Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?

Transkriptio

1 Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Riittävätkö tiedot metsien kestävän käytön määrittämiseen? Metsätieteen päivä 2015, Taksaattoriklubi Tuula Packalen, Luonnonvarakeskus 1 Kestävyyteen on eri näkökulmia Yleiskielessä Kestävä käyttö on sellainen määrä tai käytön taso, jolla (luonnon) resurssit eivät lopu tai tuhoudu; sieto- tai eloonjäämiskyky Kestävä kehitys tyydyttää nykyiset tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien kykyä tyydyttää omat tarpeensa (Brundtland 1987); jatkuva muutos (Malaska 1994/1995); neljän pääomalajin (inhimillinen, fyysinen, sosiaalinen, luonto) mahdollisuuksien vahvistaminen (Maailmanpankki 1990-luku) Metsäalalla Kestävässä puuntuotannossa metsästä ei oteta/poistu puuta enempää kuin se kasvaa pitkällä aikavälillä ja riittävän suurella tarkastelualueella Kestävässä metsätaloudessa (Helsinki 1993) metsien hoito ja käyttö täyttää kestävän kehityksen ehdot ekologisesti, taloudellisesti JA sosiaalisesti 2

2 eri tieteenaloilla Metsät kestävinä elinympäristöinä yksittäisten lajien (ml. ihminen) tai ekosysteemin näkökulmasta: sieto-, uusiutumis-, eloonjäämis-, sopeutumis- ja palautumiskyky Metsistä kestävästi saatavat ekosysteemituotteet ja palvelut sekä niihin perustuvien ja liittyvien elinkeinojen kestävyys erilaisissa tulevaisuuden tiloissa (STEEP, PESTEC) Ekologinen Sosiaalinen Siedettävissä Kestävä Toteutettavissa Oikeudenmukainen Taloudellinen Kestävyyden eri osa-alueet ja osa-alueiden rajapinnat 3 myös taksaattoreilla (Kangas 2009) Metsän pinta-ala säilyy ennallaan (Judeich 1904) Uudistamisvelvoite Kausittaiset hakkuumäärät kestäviä (Hartig 1795) Normaalimetsä-käsite Rahalliset tuotot kestäviä (Ostwald 1931) Hakkuut (korkeintaan) yhtä suuria kuin kasvu (Saari 1950) Hakkuulaskelmat (Lihtonen 1959) Suurin mahdollinen hyvinvointi (Kilkki 1989), ennakoiden ja arvoperusta huomioon ottaen (Lappi 1997; 1998) Monitavoitteinen suunnittelu (Kangas ym. 2008) 4

3 Metsien kestävän käytön seuranta State of Europe s Forests 2015: 6 kriteeriä, joille yhteensä 35 määrällistä ja 17 laadullista indikaattoria esim. hakkuut ja kasvu PEFC-sertifiointi: 29 ryhmä- ja 26 omistajakohtaista kriteeriä, esim. - hakkuissa ei ylitetä (Metlan alueellisia metsäohjelmia varten laskemaa) suurinta kestävää hakkuumäärää (Ryhmä 2) FSC-sertifiointi Suomessa: 10 periaatetta, joilla lukuisia indikaattoreita, esim. - suunniteltava niin, että hakkuut eivät pitkällä aikavälillä ylitä metsän kestävää hakkuumahdollisuutta (Metsänomistaja 5.6.1) ohjaus? State of Europe s Forests Kestävän kehityksen näkökulma: Kolin ja Hattusaaren paikallinen metsäohjelma (PMO) 8

4 Yleisötapahtumat Metla Vuorovaikutteinen työskentely Vierailut MVMI Metsien käyttö ja kehitysmahdollisuuksien kartoitus sekä kriteereiden tarkasteluun soveltuvien indikaattoreiden valinta Metsien käytön kehittämisen kannalta tärkeiden tekijöiden (kriteereiden) määrittäminen Paikallisen työryhmän tapaamiset Kriteereiden painot Tarkasteltavat skenaariot ja niitä kuvaavat indikaattorit Kriteerien suhteelliset tärkeydet Skenaarioiden arviointi ja indikaattoreiden painot Metsäkeskus Kemera Alueellinen metsävaratieto Kaksi lisäskenaariota ja joitakin uusia indikaattoreita Paras kahdesta MHY Tilakohtainen metsäsuunnittelu Lisäskenaariot ja niitä kuvaavat indikaattorit Skenaarioiden arviointi ja indikaattoreiden painot metsänomistajat muut paikalliset toimijat 7 Valitut tavoitteet ja tarvittavat toimenpiteet (PMO) Puuvarojen käytön ja metsien muiden arvojen yhteinen strategia ja yhteisöaloitteet > Alueelliset hakkuumahdollisuusarviot (MELA TuPa) Sertifiointinäkökulma: Alueelliset hakkuumahdollisuusarviot

5 > Alueelliset hakkuumahdollisuusarviot (MELA TuPa) Alueelliset hakkuumahdollisuusarviot Aines- ja energiapuun sisältävät laskelmat: - NT suurin nettotulo - SK suurin kestävä aines- ja energiapuun hakkuukertymä - TH toteutunut hakkuukertymä Vain ainespuuhakkuun sisältävä laskelma: - SK_A suurin kestävä ainespuun hakkuukertymä Kaikissa laskelmissa on otettu huomioon ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden turvaamiseksi asetetut käsittelyrajoitukset Mikään laskelmista ei ole suunnite tai markkinaennuste 9 > Alueelliset hakkuumahdollisuusarviot (MELA TuPa) Metsien käytön rajoitukset (ekologinen ja sosiaalinen kestävyys): Teknis-taloudelliset oletukset alueoptimointiin Sertifiointi 10 Tuotanto- ja käyttömahdollisuuksien kartoittaminen (KMO, AMO); vrt. PMO-prosessi

6 Laskennan vai äänestyksen tulos? Teoriassa metsien kestävä käyttö voidaan laskea nettotulojen nykyarvon maksimointitehtävänä (NTN max), jos laskennassa ovat mukana kaikki metsiin perustuvat hyödyt sekä niihin liittyvät tulot ja kustannukset. - Käytännössä laskelmat ovat ehdollisia aineistoille ja malleille/asiantuntemukselle. - Korko vs. tasaisuus? - Riskit ja niihin suhtautuminen? Kestävän kehityksen mukainen toiminta edellyttää arvoperustan huomioon ottamista, muutosten ennakointia ja tavoitteista johdettuja toimenpiteitä. Äänestäminen? Tulevien sukupolvien ääni - optioiden maksimointi? 11 Riittävätkö tiedot metsien kestävän käytön määrittämiseen? Metsien kestävän käytön seurannassa pitkät, yhteismitalliset aikasarjat ovat tärkeitä. VMI Metsien kestävän käytön suunnittelussa haasteellista on eri hyötyjen sekä niihin liittyvien kustannusten ja tulojen/arvojen määrittäminen (vrt. NTN max). Hakkuulaskelmissa tarkastellaan hakkuiden kestävyyttä, kun taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys on otettu huomioon aineistoon kirjattuina käyttörajoituksina tai optimointilaskelmien rajoitteina. Metsälaskelmia kehitetään monitavoitteisen päätöksenteon tueksi, esimerkiksi Luken MELA ja Metsämittari. hyöty-kustannusanalyysi kehitystyön priorisoimiseksi? 12