RAVINTOLAA JA MUITA RAVITSEMISLIIKKEITÄ KOSKEVIA OHJEITA Rakennusvalvonnan ohjeita nro 13 LAHDEN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimiala Rakennusvalvonta Kärkölä, Lahti 12.4.2016
YLEISTÄ Ravintolan ja muiden vastaavien toimipaikkojen, jotka valmistavat tai tarjoavat ruokaa taikka juomia asiakkaille, toiminnasta säädetään useissa eri laeissa ja niihin perustuvissa määräyksissä ja ohjeissa. Keskeisiä toimitiloja ja toimintaa koskevia määräyksiä on muun ohella seuraavissa säädöksissä ja ohjeissa: Elintarvikelaki (13.1.2006/23) Laki ja asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (nrot 693/76 ja 225/77). Lakimuutos 700/2006 ja 1.10.2010 Sosiaali ja terveysministeriön opas: Ravintolan ja muun ravitsemisliikkeen tupakointitila Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Maankäyttö ja rakennuslaki (132/99 ja asetus (n:o 895/95) sekä Suomen rakentamismääräyskokoelma Työturvallisuuslaki (23.8.2002/738) Valtioneuvoston päätös työpaikkojen terveys ja turvallisuusvaatimuksista (778/99) Laki majoitus ja ravitsemisliikkeistä 308/2006 Alkoholilaki (nro 1143/94) ja asetus (1344/1994) Tilasuunnittelua koskevia ohjeita sisältyy mm. Suomen rakennustietosäätiön julkaisemaan RTohjetiedostoon, nrot RT 9410442 ja RT 94 10443 sekä vakituisen työpaikan henkilöstötilojen suunnitteluohjeeseen RT 9410053 Huoneistoa koskevat yleiset määräykset Toimintaa saadaan harjoittaa vain sellaisessa liikehuoneistossa, joka on hyväksytty ravintolaksi, baariksi, kahvilaksi, grilliksi, pubiksi, pizzeriaksi taikka näitä vastaavaksi. Jos huoneiston voimassa oleva käyttötarkoitus ei ole rakennusluvassa vahvistettu tällaiseksi, tulee ennen toiminnan aloittamista saada toimintaa vastaava rakennusvalvontaviranomaisen myöntämä rakennuslupa. Huoneiston käyttötarkoituksen muuttamiseen tarvitaan maankäyttö ja rakennuslain (132/99, 125 4 mom.) mukaan rakennuslupa. Luvassa huoneisto hyväksytään ravintolatoimintaan käytettäväksi. Rakennuslupa ja rakennussuunnittelijat Jos toimivassa ravitsemisliikkeessä suoritetaan muutoksia, jotka koskevat esim. huoneiston seinien, poistumisteiden, huoneiden käyttötarkoituksen taikka ilmanvaihdon merkittäviä muutostöitä taikka asiakasmäärän lisäämistä, tulee toimenpiteiden luvanvaraisuus selvittää ennen muutostöiden suorittamista. Nämä toimenpiteet edellyttävät pääsääntöisesti rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. Tupakointitilan rakentaminen edellyttää aina rakennuslupaa. Lupa tulee hakea hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista, koska toimintaa ei voida aloittaa ennen kuin luvan edellyttämät rakennustyöt on tehty ja lupaehtojen mukaisesti suoritettu huoneiston katselmukset. Rakennusvalvontaviranomaisen lupaa edellyttävissä hankkeissa tulee käyttää ammattisuunnittelijoita. Hankkeessa tulee olla pääsuunnittelija, rakennussuunnittelija ja työn laadun edellyttämät erityisalojen suunnittelijat. (Suomen rakentamismääräyskokoelma osa A2) Rakennuksen koko sallittu henkilömäärä Suomen rakentamismääräyskokoelma osa E1 mukaan rakennuksen kokoa ja sallittua henkilömäärää rajoitetaan seuraavasti: 3.2 Rakennuksen koon ja henkilömäärän rajoitukset 3.2.1 Rakennuksen kokoa koskevat rajoitukset on esitetty taulukossa 3.2.1. Enimmäiskerrosala voidaan hyväksyä taulukossa esitettyjä arvoja suurempana, mikäli rakennukseen asennetaan automaattinen paloilmoitin, automaattinen savunpoistolaitteisto tai automaattinen sammutuslaitteisto. Kiinteistöä koskevat asemakaavamääräykset Tonttia koskevat asemakaavamääräykset tulee selvittää tarvittaessa jo ennakolta ennen hankkeen rakennussuunnittelun aloittamista. Ravitsemisliike voidaan hyväksyä vain sellaiseen kiinteistöön, jonka asemakaava sallii liiketoiminnan harjoittamisen tontilla (esim. AL asuin, liike ja toimistorakennusten korttelialue, C keskustatoimintojen korttelialue, K liike ja toimistorakennusten korttelialue, KL liikerakennusten korttelialue,r loma ja matkailualue).
Asiakastilan mitoitus TAULUKKO 3.2.1 Rakennuksen ominaisuus RAKENNUKSEN KOKOA KOSKEVAT RAJOITUKSET Rakennuksen paloluokka P1 P2 P3 KERROSLUKU yleensä ei rajoitusta enintään 2 enintään 2 asuinrakennus, työpaikkarakennus ei rajoitusta enintään 4 enintään 2 tuotanto tai varastorakennus, autosuoja ei rajoitusta enintään 2 enintään 1 KORKEUS yleensä ei rajoitusta enintään 9 m enintään 9 m asuinrakennus, työpaikkarakennus ei rajoitusta enintään 14 m enintään 9 m yksikerroksinen tuotanto tai varastorakennus ei rajoitusta ei rajoitusta enintään 14 m KERROSALA Kerrosala yleensä yksikerroksinen ei rajoitusta ei rajoitusta enintään 2400 m 2 kaksikerroksinen ei rajoitusta ei rajoitusta enintään 1600 m 2 Kerrosala tuotanto ja varastorakennuksissa sekä autosuojissa yksikerroksinen ei rajoitusta ei rajoitusta ei rajoitusta kaksikerroksinen ei rajoitusta ei rajoitusta ei sallittu Selostus Rakennuksen korkeus ja julkisivupinnan ja vesikaton leikkausviivan korkeus maan pinnasta (MRA 58 ). Tarvittaessa lasketaan rakennuksen nurkkapisteiden korkeuksien keskiarvo. TAULUKKO 3.2.2 RAKENNUKSEN SUURIN SALLITTU HENKILÖMÄÄRÄ Käyttötapa Kerroksia Rakennuksen paloluokka P1 P2 P3 Asunnot ei rajoitusta ei rajoitusta ei rajoitusta Majoitustilat 1 ei rajoitusta paikkaluku 150 paikkaluku 50 2 ei rajoitusta paikkaluku 50 paikkaluku 10 Hoitolaitokset 1 ei rajoitusta paikkaluku 100 paikkaluku 10 2 ei rajoitusta paikkaluku 25 ei sallittu Kokoontumis ja liiketilat 1 ei rajoitusta ei rajoitusta henkilöitä 500 2 ei rajoitusta henkilöitä 250 henkilöitä 50 Työpaikkatilat 1 ei rajoitusta ei rajoitusta ei rajoitusta 2 ei rajoitusta ei rajoitusta työntekijöitä 150 Tuotanto ja varastotilat 1 ei rajoitusta ei rajoitusta ei rajoitusta 2 ei rajoitusta työntekijöitä 50 ei sallittu Ohje Milloin yli kaksikerroksisia rakennuksia saa taulukon 3.2.1 mukaan rakentaa, niissä ei ole henkilömäärärajoituksia. Kaksikerroksisen rakennuksen henkilömäärärajoitukset koskevat tapauksia, joissa mainitun käyttötavan mukaiset tilat on sijoitettu kokonaan tai osaksi rakennuksen toiseen kerrokseen. Jos näitä tiloja on vain ensimmäisessä kerroksessa, voidaan soveltaa yksikerroksista rakennusta koskevia rajoituksia. Mikäli rakennuksessa on eri käyttötaparyhmiin kuuluvia tiloja, rakennuksen turvallisuustaso arvioidaan tarkastelemalla rakennusta kokonaisuutena. Aikaisemmin käytetyt asiakastilojen mitoitusperusteet 4 m 3 /henkilö ja 1,5 1 m 2 /henkilö ovat edelleen käyttökelpoisia lähtökohtana tilojen mitoituksessa. Näiden mitoitusperusteiden käyttö edellyttää, että huonetilan ilmanvaihto on riittävä aiotulle henkilömäärälle. Suomen rakentamismääräyskokoelman (jäljempänä RMK) osaan D2 sisältyy (Liite 1, taulukko 4) ilmamäärän mitoitusarvot. Asiakastilaan mahdollisesti aiottavat seisomapaikat sisällytetään huoneiston asiakaspaikkamäärään. Asiakaspaikkaluku lasketaan rakentamismääräyskokoelman säännöksiin perustuen. Henkilömäärään vaikuttaa huoneiston poistumisteiden lukumäärä ja kaistaluku huoneiston pintaala ilmanvaihto Pintaalamitoitus 1 henkilö/3 m 2 (RMK osa E1, kohta 10.4) koskee ensi sijassa poistumisteiden riittävyyden laskentaperustetta. Käytännössä poistumisosaston kaistaluku riittää hyvinkin pienehköjen huoneistojen tarpeeseen. Ilmanvaihdon osuus mitoitusperusteena on usein ratkaiseva. Huoneiston suurin sallittu henkilöluku määräytyy sen laskentaarvon mukaan, minkä perusteella laskettu henkilömäärä on pienempi. Kokoontumistilojen henkilömäärät Maankäyttö ja rakennusasetus 54 Kokoontumistilat Kokoontumistilaa koskevassa rakennusluvassa tai toimenpideluvassa vahvistetaan kyseisessä tilassa samanaikaisesti sallittujen henkilöiden enimmäismäärä. Tätä osoittava ilmoitus on kiinnitettävä näkyvälle paikalle kokoontumistilaan. Jos palo tai henkilöturvallisuuden kannalta on tarpeen, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi päättää asiasta ja tarvittavista varotoimenpiteistä muutoinkin kuin rakennus tai toimenpideluvan yhteydessä. Laskettaessa henkilömäärää huonealan neliömetriä kohti ei mukaan lueta näyttämö, puhujakoroke tms. tilaa eikä vaatesäilytys, keittiö, peseytymis, wc ja varastotiloja.
Henkilömäärää koskeva todistus Rakennusvalvontaviraston antama huoneiston suurinta sallittua asiakasmäärää koskeva todistus tulee kiinnittää pysyvällä tavalla huoneiston seinälle pääsisäänkäynnin läheisyyteen asiakkaiden nähtävillä olevaan paikkaan. Kokoontumistilojen turvallisuudesta on annettu määräykset RMK osassa F2. Uloskäytävät Kokoontumis ja liiketilojen uloskäytävät ja kulkureitit on määritelty RakMK osassa E1, kohta 10.3. ja 10.4. Ympäristöministeriön opasjulkaisussa 39: Rakennusten paloturvallisuus & paloturvallisuus korjausrakentamisessa on annettu hyväksyttäviä tulkintoja pienehköjen tilojen uloskäytävien riittävyydestä. Poistumisreittien merkitseminen ja valaiseminen Kokoontumis ja liiketilojen uloskäytävät ja kulkureitit tulee yleensä varustaa turva ja merkkivalaistuksella (RakMK osa E1, kohta 10.6.4). Määräystä täydentävät sisäasiainministeriön asetus poistumisreittien merkitsemisestä ja valaisemisesta sekä pelastusosaston 6.10.2005 asetusta koskevan muistion sisältämät ohjeet. Pelastusosaston ohjeen (taulukko 1) mukaan kokoontumis ja liiketilat tulee aina varustaa poistumisopasteilla sekä poistumisreitit valaista tavalla joka mahdollistaa niiden turvallisen käytön. Valaistuksen tarkoituksena on valaista ja näyttää oikea poistumisreitti. Kokonaan keinovalon varassa olevissa työtiloissa voidaan edellyttää myös varavalaistusjärjestelmää työturvallisuusmääräysten perusteella. Pienehköjen tilojen uloskäytävät Suuriin tiloihin suunnitellaan yleensä vähintään kaksi uloskäytävää, joiden kummankin minimileveys on 1200 mm. Mikäli poistumisalueen henkilömäärä on enintään 60, voi toinen uloskäytävä olla 900 mm:n levyinen. Yksi uloskäytävä sallitaan aina enintään 8kerroksisessa rakennuksessa, kun poistumisalueen käyttötapa on asunto, alle 300 m 2 :n työpaikkatila taikka samankokoinen tuotanto tai varastotila. Muita pienehköjen tilojen uloskäytävien suunnittelussa sovellettavia helpotuksia seuraavassa: 1. Yksi tai kaksikerroksinen asuinrakennus tai hoitolaitos enintään 10 hoidettavalle: yksi 900 mm:n uloskäytävä + varatie 2. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat majoitushuoneet, joista kustakin pääsee suoraan ulos esimerkiksi motellissa: yksi 900 mm:n uloskäytävä. 3. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat pienet kokoontumistilat kuten pienmyymälät, kahvilat tai kioskit, kun huoneistoala on: enint. 20 m 2 : yksi 900 mm:n uloskäytävä, enint. 50 m 2 : 1200 mm:n uloskäytävä tai kaksi 900 mm:n uloskäytävää, enint. 100 m 2 : 1200 mm:n uloskäytävä + varatie tai kaksi 900 mm:n uloskäytävää, yli 100 m 2, mutta 60 henkeä: 1200 mm:n + 900 mm:n uloskäytävät. Rakennussuunnittelussa erityisesti huomioon otettavaa Rakennuksessa ja sen ympäristössä tulee ottaa huomioon esteetön rakentaminen siten, että rakennus soveltuu myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut (maankäyttö ja rakennuslaki 117, 3 mom.). Rakentamismääräyskokoelma osa F1 ESTEETÖN RAKENNUS 2005 sisältää liikuntaesteetöntä rakentamista koskevat määräykset ja ohjeet. Wc tilojen mitoitus määräytyy huoneiston asiakaspaikkojen mukaan seuraavasti: asiakaspaikkoja 724 C>yksi wc (uusissa rakennuksissa sen tulee olla kooltaan ja varusteiltaan invawc; vanhoissa rakennuksissa se tulee varustaa invavarustein) asiakaspaikkoja 25 59 C> kaksi wc:tä erikseen miehille ja naisille, joista toinen wc tulee uudisrakentamisessa olla mitoitukseltaan ja varusteiltaan invawc asiakaspaikkoja yli 60 C> wc tilojen määrä ja mitoitus määritellään erikseen. Asiassa tarvitaan terveydensuojelun sekä vammaisneuvoston rakennusjaoston lausunnot. Wc tilojen sekä henkilökunnan puku ja pesutilojen mitoituksessa tulee ottaa huomioon RTohjetiedoston ko. tiloja koskevat suunnitteluohjeet.
Huoneistossa tulee olla varattuna tilat siivousvälineille ja tarvittaessa latauspaikka siivouskoneille. Ilmanvaihto Asiakastilan ilmanvaihto toteutetaan ensisijaisesti henkilömäärän mukaan. Mitoitusarvot ovat rakentamismääräyskokoelman osassa D2. Keittiön ilmanvaihdon mitoitus perustuu suunniteltuun keittiötyyppiin (esim. ruoanvalmistuskeittiö) ja keittiölaitteiden lämpökuormaan. Ohjearvot ovat em. säännöstössä. Keittiön ilmanvaihtokanavat tulee paloeristää em. säännöstön osan E7 kohdan 8.2 mukaisesti. llmanvaihdon suunnittelussa on otettava huomioon myös mahdollisten savutehosteiden käytön aiheuttama lisäys. Ilmanvaihdon riittävyys ja taso on tarpeen selvittää yleispiirteisesti jo haettaessa rakennuslupaa. Rakennusvalvontavirastolle ennen luvan myöntämistä toimitettavan selvityksen laatii ilmanvaihtosuunnittelija tai muu alan asiantuntija. Ilmanvaihdosta antaa neuvontaa rakennusvalvontaviraston LVIinsinööri Kari Siikanen. Vesi ja viemärilaitteistot Uusien putkien ja viemäreiden asentamisen sekä voimassaolevien laitteiden muutostyöt saa suorittaa vain asennusoikeuden omaava liike tai liikkeenharjoittaja. Keittiötoiminnan laajuuden perusteella selvitetään mahdollisen rasvanerottimen tarve. Lisätietoja ja neuvontaa saa rakennusvalvonnasta. Tupakointila Ravintola voi lain mukaan järjestää asiakkailleen tupakointitilat ravintolan sisätiloihin. Tupakointitilaa saa käyttää vain tupakointiin, sinne ei saa tarjoilla eikä siellä saa nauttia ruokaa eikä juomaa eikä sinne saa järjestää muutakaan oheistoimintaa. Tilan rakentaminen edellyttää rakennuslupaviranomaisen rakennusluvan. Tupakointitilan vähimmäiskoko on 7 m 2 ja mitoitusperuste vähintään 1m 2 /henkilö. Oviaukon vapaan aukon vähimmäiskoko 850 x 1950 mm. Huonekorkeuden tulee olla vähintään 400 mm oviaukkoa korkeampi. Tupakointitilan käyttöä ja huoltoa varten on laadittava suunnitelma. Suunnitelma on liitettävä tupakointitilan omavalvontasuunnitelmaan ja kiinteistön käyttö ja huoltoohjeeseen. Tilan ulko ja sisäpuolelle on asetettava näkyvästi esille opaskilpi, josta tulee ilmetä, kuinka monen henkilön samanaikaiseen käyttöön tila on tarkoitettu. Tupakointitila on rakennettava noudattaen, mitä asiasta on säädetty ja määrätty tupakkalaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä. Tilan rakennus ja sisustusmateriaalit tulee olla vaikeasti syttyviä ja pinnat helposti puhdistettavia ja sellaisia, ettei tupakansavu pääse pinttymään niihin. Sosiaali ja terveysministeriö on laatinut suunnittelijoille, kiinteistönomistajille, ravintoloitsijoille ja valvoville viranomaisille oppaan: Ravintolan ja muun ravitsemisliikkeen tupakointitila. Lupapiirustuksien lukumäärä ja niihin tehtävät erityismerkinnät Hakemukseen liittyvät piirustukset tulee toimittaa kolmena kappaleena. Huoneiston pohjapiirustukseen merkitään asiakastilan pintaala asiakastilan tilavuus asiakaspaikkamäärä (= asiakkaiden kokonaisluku) kalustealueen rajaus (= sisäiset kulkukäytävät) poistumistiet wctilat Nämä tiedot sisältävä pohjapiirustus vahvistetaan noudatettavaksi. Kalustepiirustus Vahvistettavien rakennuspiirustuksien liitteeksi otetaan kalusteiden sijoituksen yksityiskohtaisesti osoittava piirustus. Tähän merkitään tupakoimattomille varattu alue. Tätä liitepiirustusta ei vahvisteta. Menettelytapaa selventävät mallipiirustukset liitteenä. Ääneneristys Ääneneristystä koskeva vaatimustaso ei täyty kaikissa asuin ja liikerakennuksissa. Ravintolatoiminnasta syntyy helposti ääniongelmia talon asukkaille, mikäli välittömästi ravintolahuoneiston yläpuolella on asuinhuoneisto. Eristystä voidaan pyrkiä parantamaan muutostöiden yhteydessä. Toimenpiteet parantavat ilmaäänen eristystä. Rakennuksen runkoa pitkin johtuvan äänen eristäminen muutostöiden yhteydessä tehtynä on vaikeaa. Ääniongelmat olisi tarpeen saada taloyhtiön tietoon jo ennen rakennuslupakäsittelyä. Lupamenettelyn kannalta olisi hyvä, että luvan hakijalla olisi esittää selvitys siitä, että asia on käsitelty taloyhtiön toimielimissä. Ääniongelma voi ilmaantua myös siten, että ravintolan käyttötapa muuttuu luonteeltaan myöhemmin toisenlaiseksi. Jos esimerkiksi lounasravintola muutetaan
diskoravintolaksi, ääneneristyksen lisäämistarve on ilmeinen. Ongelma on se, ettei toimintatapamuutokseen tarvita rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. Ohjeita kelvollisten ääniolosuhteiden saavuttamiseksi SFS 5907: Rakennusten akustinen luokitus. RakMk C1 ja C6 Sisustus Ravitsemisliikkeen sisusteiden paloturvallisuudesta säädetään sisäasiainministeriön 1.5.1998 antamissa ohjeissa. Tietoa ohjeen sisällöstä saa mm. Lahden kaupungin pelastuslaitoksen palotarkastajilta. Sisusteiden paloturvallisuudesta on esitettävä hyväksyttävissä oleva selvitys pelastuslaitokselle ennen tilojen käyttöönottoa. Ohje koskee verhoja pehmustettuja istuinhuonekaluja irtomattoja vuoteita ja varavuoteita Materiaalit on jaettu lähinnä syttymisherkkyysominaisuuksiensa puolesta neljään luokkaan: SL 0 palamaton SL 1 vaikeasti syttyvä SL 2 tavanomaisesti syttyvä SL 3 herkästi syttyvä Ravintoloiden sisusteiden käyttösuositus SL 1 vaikeasti syttyvä syttyy vaikeasti sammuu itsestään ei muodosta paloa levittävää sulaa Esimerkkejä materiaaleista: palosuojattu puuvilla palosuojattu viskoosi palosuojattu villa palosuojattu polyesteri yms. Taulukko 8.2.2. SISÄPUOLISTEN PINTOJEN LUOKKAVAATIMUKSET Käyttötapa Kohde Rakennuksen paloluokka P1 P2 * P3 Asunnot seinät ja katot Ds2, d2 1) Bs1, d0 2) Ds2, d2 1) Majoitustilat seinät ja katot Ds2, d2 Bs1, d0 Ds2, d2 Hoitolaitokset seinät ja katot Bs1, d0 Bs1, d0 Ds2, d2 Kokoontumis ja liiketilat palokuorma alle 600 MJ/m 2 ja pintaala on 300 m 2 seinät ja katot Ds2, d2 Bs1, d0 Ds2, d2 pintaala on yli 300 m 2 seinät ja katot Cs2, d1 Bs1, d0 Ds2, d2 lattiat palokuorma 600 MJ/m 2 seinät ja katot lattiat Taulukon merkinnät: = ei vaatimusta * Edellytettäessä kohdan 8.2.3 mukaista suojaverhousta pinnan vaatimus on A2s1, d0 Ennakkolausunnot Bs1, d0 DFLs1 Bs1, d0 DFLs1 Bs1, d0 Taulukon huomautukset: 1) Vähäisiä osia seinäpinnoista voidaan verhota luokkiin kuulumattomilla tarvikkeilla. 2) Vähäisiä osia seinäpinnoista voidaan verhota Ds2, d2luokan tarvikkeilla. Koskee myös suojaverhottuja seiniä. 3) Vähäisiä osia seinä ja kattopinnoista voidaan verhota Bs1, d0luokan tarvikkeilla. Lupakäsittelyä varten tarvitaan tarvittaessa Lahden kaupungin vammaisneuvoston rakennusjaoston lausunnon. Llausunnon hankkii luvan hakija tai rakennussuunnitelman laatija. Yleiset lupaehdot Muutostöitä koskevassa toimenpideluvassa on yleisesti seuraavat lupaehdot: vastaava työnjohtaja ilmanvaihtolaitteiden asennustyöstä vastaava työnjohtaja kiinteistön vesi ja viemärilaitteistojen asennuksesta vastaava työnjohtaja ilmanvaihtosuunnitelma ilmanvaihdon toiminnan katselmus loppukatselmus Toimintaa ei voida aloittaa ennen kuin rakennustyöt on tehty kaikilta osin valmiiksi ja huoneistossa on toimitettu lupaehtojen edellyttämät katselmukset. Loppukatselmuksen toimittaminen edellyttää, että elintarvikehuoneistossa on tehty ilmoitus terveydensuojeluviranomaisille.
Rakennusvalvonnan loppukatselmus tulee tilata kirjallisesti. Ennen katselmusta tulee olla suoritettu rakennuksen käyttöä koskevat katselmukset ja tarkastukset. Ennen toiminnan aloittamista huoneistossa on myös suoritettava erityinen palotarkastus, jota tulee erikseen pyytää pelastuslaitokselta. Lupapäätöksen ja piirustuksien säilyttäminen Rakennusvalvontavirasto antaa luvansaajalle lupapäätöksen ja siihen vahvistetut rakennuslupapiirustukset kahtena kappaleena. Lupapäätös tai sen jäljennös samoin kuin yhdet kappaleet lupaan liittyvistä piirustuksista tulee säilyttää ravintolahuoneistossa, koska niitä tarvitaan huoneistossa pidettävissä viranomaistarkastuksissa. OSOITTEITA JA YHTEYSTIETOJA Rakennusvalvonta 814 11 Askonkatu 2, 15100 Lahti Terveydensuojelu Askonkatu 2, 15100 Lahti Ympäristöterveyden johtaja / kaupungineläinlääkäri Tiina Juselius 050 559 4047 Terveystarkastaja 814 3510 PäijätHämeen pelastuslaitos Mannerheiminkatu 24, 15150 Lahti fax 8773 111 Pelastuspäällikkö VeliPekka Niemikallio 0440 773 200 Palotarkastaja Markku Friman 0440 773 206 Johtava palotarkastaja Helena Metsä 0440 773 205 Lahti Aqua Oy Satamakatu 2 B, PL 247, 15141 Lahti Asiakaspalvelupäällikkö Soile Toivonen 851 5928