka P., Akila R., Pulliainen V., Salo J. 211. Miksi muisti pätkii? Työterveyslaitos
Lähdekirjallisuutta Käypä hoito suositus 21. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Miina Sillanpää: Muista Pääasia www.miinasillanpaansaatio.fi/fin/tutkimus- _ja_kehittamistoiminta/paattyneet_hankkeet/muista_paaasia Salmela S.M., Kettunen T., Poskiparta M. 212. Vaikuttavan elintapamuutosintervention suunnittelu- helpommin sanottu kuin tehty? Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 212: 47; 28-218 Suomen Lääkärilehti 28 (1): Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa STM 212: Kansallinen muistiohjelma