LIITE 1 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015 2017 Maakuntahallitus 27.10.2014
1 Sisällys 1. Kunnat keskiöön...2 2. Pohjois-Savon liiton toiminta-ajatus ja tehtävät sekä yhteistyö ja edunajaminen...3 2.1 Toiminta-ajatus ja tehtävät...3 2.2 Yhteistyö ja edunajaminen...4 3. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 päävastuualueittain...5 3.1 Aluekehityksen päävastuualue...5 3.2 Alueidenkäytön päävastuualue...6 3.3 Hallinnon päävastuualue...7 4. Talousarvion ja -suunnitelman rakenne...8 5. Talousarvion laadinnan yleiset periaatteet...9 Käyttötalousosa/tulosyksiköittäin... 10 Tuloslaskelmaosa/koko liitto... 13 Talousarvion ja taloussuunnitelman rahoitusosa... 14 Jäsenkuntien vuoden 2015 alustavat maksuosuudet... 15 Pohjois-Savon kehittämisrahasto... 16 Liite 1. Maakunnan suunnittelujärjestelmä... 17 Liite 2. Pohjois-Savon liiton organisaatio... 18 Liite 3. Henkilöstöorganisaatio... 19 Liite 4. Maakuntien liittojen jäsenkuntien maksuosuudet/asukas, muutos v. 2013-2014... 20 Liite 5. Maakuntien liittojen jäsenkuntien osuudet varsinainen toiminta, talousarvio 2014 (euroa/asukas)... 21 Liite 6. Pohjois-Savon toteutunut kehitys sekä maakuntaohjelman tavoitteet vuodelle 2017... 22
2 1. Kunnat keskiöön Kuntien vastuuta kuntalaisten elämästä sen kaikissa vaiheissa korostetaan yhä enemmän. Kuntien vastuu lisääntyy myös työllisyyden ja työttömyyden hoidossa samoin kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden (soteuudistus) järjestämisessä ja tuottamisessa laajoina yhteistyöalueina. Maakuntaliittojen rooli kasvaa aluekehitystyössä. Maakuntaliitot vastaavat maakuntansa yleisestä kehittämisestä, edunajamisesta sekä edistävät kaikin tavoin kuntien yhteistyötä. Kaikki rajat on lupa ja syytä ylittää, kaikki organisaatiot on syytä virittää yhä paremman kestävän ja kasvun luomiseen Pohjois-Savossa. Pohjois-Savon liiton vuoden 2015 talousarvioesitys ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ovat maltillisia. Työmme tavoitteet maakunnan tasolla; väestökehitys, työllisyys, opiskelupaikat, tasapainoinen aluerakenne, kestävä kasvu jne. ovat yhä haasteellisempia. Kaikkien päävastuualueidemme työssä korostuu toimiva liiton sisäinen ja laaja lukuisten sidosryhmien yhteistyö. Menestyvä Pohjois-Savo on korostetusti laajan ja jatkuvan yhteistyön tulos. Työmme tarjoaa lähivuosina mahdollisuuksia myös loistaviin yksilösuorituksiin niin yrittäjänä, virkamiehenä, rahoittajana kuin tutkijana. Vuosina 2012 ja 2013 jäsenkuntiemme maksuosuudet ovat kasvaneet toimintaamme vain 1% vuosittain. Kasvumme on selvästi alle kuntien kustannustason nousun. Vuodelle 2015 esitämme 1 %:n lisäystä kuluvaan vuoteen. Tarvitsemme kyseisen, euromääräisesti varsin pienen kasvun, vaikka henkilöstömme määrä on vähentynyt vuosi vuodelta. Kustannustasomme (9,14 /asukas v. 2014) on erittäin maltillinen kaikkien maakuntaliittojen vertailussa. Aluekehitystyöhön tarvitsemme edelleen maakuntamme panoksia. Valtion rahoitusosuus on viime vuosina ollut voimakkaasti laskeva mm. maakunnan kehittämisrahassa. Kuntien rahoitusosuuden odotetaan sitä vastoin kasvavan vuosien 2014-2020 rakennerahastokaudella hanketoiminnassa. Pohjois-Savon liiton oma tuloksiltaan ja vaikuttavuudeltaan onnistuneeksi koettu rahoitusinstrumentti (Pohjois-Savon kehittämisrahasto) esitetään rahoitettavaksi vuonna 2015 kuntien tiukasta taloustilanteesta johtuen saman suuruisena kuin tänä vuonnakin (260.000 ). Täysimääräisen rahoitusosuuden määrä olisi 525.809. Kunnallistalous ei näytä toki tällä hetkellä yhtään edellisvuosia valoisammalta mutta kehittämiseen tarvitaan suunnitteluvuosina kuntien täysimääräinen rahoitusosuus. Kehittämisrahaston hankkeista, rahoituskohteista maakuntahallitus voi päättää nopeasti. Hankkeet ovat usein ylikunnallisia vaikutuksiltaan ja vahvasti elinkeinotoimintaan liittyviä. Tulevina vuosina laaja biotalous, metsän/puun uudet käyttömuodot, energia-, ja teknologiateollisuus tarjoavat kasvun ja työllisyyden eväitä joihin on syytä tarttua nopeasti. Niissä ja monissa muissa vuosien 2015-2016 maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman kärkiasioiden toteuttamisessa tarvitsemme oman kehittämisrahastomme panoksia. Kevään ja kesän 2014 aikana tulleet investointipäätökset Pohjois-Savossa uudistuvaan metsäteollisuuteen, biojalostuksessa, elintarviketuotannossa, kaivostoiminnassa sekä energiatuotantoon luovat uskoa kasvuun. Globaalin ja EU:n jäsenmaiden taloudellisen kehityksen ennustaminen juuri nyt on sumuista. Ukrainan kriisin seuraukset, niin sanottuina Venäjä- pakotteina - kaupan ja rahoituksen rajoitteina - saattavat heijastua epäsuotuisasti kuluvan ja seuraavienkin vuosien aluetaloutemme lukuihin. Raha on tärkeä resurssi. Osaavat, yhteistyötaitoiset ihmiset päättäjinä, yrittäjinä, virkamiehinä, opiskelijoina ovat pelin rakentajat ja ratkaisijat eri rooleissa. Pohjois-Savon saumaton ja vaikuttava edunvalvonta on ykkösasiamme annetuilla resursseilla Pohjois-Savon liitossa. Jussi Huttunen maakuntajohtaja
2. Pohjois-Savon liiton toiminta-ajatus ja tehtävät sekä yhteistyö ja edunajaminen 2.1 Toiminta-ajatus ja tehtävät 3 Pohjois-Savon liitto on kunnallisen itsehallinnon periaatteiden mukaan toimiva lakisääteinen kuntayhtymä. POHJOIS-SAVON LIITTO TOIMII maakunnan ja sen asukkaiden eduksi jäsenkuntiensa yhteisenä edunajamis, kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimuskuntayhtymänä. Kunnalliseen demokratiaan perustuen liitto on maakunnan yhteisen tahdon muodostaja ja aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin aktiivinen edistäjä. Liitto ajaa maakunnan, sen kuntien, väestön ja elinkeinoelämän etuja sekä palvelee niitä tuottamalla suunnitelmia ja selvityksiä. Liitto toimii myös maakunnan eri vaikuttajatahojen yhteistyöorganisaationa. Aluekehitysviranomaisena Pohjois-Savon liiton tehtävänä on alueiden kehittämislain mukaisesti huolehtia maakunnan kehittämisen suuntaviivoiksi maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyjen maakuntasuunnitelman sekä aluekehityslain mukaisten maakuntaohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman sekä eri EU-ohjelmien ja kansallisten erityisohjelmien laadinnasta sekä niiden toteutuksen koordinoinnista ja seurannasta. Pohjois-Savon liitto osallistuu myös suunnitelmien toteuttamiseen myöntämällä EU-rahoitusta sekä kehittämisrahaston varoja maakuntaohjelmaa toteuttaville kehittämishankkeille. Maakuntavaltuuston hyväksymä toimintasuunnitelma on keskeinen liiton toiminnan johtamisväline. Siinä määritellään liiton toiminnan tavoitteet, tehtävät ja resurssit. Pohjois-Savoa kehitetään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on, että Pohjois-Savon sekä laajemmin koko Itä-Suomen valtakunnallinen ja kansainvälinen asema vahvistuu lähivuosina niin aineellisissa kuin henkisissä voimavaroissa. Liitto edistää toimen-piteillään maakunnan ja sen eri toimijoiden kansainvälistymistä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää maakunnan sisällä vahvaa yhtenäistä näkemystä ja tahtoa sekä määrätietoista yhteistyötä. Tavoitteena on myös, että yhä suurempi osa asioista suunnitellaan ja tehdään laajana itäsuomalaisena yhteistyönä. Näistä tavoitteista määräytyvät liiton tehtävät, jotka johtosäännön mukaan ovat: Maakunnan edunajamis- ja kehittämistehtävät Aluekehityksestä annetun lain ja asetuksen mukaiset tehtävät Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaiset tehtävät Muissa laeissa ja alemman asteisissa säädöksissä maakuntien liitoille erikseen määrätyt tehtävät Liiton toimiston organisaatio on jaettu toiminta-ajatuksen ja tehtävien tehokasta ja taloudellista saavuttamista varten päävastuualueisiin seuraavasti: Aluekehittämisen päävastuualue Alueiden käytön päävastuualue Hallinnon päävastuualue
4 2.2 Yhteistyö ja edunajaminen Maakunnan kehitystä tukevat edunajamistehtävät edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä niin maakunnassa kuin maakunnan ulkopuolella. Edunajaminen liittyy maakuntastrategian ja maakuntaohjelman sekä Itä-Suomea tuleva EU:n alue- ja rakennerahastopolitiikan mukaisten tavoitteiden edistämiseen. Yhteistyöstä ja edunajamisesta vastaavat kukin päävastuualue omalla alallaan. Edunajamis- ja yhteistyötehtävät jaetaan maakunnallisiin ja/tai itäsuomalaisiin, kansallisiin sekä EU:n ja globaalin tason kysymyksiin. Maakunnallista ja Itäsuomalaista yhteistyötä tehdään aluekehityslain mukaisella yhteistoimintaalueella, Savo-Karjalan vaalipiirissä sekä Itä-Suomen neuvottelukunnassa. Aluekehityslain yhteistoiminta-alueen muodostavat Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnat. Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat asiat, jotka ovat alueen pitkäjännitteisen kehittämisen kannalta merkittäviä, sisältyvät maakuntien ohjelmiin sekä koskevat pääosin koko yhteistoiminta-aluetta. Yhteistoiminta-alueen päätöksenteko tapahtuu liittojen yhtäpitävin päätöksin. Yhteistoiminnan vetovastuu on vuorovuosin kullakin liitolla, vuonna 2015 vetovuorossa on Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Eduskuntavaaleja koskevan vaalipiiriuudistuksen johdosta Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat muodostavat Savo-Karjalan vaalipiirin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Valittavat todennäköisesti lukumäärältään 15 kansanedustajaa edustavat siten kahta maakuntaa, mikä lisää yhteistyötarvetta kansanedustajien kanssa. Itäsuomalaista yhteistyötä ja edunajamista toteutetaan Itä-Suomen neuvottelukunnassa, missä ovat mukana Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala ja Kainuu. Itä-Suomen neuvottelukunta tekee myös kansallisen tason yhteistyötä Pohjois-Suomen neuvottelukunnan kanssa molemmille alueille yhteisissä asioissa. EU:n ja globaalin tason yhteistyötä ja edunvalvontaa toteutetaan Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisen Brysselin toimiston kautta sekä Pietarissa toimivan ISBE Oy:n välityksellä. Pohjois-Savon liitto toteuttaa alkuvuonna myös kansainväliset EU-rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois-Savon kunnissa -hanketta (KARA) tavoitteena tehostaa EU:n erillisohjelmien käyttöä maakunnassa.
5 3. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 päävastuualueittain 3.1 Aluekehityksen päävastuualue Päävastuualueen vastuu: aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Tehtävät Aluekehityksen päävastuualue vastaa alueiden kehittämislain mukaisesti maakunnan yleisestä kehittämisestä, käsittäen mm. maakuntastrategian ja maakuntaohjelman laadinnan sekä ohjelmien toimeenpanon maakunnassa (painopistevalinnat, tuen kohdentaminen, toteutuksen sekä alueellisen kehityksen seuranta). Kehittämistoimintaa tukee maakunnan kehityksen ennakointityö sekä koulutustarpeiden ennakointi ja maakunnan kansainvälistymisen tukeminen, mm. erillisohjelmia hyödyntämällä. Tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit talousarviovuodelle 2015 Tavoite Toimenpide Mittari Edistetään maakunnan kasvua ja kilpailukykyä maakuntasuunnitelman ja -ohjelman linjausten mukaisesti. Vahvistetaan ylimaakunnallista yhteistyötä alueiden kehittämisessä. Tuetaan maakunnan kansainvälistymistä, niin kuntien, koulutuksen kuin elinkeinoelämän. Koulutustarpeen ennakoinnilla tuetaan maakunnan kilpailukykyä, mm. varmistamalla osaavan työvoiman saatavuus. Käynnistetään pohjoisten harvaanasuttujen alueiden (NSPA) sekä erikseen itä- ja pohjoissuomalainen edunajaminen tulevan EU-kauden (2021-2027) osalta. Johtuen EU-ohjelman toimeenpanoon tarkoitetun EU:n teknisen avun huomattavasta pienenemisestä ja sitä kautta kehittämistyöhön käytettävien resurssien vähenemisestä käynnistetään henkilöstön tehtävänkuvien arviointi. Suunnataan kehittämisrahoitusta ja edunajamista maakuntaohjelman tavoitteita tukeviin kohteisiin. Osana maakuntaohjelman toimeenpanoa varmistetaan rakennerahastovarojen täysimääräinen hyödyntäminen maakunnassa sekä varojen oikea kohdentaminen. Aktivoidaan ja tuetaan useamman maakunnan kumppanuuksia, etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä maakunnan painopistealojen osalta Keski-Suomen ja muiden maakuntien kanssa. Parannetaan Euroopan alueiden välisten, rajat ylittävien ja muiden erillisohjelmien tunnettuutta sekä tuetaan kuntia, oppilaitoksia ja muita tahoja hankevalmistelussa. Autetaan em. tahoja kansainvälisten kumppanuuksien löytämisessä. Yhdessä maakunnan ennakointiverkoston kanssa laaditaan alueellinen koulutuksen kehittämissuunnitelma oppilaitos- ja verkostoyhteistyö, koulutusresurssien puolustaminen Varmistetaan riittävien aluekehitysresurssien saatavuus EU-kaudella 2020-2027. Teknisen tuen resurssit kaudelta 2007-2013 yhteen sovitetaan kaudelle 2014-2020 saataviin määrärahoihin. Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit (työllisyys, tkvolyymi jne. seurataan vuosittain toimeenpanosuunnitelman yhteydessä. Tilanne raportoidaan laadittavassa aluetalouskatsauksessa Ylimaakunnalliset hankkeet ja niissä mukana olevat tahot Valmistellut hankkeet, uudet kv-kumppanuudet Ennakointisivuston ja -verkoston ylläpito, koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma Budjetti ei ylity.
6 Arvio suunnittelukauden 2015 2017 toiminnan kehittymisestä Fokusoidaan entistä tarkemmin käytettävissä olevaa, pienentynyttä kehittämisrahoitusta maakunnan painopistealoille. Tuetaan aktiivisesti (mm. teema-aktivaattoreiden avulla) laajojen vaikuttavien hankkeiden aikaansaamista. Tiivistetään osaamisalakohtaista yhteistyötä muiden maakuntien kanssa. Yleisen aluekehitysrahoituksen vähentyessä suunnataan painopistettä entistä enemmän kansainvälisten rahoituslähteiden hyödyntämiseen. 3.2 Alueidenkäytön päävastuualue Päävastuualueen vastuu: suunnittelujohtaja Paula Qvick Tehtävät Alueidenkäytön päävastuualue vastaa maankäyttö- ja rakennuslain maakunnan liitoille antamista tehtävistä, kuten maakuntakaavoituksesta ja lausuntojen valmistelusta maankäyttöön ja ympäristöön liittyvistä laeista ja strategioista. Näiden tehtävien kautta edistetään kestävästi Pohjois-Savon menestymisen mahdollisuuksia. Tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit talousarviovuodelle 2015 Tavoite Toimenpide Mittari Kaupan suuryksikköjen kehittämismahdollisuudet varmistetaan Kaupan maakuntakaava hyväksytään maakuntavaltuustossa ja lähetetään vahvistettavaksi YM:öön. Päätös vuoden 2015 aikana Valitusten määrä ja laatu Edistetään voimassa olevien maakuntakaavojen toteutumista kuntakaavoituksen, seurannan ja hankkeiden kautta, arvioidaan kokonaismaakuntakaavan päivitystarvetta tai luonnonvaramaakuntakaavan tarvetta. Maankäyttöä ja ympäristöä koskevissa laeissa, strategioissa ja ohjelmissa on huomioitu Pohjois-Savon tarpeet. Toiminta on tehokasta ja laadukasta, asiakaspalvelu toimii hyvin. Lausunnot annetaan kaavoista pyyntöaikataulun puitteissa ja valmistelussa ollaan yhteydessä kuntiin ja kaavaneuvotteluissa tarvittaessa kaavoituskatsaus tammikuussa kuntien kehittämiskeskusteluihin osallistuminen. Lausunnot lakiesityksistä, strategioista ym. Vaikuttaminen etukäteen Toimintaohjeet ajan tasalla Sähköiset kanavat selvitetään Lausunnot määräaikojen puitteissa Hankkeiden määrä ja laatu Toivotut muutokset KHO:n päätös tuulivoimamaakuntakaavan valituksesta Prosessit kuvattu, selkeät tehtävävastuut, asiakaspalaute Arvio suunnittelukauden 2015 2017 toiminnan kehittymisestä Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus etenee, jonka osalta on tavoitteena selkeyttää kaavajärjestelmää ja huomioida paremmin erilaisten alueiden olosuhteet. Pohjois-Savon maakuntakaavoituksen osalta arvioidaan tarpeet käynnistää kokonaismaakuntakaavan tarkistus tai mahdollinen luonnonvaravaihekaava. Osallistamisprosessien osalta tulee harkita uusien sähköisten välineiden käyttöönottoa. Itä-Suomen liikennejärjestelmäsuunnittelussa ollaan aktiivisesti mukana, 5-tien ja Savon radan kehittämisvyöhykkeen osalta tehdään yhteistyötä laajalla rintamalla ja elinkeinoelämän tarpeita liikennejärjestelmän suhteen arvioidaan vuosittain mm. metsäteollisuuden investointien johdosta.
7 3.3 Hallinnon päävastuualue Päävastuualueen vastuu: hallintojohtaja Tarja Miettinen Tehtävät Hallinnon päävastuualue vastaa toimielintyöskentelystä, kuntayhtymän taloussuunnittelusta ja seurannasta, talous- ja henkilöstöhallinnosta, asiakirjahallinnosta ja arkistotoimesta, ICT-, hankinta- ja muista tukipalveluista sekä EU- ja kansallisten hankkeiden maksatuksesta. Hallinto huolehtii kuntataloustyöryhmän ja IT-työryhmän työskentelystä, kuntien edunajamiseen liittyvistä asiantuntijapalveluista sekä tukee osaltaan muiden päävastuualueiden vastuulla olevia prosesseja. Hallinto vastaa yhteispalvelujen edistämisestä ja maakunnallisen Laajakaistaa kaikille -hankkeen toimeenpanosta. Hallinto tukee liiton aktiivista ja objektiivista sisäistä ja ulkoista tiedottamista ja markkinointia. Tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit talousarviovuodelle 2015 Tavoite Toimenpide Mittari ICT mahdollistaa nykyaikaiset työmuodot ja vaatimukset sähköiselle asioinnille. Resurssit ovat määrärahojen mukaiset. Henkilöstö voi hyvin ja henkilöstötyytyväisyys on parantunut. Tietojärjestelmien kehittämissuunnitelma tavoitteen saavuttamiseksi on laadittu siten, että toimenpiteitä voidaan edistää jo 2015 alkaen. Käyttökoulutusta jatketaan suunnitelmallisesti. Teknisen tuen resurssit kaudelta 2007 2013 yhteen sovitetaan kaudelle 2014 2020 saataviin määrärahoihin. Henkilöstösuunnitelman toimeenpano. Tietojärjestelmät ovat käytettävissä 24/7 lukuun ottamatta suunniteltuja käyttökatkoja. Tietojärjestelmät ovat helppokäyttöisiä ja käytettävissä. Budjetti ei ylity. Sairauspoissaolojen määrä ei kasva. Toiminta on sujuvaa ja tehokasta, toimitaan sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Henkilöstötyytyväisyys mitataan. Toimintaohjeet ja säännöt ovat ajan tasalla. Vertailu tehdään vuonna 2012 tehtyyn mittaukseen. Keskeiset työprosessit on kuvattu. Selkeät tehtävävastuut. Arvio suunnittelukauden 2015 2017 toiminnan kehittymisestä Pääosin muutoksia on ennakoitavissa tietotekniikassa sekä EU:n teknisen tuen ja tiedottamisen resurssoinnissa suunnittelukaudella. Hallinnon johdolla jatketaan koko toimiston työkäytäntöjen kehittämistä ja uudistamista mm. hyödyntämällä ICT-teknologian käyttöönottoon liittyvät mahdollisuudet liiton omissa toiminnoissa. Kehittämistyön tueksi laaditaan tietojärjestelmien kehittämissuunnitelma. Lisäksi jatketaan v. 2014 käyttöönotettuja yhdenmukaisia ja uudistettuja asianhallinnan käytäntöjä ja niiden edelleen kehittämistä tarkentaen ylläpitoon liittyviä vastuita, sisäisiä ohjeita sekä eri tehtävien uudistamismahdollisuuksia. Eri tiedostojen (esim. esitysaineistot) mahdollisista päällekkäisistä ylläpitotehtävistä luovutaan ja sovitaan kuka niistä jatkossa huolehtii. Talousarvion ja käyttösuunnitelman laadinnassa sekä niiden seurannassa huomioidaan kuntalain yms. vaatimukset sen lisäksi, että niiden rakennetta edelleen täsmennetään voimassa olevien ohjeiden ja sääntöjen mukaiseksi. Teknisen tuen henkilöresurssit sovitetaan siihen saataviin EU-määrärahoihin. Varmistetaan laadukas tiedottaminen ja toiminnan markkinointi.
4. Talousarvion ja -suunnitelman rakenne 8
9 5. Talousarvion laadinnan yleiset periaatteet Talousarvio muodostuu edellä olevan kaavion mukaan käyttötalousosasta, investointiosasta, tuloslaskelmaosasta ja rahoitusosasta. Liiton talousarviossa ei ole investointiosaa, koska liitolla ei ole investointeja. Käyttötalousosassa tulosyksiköittäin osoitetaan liiton toiminnan toimintatulot, toimintamenot, rahoitustulot ja -menot, tilikauden tulos ja tilikauden ylijäämä/alijäämä. Tuloslaskelmaosassa esitetään em. erät koko liiton osalta. Kuntalaki 65 koskee sekä kunnan että kuntayhtymän talousarvion ja -suunnitelman laadintaa muutoin, kuin että em. pykälän kolmas momentti alijäämän kattamisvelvollisuudesta ei koske kuntayhtymiä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään liiton toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio laaditaan siten, että edellytykset liiton tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Liiton toiminta jakautuu seuraaviin taloushallinnon tulosyksiköihin: luottamushenkilöhallinto toimisto (sisältää aluekehityksen, alueiden käytön ja hallinnon päävastuualueet) tekninen tuki projektit Pohjois-Savon kehittämisrahasto Edellä mainituista kunnilta perittävillä maksuosuuksilla rahoitetaan vain varsinainen toiminta (=luottamushenkilöhallinto ja liiton toimisto). Erillisenä kunnilta peritään maksuosuudet Pohjois-Savon kehittämisrahastoon. Talousarviossa esitetään kunkin päävastuualueen tehtävät, tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit talousarviovuodelle 2015 sekä arvio suunnittelukauden toiminnan kehittymisestä. Osavuosiraportti edellä mainittujen tavoitteiden toteutumisesta tehdään 30.4. ja 31.8. tilanteesta maakuntahallitukselle ja se annetaan tiedoksi myös tarkastuslautakunnalle. Liitolla on toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus Senaatti-Kiinteistöjen kanssa toimitiloista siten, että vuokra-aika päättyy aikaisintaan toukokuussa 2021. Liiton vakinaisen henkilöstön määrä on tällä hetkellä 26 henkilöä + 1 henkilö määräaikaisessa työsuhteessa. Vakinaisesta henkilöstöstä 1 on osa-aikainen. Vanhuuseläkkeelle on mahdollista jäädä 63-68 vuoden iässä. Vakinaisesta henkilöstöstä suunnittelukaudella 2015-2017 eläkeikä täyttyy neljällä henkilöllä. Talousarvion sitovuus Maakuntavaltuustoon nähden maakuntahallitusta sitova taso talousarvion varsinaisessa toiminnassa (luottamushenkilöhallinto ja toimisto) on näiden tulosyksiköiden yhteenlaskettujen tulojen ja menojen netto. Maakuntahallitukseen nähden maakuntajohtajaa sitova taso on jäljempänä määriteltyjen tulosyksiköiden (luottamushenkilöhallinto, toimisto, tekninen tuki, projektit ja Pohjois-Savon kehittämisrahasto) bruttomenot/bruttotulot tulosyksiköittäin.
10 Käyttötalousosa/tulosyksiköittäin TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TOIMINTATULOT 1 000 1 000 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO 0 0 0 0 0 TOIMISTO, josta 2 333 086 2 337 288 2 353 986 2 384 2 430 Myyntitulot, josta 2 248 781 2 272 788 - kuntien maksuosuudet 2 247 315 2 269 788 2 292 486 2 338 2 385 Tuet ja avustukset 84 305 52 500 Muut toimintatulot 12 000 TEKNINEN TUKI, josta 578 879 1 044 760 600 000 200 200 Tuet ja avustukset 578 879 1 044 760 600 000 200 200 PROJEKTIT, josta 238 744 600 000 600 000 600 600 Tuet ja avustukset 238 744 600 000 600 000 600 600 RAHASTOT, josta 322 118 260 000 260 000 526 526 Myyntitulot (=kuntien maksuosuudet) 322 118 260 000 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ 3 472 827 4 242 048 3 813 986 3 710 3 756 TOIMINTAMENOT LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO, josta -192 968-184 538-185 156-190 -195 Henkilöstömenot -102 299-91 988 Palvelujen ostot -86 702-91 350 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 180-1 200 Muut toimintamenot -2 787 0 TOIMISTO, josta -2 095 243-2 171 254-2 182 853-2 225-2 250 Henkilöstömenot -1 442 762-1 466 174 Palvelujen ostot -388 773-419 280 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -119 905-95 800 Avustukset -2 558-4 000 Muut toimintamenot -141 246-186 000 TEKNINEN TUKI, josta -578 879-1 044 760-600 000-200 -200 Henkilöstömenot -368 044-353 200 Palvelujen ostot -162 868-632 630 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -25 315-17 830 Muut toimintamenot -22 652-41 100
11 PROJEKTIT, josta -238 744-600 000-600 000-600 -600 Henkilöstömenot -87 848 Palvelujen ostot -134 984 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -10 283 Muut toimintamenot -5 629 RAHASTOT, josta -125 631-260 000-260 000-526 -526 Palvelujen ostot -167-500 -500 Avustukset -125 463-259 500 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ -3 231 465-4 260 552-3 828 009-3 741-3 771 TOIMINTAKATE 241 362-18 504-14 023-31 -15 RAHOITUSTULOT JA -MENOT TOIMISTO 619 2 800 1 000 1 1 Korkotulot 203 3 000 Muut rahoitustulot 466 Korkomenot -31 Muut rahoitusmenot -20-200 RAHASTOT 3 152 7 900 3 000 3 3 Korkotulot 3 152 8 000 Muut rahoitusmenot -100 VUOSIKATE / TILIKAUDEN TULOS 245 132-7 804-10 023-27 -11 Rahastosiirrot -199 639-7 900-3 000-3 -3 Siirrot vuokrantasausrahastosta 49 000 49 49 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ (-) 45 493-15 704 35 977 19 35 TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Toimintakate % (100 * Toimintakate/Toimintatuotot) 6,95-0,44-0,37-0,84-0,40 Vuosikate / Poistot % (Liitolla ei ole poistoja) Taseen kertynyt yli- / alijäämä, 1000 342 326 362 381 416
12 Vuoden 2015 varsinaisen toiminnan (=luottamushenkilöhallinto + hallinto) talousarvio laaditaan 1 %:n maksuosuuksien kasvulle. Kasvu on 22.698 ja kuntien maksuosuudet yhteensä on 2.292.486. Suunnitteluvuodet laaditaan 2 %:n kuntien maksuosuuksien kasvulle. Liitteinä ovat Suomen Kuntaliiton tekemät maakuntien liittojen jäsenkuntien maksuosuuksien varsinaisen toiminnan vertailu euromääräisesti asukasta kohden vuonna 2014 ja maakuntien liittojen jäsenkuntien maksuosuuksien (varsinainen toiminta + muu toiminta) euromääräisen muutoksen vertailu vuodesta 2013 vuoteen 2014) Varsinaisen toiminnan menot on arvioitu mahdollisimman realistisesti toiminnan resurssit ja henkilöstön määrä huomioiden talousarviovuodelle ja suunnitteluvuosille. Teknisen tuen tulot ja menot ovat yhtä suuret ja rahoitus tulee EU:n kautta. Projekteihin varataan edellisvuosien suuruinen määräraha ja tuloarvio. Projektien tulot ja menot ovat yhtä suuret ja niiden rahoitus tulee pääosin ulkopuolisten rahoittajien kautta. Liiton talousarviossa on varattu 8.700 liiton omien hankkeiden omarahoitusosuuksiin. Rahastoissa Pohjois-Savon kehittämisrahastoon kunnilta kerätään vuonna 2015 260.000, joka on saman suuruinen kuin edellisenä vuonnakin. Rahastosta jaetaan avustuksia Pohjois-Savon kehittämisen kannalta merkittävien hankkeiden toteuttamiseen verkostoitumalla ja kansainvälistymällä. Erityisinä painopisteinä ovat yritystoiminnan edistäminen ja osaamisen tason kohottamiseen liittyvät innovatiiviset kehittämishankkeet. Suunnitteluvuosina kehittämisrahastoon kerättäväksi määräksi on arvioitu 525.809. Vuokrantasausrahasto tullaan purkamaan maakuntahallituksen 26.8.2014 päättämällä tavalla 4 vuoden aikana siten, että rahastosta purettava euromäärä (n. 49.000 /vuosi) käytetään rahaston sääntöjen mukaisesti osaksi liiton Sepänkatu 1:n vuokrakulujen kattamiseen. Suositus rahaston purkamiseen on tullut liiton tilintarkastajalta. Rahoitustuloissa ja -menoissa on varaus toimiston ja kehittämisrahaston korkotuloihin ja korkomenoihin. Rahastosiirroissa on huomioitu kehittämisrahaston siirto rahastoon ja vuokrantasausrahaston siirto rahastosta.
13 Tuloslaskelmaosa/koko liitto TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 1 000 1 000 TOIMINTATULOT 3 472 827 4 242 048 3 813 986 3 710 3 756 Myyntitulot 2 570 899 2 532 788 Tuet ja avustukset 901 928 1 697 260 Muut toimintatulot 0 12 000 TOIMINTAMENOT -3 231 465-4 260 552-3 828 009-3 741-3 771 Henkilöstömenot -2 000 952-1 911 362 Palvelujen ostot -773 494-1 743 760 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -156 683-114 830 Avustukset -128 021-263 500 Muut toimintakulut -172 314-227 100 TOIMINTAKATE 241 362-18 504-14 023-31 -15 RAHOITUSTULOT JA -MENOT 3 770 10 700 4 000 4 4 Korkotulot 3 355 11 000 Muut rahoitustulot 466 Korkomenot -31 Muut rahoitusmenot -20-300 VUOSIKATE / TILIKAUDEN TULOS 245 132-7 804-10 023-27 -11 Rahastojen lisäys -199 639-7 900-3 000-3 -3 Siirrot vuokrantasausrahastosta 49 000 49 49 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ (-) 45 494-15 704 35 977 19 35 TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Toimintakate % (100 * Toimintakate/Toimintatuotot) 6,95-0,44-0,37-0,84-0,40 Vuosikate / Poistot % (Liitolla ei ole poistoja) Taseen kertynyt yli- / alijäämä, 1000 342 326 362 381 416
14 Käyttösuunnitelmat Maakuntavaltuuston talousarvion hyväksymisen jälkeen maakuntahallitus hyväksyy talousarvoin käyttösuunnitelman meno- ja tulolajeittain eriteltynä tulosyksiköittäin. Käyttösuunnitelmien yksityiskohtainen erittely tulo- ja menotileilleen perusteluteksteineen tehdään hallinnon päävastuualueella. Talousarvion ja taloussuunnitelman rahoitusosa TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 245 132-7 804-10 023-27 -11 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset -2 145-2 900 Vaikutus maksuvalmiuteen 242 987-10 704-10 023-27 -11
15 Jäsenkuntien vuoden 2015 maksuosuudet Kunta Maksuunpantua kunnallisveroa vastaava verotettava tulo v. 2012 (euroa) Jako-osuus % Maksuosuus 2015 (euroa) ennakkkotieto Maksuosuus 2014 Muutos 2014/2015 Iisalmi 307 804 006 8,8172 202 133,68 200 132,35 2 001,33 Juankoski 64 296 848 1,8418 42 223,49 41 805,43 418,06 Kaavi 33 863 296 0,9700 22 237,89 22 017,71 220,18 Keitele 29 369 729 0,8413 19 286,99 19 096,02 190,97 Kiuruvesi 99 066 946 2,8378 65 056,87 64 412,74 644,13 Kuopio 1 666 868 695 47,7484 1 094 626,12 1 052 852,73 41 773,39 Lapinlahti 122 006 110 3,4949 80 120,93 79 327,65 793,28 Leppävirta 139 811 747 4,0050 91 813,82 90 904,77 909,05 Maaninka 0 0,0000 0,00 30 935,45-30 935,45 Pielavesi 51 384 399 1,4719 33 743,93 33 409,83 334,10 Rautalampi 37 686 007 1,0795 24 748,25 24 503,22 245,03 Rautavaara 18 001 531 0,5157 11 821,53 11 704,49 117,04 Siilinjärvi 333 632 448 9,5571 219 095,12 216 925,85 2 169,27 Sonkajärvi 50 266 970 1,4399 33 010,12 32 683,29 326,83 Suonenjoki 91 336 874 2,6164 59 980,57 59 386,70 593,87 Tervo 17 169 737 0,4918 11 275,30 11 163,66 111,64 Tuusniemi 29 714 781 0,8512 19 513,58 19 320,37 193,21 Varkaus 329 321 729 9,4336 216 264,29 214 123,04 2 141,25 Vesanto 23 611 695 0,6764 15 505,71 15 352,18 153,53 Vieremä 45 725 572 1,3098 30 027,80 29 730,50 297,30 POHJOIS-SAVO 3 490 939 116 100 2 292 486,00 2 269 788,00 22 698,00 Muutos vuodesta 2014 vuoteen 2015 on 1 %. Maaningan kunta liittyy Kuopioon 1.1.2015, Maksuosuudet täsmentyvät verotuksen valmistuttua 31.10.2014 verovuodelta 2013.
16 Pohjois-Savon kehittämisrahasto/maksuosuusarviot vuodelle 2015 Kunta Maksuunpantua kunnallisveroa vastaava verotettava tulo v. 2012 (euroa) Jako-osuus (%) Maksuosuus 2015 (euroa) ennakkotieto Maksuosuus 2014 Muutos 2014/2015 Iisalmi 307 804 006 10,6160 22 081,20 22 449,59-368,39 Kuopio 1 666 868 695 57,4892 119 577,62 118 102,43 1 475,19 Siilinjärvi 333 632 448 11,5068 23 934,08 24 333,38-399,30 Varkaus 329 321 729 11,3581 23 624,84 24 018,98-394,14 Lapinlahti 122 006 110 4,2079 8 752,46 8 898,48-146,02 Leppävirta 139 811 747 4,8220 10 029,80 10 197,13-167,33 2 899 444 734 100 208 000,00 208 000,00 0,00 Juankoski 64 296 848 10,8702 5 652,52 5 231,70 420,82 Kaavi 33 863 296 5,7250 2 977,02 2 755,38 221,64 Keitele 29 369 729 4,9653 2 581,98 2 389,75 192,23 Kiuruvesi 99 066 946 16,7486 8 709,26 8 060,86 648,40 Maaninka 0 0,0000 0,00 3 871,38-3 871,38 Pielavesi 51 384 399 8,6872 4 517,35 4 181,04 336,31 Rautalampi 37 686 007 6,3713 3 313,09 3 066,43 246,66 Rautavaara 18 001 531 3,0434 1 582,57 1 464,75 117,82 Sonkajärvi 50 266 970 8,4983 4 419,12 4 090,11 329,01 Suonenjoki 91 336 874 15,4417 8 029,69 7 431,88 597,81 Tervo 17 169 737 2,9028 1 509,44 1 397,06 112,38 Tuusniemi 29 714 781 5,0237 2 612,31 2 417,83 194,48 Vesanto 23 611 695 3,9919 2 075,77 1 921,23 154,54 Vieremä 45 725 572 7,7305 4 019,87 3 720,59 299,28 591 494 383 100 52 000,00 52 000,00 0,00 POHJOIS-SAVO 3 490 939 116 260 000,00 260 000,00 0,00 Vuoden 2015 maksuosuudet ovat vuoden 2014 tasolla. Maaningan kunta liittyy Kuopioon 1.1.2015. Maksuosuudet määräytyvät siten, että Iisalmi, Kuopio, Siilinjärvi, Varkaus, Lapinlahti ja Leppävirta maksavat 80 % ja muut kunnat 20 %. Maksuosuudet täsmentyvät verotuksen valmistuttua 31.10.2014 verovuodelta 2013.
Liite 1. Maakunnan suunnittelujärjestelmä 17
Liite 2. Pohjois-Savon liiton organisaatio 18
Liite 3. Henkilöstöorganisaatio 19
Liite 4. Maakuntien liittojen jäsenkuntien maksuosuudet/asukas, muutos v. 2013-2014 20
21 Liite 5. Maakuntien liittojen jäsenkuntien osuudet varsinainen toiminta, talousarvio 2014 (euroa/asukas) Euroa / asukas 0 5 10 15 20 25 30 Etelä-Karjalan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Savon maakuntaliitto Hämeen liitto Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto Keski-Suomen liitto Kymenlaakson liitto Lapin liitto Pirkanmaan liitto Pohjanmaan liitto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Savon liitto Päijät-Hämeen liitto Satakuntaliitto Uudenmaan liitto Varsinais-Suomen liitto Koko maa (pl. Ahvenanmaa) Keski-Pohjanmaan liiton väestöpohja=keski-pohjanmaan maakunta + osajäsenet (Reisjärvi, Sievi, Kinnula sekä suomenkielisten osalta Kalajoki ja Kruunupyy)
22 Liite 6. Pohjois-Savon toteutunut kehitys sekä maakuntaohjelman tavoitteet vuodelle 2017 POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2011-2014 / Päivitetty 7.8.2014 Pohjois-Savon toteutunut kehitys sekä maakuntaohjelman tavoitteet vuodelle 2017 (TEM:n määrittelemiä seurantaindikaattoreita) 2000 2009 2010 2011 2012 2013 2017 Tavoite Muuttoliike ja väestö Väestö Kokonaisnettomuutto (henkilöä) Kokonaisnettomuutto (%-osuus väestöstä) Luonnollinen väestönkasvu (%-osuus väestöstä) Vanhushuoltosuhde (65 vuotta täyttäneet 15-64 vuotiaista, %) 253 759 248 182 247 943 248 130 248 233 248 430 248 530-1535 -63-17 443 557 580 360-0,60-0,03-0,01 0,18 0,22 0,23 0,14-0,07-0,08-0,09-0,11-0,19-0,15-0,12 25,5 29,3 30,2 31,5 32,6 33,9 39,8 Kilpailukyky BKT, koko maa=100 BKT, /asukas Liikevaihdon kasvu (%) Aloittaneet yritykset %:na lopettaneista yrityksistä Väestön tulotaso (käytettävissä olevat tulot/as) 75,0 79,0 80,7 84,1 80 19 162 25 509 26 880 29466 30800-17,0 6,0 6,5 3,9-0,5 6 112,3 139,1 122,7 107,0 130 10 999 16 278 17 056 17878 18500 Talouden tasapaino Työttömyysaste (työvoimatutkimus) Työllisyysaste (työvoimatutkimus) Työpaikat (työlliset 1000 henk.,työvoimatutkimus) 11,8 10,8 10,0 10,3 8,2 8,1 7 61,3 62,2 63,7 63,6 65,4 67,1 67 103 102 105 104 106 108 104 Osaaminen Tutkinnon suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneistä (%) Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25-29 vuotiaat (% osuus koko ikäluokasta) Kolmen suurimman toimialan osuus työpaikoista (%) T&k-rahoitus, Pohjois-Savon osuus koko maasta (%) Yritysten osuus P-Savon t&k-menoista % 58,2 65,9 66,8 67,7 68,6 72 15,0 14,2 13,8 13,5 13,2 12 43,7 43,8 43,7 45 1,9 2,2 2,3 2,1 2,3 2,5 35,7 37,0 34,4 35,8 35,9 42