AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK



Samankaltaiset tiedostot
AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?

AMO toimenpiteiden priorisointi

Pohjois-Karjalan metsäohjelma laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä, asiantuntijahaastatteluista ja metsäneuvostokyselystä

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto

Metsäpolitiikka arvioitavana

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA

Alueellisten metsäohjelmien vaikuttavuus

OPERAATIOTUTKIMUS METSÄTALOUDESSA

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi

Hämeen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Metsälaki (1996) edellyttää metsäkeskuksilta

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?

TARKASTUSVALIOKUNTA Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Yhteiset kärkihankkeet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet. Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön Kai Savolainen

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

No millaista metsätietoa jj tarvitaan?

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti

Vaikuttavat toimet teemapaja. HYTE-vertaisfoorumi Jyväskylä Hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen

PUUENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISHANKE - ROIHU 2:N ARVIOINTIRAPORTTI

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

NYKYTILA-ARVIO. UHAT Rahoitus Vaihtuvuus Jäsenprosentti ja jäsenmäärän merkitys valtakunnalliseen vaikuttavuuteen Vapaaehtoisuus

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

AMO -vaikuttavuushaastattelujen alustavat tulokset. Leena A. Leskinen & Jukka Tikkanen

Strategisten päämäärien toimeenpano-ohjelma Prosessikuvaus Hämeenlinnan kaupungille

Ympäristövaikutusten arviointi lainvalmistelussa parempaa säädösvalmistelua vai jo ennalta valitun keinon puoltamista?

Osallistuminen sidosryhmien näkökulmasta -kysely metsäneuvostojen jäsenille

Säähavaintopalvelu (SHAPE)

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Museotyö muutoksessa!

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset. Ohjeet työryhmille

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

LOPPURAPORTTI KVPS-KONSERNIN LYHYTAIKAISHOIDON PALVELUIDEN VAIKUTUSTEN JA VAIKUTTAVUUDEN ANALYSOINNIN TUKI

Kuinka otat haltuun ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja varautumisen

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

Hankearvioinnin kehikko - käsitteet

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Riskiperusteisen Vaikuttamisen Prosessi. Maaliskuu 2015

Peruskartoituksesta tavoitteisiin Miten löydämme oikeat tavoitteet? Pekka Salminen Vantaa

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi Heureka, Vantaa 9.11.

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko , A-klinikkasäätiö

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Skenaariotyöpajat AMOjen valmistelussa. AMO vastaavien neuvottelupäivät Tampere

Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.

Suuntaamo Ryhmätehtävän koonti Nelikenttäkartoitus SWOT

Mitä on näyttöön perustuva toiminta neuvolatyössä

Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija

Juurikäävän torjunta

Kainuun metsäohjelma

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeiden seminaari Kati Lounema

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki

Maankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto

Liikkuja polku verkostotapaaminen

Tulevaisuuden tutkimustarpeet millaista tietoa ja työkaluja alueiden suunnittelussa tarvitaan?

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea

LAPE - TOIMIVA ARKI. Pohjoinen OT-alue. Arvot Hanna Ebeling Jaana Jokinen

ELITE: Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa

Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet

Auditointiryhmän asettaminen

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

Transkriptio:

AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat, VMI Työllisyysvaikutukset Maisemavaikutukset Monimuotoisuusvaikutukset Vaiheet Strategisten tavoitteiden asettaminen Strategisten vaihtoehtojen tuottaminen ja vaikutusten arviointi Asetettu kysymys Mitä hyötyjä alueen metsät tuottavat ja mitä niiden halutaan tuottavan? Mitä vaikutuksia metsien käytön tasolla on eri hyötyihin? MESTA-analyysi Neuvonnan vaikuttavuus KEMERAn vaikuttavuus Kehittämishankkeiden vaikuttavuus Ohjelman resurssointi AHP analyysi Strategisten vaihtoehtojen arvottaminen Toimenpide- ja resurssianalyysi Toimenpidekorien priorisointi Mille tolalle metsien käyttö halutaan? Millä toimilla voidaan päästä haluttuun käyttöön tai lähemmäksi sitä? Mihin resursseihin alueella voidaan vaikuttaa? Mihin toimiin käytössä olevat resurssit kannattaa suunnata? Toimeenpano ja seuranta

Strategisten tavoitteiden asettaminen Valitaan yhteistyössä kriteerit, joiden suhteen metsien ja metsätalouden kehittämistä arvioidaan Kriteerit kuvaavat alueen toimijoiden toiveita tulevasta kehityksestä Kriteereitä kuvataan edelleen (mitattavissa olevilla) mittareilla Esimerkkialue: tavoitteena energiapuun käytön lisääminen, metsiin perustuvan matkailun lisääminen, metsätalouden ja teollisuuden työpaikkojen turvaaminen mittarit: energiapuukuutiot, tuotettu energiamäärä, yöpyjien määrä, luontokeskuksen kävijöiden määrä, työpaikkojen määrä

Strategisten tavoitteiden asettaminen Laaja sidosryhmien (ja valveutuneitten kansalaisten) osallistaminen Tavoitetyöpaja metsäneuvoston jäsenille konsulttivetoisilla ryhmätöillä kerätään kvalitatiivisen tason tietoa siitä, mikä on eri sidosryhmille tärkeää ja miten tavoitteita voidaan mitata Kansalaisosallistaminen esimerkiksi netin kautta tai avaamalla ovet tavoitetyöpajaan myös heille

Strategisten vaihtoehtojen tuottaminen Tuotetaan vaihtoehtoisia skenaarioita metsien käytöstä Skenaariot vaihtelevat kriteerien suhteen mahdollisimman paljon Skenaariot pohjaavat VMI-aineistosta ja MELAlaskelmista (tms.) saatavaan tulevaisuusennusteeseen ja hakkuumahdollisuuksiin Esimerkki: VE1: Jatketaan hakkuita nykytasolla, mutta suunnataan enemmän pieniläpimittaiseen energiapuuhun VE2: Lisätään hakkuita 10% ja suunnataan lisäys energiapuuhun VE3: Vähennetään päätehakkuita mutta lisätään kasvatushakkuita etenkin turvemailla

Vaikutusten analyysi Jokaiselle skenaariolle tarvitaan arvio niiden vaikutuksista asetettuihin kriteereihin Hakkuiden työllisyysvaikutuksia tai vaikutuksia matkailijoitten määrään ei saada suoraan metsälaskelmista Tutkimusta ei ehditä kaikesta tehdä eikä rahaakaan kaiken tekemiseen ole Tietotyöpaja AMO työryhmän vedolla haetaan asiantuntija-arvioita yhteistyössä tutkijoiden ja konsulttien kanssa kootaan paras käytettävissä oleva tieto arvion pohjaksi tulevaisuutta varten rekisteröidään epävarmimmat arviot ja tutkimustarpeet

Strategisten vaihtoehtojen arviointi Alueella valitaan vaihtoehtojen perusteella tahtotila, eli tavoitteena oleva metsien hoidon ja käytön taso Vaihtoehtojen vertailu monitavoitteisesti kaikkien kriteerien suhteen esimerkiksi MESTA ohjelman avulla mietitään, mikä on asetetuille eri mittareille hyväksyttävissä oleva taso Konsulttivetoinen keskustelu, jossa eri tavoitteita priorisoidaan Halutaanko metsätalouden työpaikkojen turvaamista enemmän kuin matkailun edistämistä vai päinvastoin? Arvotyöpaja metsäneuvoston jäsenille

Toimenpide- ja resurssiananalyysi Mitä vaihtoehtoisia toimenpiteitä alueen eri toimijoilla on käytössään tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä resursseja toimenpiteisiin voidaan saada? Esimerkiksi energiapuuhakkuut turvemailla: lisätään neuvontaa, jotta turvemaiden kasvatushakkuut saadaan käyntiin järjestetään pilottihanke turvemaiden puunkorjuun menetelmien edistämiseksi tuetaan turvemaiden kunnostushakkuita KEMERA-rahoin Toimenpidetyöpaja AMO työryhmälle

Toimenpiteiden priorisointi Priorisointi edellyttää että 1. Voidaan arvioida toimenpiteisiin käytössä olevat rahalliset ja henkilöresurssit 2. Voidaan arvioida eri toimenpiteiden vaikutukset tavoitteen saavuttamiseen Jos henkilökohtaiset tilakäynnit tuottavat suomaiden kasvatushakkuita joka 10. omistajan mailla ja maksaa zz euroa KEMERA tuen xx euron lisäys tuottaa suomaiden kasvatushakkuutoimenpiteen joka 2. omistajan mailla kuinka paljon resursseja kannattaa uhrata kumpaankin?

Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Monien metsäpolitiikan keinojen vaikuttavuudesta ei ole olemassa tutkimustietoa, eikä sitä ehditä hankkia Tietotyöpaja AMO työryhmän vetovastuulla mukana tutkijoita ja käytännön asiantuntijoita mikä tuntuma neuvojilla on neuvonnan vaikutuksesta? mikä kokemus Metsäkeskuksilla on KEMERAn vaikuttavuudesta?

Toimenpiteiden priorisointi Optimaalisen toimenpidekorin valinta eli eri toimenpiteiden priorisointi esimerkiksi AHP:ta soveltaen voidaan arvioida eri toimenpiteiden vaikuttavuutta kunkin mittarin suhteen Miten vaikuttava toimenpide neuvontakäynti on suhteessa xx euron KEMERA-tukeen turvemaiden kasvatushakkuiden lisäämisessä? ja priorisoida toimenpiteet, montako prosenttia resursseista kannattaa näillä oletuksilla sijoittaa neuvontaan, montako KEMERAan AMO työpaja metsäneuvoston jäsenille

Seuranta Seuranta kahdella tasolla 1. Onko resurssit suunnattu tarkoitetulla tavalla? 2. Onko mittareiden arvoissa päästy lähemmäksi tavoitetasoja? Jos on päästy lähemmäksi, täytyy arvioida Ovatko vaikutukset toimenpiteiden vai ulkoisten seikkojen ansiota? Jos ei Johtuuko ongelma toimenpiteistä vai ulkoisista tekijöistä? Onko toimenpiteiden vaikutus arvioitu väärin? Olivatko resurssit riittämättömät?

Seuranta Jos toimenpiteiden vaikutus on arvioitu väärin Onko mahdollista löytää tehokkaampia toimenpiteitä? Onko vaikutus mahdollista arvioida paremmin? Tutkimustarpeet Jos resurssit on arvioitu liian vähäisiksi Voidaanko resursseja lisätä? Poliittiset analyysit Seurantapajat metsäneuvoston jäsenet ja asiantuntijat

Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat, VMI Työllisyysvaikutukset Maisemavaikutukset Monimuotoisuusvaikutukset Vaiheet Strategisten tavoitteiden asettaminen Strategisten vaihtoehtojen tuottaminen ja vaikutusten arviointi Työpaja Tavoitetyöpaja Tietotyöpaja MESTA-analyysi Strategisten vaihtoehtojen arvottaminen Arvotyöpaja Neuvonnan vaikuttavuus KEMERAn vaikuttavuus Kehittämishankkeiden vaikuttavuus Ohjelman resurssointi AHP analyysi Toimenpide- ja resurssianalyysi Toimenpidekorien priorisointi Tietotyöpaja AMO paja Toimeenpano ja seuranta Seurantapaja