Väsymätön silmä valvoo laatua USA:n pääomasijoittajat uskovat kasvuun Veijo Karppinen saalistaa menestyjiä SUOMEN TEOLLISUUSSIJOITUS OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2008
P ä ä k i r j o i t u s S i s ä l t ö 1 / 2 0 0 8 Pääomasijoittamisella on väliä Päättyvä vuosi on ollut erittäin vilkasta rahastosijoittamisen aikaa. Samanlainen markkinatilanne on ollut myös Yhdysvalloissa, jossa kansallisen pääomasijoitusyhdistyksen NVCA:n puheenjohtajan Mark Heesenin mukaan erityisen houkuttelevia ovat nyt ympäristö- ja energia-alaan keskittyneet rahastot. Hän korostaa toimialan tarkkaa havainnointikykyä: Pääomasijoittavat tietävät, mitä toimintaympäristössä tapahtuu. Kansantalouden kannalta pääomasijoittamisella on väliä. Suomalaisten pääomarahoitusta saaneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on 8,3 miljardia euroa ja henkilöstömäärä yhteensä 42 000. Suomen pääomasijoitusyhdistyksen FVCA:n tuoreen vaikuttavuustutkimuksen mukaan aikaisen vaiheen sijoituskohdeyritykset keskimäärin kaksinkertaistivat liikevaihtonsa, myöhemmän kasvun sijoituskohteet kolminkertaistivat, ja toimialoista palvelualan yritykset lähes viisinkertaistivat liikevaihtonsa kolmessa vuodessa. Aikaisen vaiheen sijoituskohdeyritykset kasvattivat henkilöstöään kolmessa vuodessa keskimäärin puolella, myöhemmän kasvun buyoutrahoitusta saaneet kolmanneksella. Pääomasijoittajana Teollisuussijoitus edistää aktiivisesti sijoituskohteittensa kasvua ja kansainvälistymistä. Teollisuussijoitus sijoittaa yhdessä sekä kotimaisten että ulkomaisten sijoittajien kanssa. Voimme sijoittaa ulkomaiseen rahastoon tai suoraan kohdeyritykseen silloin kun sijoitus edistää suomalaisen yritystoiminnan kasvua. Tässä lehdessä sijoitustoimintamme vaikuttavuudesta ja kansainvälistymisestä kertovat tuotannostaan 95 % vievä konenäköteknologiayhtiö Viconsys, kiinteistöpalvelujaan Itä-Euroopan kasvumarkkinoille levittävä Realia Group ja aivojen kuvantamisteknologialla maailmalle etenevä Nexstim. Kiitämme kaikkia yhteistyökumppaneitamme erinomaisesta vuodesta ja toivotamme mitä parhainta uutta vuotta! Juha Marjosola Toimitusjohtaja Kuva: Kari Ylitalo Kansikuva: Sanna Liimatainen istockphoto Teemu Kuusimurto Shutterstock 14 Sanna Liimatainen 4 8 16 22 2 4 7 8 11 13 14 15 16 17 18 19 20 21 pääkirjoitus SIJOITTAJA SAALISTAA MENESTYJIÄ Pääomasijoittajan pitää olla tiiviisti mukana yrityksen arjessa, sanoo kuuden kasvuyrityksen hallituksessa istuva Veijo Karppinen. pinnalla PUHtaat TEKNOLOGIAt NVCA:n puheenjohtaja Mark Heesen kertoo riskisijoittamisen trendeistä Yhdysvalloissa. teollisuussijoitus vahva rahastosijoittaja Teollisuussijoituksella on tällä hetkellä sijoitussitoumuksia 80 pääomarahastoon, joiden kokonaispääoma on yhteensä 6,6 miljardia euroa ja jotka hallinnoivat sijoituksia yli 500 kohdeyrityksessä. VAIHTOEHTOIset SIJOITukset KASVussa CapManin sijoitusjohtaja Johanna Lindroos uskoo infrastruktuurirahastojen suosioon. PALVELUTUOTTEILLA ITÄ-EUROOPPAAN Kiinteistökonserni Realia Group tekee isännöintiosaamisesta ja kiinteistönvälityksestä vientituotteen. VÄSYMÄTÖN SILMÄ VALVOO LAATUA Viconsys on maailman johtava teollisuuden konenäkösovellusten tuottaja. Yritys aikoo tuplata liikevaihtonsa alkavana vuonna. HUIPPUTUOTTEITA AIVOTUTKIMUKSEEN Aivojen kuvantamisteknologiaa tuottava Nexstim rakentaa kansainvälistä verkostoa. JULKAISIJA Suomen Teollisuussijoitus Oy, Kalevankatu 9 A, PL 685, 001 HELSINKI, puh. (09) 680 3680, faksi (09) 612 1680, etunimi.sukunimi@teollisuussijoitus.fi, www.teollisuussijoitus.fi PÄÄTOIMITTAJAt Juha Marjosola, asta sjöblom KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland Oy, Yritysjulkaisut, www.sanomamagazines.fi TOIMITUS Anu Virnes-Karjalainen, eevamaria lidman ULKOASU pia hytönen PAINO Painoyhtymä oy 2007 ISSN 1796-0266 OSOITTEENMUUTOKSET tesi@teollisuussijoitus.fi Chat Republic 22 23 24 uutiset TEOLLISUUSSIJOITUS LYHYESTI 2 Teollisuussijoitus 1/2008 Teollisuussijoitus 1/2008 3
Teksti: Matti Remes Kuvat: Sanna Liimatainen Hyvän pääomasijoittajan tuntee siitä, että hän istuu yrittäjän puolella neuvottelupöydässä. Veijo Karppinen toteuttaa periaatettaan kuuden kasvuyrityksen hallituksessa. Sijoittaja saalistaa menestyjiä Pääomasijoittaja Veijo Karppinen kalastaa Turun saaristossa. Viisi vuotta sitten Veijo Karppinen päätti jättää taajuusmuuttajia valmistavan Vaconin toimitusjohtajan tehtävät ja luopua omistajuudesta. Osakkeista saaduilla rahoilla tuolloin 52-vuotias Karppinen olisi voinut jättäytyä täysipäiväiseksi harrastajakalastajaksi. Veri veti kuitenkin jäämään liike-elämään. Ajattelin, että osaamisestani ja kokemuksestani voisi olla vielä hyötyä muussakin kuin yrityksen varsinaisessa toiminnassa. Karppinen jatkoi Vaconin hallituksessa, mutta uusi aluevaltaus oli pääomasijoittaminen. Perustamansa VNT Management -yhtiön kautta Karppinen päätti alusta lähtien keskittyä omaan erikoisalaansa eli yrityksiin, jotka kehittävät energiaa säästäviä sähköteknisiä järjestelmiä sekä uusiutuvia ja hajautettuja energiatekniikoita. Suutari pysyköön lestissään. Riskien vähentämiseksi on parempi sijoittaa yrityksiin, joiden kehittämän tekniikan ymmärtää. Ammattitaitoa Teollisuussijoituksesta Merkittävä askel Karppisen pääomasijoittajauralla oli vuonna 2003 perustettu toimialarahasto Power Fund I, jota VNT Management ryhtyi hallinnoimaan. Rahaston suurimmat sijoittajakumppanit ovat Suomen Teollisuussijoitus Oy, Vacon Oyj, Varma, Veritas ja saksalainen elektroniikkayhtiö Semikron. Teollisuussijoituksen mukaantulo oli merkittävä asia. Ilman sitä moni ovi olisi jäänyt avaamatta. Myös Teollisuussijoituksen ammattitaito esimerkiksi sopimusten teossa on ollut ensiarvoisen tärkeää. Power Fund on etsinyt sijoituskohteita esimerkiksi uusiutuvan energian tekniikoita kehittävistä yrityksistä Suomesta sekä muista Pohjoismaista ja Saksasta. Tähän mennessä rahasto on sijoittanut seitsemään yritykseen yhteensä noin kymmenen miljoonaa euroa. Tavoitteena on irtautua sijoituksista 3 5 vuodessa. Se voi Karppisen mukaan tapahtua esimerkiksi listautumalla tai sijoituskohteen myynnillä. Rahastosta saatiin niin hyviä kokemuksia, että perustimme jo toisen rahaston, Power Fund II:n. Tutut kumppanit lähtivät mukaan ja keräsimme 47 miljoonaa euroa. Yrittäjän tuki ja turva Karppisen periaatteisiin kuuluu, että pääomasijoittaja on kohdeyrityksen kehittämisessä tiiviisti mukana. Aloittavalle yrittäjälle ja nuorelle johtoryhmälle kaiken nähnyt konkari hallituksessa on arvokas tuki.» 4 Teollisuussijoitus 1/2008 Teollisuussijoitus 1/2008 5
Yrityksellä voi olla erinomainen tekninen keksintö, mutta sen kaupallistamiseen ei ole tarpeeksi liikkeenjohdollista osaamista ja markkinoiden tuntemusta. Meidän tehtävämme on auttaa uutta yritystä välttämään samoja virheitä, joita me olemme aikanaan tehneet. Lisäksi voimme tarjota yritykselle vuosien aikana syntyneet verkostot asi Kaikuluotain paljastaa kalaparven sijainnin. akkaiden saamisessa, hankinnoissa ja tutkimuksessa. Hyvän pääomasijoittajan tuntee siitä, että hän istuu aina yrittäjän puolella neuvottelupöydässä. Karppisen aloittaessa pääomasijoittajana uusi energiatekniikka ei ollut vielä sijoituskohteena läheskään yhtä suosittu toimiala kuin nyt. Keskustelu ilmastonmuutoksen torjunnasta ja raakaöljyn hinnan raju nousu muuttivat tilanteen täysin. Kovasta kasvusta ja huimista tulevaisuudenodotuksista on jopa vedetty yhtäläisyyksiä 2000 luvun it kuplaan. Minultakin on moni kysynyt, onko tämä kestävällä pohjalla, Karppinen sanoo. Karppisen mukaan puhdas energia on ilman muuta tulevaisuuden ala. Hallitusten linjaukset ilmastopolitiikassa antavat sellaisen kuvan, että valtiot ovat tosissaan vähemmän saastuttavan energiantuotannon edistämisessä. Halvan energian aika on maailmassa ohi. Siksi uusien energiatekniikoiden markkinat kasvavat voimakkaasti. KAiKiSTA YRiTYKSiSTä ei TuLe MeneSTYSTARinAA Valoisista näkymistä huolimatta pääomasijoittajan kannattaa pitää jalat maassa. Kaikista yrityksistä ja keksinnöistä ei tule menestyksiä. Suurin riski liittyy ajoitukseen. Jos keksintö tuodaan markkinoille liian aikaisin, koko yritys voi kaatua. Toinen riski on yrittää tuoda markkinoille tekniikkaa, josta ei tule kaupallista menestystä tai jonka käyttöönotto ei sujukaan suunnitellulla tavalla. Vedystä energiaa tuottava polttokenno on Karppisen mielestä hyvä esimerkki keksinnöstä, joka ei ole lunastanut lupauksiaan odotetulla tavalla. Polttokennot tulevat vielä, mutta kestää vielä ylimääräiset kymmenen vuotta ennen kuin ne tekevät kaupallisen läpimurron. Kohu puhtaan energian tuotannon ympärillä on nostanut yrityksistä pyydettyjä hintoja. Karppisen mukaan VNT Management on joutunut hylkäämään joitakin sijoituskohteita, koska yrittäjän vaatima hinta yrityksestä on ollut liian korkea. Karppinen myöntää, että tulevaisuuden menestyjien valinta tarjolla olevista keksinnöistä ja yrityksistä ei ole helppoa. Pitää seurata maailmanmenoa ja toimialaa tiiviisti: lukea alan lehtiä, seurata nettikirjoittelua ja käydä seminaareissa. Työhön kuuluu olennaisesti myös rahoituskumppaneita etsivien yrittäjien tapaaminen. Ensimmäisenä katson, millainen ydinjoukko yritystä johtaa. Hyvä tiimi tekee mahdottomastakin mahdollisen. Yksittäisen keksijän kannattaa koota ympärilleen hyvä tiimi, josta löytyy osaamista tuotannosta markkinointiin ja myyntiin saakka. Ja menestyksen mahdollisuudet tuotteelle pitää olla olemassa. Karppisen periaatteena on, että pelkän rahoituksen sijaan pääomasijoittajan pitää olla tiiviisti mukana yrityksen arjessa toimintaa kehittämässä. Jos emme pääse tiimiin, emme lähde ollenkaan mukaan. Pienten yritysten parhaita puolia on Karppisen mielestä ketteryys. Kymmenen hengen porukka ei voi hakata isoa kilpailijaa suuryhtiön ehdoilla. Aloittavan yrityksen on luotava sellainen liiketoimintamalli, jota muut eivät vielä noudata. Erottava tekijä voi olla tuote, tuotannon järjestäminen tai asiakaslähtöinen toiminta. Isot yhtiöt myyvät yleensä tuotteitaan, eivätkä kuuntele yhtä herkästi asiakkaita. Pienet yhtiöt voivat menestyä tuomalla asiakkaalle sellaisen tuotteen tai palvelun, joka on jäänyt isoilta huomaamatta tai jonka tuottamiseen suuri organisaatio ei sovellu. PARHAAT AjATuKSeT SYnTYVäT KALASSA Veijo Karppinen Syntynyt 1950 Koulutus: diplomi-insinööri Päätoimet: VNT Management Oy:n Karppinen sanoo viihtyvänsä erinomaisesti pääomasijoittajana. Uuden käynnistäminen ja toiminnan kasvattaminen ovat lähellä sydäntä. Olen aina viihtynyt pienissä ympyröissä ja etsinyt uusia asioita. Pelkät hallitusammattilaisen tehtävät eivät Karppista kiinnostaisi. Hallituksessa on paljon mielenkiintoisempaa istua, kun ei pelkästään henkilönä vastaa päätöksistä, vaan on myös omilla rahoillaan mukana yrityksessä. Hän on tyytyväinen myös siitä, että nyt on aikaa miettiä suurempia kokonaisuuksia ja keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Pörssiyhtiön toimitusjohtajana olin töissä 24 tuntia seitsemänä päivänä viikossa. Aina oli vähintään sata asiaa auki, eikä kiireen keskellä jäänyt aikaa miettimiselle. Parhaat ajatukset syntyvät kalassa tai metsällä. Nyt luonnossa liikkumiseen on vähän enemmän aikaa. Tämä on monelle pitkän teollisuusuran tehneelle hyvä vaihtoehto tehdä viimeinen pätkä työelämässä. Voin suositella. www.vntm.com toimitusjohtaja 2002 2007. Toimi Vacon Oyj:n toimitusjohtajana 1993 2002 ja ABB:ssä taajuusmuuttajien tuotekehitykseen ja tulosyksikön johtoon liittyvissä tehtävissä 1974 1993 Hallituspaikat: Puheenjohtaja, Vaasa Engineering Oy, The Switch Engineering Oy, EpiCrystals Oy, Wapice Oy, OptoGan Oy ja VNT Management. Varapuheenjohtaja, Vacon Oyj Harrastukset: kalastus ja metsästys Hyvä tiimi tekee mahdottomastakin mahdollisen 6 Teollisuussijoitus 1/2008 Teollisuussijoitus 1/2008 7
Teksti: Helinä Hirvikorpi Kuvat: Yuri Gripas, Shutterstock ja istockphoto Hallituksen ei pitäisi yrittää valita huomisen teknologiaa. Pääomasijoittajat tietävät paremmin, mitä ympäristössä tapahtuu. Puhtaat teknologiat pinnalla USA:ssa Yhdysvaltain pääomasijoitusyhdistyksen NVCA:n puheenjohtaja Mark Heesen uskoo pääomasijoitusmarkkinoiden kasvuun. Puhtaisiin teknologioihin keskittyneitä rahastoja perustetaan koko ajan lisää. Yhdysvaltain pääomasijoitusyhdistyksen puheenjohtaja Mark Heesen Miltä vuoden 2008 pääomasijoitusmarkkina näyttää? Neljä viime vuotta ovat olleet sijoituksissa kasvun aikaa. Uskomme vahvan suuntauksen jatkuvan, mutta näkyvissä ei ole räjähdysmäistä kasvua. Sijoitukset puhtaisiin teknologioihin jatkuvat ensi vuonnakin. Uskon, että kiinnostus myös life sciences- ja internet-aloille jatkuu. Sijoitusympäristöön vaikuttavat presidentinvaalivuosi, Wall Streetin tapahtumat, luottamuksen säilyminen ja pitkän tähtäimen kehitys osakemarkkinoilla. Tulee olemaan vaikeampaa listautua, irtautua ja tehdä rahaa. Viime aikoina amerikkalaiset pääomasijoittajat ovat sijoittaneet kasvuyrityksiin vuosittain 26 30 miljoonaa dollaria. Miltä luvut nyt näyttävät? Nimenomaan ensisijoitukset kasvuyrityksiin ovat olleet jälleen nousussa oltuaan muutaman vuoden laskussa. Vuosi 2007 oli paras tässä suhteessa vuoden 2001 jälkeen. Esimerkiksi vuoden kolmannella neljänneksellä pääomasijoittajat investoivat yhteensä noin seitsemän miljardia dollaria 880 kohteeseen. Amerikkalaiset riskisijoittajat ovat luoneet NVCA:n mukaan noin miljoonaa työpaikkaa vuodesta 1970 lähtien. Global Insightin tekemän tutkimuksen (www.globalinsight. com) mukaan riskisijoitustaustaiset yritykset ovat tehneet liikevaihtoa Yhdysvalloissa 2 300 miljardia dollaria. Kuinka suuria sijoitukset ovat keskimäärin ja miten tuotot ovat kehittyneet? Riippuu sijoituskohdeyrityksen teknologiasta. Ensisijoitukset ovat pieniä, noin 5 6 miljoonaa dollaria, verrattuna myöhemmän vaiheen sijoituksiin. Loppuvuodesta 2007 tehtiin kuitenkin kaikkien aikojen suurin yksittäinen sijoitus, noin 0 miljoonaa dollaria puhtaan teknologian yritykseen. Uskomme, että tuotot ovat kasvamassa, mutta raivaamme vielä tietä ulos vuosituhannen vaihteen kuplasta. Tuolloiset sijoitukset vaikuttavat edelleen tämän päivän tuottoihin. Onko sijoitusten kohdentaminen muuttunut? Kohteissa ei ole merkittäviä muutoksia. Life sciences -toimiala on ollut kuuma sijoituskohde, erityisesti bioteknologia ja terveydenhoitolaitteet. Vuonna 2007 näihin sijoitettiin enemmän kuin muille aloille. Minkälaiset sijoitusrahastot ovat kasvussa? Kiinnostavimpia ovat tällä hetkellä puhtaat teknologiat eli ympäristöä, energiaa ja luonnonvaroja säästävät alat. Niihin erikoistuneita rahastoja perustetaan koko ajan lisää. Teknologia on edelleen jokapäiväinen leipämme, mutta energiabisnes kasvaa ja siitä tulee yhä enemmän teknologiaan perustuvaa. Kommunikaatio- ja bioalat pysyvät myös vahvoina sijoituskohteina.» 8 Teollisuussijoitus 1/2008 Teollisuussijoitus 1/2008 9
Teksti: Jorma T. Mattila Kuva: Teemu Kuusimurto ja Kuvakori Onko Yhdysvalloissa helppoa perustaa pääomasijoitusrahasto? Minkä kokoinen on tyypillinen rahasto? Rahaston perustaminen ei ole helppoa, mutta kun ensimmäinen rahasto menestyy, toinen on jo näytön pohjalta helpompi perustaa. Uusi rahasto on vaivattomampi käynnistää, jos tiimillä on kokemusta riskisijoittamisesta ja yrittämisestä. Uusi rahasto on keskimäärin alle 0 miljoonaa dollaria. Ketkä Yhdysvalloissa sijoittavat pääomasijoitusrahastoihin ja ketkä heistä sijoittavat aktiivisimmin? Perinteisesti aktiivisimpia venture capital -sijoittajia ovat olleet niin julkiset kuin yksityisetkin eläkesäätiöt. Myös eurooppalaiset ja aasialaiset sijoittajat ovat varsin kiinnostuneita amerikkalaisista pääomasijoitusrahastoista. Viime aikoina niihin ovat sijoittaneet myös monien valtioiden ja ulkomaisten yritysten eläkerahastot. Minkälainen tausta hyvällä venture capital -rahaston managerilla on? Greenvironment Hänellä on jonkin tieteellisen alan erikoistuntemus, usein myös kaupallisen alan tutkinto ja liiketoimintaosaamista. Monet managereista ovat itse olleet yrityksissä. He ymmärtävät, miten kasvattaa yritystä. Myös persoonallisuus vaikuttaa: on osattava toimia yrittäjien kanssa. Voi olla äärettömän fiksu, mutta ellei ole ihmissuhdetaitoja, ei voi menestyä. Heitä tulee bisneskouluista, korkean teknologian yrityksistä ja monet ovat olleet menestyneitä yrittäjiä. Useimmilla on huippututkinto korkeatasoisesta yliopistosta. Kuinka yksityissijoittajat, ns. bisnesenkelit toimivat? Bisnesenkelit työskentelevät normaalisti epämuodollisissa ryhmissä. He voivat aloittaa sijoituskierroksensa pienestä tuntemattomasta yrityksestä ja toivovat, että myös pääomasijoittajat kiinnostuvat näistä kohteista. Silloin yrityksellä on mahdollisuus kasvaa ja myös tuotot paranevat. Sijoittaako valtiovalta Yhdysvalloissa kasvuyrityksiin? Ei juurikaan. Julkissektorin ainoa rooli on tehdä ja lisätä perustutkimusta yliopistoissa. Perustutkimuksen jälkeen me teemme siitä soveltavaa tutkimusta. Hallituksen ei pitäisi yrittää valita huomisen teknologiaa. Todellisuudessa pääomasijoittajat tietävät paremmin, mitä toimintaympäristössä tapahtuu. Mitkä ovat sijoittajien suurimmat haasteet tällä hetkellä? Tärkeintä on löytää hyvä yritys, jolla on sopiva johtotiimi ja toimintasuunnitelma. Kilpailu on kovaa. Irtautuminen ei ole helppoa, esimerkiksi listautumalla. Pääomasijoittajien verotus on todennäköisesti kiristymässä, mikä pelottaa ryhtymästä alalle. Näkyykö amerikkalaisilla sijoitusmarkkinoilla suomalaisia kasvuyrityksiä? Amerikkalaiset pääomasijoittajat ajattelevat Skandinaviaa kokonaisuutena, ja siitä heille tulee mieleen tieto- ja viestintäteknologia, jossa olette erinomaisia. Jos hakee yrityssektoria läntisestä Euroopasta, Skandinavia on siinä huipulla. Mitä suomalaiset kasvuyritykset voisivat tehdä tullakseen nähdyksi? Pääomasijoittajat menevät sinne missä on huippuyrittäjiä. On luotava yrittäjyyttä suosiva kulttuuri. Tarvitaan korkeatasoisia yliopistoja, jotka siirtävät teknologiaa sekä verorakenne, joka tukee yrittäjyyttä. Luova yrittäjyysilmapiiri luo toimintaympäristöä pääomasijoittajille. www.nvca.org Teollisuussijoitus kehittää markkinoita rahastosijoittajana Suomen pääomasijoitusmarkkinat kasvoivat päättyneenä vuonna ennätysvauhtia. Teollisuussijoitus on osaltaan edistänyt kehitystä aktiivisella rahastosijoittamisella. Tammi-marraskuussa 2007 yhtiö teki uusia sitoumuksia 12 rahastoon yhteensä 117 miljoonalla eurolla. Teollisuussijoitus toimii ensisijaisesti rahastosijoittajana. Yhtiön kaikista sijoituksista ja sijoitussitoumuksista oli marraskuun lopussa rahastosijoituksia 79,4 prosenttia eli 339 miljoonaa euroa. Rahastosijoitustensa kautta Teollisuussijoitus on talousjohtaja Marko Häikiön mukaan toiminut perustamisestaan lähtien Suomen pääomasijoitusmarkkinoiden kehittäjänä ja rohkaissut markkinoille muitakin sijoittajia. Punnitsemme uudet rahastohankkeet huolellisesti ja arvioimme niitä yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa. Olennaista on sijoitusfokus ja manageritiimin uskottavuus. Teollisuussijoituksen sijoituspäätöksen edellytyksiä on myös, että yksityiset sijoittajat lähtevät mukaan, hän perustelee. Yksityiset pääomasijoitukset painottuvat buyout-rahastoihin, jotka sijoittavat myöhemmän kasvuvaiheen yrityksiin esimerkiksi yritysjärjestelytilanteissa. Teollisuussijoituksella painopiste sen sijaan on aikaisen vaiheen yrityksiin sijoittavissa venture capital -rahastoissa. Kannustamme mukaan myös yksityistä pääomaa, jotta alkavat ja var-» Teollisuussijoitus 1/2008 Teollisuussijoitus 1/2008 11
telmällinen toimintamalli sijoitusten arvioimiseksi. Hallinnoimme sijoituksiamme uudella, meille räätälöidyllä ja hyvin pitkälle jalostetulla ohjelmistolla. Teollisuussijoituksen osuus erityisesti venture capital -rahastojen lisääntymiseen Suomessa on ollut Häikiön mukaan merkittävä, koska yhtiö sijoittaa pääasiassa suomalaisiin rahastoihin, kun taas monet institutionaaliset sijoittajat hajauttavat valtaosan sijoituksistaan ulkomaille. HALLINNOINTITIIMEILLÄ YHÄ SUUREMPI VASTUU tunut 60 miljardista 120 miljardiin euroon 2000-luvulla. Pääomasijoittamisesta on kehittynyt institutionaalisille sijoittajille oma sijoitusluokkansa. Kehitystä on edistänyt pääomasijoitusten kilpailukykyinen riski-tuottosuhde sekä toisaalta tuottojen matala korrelaatio muihin sijoitusluokkiin nähden, Häikiö kertoo. Yrittäjien perinteinen asenneilmasto on myös saattanut muuttua suosiollisemmaksi pääomasijoituksille. Yhä useampi yrittäjä näkee, että vaikka hänen oma osuutensa kakusta pienenee, se ei haittaa, jos kakun koko kasvaa moninkertaiseksi. Lisäksi varsinkin teknologiayritysten elinkaari on nopeutunut. Aloittelevien teknologiayritysten on kyettävä kasvamaan nopeasti ja lähtemään melkein alusta asti globaaleille markkinoille. Siihen tarvitaan rahoitusta ja liiketoimintaosaamista, joita pääomasijoitusrahastot voivat tarjota. Myös Teollisuussijoituksen sijoitusvarallisuus on kaksinkertaistunut vuosituhannen alusta nykyiselle noin 400 miljoonan euron tasolle. Meillä on vakiintunut ja järjestoja, mutta Teollisuussijoitus on pyrkinyt edistämään myös valittuun toimialaan keskittyvien rahastojen syntyä. Niitä toimii jo muun muassa elektroniikan, ympäristö- ja bioteknologian sekä terveydenhoidon alueilla. Hyviä kokemuksia Teollisuussijoituksella on Häikiön mukaan ennen kaikkea sellaisista rahastoista, joiden hallinnointitiimi kykenee keskittämään rahaston sijoitustoimintaa tietylle yritys- tai toimialasektorille ja tuomaan kohdeyhtiöihin liiketoimintaosaamista, joka tukee niiden kasvua ja kehittymistä. Aiemmin suomalaisrahastoilla oli tyypillisesti suurimmista sijoittajista koostuva sijoitusneuvosto, joka teki päätökset sijoituskohteista hallinnointitiimin esitysten pohjalta. Neuvostoja on yhä olemassa, mutta niiden toiminta painottuu Häikiön mukaan nykyisin lähinnä poikkeamatilanteisiin, kuten esimerkiksi hallinnointitiimin avainhenkilöiden vaihtuessa tai rahaston toimintakauden muuttuessa. Varsinainen sijoitustoiminta on yhä enemmän hallinnointitiimien vastuulla. Meidänkin sijoituspäätöksemme perustuvat pitkälti tiimien arviointiin. Kun mandaatti on annettu, se tarkoittaa, että tiimiin uskotaan. Rahastoja kuitenkin seurataan säännöllisesti. www.teollisuussijoitus.fi Varsinkin teknologiayritysten elinkaari on nopeutunut. Nopeaan kansainvälistymiseen tarvitaan rahoitusta ja liiketoimintaosaamista, joita pääomasijoitusrahastot tarjoavat. haisen kasvuvaiheen yritykset saisivat riskipääomaa kasvuunsa. Teollisuussijoitus sijoittaa markkinaehtoisesti eli samoin ehdoin kuin yksityiset kanssasijoittajat, ja enintään puolella pääomasta ja omistuksesta. SIJOITUSVARALLISUUS KAKSINKERTAISTUNUT Pääomasijoitusmarkkinat ovat kasvaneet viime vuosina ripeästi niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Suomessa kasvu ylsi vuonna 2007 suorastaan ennätysvauhtiin: vuoden alkupuoliskolla uusia sijoituksia tehtiin 373 miljoonalla eurolla, kun samaan aikaan edellisvuonna sijoitettiin 147 miljoonalla eurolla. Uutta pääomaa pääomasijoitusmarkkinoille tulvi tammi-kesäkuussa 458 miljoonaa euroa, josta pääomasijoitusrahastot keräsivät 265 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti sijoitusten määrän kasvun kanssa myös pääomasijoitusrahastojen määrä on kasvanut jatkuvasti. Teollisuussijoituksella on tällä hetkellä sijoitussitoumuksia 80 rahastoon, joiden kokonaispääoma on yhteensä 6,6 miljardia euroa ja jotka hallinnoivat sijoituksia yli 500 kohdeyrityksessä. Kasvu johtuu Häikiön mukaan pitkälti siitä, että institutionaalisten sijoittajien varallisuus on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Esimerkiksi suomalaisten eläkesijoittajien sijoitusvarallisuus on kaksinkertais- Suomessa on lähinnä toimialariippumattomia pääomasijoitusrahas- Teollisuussijoituksen voimassa olevat sijoitukset ja sijoitussitoumukset 30.11.2007 (alustavat luvut) milj. eur % % Venture capital -rahastot 199 59 Alueelliset rahastot 63 18 Buyout-rahastot 77 23 RAHASTOT YHTEENSÄ 339 0 80 Start Fund I Ky 49 11 Suorat sijoitukset 39 9 KAIKKI YHTEENSÄ 427 0 Teollisuussijoituksen uudet rahastosijoitukset vuonna 2007 (30.11.2007) Rahasto *Jatkosijoitus. Teollisuussijoitus sijoittanut yhteensä 8 + 7 milj. eur. Creandum II LP CapMan Technology Fund 2007 L.P. Teknoventure Rahasto III Ky Profita Fund III Ky Midinvest Fund II Ky *) Inveni Life Sciences Fund I Ky Suomi Välirahoitusrahasto I Ky Sponsor Fund III Ky MB Equity Fund IV Ky Sentica Terveysteknologia I Ky Intera Fund I Ky Power Fund II Ky YHTEENSÄ Teollisuussijoituksen sijoitussitoumus milj. eur. 5 5 15 7 15 117 Rahaston pääoma milj. eur. 48,3 81,5,0 54,2 58,6 20,7 22,7 175,0 242,0 21,0 125,0 47,1 906,1 12 Teollisuussijoitus 1/2008 Teollisuussijoitus 1/2008 13
Vaihtoehtoisten sijoitusten suosio kasvaa Institutionaalisille sijoittajille on lähiaikoina luvassa yhä monipuolisempia rahastoja. CapManin sijoitusjohtaja Johanna Lindroosin mukaan infrastruktuurin kehittäminen ja rahoittaminen rahastojen kautta tarjoaa tulevaisuudessa hyviä mahdollisuuksia niin sijoittajille kuin yhteiskunnallekin. Teksti: Outi Airaksinen Kuva: Teemu Kuusimurto ja Lehtikuva Infrastruktuurirahastot ovat niin Suomessa kuin maailmallakin suhteellisen uusi tuotteita. Niissä rahastojen kautta yksityinen pääoma rahoittaa esimerkiksi tiehankkeita, lentokenttiä tai satamia. Nämä yhteiskunnan toiminnalle välttämättömät rakenteet ovat nykyään vielä pitkälti valtion omistuksessa. Olemme tunnistaneet infrastruktuurirahastot yhdeksi tulevaisuuden kehityskohteeksi, CapManin sijoitusjohtaja Johanna Lindroos kertoo. Etenkin nopeasti kehittyvissä talouksissa infrastruktuurirahastot on nähty hyväksi vaihtoehdoksi perinteiselle budjettirahalle, jotta uutta infrastruktuuria saadaan riittävän nopeasti palvelemaan yhteiskuntaa. Infrastruktuurirahastot kuuluvat vaihtoehtoisiin sijoituksiin, joiden suosio on kasvanut huimasti viime vuosina. Vaihtoehtoisiin sijoituksiin kuuluvat muun muassa pääomasijoitusrahastot, erilaiset absoluuttisen tuoton rahastot sekä kiinteistörahas- tot. Myös Teollisuussijoitus on tehnyt sijoituksia CapManin hallinnoimiin rahastoihin. Maailman taloudet liikkuvat yhä enemmän samaan tahtiin, ja pelkästään maantieteellisestä hajautuksesta saatavat hyödyt vähenevät koko ajan, Lindroos sanoo. Parempaa tuottoa vaihtoehtoisilla sijoituksilla Pörssikurssien heilahtelu ei yleensä heijastu täysimääräisesti vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Pääomasijoitusyhtiöissä kohdeyrityksiä pidetään salkussa yleensä kolmesta viiteen vuotta, jolloin yrityksiä pyritään kehittämään järjestelmällisesti. Sijoituksista irtaudutaan silloin, kun markkinatilanne on otollinen. Jo sillä, että salkkuun lisätään heikosti osake- ja korkomarkkinoiden kanssa reagoivia osia, voidaan parantaa salkun tuotto-riskisuhdetta, Lindroos sanoo. Vaihtoehtoisissa sijoituksissa riskit ovat suurempia kuin perinteisissä sijoitusluokissa, mutta vastaavasti myös odotetut tuotot ovat kovempia. Perinteisiin osake- tai vaihtovelkakirjasijoituksiin verrattuna vaihtoehtoisilla sijoituksilla haetaan usein selkeästi parempaa tuottoa ja lisäksi hajautushyötyjä, Lindroos kertoo. Vaihtoehtoisten sijoitusten osuuden odotetaan kasvavan myös tulevaisuudessa etenkin Euroopassa. Suurten institutionaalisten sijoittajien lisäksi niitä etsivät salkkuihinsa varakkaat yksityishenkilöt, perheet ja pienet instituutiot. Pörssilistatut yhtiöt kiikarissa Vaihtoehtoisten sijoitusten rahastomaailmassa etsitään uusia mahdollisuuksia myös pörssinoteeratuista yhtiöistä. Kun tähän asti pääomasijoitusyhtiöt ovat sijoittaneet pääasiassa vain pörssin ulkopuolella oleviin yhtiöihin, tulevaisuudessa pääomasijoittamisen arvonnousustrategioita saatetaan soveltaa myös listayhtiöihin. Aktiivisessa sijoittamisessa myös listattujen yhtiöiden arvoa pyritään nostamaan ennakoivan hallitustyöskentelyn keinoin. CapManin tavoitteena on kehittyä markkinoilla vaihtoehtoisten sijoitusten yhden luukun hallinnoijaksi. Yhtiö harkitsee myös maantieteellistä laajentumista, esimerkiksi Venäjälle. Tällä hetkellä yhtiön yli kolmen miljardin euron hallinnoitavat varat on sijoitettu pääsääntöisesti pohjoismaisiin yhtiöihin ja suomalaisiin kiinteistöihin. Perehdymme erittäin tarkkaan yhtiöihin, joihin sijoitamme. Sijoituskohteiden huolellinen valinta on aktiivisen omistajuuden lisäksi olennainen osa tuottamaamme lisäarvoa. Etenkään listaamattomissa yrityksissä tiedonsaanti ei ole niin vaivatonta kuin pörssiyhtiöissä, Lindroos sanoo. Hänen mukaansa vain mielikuvitus on rajana sille, mitä kaikkea vaihtoehtoisten sijoitusten luokasta voisi löytyä. Jo nyt CapManin paletista löytyy niin buyout-rahastoja, teknologiaan ja lääketieteen teknologiaan sijoittavia venture-rahastoja kuin uusimpana tulokkaana myös kiinteistöjen hallinnointiin keskittyviä rahastoja. Rahastojen avulla institutionaaliset sijoittajat Riskit ovat suuremmat, mutta odotetut tuotot kovempia pystyvät ulkoistamaan sijoitustensa hallinnoinnin ja kohdeyhtiöiden kehittämisen valitsemalleen ulkopuoliselle toimijalle. uusi ilmiö: ikuiset rahastot Vielä nykyään on harvinaista, että pääomasijoitusyhtiö listautuu pörssiin, mutta tulevaisuudessa CapManin esimerkki saattaa saada seuraajia. Tulevaisuudessa arkipäivää saattavat olla myös listatut, vaihtoehtoisiin Sijoitusjohtaja Johanna Lindroos, CapMan sijoituskohteisiin sijoittavat rahastot, joista löytyy jo esimerkkejä maailmalta. Näissä on suurelta osin sama logiikka kuin sijoitusrahastoissa tai -yhtiöissä. Salkku elää alla, ja sijoittaja voi myydä rahasto-osuutensa tai osakkeensa koska haluaa, Lindroos kertoo. Rahastojen listaaminen parantaa sijoitusten likviditeettiä eli ne on helpompi muuttaa rahaksi tarvittaessa. Perinteisessä mallissa pääoma on sitoutunut useaksi vuodeksi. Uutena ilmiönä pääomarahastojen kentälle saattavat tulla myös ikuiset rahastot, joiden elinikää ei ole rajattu. Malli soveltunee hyvin esimerkiksi juuri infrastruktuurirahastoihin, joista voi odottaa tasaista kassavirtaa. www.capman.fi 14 Teollisuussijoitus 1/2008 Teollisuussijoitus 1/2008 15
Teksti: Jorma T. Mattila Kuvat: AOP/Alamy, istockphoto ja Lehtikuva Uusia rivitaloja Tallinnassa Palvelutuotteilla Itä-Eurooppaan Kiinteistökonserni Realia Group tekee suomalaisesta isännöintiosaamisesta ja kiinteistönvälityksestä vientituotteen maihin, joissa alalla ei vielä ole perinteitä. Realia Groupin omistuksessa ovat tunnetut kotimaiset alan kiinteistöbrändit Huoneistokeskus, SKV Kiinteistönvälitys ja Huom!. Konserni kansainvälistyi tänä vuonna kertaheitolla ostettuaan itäisen Keski-Euroopan suurimman Asuntoalue Puolassa kiinteistöalan toimijan Ober-Haus Real Estate Advisorin. Kesällä 2006 muodostetulla Realia Groupilla on nyt lähes 2 000 työntekijää, joista 385 toimii Ober- Hausin 35 toimistossa Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa ja Ukrainassa. Markkinan mahdollisuudet Luksusasuntoja Moskovassa ovat melkoiset, koska vaurastuva keskiluokka nostaa kaikissa viidessä maassa vauhdilla asumistasoaan. Markkinatilanteet ovat erilaisia eri maissa, mutta toimitusjohtaja Risto Kyhälän mukaan sekin vain vahvistaa Realia Groupia. Onhan tällainen yritys vahvempi kuin yritys, joka toimii vain yhden maan markkinoilla, hän sanoo. Esimerkiksi Virossa asuntokauppa käy nyt verkkaisesti, koska pankit ovat kiristäneet lainaehtoja asuntomarkkinoiden hintakuplan vuoksi. Puolassa taas kasvu on hurjaa: asuntokauppojen määrä kasvoi vuonna 2007 yli sata prosenttia, ja hinnatkin nousivat yli 20 prosenttia. KOHTEENA VAIN UUSI RAKENNUSKANTA Realia Group ei ole Itä-Euroopassa lainkaan mukana neuvostoaikaisten talojen markkinoilla, vaan ainoastaan kymmenen viime vuoden aikana rakennetun asuntokannan ja uudisrakennuskannan markkinoilla. Kiinteistönvälityksen lisäksi yritys on uusilla markkinoillaan vahvasti mukana kiinteistöjen hallinnointibisneksessä. Se on Kyhälän mukaan hyvin samanlaista toimintaa kuin Suomessa, koska kaupalliset kiinteistöt ovat pitkälti ulkomaisten sijoittajien käsissä. Haemme sijoittajille kohteita ja kohteille sekä vuokralaisia että loppuomistajia. Teemme markkina-analyyseja ja hinnoittelemme kohteita. Lisäksi arvioinnit ovat merkittävä osa liiketoimintaa. Baltian maissa pankit vaativat arvion kaikissa asuntokaupoissa. Baltian maissa Realia-konsernilla on kolmen prosentin markkinaosuus. Se jo tekee siitä alan suurimman toimijan, koska markkinat ovat erittäin pirstaloituneet. Uudessa rakennuskannassa markkinaosuus on paljon korkeampi. Tavoitteenamme on kymmenen prosentin markkinaosuus Baltian maissa viiden vuoden sisällä. Puolassa ja Ukrainassa ei vielä kannata puhua markkinaosuuksista, mutta jos pysymme markkinoiden kasvuvauhdissa, oma kasvuprosenttimme on valtava, Kyhälä sanoo. ISÄNNöinNILLE KOVA KYSYNTÄ Kiinteistöbisnes on Kyhälän mukaan Itä-Euroopan maissa yllättävän sa- Lähdemme palvelemaan kotitalouksia, ei vain taloyhtiön hallitusta manlaista kuin Suomessa. Kulttuurierojakin toki on, esimerkiksi juuri arviointikäytäntöön ja rahamarkkinoihin liittyen. Erot täytyy ymmärtää ja kansainvälinen ja paikallinen voima on yhdistettävä. Sen takia meillä on hyvin maakeskeinen organisaatio. Meidän on helppo saada tietyt viestit läpi koko organisaatiossa, mutta markkinointi, asiakkaiden hankinta ja kauppojen tekeminen hoidetaan lopulta paikallisena sovellutuksena. Yksi suuri ero Suomeen on siinä, että Itä-Euroopan maissa ei ole juuri minkäänlaista perinnettä asuinkiinteistöjen isännöinnissä. Markkina on vasta muotoutumassa, ja isännöintipalveluille on suuri tarve. Suomalaisen isännöintiosaamisen viennillä tuleekin Kyhälän mukaan olemaan merkittävä osuus Realia Groupin kansainvälistymisessä. Yhtiö voi tarjota etenkin uusille kerrostaloille samantyyppisiä palveluja, joista isännöinti Suomessa huolehtii. Itä-Euroopassa isännöintiä ei säädellä lailla mitenkään, ja joka maassa siihen tulee varmaan oma mallinsa. Palvelulle on kuitenkin kova kysyntä. Ostaessaan uudisrakennusasunnon asukkaat tajuavat, että jonkun täytyy huolehtia tietyistä asioista. Itse asiassa palvelua voidaan Kyhälän mukaan viedä Itä-Euroopassa pidemmälle kuin Suomessa on tähän asti tehty. Palvelu voidaan ulottaa esimerkiksi kotitalouksien siivoukseen, laitehuoltoon ja vartiointiin sekä asuntojen muutostöiden hoitamiseen. Samaa lähdemme tekemään Suomessakin eli palvelemaan kotitalouksia sen sijaan, että palvelisimme vain taloyhtiön hallitusta, Kyhälä kertoo. Suomessa isännöinti on hänen mukaansa tullut nykymuodossaan tiensä päähän, koska se on tavallaan kilpailtu hengiltä. Realia Group on kiskaissut itselleen etumatkaa ja ryhtynyt jo tarjoamaan palvelua taloyhtiöille uudella tavalla. Käytössä on jo web-pohjaisia työkaluja ja uudenlaisia palveluja myös kotitalouksille. Web-pohjaiset työkalut on otettu hyvin vastaan, ja siinä näyttää olevan tulevaisuus. Uudet virtuaalityökalut myös lisäävät aika lailla ukkoutuneen alan kiinnostavuutta. Uskomme, että työvoiman saatavuus paranee tätä kautta. POHJOISMAAT JA VENÄJÄ KIINNOSTAVAT Realia Groupin tavoitteena on ennen pitkää tutkia myös Venäjän ja muiden lähimaiden markkinoita. Pietari ja Moskova kiinnostavat erityisesti. Uudentyyppinen isännöintikonsepti voi Kyhälän mukaan avata jossain vaiheessa markkinarakoa Pohjoismaissakin, mutta ensin on saatava pystyyn palveluverkosto joko yritysoston tai yrityksen perustamisen kautta. Uusia markkinoita Realia Group haluaa lähestyä yhteistyössä yhden omistajansa ja strategisen kumppaninsa Nordean kanssa, sillä asuntomarkkinat ovat tulleet kiinteäksi osaksi rahoitusmarkkinoita. Myös Suomen Teollisuussijoitus Oy liittyi vuonna 2007 Realia Groupin omistajiin kymmenen prosentin osuudella. Olemme erittäin tyytyväisiä, että meillä on tällainen omistaja. Tiedämme, että Teollisuussijoitus tutkii asiat todella tarkkaan, on vastuullinen vallankäyttäjä ja mukana isoissa asioissa. On hienoa, että yhtiö näkee meissä kasvumahdollisuuksia, Kyhälä toteaa. www.realiagroup.fi 16 Teollisuussijoitus 1/2008 Teollisuussijoitus 1/2008 17
Teksti: Jonna Rusanen Kuvat: Tommi Anttonen ja M-real Väsymätön silmä valvoo laatua Viconsysin toimitusjohtaja Hannu Ruuska luotsasi yrityksensä kahdessa vuodessa maailman johtavaksi konenäkösovellusten tuottajaksi. Viconsysin järjestelmiä käytetään muun muassa M-Realin paperitehtaalla Äänekoskella. Hannu Ruuskan työhuoneessa katse kiinnittyy kunniapaikalle sijoitettuun veistokseen. Tämä on ainoa tällainen kultainen Suomessa, toimitusjohtaja sanoo pidellessään veistosta, Ranskan paperiteollisuuden teknillisen seuran innovaatiopalkintoa. Otimme tavoitteeksi olla neljässä vuodessa prosessiteollisuuden konenäkösovellusten markkinajohtaja maailmassa, ja olemme onnistuneet yli odotusten, Ruuska kertoo. Viconsysin kasvuvauhti on hurja: tällä hetkellä kuuden miljoonan liikevaihdolla pyörivä yritys aikoo pyöriä alkavana vuonna 12 miljoonalla. Ruuska ennustaa, että viiden vuoden kuluttua liikevaihto on jo 50 miljoonaa. Vielä muutama vuosi sitten prosessiteollisuuden laadunvalvonnassa oli yksi perustava ongelma. Laatua kyllä tarkkailtiin lopputuloksen perusteella ja prosessia seurattiin, mutta näitä kahta erillistä järjestelmää ei saatu toimimaan yhdessä. Hannu Ruuska tiesi, kuinka ongelma ratkaistaan ja perusti Viconsys Oy:n vuonna 2005. Yhdistimme vianilmoitus- ja ratakatkoteknologian yhdeksi konenäköjärjestelmäksi ja pystymme nyt paljastamaan vikoihin johtavat häiriöt ennen kuin mitään ehtii tapahtua. Esimerkiksi paperikoneen ratakatkotilanne on nyt ennustettavissa, Ruuska selventää. yhteistyökumppaneilta apu kansainvälistymiseen Ennen Viconsysiä Hannu Ruuska työskenteli paperiradan vianilmaisujärjestelmiä valmistavassa yrityksessä. Työvuodet kartuttivat Ruuskan suhteita ja verkostoja alalla. Ruuska mainitsee juuri tarkasti valittujen yhteistyökumppaneiden olevan merkittävässä asemassa yrityksen kansainvälistymisessä. Keskieurooppalainen edustajamme pystyy markkinoimaan tuotettamme satoihin tehtaisiin. Heidän markkinointiverkostonsa on meille ratkaiseva etu. USA:n kump- panissamme korostuu myös hyvä tekninen osaaminen, mikä on tärkeää, koska oman henkilöstön lähettäminen paikan päälle on liian hidasta. Tuotekehitysinsinööri Jukka Paananen tekemässä näytemittauksia laboratoriossa. Konenäkö ennakoi paperikoneen ratakatkon Tuotekehitys ja kansainvälisen liiketoiminnan edellytykset pyrittiin varmistamaan sijoituskierroksella, johon osallistuivat yksityishenkilöistä koostuva bisnesenkeliryhmä, Midinvest Management Oy:n hallinnoimat rahastot ja Teollisuussijoitus, sekä rahoittajana Tekes. Tällä hetkellä Viconsysin kilpailijoilla ei ole vianilmaisun ja ratakatkoteknologian yhdistävää järjestelmää, vaan kilpakumppanit ostavat tarvitsemansa toisen teknologian muualta. Täysin yksin Viconsys ei saa kuitenkaan toimia, sillä pian markkinoilla kisaa hyvinkin samankaltaista teknologiaa tuottava yritys. Järjestelmän kehittäminen on erittäin hidasta, ja kilpailijamme ovat vasta julkistaneet suunnitelmansa. Ruuska uskoo yrityksensä pärjäävän ennen kaikkea sillä, että se on paitsi kilpailijoitaan myös aikaansa edellä. Viconsysin järjestelmiä käyttävät Suomessa Äänekosken, Veitsiluodon, Kemin sekä Tervakosken paperitehtaat. Yritys on myynyt järjestelmiään viitisenkymmentä. Keski-Eurooppa on ollut vahvaa markkina-aluetta, mutta nyt erityisesti Yhdysvallat ja Kiina ovat kasvussa, viimeisin kauppa tehtiin Ruotsiin. Kasvava tilauskanta vaatisikin pikkuhiljaa isommat toimitilat. Tällä hetkellä pärjäämme vielä 400 neliön tuotantohallilla. Laajentuminen on tietysti aina haaste, mutta eiköhän täältä kotikentältä tarvittaessa tiloja löydy, toimitusjohtaja sanoo ja lupaa, että Viconsysin päätoimipaikka on jatkossakin Jyväskylä. www.viconsys.fi 18 Teollisuussijoitus 1/2008 Teollisuussijoitus 1/2008 19
Teksti: Outi Airaksinen Kuvat: Bernardo Bucci/CORBIS/ SKOY ja Nexstim johtavuutta ja mahdollisia häiriöitä. Näin pystytään simuloimaan aivoista lähteviä käskyjä, mikä on aivan ainutlaatuista maailmassa, Särkkä sanoo. Vuonna 2000 perustetulla Nexstimillä on nyt oikeudet tutkimustuloksiin, joiden pohjalta kehitettyjä laitteistoja on toimitettu tutkimuskäyttöön Eurooppaan, Japaniin, Taiwaniin ja Yhdysvaltoihin. Asiakaskuntamme koostuu yliopistollisista keskussairaaloista, joita on kehittyneissä maissa noin 1 500. Näissä sairaaloissa on yleensä tarvetta hankkia kolmesta viiteen aivodiagnosointilaitetta. Seuraavaksi meidän on tarkoitus viedä tuotettamme keskussairaaloihin ja aluesairaaloihin, toimitusjohtaja sanoo. myynti tulee sairaaloista Huipputuotteita aivotutkimukseen Nexstim Oy vie maailmalle ainutlaatuista aivojen kuvantamisteknologiaa. Toimitusjohtaja Jukka-Pekka Särkkä uskoo vahvaan kysyntään. Aivodiagnosointiin käytettävää laitteistoa kehittävä Nexstim Oy suuntaa kansainvälisille markkinoille. Teknologinen osaaminen ei riitä, menestykseen tarvitaan myös vahvaa markkinointiosaamista ja kaupallista näkemystä. Maailmalla pelätään uuden teknologian tai uusien lääkkeiden jatkuvaa lanseeraamista terveydenhuoltojärjestelmään, mikä tarkoittaa kasvavia kustannuksia. Meidän on pystyttävä todistamaan, että teknologiastamme on oikeasti hyötyä, ja että sillä saavutetaan joko säästöjä tai pystytään olennaisesti parantamaan hoidon laatua tai hoitotulosta, Nexstimin toimitusjohtaja Jukka- Pekka Särkkä kertoo. Liikevaihdoltaan 1,5 miljoonan euron Nexstim teki vuonna 2006 vielä tappiota, mutta nyt odotukset ovat suuret. Yrityksen kehittämän tekniikan avulla aivokuorelle pystytään antamaan tarkasti kohdennettuja magneettipulsseja, joilla saatua tietoa voidaan hyödyntää leikkauksissa sekä keskushermostoon liittyvien sairauksien hoidossa ja hoidon suunnittelussa. Pystymme tunnistamaan aivojen motorisen alueen sijainnin aivokuorella sekä kuvaamaan hermojen Uuden teknologian myynti tutkimuslaitoksille on suhteellisen vaivatonta, mutta Nexstimin varsinainen myynti tulee sairaaloista, joissa laitehankintoja tehdään vasta, kun laitteiston hyödyistä on saatu kiistatonta näyttöä. Tämä edellyttää kalliita ja aikaa vieviä kliinisiä tutkimuksia sekä viranomaishyväksyntöjä jokaisessa maassa, jonka markkinoille pyrimme. Syyskuussa päättyneen rahoituskierroksen myötä Nexstim keräsi kahdeksan miljoonaa euroa uutta pääomaa. Teollisuussijoituksen lisäksi osakeantiin osallistuivat ruotsalainen HealthCap ja eurooppalainen LSP (Life Sciences Partners) sekä jo ennestään yhtiössä osakkaana ollut Sitra. Pääomasijoituksen turvin yhtiö tekee tutkimustyötä, jonka avulla tuotteille pyritään saamaan viranomaishyväksynnät sekä niiden edellyttämät näytöt. Euroopassa viranomaismääräykset ovat jo kunnossa CE-merkinnän ja ISO-sertifioinnin ansiosta, mutta Yhdysvalloissa myyntiluvan saaminen edellyttää Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston (FDA) hyväksyntää. Amerikassa markkinointia rajoittavat viranomaisten vaatimukset. Siellä emme voi kertoa tuotteesta muuta kuin sen, mihin olemme saaneet hyväksynnän, toimitusjohtaja Särkkä kertoo. Nexstimin tavoitteena on saada myyntilupa Yhdysvalloissa vuoden 2009 aikana. Kasvua verkoston avulla Aivojen kuvantamisesta saatua tietoa voidaan hyödyntää leikkauksissa ja sairauksien hoidossa. Nexstim työllistää 18 asiantuntijaa, joista puolet työskentelee tuotekehityksessä ja loput myynnissä, markkinoinnissa, tuotetestauksessa sekä kliinisessä tuessa. Tarkoitus on kasvaa, ja henkilökuntaa palkataan lisää. Onneksi Suomessa on teknologiaosaajia. Instrumentariumin ja muutaman muun menestyneen lääketieteen teknologiayrityksen ansiosta täällä on myös alan bisnesosaamista, Särkkä sanoo. Myös rekrytoinneissaan yritys tähyää ulkomaille. Tarkoituksena on rakentaa kansainvälinen verkosto, joka koostuu omista työntekijöistä sekä yhteistyökumppaneista, jotka huolehtivat myynnistä, huollosta ja tuotannosta. Tuotteen teolliset oikeudet kuuluvat meille. Huolehdimme tuotteen kehittämisestä, brändistä, kliinisestä tuesta ja siitä, että operatiivisen työn tekevät yhteistyökumppanimme saavat meiltä hyvää tukea. hae ajoissa rahoitusta ja kaupallista osaamista Nexstimin tarina on tyypillinen tutkijavetoisen pienen teknologiayrityksen tarina. Jos sama polku kuljettaisiin nyt uudestaan, tällä kertaa rahoitusta lähdettäisiin hakemaan jo varhaisemmassa vaiheessa. Nykyinen suunta olisi ollut hyvä ottaa jo kolmisen vuotta sitten, kun ensimmäisiä tuotteita alettiin myydä ja markkinoida. Jo silloin olisi kannattanut rekrytoida enemmän kaupallista kokemusta, Särkkä sanoo. Särkän mukaan akateemisesta maailmasta irrotetut teknologiayritykset kärsivät yleisesti kokeneiden markkinoinnin ja liiketoimintaosaajien puutteesta, jolloin liiketoimintaa kehitetään tutkijavetoisesti. Viranomaishyväksyntöjen ja ensimmäisten asiakkuuksien saanti edellyttää teknologian tuotteistamista. Tuotekehityshenkilöstölle on iso haaste sopia edes siitä, mikä on ensimmäinen tuote, koska yleensä teknologia on niin hyvä, että sillä voisi tehdä mitä vaan. Määrittelemällä tuote rajataan jo paljon mahdollisuuksia pois, Särkkä sanoo. Jo parin vuoden päästä Nexstimin on tarkoitus tuoda markkinoille seuraavan sukupolven laitteisto. Oman tuotteen kehittämisen lisäksi meidän on tulevaisuudessa mahdollista täydentää osaamistamme liittymällä yhteen kilpailijoiden kanssa, Särkkä sanoo. www.nexstim.com 20 Teollisuussijoitus 1/2008 Teollisuussijoitus 1/2008 21
U u t i s i a Yrityksen johdon pitää koska tahansa pystyä vastaamaan, ei pelkästään kysymykseen mikä on meidän strategiamme, vaan kysymykseen miksi meidän strategiamme on hyvä. F-Securen pääomistaja Risto Siilasmaa ITviikko/HS 5.11.2007 Parhaat enkelisijoittajat ovat sarja- tai ainakin hyvin kokeneita yrittäjiä, joten tällaisia sijoittajia ei voi synnyttää hetkessä. Jaikun perustaja Petteri Koponen, HS 15.11.2007 Kasvuyritykset kannattavat paremmin kuin yritykset keskimäärin. Vuonna 2006 kasvuyritysten pääoman tuottoaste oli noin 27 prosenttia. Suomalaisyritysten vastaava keskimääräinen luku on ollut viime vuosina 20 prosenttia. Balance Consultingin Ari Rajala Kauppalehti Optio 21/2007 Hypettäjät elävät tulevaisuudessa, kun perusyrittäjät puurtavat tässä ja nyt. Kasvuyrittäjyys tarvitsee näitä molempia puolia. Vuoden kasvuyrittäjä Jarkko Veijalainen Taloussanomat 13.11.2007 Teollisuussijoitukselta miljoonaa uuteen yritysostorahastoon Pääomasijoitusyhtiö MB Rahastojen MB Equity Fund IV -rahasto on kerännyt 260 miljoonan euron pääoman kotimaisilta institutionaalisilta sijoittajilta, lähinnä eläke- ja vakuutusyhtiöiltä. Suomen Teollisuussijoitus Oy sijoitti rahastoon miljoonaa euroa. Uusi rahasto sijoittaa johdon yritysostoihin sekä liiketoimintojen yksityistämis- ja ulkoistamishankkeisiin. Rahasto on kiinnostunut yrityksistä ja liiketoiminnoista, joilla on kasvumahdollisuuksia sekä edellytyksiä rakennejärjestelyiden tekemiseen kotimaassa ja ulkomailla. www.mbrahastot.fi Puhtaiden teknologioiden rahastoon 47 miljoonaa euroa VNT Management Oy on koonnut uuden pääomasijoitusrahaston Power Fund II Ky:n, joka sijoittaa erityisesti uusiin energiateknologioihin. Suomen Teollisuussijoitus Oy, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera, Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia, Henkivakuutusosakeyhtiö Veritas sekä yksityissijoittajat sijoittivat rahastoon yhteensä 47 miljoonaa euroa. Uusi rahasto tekee sijoituksia alku- ja kasvuvaiheen teknologiayrityksiin pääsääntöisesti Suomessa sekä valikoidusti Euroopassa. Rahasto keskittyy cleantech-alueen energiatekno lo gioihin, joita ovat muun muassa hajautetut energiantuotantoteknologiat ja jätteiden hyötykäyttöteknologiat. Energiaa ja luonnonvaroja säästävät teknologiat ovat yhä kilpailukykyisempiä teknologian kehityksen, energian ja raaka-aineiden hintakehityksen sekä nykyaikaisen ympäristölainsäädännön vuoksi, toteaa VNT Managementin toimitusjohtaja Jarmo Saaranen. Cleantech-alalla eli puhtailla teknologioilla tarkoitetaan kaikkia tuotteita, palveluita, prosesseja ja järjestelmiä, jotka aiheuttavat vaihtoehtojaan vähemmän haittaa ympäristölle. www.vntm.com Teollisuussijoitus irtautui Elematicista Pääomasijoittaja Sentica Partnersin johtama sijoittajaryhmä on myynyt betonielementtien tuotantoteknologioihin erikoistuneen Elematic Group Oy:n Pamplona Capital Managementin hallinnoimalle pääomarahastolle. Sentica ja muut sijoittajat Suomen Teollisuussijoitus Oy yhtenä niistä ostivat Elematicin elokuussa 2006 Consolikselta. Tänä aikana yhtiön liikevaihto on kasvanut orgaanisesti ja yritysostojen kautta kymmeniä prosentteja lähestyen 0 miljoonaa euroa, ja yhtiön liikevoitto on yli kaksinkertaistunut. Elematic on panostanut vahvasti tuote- ja palvelutarjonnan lisäämiseen. Yhtiö palvelee asiakkaitaan paikallisesti Suomen, Saksan ja USA:n lisäksi nyt myös Arabiemiraateissa. Uuden omistajan myötä Elematicilla on erinomainen mahdollisuus jatkaa kasvuaan ja laajentaa entisestään sekä tuotetarjontaansa että maantieteellistä läsnäoloaan. www.elematic.com www.sentica.fi www.pamplonafunds.com Liekki Oy:n optiset kuidut amerikkalaisomistukseen Suurtehopuolijohdelasereiden johtava valmistaja, amerikkalainen nlight Corporation on sulauttanut itseensä suomalaisen Liekki Oy:n, joka on johtava optisten kuitujen suunnittelija ja valmistaja. Kauppa toteutettiin osakevaihdolla, jossa Liekin nykyisistä omistajista brittiläisestä Tamares Groupista, Suomen Teollisuussijoitus Oy:stä ja eurooppalaisesta Stratos Venturesista tuli nlightin osakkeenomistajia. Tämä on erittäin tärkeä fuusio, jossa yhdistyvät nopeasti Sijoitus online-formula -peliyhtiöön Peliyritys Chat Republic Games on kehittänyt Suomen ensimmäisen formulamaailmaan sijoittuvan yhteisöllisen monen pelaajan online-pelin. Yhteistyössä AT&T Williams -formulatallin kanssa markkinoille tuodun pelin kehitystä ovat edistäneet yksityissijoittaja ja Teollisuussijoitus pääomasijoituksin sekä Tekes Verso-teknologiaohjelman kautta. Battery Formula Racingissa verkkosivulla www.batterydrink. laajentuvien diodi- ja kuitulasermarkkinoiden ratkaisevat teknologiat, kommentoi nlightin toimitusjohtaja Scott Keeney. Erityisen com pelaajat voivat luoda ja kehittää peliin oman pelihahmonsa, haastaa mukaan kavereitaan ja ajaa kilpaa muiden formulafanien kanssa ympäri maailmaa. Pelaajia voi olla yhtäaikaisesti jopa useita satoja tuhansia. Pelaajat voivat liittoutua keskenään perustamalla omia formulatallejaan ja keskustella tai kilpailla muiden pelaajien tai tallien kanssa. www.batterydrink.com www.chat-republic.com kiinnostavaksi tämän kansainvälisen yritysfuusion tekevät kuitulasereiden ja vahvistinten komponenttien ja modulien voimakkaat kasvunäkymät, perustelee johtaja Mika Räsänen Teollisuussijoituksesta. Teollisuussijoitus teki ensisijoituksen Liekkiin vuonna 2004 ja jatkosijoituksen vuonna 2006. www.liekki.com www.nlight.net Etera ja Teollisuussijoitus sijoittivat Kevitsan kaivoshankkeeseen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera ja Suomen Teollisuussijoitus Oy ovat solmineet esisopimuksen osallistumisesta Scandinavian Minerals Ltd:n suunnattuun osakeantiin yhteensä noin 20 miljoonalla eurolla. Kaikkiaan 40 miljoonan dollarin annilla rahoitetaan Kevitsan kaivosprojektia. Kaivostoiminnan on tarkoitus alkaa vuonna 20. Kevitsan monimetalliesiintymä sijaitsee Itä-Lapissa Sodankylän kunnan alueella. Kaivostoiminnan tarkoituksena on tuottaa nikkeli- ja kuparirikasteita. Kaivoksesta arvioidaan louhittavan malmia noin 5 miljoonaa tonnia vuodessa. Sijoituksemme Scandinavian Mineralsiin on osa Teollisuussijoituksen kaivossijoitusohjelmaa ja tuo uuden lupaavan yhtiön sijoitussalkkuumme. Näin varmistamme yhdessä kotimaisten sijoittajien kanssa Kevitsan kaivosprojektin etenemisen, kommentoi johtaja Kimmo Viertola Teollisuussijoituksesta. www.scandinavianminerals.com 22 Teollisuussijoitus 1/2008 Teollisuussijoitus 1/2008 23
Sijoitamme kasvuun Suomen Teollisuussijoitus Oy on valtion pääomasijoitusyhtiö, jonka tarkoituksena on edistää pääomasijoitustoiminnan keinoin suomalaista yritystoimintaa, työllisyyttä ja talouden kasvua. Yhtiö sijoittaa valtion omaisuuden myynnistä ker tyneitä varoja suomalaisen yritystoiminnan kasvuun ja kan sainvälistymiseen. Stromsdal Pääomasijoituksia tarvitaan kohdeyritysten kasvun rahoitukseen, yrityksistä versoviin spin off -hankkeisiin, merkittäviin teollisiin investointeihin sekä toimiala- ja yritysjärjestelyihin. Kohteena ovat kaikki toimialat ja erityisesti kasvuvaiheen yritystoiminta, johon ilman Teollisuussijoitusta ei kanavoidu riittävästi yksityistä pääomaa. Teollisuussijoitus sijoittaa kasvuyrityksiin suoraan ja pää omasi joi tus rahastojen kautta. Yhtiö sijoittaa yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa, enintään puolella sijoitettavasta pääomasta ja omistuksesta. Sijoituksia suoraan ja rahastojen kautta 500 yrityksessä Sijoitukset ja sijoitussitoumukset noin 430 miljoonaa euroa Incap Furniture Suomen Terveystalo Ipsat Therapies Iqua Talvivaara Suomen Teollisuussijoitus Oy Kalevankatu 9 A, PL 685 001 HELSINKI Puh. (09) 680 3680 Faksi (09) 612 1680 etunimi.sukunimi@teollisuussijoitus.fi www.teollisuussijoitus.fi