Muistin menestykseksi taiteen ja kulttuurin mahdollisuuksia aivoterveyden edistäjänä Kouvolan kansalaisopisto Yhteistyössä Kouvolan seudun Muisti ry/ Kymenlaakson Muistiluotsi 22.11.2016 Helena Malmivirta KT, LTO
Kulttuuriosaaminen vahvistaa ihmisen elämänhallintaa ja omien mahdollisuuksiensa kehittämistä.
Kulttuurilla on monia toisiinsa liittyviä merkityksiä: Yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuus: tässä merkityksessä käytetään myös sanaa sivistys. "Kulttuuriksi usein nimitetään kokonaisuutta, joka käsittää tiedon, uskomukset, taiteen, moraalikäsitykset, lain, perinteen sekä kaikki muut sellaiset kyvyt ja tavat, jotka ihminen on yhteiskunnan jäsenenä omaksunut. Kulttuuri myös antaa sosiaaliselle toiminnalle merkityksen, määrittelee sen. Jokin teko, ele tai ilme saattaa eri kulttuureissa merkitä aivan eri asioita, ts. vasta kulttuuri määrittelee käyttäytymisen sosiaalisen merkityksen". (Sosiaalipsykologi Antti Eskola)
Veteen piirretty viiva Kulttuuri jaetaan aineellisen ja henkiseen kulttuurin, mutta jako on keinotekoinen, sillä kaikkien aineellisten kulttuurituotteiden taustalla on henkinen prosessi: kaikkein käytännöllisimpiinkin esineisiin liittyy henkisiä arvoja. (Professori Janne Vilkuna, Jyväskylän yliopisto)
Akseli Gallen-Kalela Luistelijat
Taiteen määrittelyssä murros Kun irtaannutaan teos- ja museokeskeisestä taiteen määrittelystä siirrymme määrittämään taidetta elämänkäytäntöjämme rikastuttajana Vastaanottaja rakentaa monenlaisia merkityksiä vastaanottaessaan ja kokiessaan taidetta Tällöin korostuu taiteen dialogisuus, vuorovaikutteisuus, vastaanottajan rooli, taiteen ekologinen ja sosiaalinen vastuu, taiteen käsitteellinen puoli sekä taide kysymysten esittäjänä (Dewey 1934/1980; 2010; Varto 2001; 2011; Malmivirta 2011; 2014
Kehoni ottaa vastaan värejä ja ääniä ja kokemusta on vaikea rajoittaa yhden aistin alueelle se levittäytyy spontaanisti muidenkin aistien ylle (Merleau-Ponty 1962; Juntunen 2011) Aistisuus ja havainnointi ovat taiteessa vahvasti läsnä Taiteen vastaanottamisen ja tuottamisen kokemuksessa tapahtuu kaikkien aistien ristikkäistä aktivoitumista
Taide liikuttaa mieltä se ei ole ainoastaan teosten tai esitysten tuottamista se on tapa rakentaa ja luoda elämää laajentamalla tajuntaamme muotoilemalla näkökulmia tarkentamalla merkityksiä luomalla ja vakiinnuttamalla kontakteja muiden ihmisten kanssa ja jakamalla yhteistä kulttuuria (Eisner 2002)
ARKIHAVAINNOSTA SYVEMPÄÄN AJATTELUUN - kysymys on kyvystä nähdä - Älyn ponnistukset tekevät asiat läpikuultaviksi henkemme silmille. Mutta emme voi nähdä sitä, mikä on läpikuultavaa. Näemme tumman esineen läpikuultavan takaa, esineen, joka oli salassa niin kauan kuin läpikuultava ei ollut läpikuultavaa. Näemme joko ikkunaruutuun tarttuneen pölyn tai sen takana olevan maiseman, mutta emme milloinkaan itse ikkunaruutua. (Weil 1976)
Taiteeseen ja kulttuuriin sisältyy: luovuutta, elinikäistä oppimista sosiaalista vuorovaikutusta ja osallisuutta toimijuutta (psyykkistä, fyysistä, sosiaalista ja kulttuurista) elämänhallintaan liittyvien avainkompetenssien jatkuvaa harjoittamaista. (Zeki 1999; Cohen 2006; Hyyppä & Liikanen 2005; Liikanen 2010, 2011; Malmivirta 2013; 2014)
Hyvään ikääntymiseen kuuluu oikeus myös taiteen ja kulttuurielämysten mahdollisuuteen - siltana inhimilliseen kasvuun ja oppimiseen
Seniorikulttuurilla Tarkoitetaan ikääntyvien ja ikääntyneiden omaan luovuuteen, taiteellisuuteen ja elämänkokemukseen perustuvaa itse luotua taidetta, kulttuuria ja niiden edistämistä. Seniorikulttuurilla tarkoitetaan myös ikäihmisille järjestettyjä taide- ja kulttuuripalveluja ja osallistumisen areenoita (Liikanen, H-L. Ikääntyminen ja kulttuuri. Kohti seniorikulttuuria. Ikäinstituutti. Oraita 1/ 2011)
KULTTUURIN, HYVINVOINNIN, TERVEYDEN ja AIVOTERVEYDEN LIITTO
Tutkimukset ovat osoittavat aktiivisen osallistumisen taideja kulttuuritoimintaan vaikuttavan myönteisesti ihmisten Onnellisuuteen Hyvinvointiin ja koettuun terveyteen Aivoterveyteen Sosiaaliseen pääomaan Koettuun elämän merkityksellisyyteen Elinajan ennusteeseen (Cohen 2006; Hyyppä & Liikanen 2005; 2013; Malmivirta 2014) (Boccia, M al. 2016. Where does brain neural activation in aesthetic responses to visual art occur? Meta-analytic evidence from neuroimaging studies. Boccia, M. al. 2016. Do you like Arcimboldo s? Esthetic appreciation modulates brain activity in solving perceptual ambiguity.)
Ikääntymisen, terveyden ja toimintakyvyn tutkimisessa on viime vuosikymmenten suuntauksena ollut näkökulman kääntäminen sairauksista terveyteen ja toimintavajavuuksista toimintakykyyn. Se on johtanut uusiin käsitteisiin: terve vanheneminen (healthy ageing) onnistunut vanheneminen (successfull ageing) aktiivinen vanheneminen (active ageing) (Heikkinen ym. 2003.)
TERVEYDEN EDISTÄMISEN KOKONAISUUS (Savola & Koskinen- Ollonqvist 2005) painopiste Mahdollisuuksien luominen Riskitekijöiden ja haittojen ehkäisy Hoito Kuntoutus Promootio (esim. kulttuuri, terveysvaikutusten arviointi osana päätöksentekoa, kirjastopalvelut) Terveyden edistämisen vaihtelu Primääripreventio (esim. pyöräilykypärän käyttö, rokottaminen) Sekundääripreventio (esim. kolesterolilääkitys, hampaan paikkaus) Tertiääripreventio (esim. olkapään fysioterapia, arjen taitojen uudelleen oppiminen) Voimavara- ja terveyslähtöisyys Riski-, oire- ja sairauslähtöisyys
Taide- ja kulttuurilähtöisten pilottihankkeiden tulosten pohjalta: Mahdollisuuksien luominen Ongelmien ennaltaehkäisy Hoito Kuntoutus Voimavara- ja terveyslähtöisyys Riski-, oire- ja sairauslähtöisyys Terveyden ytimessä on hyvinvoinnin kokemus, jolloin kokemukset ovat tiedon lähde, jolloin myös terveyden käsite saa laajemman ja moniulotteisemman merkityksen (Gadamer, Honkasalo 2012) Avoimuutta Uskallusta Yhteistyötä yli rajojen Ymmärrystä taiteen ja kulttuurin mahdollisuuksista. Kuva muokattuna Kolmas lähde, Koivisto 2012)
KULTTUURISIA AVAIMIA AIVOTERVEYTEEN
Kulttuurista aivoterveyttä Maalaus ja kuva Satu Mäkipuro 2014 Neuroestetiikka (Semir Zeki 1990) Taiteen vastaanottamisen kokemus
LUONTO LUONNOSSA Metsässä kulkeminen Vaeltaminen Valokuvaus Metsästys Kuva Hannu Hautala
Heikki Willamo (2012, 103): Tarkennan katsettani rantametsän tummuuteen ja hahmotan lopulta hirven. Se riipii lehteä, saa hetteen keinumaan ja lähettämään pieniä aaltoja kohti hermostuneena uivaa kaakkuria. Hämärä syvenee ja hirvi alkaa sulaa sen osaksi. Se näkyy hetkittäin ja katoaa taas, kuin joku kesäyön henkiolento. Lopulta se menee lampeen, jolloin sen liikkeitä voi seurata veden välkkeen perusteella. Se kahlaa, hamuaa ulpukoita, pärskii ja ravistelee.
Visuaalinen havainnointi Näemme kyetäksemme hankkimaan tietoa ympärillä olevasta. Ympäristön havaitseminen vaatii herkkyyttä, koska se edellyttää merkityksellisen löytämistä ja erottamista merkityksettömästä Ympäristöt eivät ole vain fyysisiä paikkoja vaan myös havainnoissa olevia paikkoja, joiden luomiseen me osallistumme. Juuri havaitsemalla määrittelemme niiden luonteen ja alan. (Berleant 1995; Malmivirta 2013; 2014) Valokuva Heikki Syvänen
Luonnossa ja metsässä samoileminen aktivoi aivoja tehokkaasti moniaistisen tiedon käsittelyn prosesseissa. Visuaalisen tarkastelun kohteena olevaa verrataan menneisyyden muistin varastossa oleviin havaintoihin, ja havaittua jäsennetään jo olemassa olevan tiedon avulla. Luova prosessi, jossa katsojalta vaaditaan aktiivisia pyrkimyksiä. (Zeki 1999; Matisse 1972; Malmivirta 2014.) Valokuva Heikki Syvänen
Liike
Tanssi ja luova liike - KehoNero KehoNero Valokuva Satu Mäkipuro Tanssiliikkeet ja liikesarjat yhdistettynä musiikkiin aktivoivat eri hermoverkostoja, jolloin hermoverkkojen väliset yhteydet vahvistuvat. Tanssiaskelten opettelu ja liikekuvioiden harjoittelu pitää huolta loogis-analyyttisistä taidoista.
Tanssiin liittyvä sosiaalinen vuorovaikutus aktivoi aivojen tunnekeskusta. Musiikin ja liikkeen yhdistelmä tuottaa tunnekokemuksia, jotka edistävät aivojen hyvinvointia. Tanssin kuluessa tapahtuvat nopeat päätökset aktivoivat useita aivojen toimintoja yhtäaikaisesti. (Müller 2007; Järvinen 2012; Malmivirta 2013; 2014) Kuva Riikka Campomanes
Taiteesta ja kulttuurista avaimia aivoterveyteen Mitä haluan elämästäni muistaa? Elämän merkittävistä kokemuksista luotiin kuvallisia, Visuaalisia kertomuksia hyödyntäen omia lapsuuden aikaisia valokuvia, tarinoita ja kuvataiteen keinoja.
Kuvaksi kerrottu elämäntarina Taiteessa muoto, rytmi ja väri koskettavat meitä siksi, että elämänkulkumme aikana muistivarastoomme kertyy aistihavaintoja erilaisista muodoista, väreistä ja rytmeistä, joita taiteessa voi kohdata (Dewey 1930/1980; Malmivirta 2011, 2013). - Omien lapsuuskuvien tarkastelu, joista valitaan merkittävimmät valokuvat - Aivojen näköalueen tietoinen aktivointi - Muistin aktivoiminen menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden aikajatkumolla hm/13
Taide ja kokemus Taiteen kokemuksessa on läsnä kokijan elämismaailma, hänen elämänkulkuunsa liittyvät ensisijaiset ja toissijaiset kokemuksensa Taiteen eri menetelmin, keinoin ja välinein - taidetoiminnassa on mahdollista jäsentää omaa elämää vastaanottamisen ja tuottamisen kokemuksessa tapahtuvan reflektiivisyyden ajattelun ja dialogin avulla reflektiivinen ajattelu ja dialogi mahdollistuu päämäärätietoisessa taidetoiminnassa (Dewey 1951; Väkevä 2004; Malmivirta 2011; 2014)
Kuvan ja kuvataiteen vastaanottamisen prosessin alku on aina tuntematon ennen kuin muisti liittää sen johonkin aiempaan omaan kokemukseen. Kuvan hahmottamisessa aivojen muistivarastot ovat aktiivisessa liikkeessä. Kuvataiteessa teos on aina taiteilijan näköaivojen ja aivojen toiminnan kokonaisuuden tulos, jonka vastaanottaja puolestaan rakentaa lopulliseen muotoonsa havainnoillaan väreistä, muodosta ja rytmistä. Aivoissa syntyy uusia hermosolujen verkkoyhteyksiä ja hermosolujen uusiutumista, kun niitä stimuloidaan visuaalisilla ja kinesteettisillä aistiärsykkeillä. (Arnheim 1975; Dewey 1938/1980; Zeki 1990; 2010; Malmivirta 2011; 2013; 2014)
Taiteen dialogisuus Taide on metafora katsojan, taideteoksen ja tekijän välillä Eri henkilöt näkevät taideteoksissa itsensä ominaisuuksia, perhetilanteensa ja liittävät ne omiin kulttuurisiin taustoihinsa, juuriinsa ja luontosuhteeseensa Teokset käsittelevät tai edustavat näkijöidensä kokemuksia riippumatta siitä, millaisin ajatuksin ne on tehty ja kuka ne on tehnyt Ajatus korostaa inhimillisen tiedon käsittelyn sidoksisuutta yksilöllisesti koettuihin merkityksiin
Taiteella merkittävä sija inhimillisessä kasvussa Kaikille mahdollisessa taiteessa tapahtuvassa ja myös muussa elämässä tapahtuvassa esteettisessä kokemuksessa korostuu inhimillisessä kokemuksessa oleva laadullinen ulottuvuus, sen välittömästi koettu merkityksellisyys Tällä merkityksellisellä kokemuksella on arvoa hyvän elämän tekijänä ja täysipainoisen kokemuksen rakennusaineena (Dewey 1996/1925/LW 1; 1996/1934; Westerlund & Väkevä 2011)
Henkilökohtaiset tarinat ja valokuvat
Keltainen tupa ja perunamaa Muistojen kirjat henkilökohtaista tietoa muistin kätköistä
Omasta elämästä kertominen Omaelämäkerrallinen muistin toimintaa säätelevä hippokampus on suorassa yhteydessä ajallisten ja tilallisten kokemusten karttaan. Hippokampuksen stimulointi kuvien katsomisella ja tarinoiden kertomisella.
Sit tää on semmonen nostalginen sivu. Tässä on sotavanki Pavel, ja täs on mun pikkuveljeni Hans. Ja täs on sit portti, jonka nää sotavangit, tai Pavel varmaanki rakensi, ja tää portti erotti sisäpihan ulkopihasta. Ja sitte on tarinaa päärakennuksesta rantaan, ja tota sitte täs on niinku semmosta mun henkilökohtast historiaa sillä lailla, että tässä on ne ainoot kuvat. (Britan tarina)
Sitten tuota tullaan tähän eli mulla oli tietkö vastustus, tän mä tein mielelläni vielä, sen talon, mut tuota taiteellisiin välineisiin niinku värikynään tai vesiväriin tai johonki muuhun väriin tarttuminen oli mielestäni niin Jossain vaiheessa entistä elämää tein yhteisöjen kulttuurin kehittämishankkeessa, ja sieltä niin kun nyt tuli palautteena Kyvykkyyksien kirvoittaminen tässä on tapahtunut. (Osallistuja 9) hm/14
Tarinat tarvitsevat kuulijan, jotta niistä tulee merkityksellisiä. Samaistumalla toisen tarinaan myös vuorovaikutuksesta tulee merkityksellistä. Aktiivisella tarinan kuuntelemisella ja läsnäololla on myönteinen vaikutus aivojen toimintaan Valokuva Satu Mäkipuro
Merkitysten muutokset voivat johtaa uudenlaiseen tapaan suhtautua itseen ja mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan elämään ja elämän tarinansa muutokseen - uuden oppimiseen - totunnaisten toimintatapojen muuttumiseen Elinikäinen oppiminen
Kirjallisuus Kuva Markus Pentikäinen
MUSIIKKI Aktiiviset musiikkiharrastukset, kuten soittaminen ja tanssiminen, ovat yhteydessä parempaan kognitiiviseen toimintakykyyn ja pienentyneeseen riskiin sairastua myöhemmin dementiaan. (Särkämö 2012; Kattenstroth ym., 2010; Bugos ym., 2007; Hanna-Pladdy & MacKay, 2011; Verghese ym., 2003, N Engl J Med ). Bruce Springsteen 2012
Musiikki muokkaa aivokuorta ja tehostaa aivotoimintaa. Musiikin kuuntelu aktivoi aivoissa molemmille aivopuoliskoille levittyvää hermoverkkoa, joka säätelee vireystilaa tarkkaavaisuutta semanttista käsittelyä muistia sekä emootioita. Akateeminen mieskuoro Psaldo. Kuva: Tero Vihavainen. Musiikki eri muodoissaan aktivoi aivojen motoriikkaa, tunteita ja luovuutta (Särkämö 2008) Huutajat, Oulu
Tarkastelua aivoterveyttä kuvaaviin teorioihin
Esimerkkinä tuloksista: Kulttuurista Aivoterveyttä Siltaa rakentamassa
Aivoterveyttä edistävät avaimet sillan rakentamista aivoterveyttä kuvaaviin teorioihin Sosiaalista vuorovaikutusta toisten kanssa, mentaalista stimulointia - mielellistä aktiviteettiä sekä fyysistä aktiviteettia Merkityksellistä on, että aivot tekevät työtä uudenlaisten ja monimutkaisten kognitiivista haastetta sisältävien tehtävien kanssa koko eliniän ajan (Comprehensive Brain Theory). Uuden oppimisessa on tärkeää, että niissä oleva käyttämätön resurssi pääsee esille, mikä puolestaan edistää aivojen terveyttä ja voi viivästyttää muistisairauksien ilmaantuvuutta (Brain Reserve Theory). Totunnaisten toiminta tapojen muutos Elinikäinen oppiminen Reflektiivinen ajattelu (oman toiminnan tietoinen tarkastelu) Sosiaalinen vuorovaikutus Visuaalinen ajattelu Päätöksentekokyky Ymmärrys kulttuurista, taiteesta, luovuudesta Toimijuuden vahvistuminen Tunnemuisti hm/16
Kiitos ja kiintoisia hetkiä talvimaisemiin!