Ympäristöministeriön asetus 4/13 energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Rakentamisen ohjauksen seminaari, Varsinais-Suomen ELY-keskus, 13.11.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen
Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia
Europe's population density: a digital elevation model (DEM) with overlay of stable night lights Ruotsin rakennuskannasta 71 % sijaitsee etelämpänä kuin Suomi. Norjan rakennuskannasta 58 % sijaitsee etelämpänä kuin Suomi. Tanskan rakennuskannasta 100 % sijaitsee etelämpänä kuin Suomi. Myös muiden EU-maiden rakennuskannasta 100 % sijaitsee etelämpänä kuin Suomi
Muuttuva ilmasto aiheuttaa haasteita rakennuksille sekä rakennustyölle Sateen sattuessa kerralla saatava sademäärä näyttää lisääntyvän. Kesälläkin, vaikka keskimääräinen sademäärä ei suuresti muutu, kovimmat rankkasateet voivat voimistua 10-30%. Talvella sekä sadepäivien lukumäärä että kerralla saatavan sateen määrä suurentunevat. Samalla pisimmät sateettomat jaksot lyhenevät jonkin verran. (lähde Ilmasto-opas.fi)
Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013 Olennaiset tekniset vaatimukset MRA 50 MRL 117 a 117 g Rakentamismääräykset Sovelletaan siirtymäsäännöksen mukaisesti, jos korjausrakentamiselle ei ole annettu omia vaatimuksia. MRL 13.3 Siirtymäsäännös voimassa 5 vuotta Asetukset - Uuden rakennuksen rakentaminen - korjaus- ja muutostyöt
Korjaukset Peruskorjaus, perusparannus sekä muutoksia edellyttävä käyttötarkoituksen muutos. Osakorjauksia ovat esimerkiksi -Yhden tai useamman julkisivun uusiminen. -Linjasaneeraus. -Ikkunoiden uusiminen. -Ilmanvaihtoon liittyvät toimenpiteet
YM asetus energiatehokkuuden parantamisesta korjaus ja muutostöissä (4/13) koskee luvanvaraista rakentamista sovelletaan rakennuksiin, joissa käytetään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi ja joissa tehdään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus- tai muutostyötä tai joiden käyttötarkoitusta muutetaan. ( 1, 1mom) Rakennusluokkia ja rakennuksia, joita energiatehokkuuden parantamisvelvoite ei koske. (1 2 mom kohdat 1-8)
YM asetus energiatehokkuuden parantamisesta korjaus ja muutostöissä (4/13) koskee luvanvaraista rakentamista YM asetus (4/13) energiatehokkuuden parantamisesta korjaus ja muutostöissä, koskee luvanvaraista rakentamista sovelletaan rakennuksiin, joissa käytetään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi ja joissa tehdään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus- tai muutostyötä tai joiden käyttötarkoitusta muutetaan. ( 1, 1mom) Rakennusluokat ja rakennukset, joita energiatehokkuuden parantamisvelvoite ei koske ovat asetuksen 1 2 momentissa Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslaissa on mm. 117 ja 118
Rakennusluokkia ja rakennuksia, joita energiatehokkuuden parantamisvelvollisuus ei koske 1) rakennukset niiltä osin, kun ne on suojeltu ja määräyksien noudattaminen aiheuttaisi suojeltuihin osiin muutoksia, joita ei voida pitää hyväksyttävinä; 2) tuotantorakennukset, joissa tuotantoprosessi luovuttaa niin suuren määrän lämpö-energiaa, että halutun huonelämpötilan aikaansaamiseen ei tarvita ollenkaan tai tarvitaan vain vähäisessä määrin muuta lämmitysenergiaa, tai tuotantotilat, joissa lämmityskauden ulkopuolella runsas lämmöneristys nostaisi haitallisesti huonelämpötilaa tai lisäisi oleellisesti jäähdytysenergian kulutusta; 3) rakennukset, joiden pinta-ala on enintään 50 m²;
Rakennusluokkia ja rakennuksia, joita energiatehokkuuden parantamisvelvollisuus ei koske 4) muut kuin asuinkäyttöön tarkoitetut maatalousrakennukset, joissa energiankäyttö on vähäinen; 5) kasvihuoneet, väestönsuojat tai muut rakennukset, joiden käyttö alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa vaikeutuisi kohtuuttomasti tämän asetuksen mukaisia energiatehokkuu-den parantamisvaatimuksia noudatettaessa; 6) loma-asunnot, joihin ei ole suunniteltu kokovuotiseen käyttöön tarkoitettua lämmitysjärjestelmää; 7) määräajan paikallaan pysytettävät siirto-kelpoiset rakennukset, joiden käyttötarkoitus ei siirron yhteydessä oleellisesti muutu; 8) rakennukset, joita käytetään hartauden harjoittamiseen ja uskonnolliseen toimintaan.
Teknisesti mahdollinen Teknisesti toteutettavalla tarkoitetaan ratkaisua, joka suunnitellaan ja toteutetaan siten, että muun muassa kosteustekniset, palotekniset, äänitekniset sekä sisäilmasto-olosuhteiden ominaisuudet eivät heikkene.
Toiminnallisesti mahdollinen Toiminnallisesti toteutettavalla ratkaisulla tarkoitetaan ratkaisua, jonka seurauksena rakennuksen käyttäminen aiottuun käyttötarkoitukseensa ei merkittävästi heikkene verrattuna alkuperäiseen ratkaisuun.
Jos on mahdollista teknisen, toiminnallisen sekä taloudellisen toteutettavuuden perusteella arvioituna Taloudellisesti toteutettavalla tarkoitetaan tarkastelun perusteella kustannustehokkaasti toteutettavissa olevaa ratkaisua. Taloudellisessa tarkastelussa käytetään soveltuvin osin samoja muuttujia kuin kansallisien vaatimustasojen yleisessä arvioinnissa käytettävässä kustannusoptimaalisuuslaskennassa: tarkastelujaksona käytetään asuinrakennuksissa 30 vuotta ja muissa rakennuksissa 20 vuotta, jos tarkasteltavan rakennusosan tai järjestelmän tai sen osan normaali elinkaari ei ole tätä lyhyempi.
Energiatehokkuuden parantamisesta aiheutuvat lisäkustannukset vaihtelevat hankkeittain Vaihtelu johtuu yleisimmin kohteen ominaisuuksista sekä tehtävän korjaustyön laadusta ja laajuudesta. Lisäkustannuksiin lasketaan vain ne kustannukset, jotka aiheutuvat energiatehokkuuden parantamisesta. Esimerkiksi ikkunavaihtotyön yhteydessä lisäkustannus on yleensä 0, koska vaatimustasoon päästään käyttämällä tavanomaista sarjatuotettua ikkunaa. Laskennallinen tarkastelu tarvitaan vain silloin kun luvan hakija haluaa perustella sillä luvan hakemisen yhteydessä hakemaansa poikkeusta vaatimuksista. Jyrki Kauppinen /ympäristöministeriö
Energiatehokkuuden parantaminen on suunniteltava Korjaus- tai muutostyöhankkeeseen ryhtyvän on lupaan tarvittavan suunnittelun yhteydessä esitettävä toimenpiteet, joilla rakennuksen energiatehokkuutta aiotaan parantaa rakennusosittain, järjestelmittäin tai koko rakennuksesta hankkeen laajuuden ja päättämänsä tavan mukaisesti. (2, 3 mom.) Laskentaperiaatteet ovat 3 :ssä, muun muassa pääasiallisen lämmitysjärjestelmän mitoitus.
Rakennushankkeeseen ryhtyvä valitsee vaihtoehdon suunnittelun alussa RAKENNUKSEN TEKNISILLE JÄRJESTELMILLE ON OMAT VAATIMUKSET 5 :ssä SUUNNITTELU JA TOTEUTUS VAIHTOEHDON 1 tai 2 tai 3 MUKAAN Vaihtoehto 1. Rakennusosakohtaiset vaatimukset 4 Vaihtoehto 2. Rakennuksen energiankulutus vaatimus 6 Vaihtoehto 3. Rakennuksen E-luku Vaatimus 7 VAIHTOEHDON VALINTA HANKESUUNNITTELU KORJAUKSEN TAI UUSIMISEN TARVE
-1969 1969-1976- 1978-1985- 10/2003-2008- 2010-2012- Ulkoseinissä vaatimusten tavoitteena on alkuperäisen U-arvon puolittaminen, perälautana on 2010 taso 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 RakMk-1969-2012- YM asetus 4/13 Ulkoseinä U-arvot Jyrki Kauppinen/ ympäristöministeriö
Eristepaksuuden vaikutus lämmönkulutukseen, mittarina rakenteen U-arvo. (betoni 3/2009)
-1969 1969-1976- 1978-1985- 10/2003-2008- 2010-2012- Ikkunoissa ja ovissa vaatimuksena on 2010 taso niitä uusittaessa 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 RakMk-1969-2012- YM asetus 4/13 Ikkuna U-arvot Jyrki Kauppinen/ ympäristöministeriö
Ikkunoiden pinta-ala (lähde: EPAT loppuraportti, Heljo/ Vihola)
Teknisille järjestelmille on omat vaatimuksensa Rakennuksen teknisten järjestelmien peruskorjauksessa, uudistamisessa ja uusimisessa sovelletaan 5 :n mukaisia vaatimuksia riippumatta rakennusosaa tai rakennusta koskevan 1 momentissa tarkoitetun vaihtoehdon valinnasta. (8, 2mom) Teknisten järjestelmien vaatimukset ovat 5 :ssä
Ulkovaipan ja teknisten järjestelmien korjauksen suunnittelu 9, 10, 11 Rakennuksen ulkovaippa, tekniset järjestelmät Muistettava myös muut maankäyttöja rakennuslain velvoitteet Lämpötekninen toimivuus Korjauksen suunnittelu kokonaisuutena tai esimerkiksi - sisäilmaston parantamisen suunnittelu erillisenä. Energiatehokkuuden parantamisen suunnittelu tapahtuu samassa yhteydessä. Ilmanvaihdon toimivuus Kosteustekninen toimivuus Palotekninen toimivuus Äänitekninen toimivuus
Mahdollisuus ottaa huomioon ennalta tehtyjä parannuksia (9 4 mom.) Jos rakennuksen omistaja parantaa rakennuksen energiatehokkuutta lupaa edellyttämättömän suunnitelmallisen huollon, korjauksen tai ylläpidon yhteydessä, voidaan näiden toimenpiteiden vaikutus ottaa huomioon myöhemmin toteutettavaa hanketta koskevan luvan hakemisen yhteydessä. Esimerkiksi aurinkokeräimien ja panelien tai lämpöpumppujen asennus ei välttämättä ole luvanvarainen toimenpide kaikissa kunnissa tai osassa kuntaa.
Ulkovaippa ja tekniset järjestelmät otettava huomioon jo suunnittelussa (10 ) Rakennuksen ulkovaipan energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden yhteydessä rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että ulkovaippa sekä ikkunoiden ja ulko-ovien liitokset ympäröiviin rakenteisiin tiivistetään siten, että lämmöneristyskerrokset suojataan ilmavirtausten eristyskykyä heikentäviltä vaikutuksilta. Rakennuksen ulkovaipan ja teknisten järjestelmien korjausta tai uusimista suunniteltaessa ja toteutettaessa toimenpiteet on valittava siten, että rakenteiden oikea lämpö-, ääni- ja kosteustekninen toimivuus sekä palo-tekninen eristävyys varmistetaan.
Ilmanvaihdon oikea toiminta varmistettava (11 3 mom.) Rakennushankkeeseen ryhtyvän on esitettävä tarvittaessa rakennuksen energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä koskevissa suunnitelmissa, kuinka varmistetaan ilmanvaihdon oikea toiminta ja kuinka huolehditaan riittävästä tuloilman saannista, kun kyseessä on koneellisella poistoilmanvaihdolla tai painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettu rakennus.
Huoneistokohtaisien tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmien suunnittelulle vaatimuksia (11 4 mom.) Kun rakennuksen energiatehokkuutta parannetaan asentamalla huoneistokohtaisia lämmön talteenotolla varustettuja koneellisia tulo- ja poistoilmajärjestelmiä, on ne suunniteltava ja toteutettava siten, että ulkoseinästä tapahtuvasta ilmanotosta tai -poistosta ei aiheudu terveyshaittaa muihin huoneistoihin. Muilta osin sovelletaan tämän asetuksen 10 :ää.
Teknisten järjestelmien asentaminen, korvaaminen tai parantaminen Ilmanvaihdon asentaminen, korjaaminen ja uusiminen sekä ilmanvaihtojärjestelmän tai koneen vaihtaminen tai laajentaminen. Linjasaneeraus, osittainen linjasaneeraus joissakin tapauksissa. Lämmitys- tai lämminvesijärjestelmän uusiminen tai vaihtaminen. Näiden järjestelmien yhdistelmät. Samassa yhteydessä voidaan tehdä myös sähkö- ja automatiikkajärjestelmien uusimista asentamista ja korjaamista. Energiatehokkuuden parantaminen rakennusten korjausten
Lämmitys ja ilmanvaihtojärjestelmien toiminta varmistettava ja todennus esitettävä (12 ) Rakennushankkeeseen ryhtyvän on rakennuksen vaipan tai sen merkittävän osan lisälämmöneristämisen tai ilmanpitävyyden parantamisen taikka ikkunoiden uusimisen tai niiden energiatehokkuuden parantamisen yhteydessä tai ilmanvaihtoa parantavien toimenpiteiden jälkeen todennettavasti varmistettava lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän oikea ja energiatehokas toiminta sekä tehtävä tarpeellisin osin taloteknisten järjestelmien tasapainotus ja säätö. Todennus tehdyistä toimenpiteistä esitetään rakennusvalvontaviranomaiselle luvanvaraisen työn loppukatselmuksen yhteydessä.
Järjestelmien toiminta on varmistettava 12 Varmistetaan energiatehokas toiminta Oikein toimiva tekninen järjestelmä Dokumentoidaan tehdyt toimenpiteet esimerkiksi käyttö- ja huoltoohjeeseen Tehdään tasapainotus ja säätö tarvittaessa Jyrki Kauppinen /ympäristöministeriö
Realistinen nykytilanteen pohjalta laadittu skenaario -vuoteen 2012 verrattuna Vuoteen 2020 mennessä: Energiansäästö olisi 6 prosenttia E-lukuna laskettuna 3 prosenttia ja Vähennys hiilidioksidipäästöissä 10 prosenttia Vuoteen 2030 mennessä: Energiansäästö olisi 13 prosenttia E-lukuna laskettuna 8 prosenttia ja Vähennys hiilidioksidipäästöissä 24 prosenttia Vuoteen 2050 mennessä arvio on epävarma, koska energiainfrastruktuuri voi muuttua radikaalisti Energiansäästö olisi 25 prosenttia E-lukuna laskettuna 16 prosenttia ja Vähennys hiilidioksidipäästöissä 46 prosenttia
YM asetusta 4/13 sovelletaan voimaantulon jälkeen jätettyihin lupahakemuksiin Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2013. Muihin kuin viranomaisten käytössä oleviin rakennuksiin asetusta sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä syyskuuta 2013. 14 Sovelletaan niihin hankkeisiin, joiden lupahakemus jätetään voimaantulon jälkeen eli viranomaisten käytössä olevien rakennusten osalta 1.6.2013 tai sen jälkeen jätetyt hakemukset ja muiden rakennusten osalta 1.9.2013 tai sen jälkeen jätetyt hakemukset.
Yhteenveto YM asetuksessa 4/13 on säädetty minimivaatimuksista ja parempaa saa tehdä, jos rakennuksen omistaja niin haluaa eikä muista säännöksistä tule estettä. Ulkovaippaan liittyvissä toimenpiteissä sää- ja olosuhdesuojauksesta sekä kosteudenhallintasuunnitelmasta huolehtiminen on tärkeää. Järjen käyttö kokonaisuuksien hallinnassa on edelleen hyvä keino. Tulevaisuudessa kannustaminen lähes nollaenergiarakennuksiin Vaatimukset uusiutuvan energian osuudelle myös korjausrakentamiseen joiltakin osin. Rakennus säilyy parhaiten kun sille on olemassa järkevää ja myös taloudellisilla mittareilla perusteltua käyttöä.
Kiitos mielenkiinnosta! Asetus 4/13 ja sen perustelumuistio sekä laskentaliite löytyvät ympäristöministeriön sivuilta. HE81/2012 maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta perusteluineen löytyy eduskunnan sivuilta. ( Muutos tuli voimaan 1.1.2013) www.ym.fi/rakentamismaaraykset www.korjaustieto.fi Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö, puh. 050 364 7356, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi