Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä, asiantuntijahaastatteluista ja metsäneuvostokyselystä
|
|
- Jaana Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä, asiantuntijahaastatteluista ja metsäneuvostokyselystä Millainen AMO on tutkijan silmin? Mitä mieltä metsäneuvoston jäsenet ja AMO-vastaavat AMO:sta ovat? -> AMO:n kehittämisnäkökohtia Jukka Tikkanen ja Annika Kangas,
2 Aineistosta AMO-raporttien analyysi Kaikki metsäohjelma-asiakirjat ja täydentäviä yhteydenottoja AMO-vastaaville (Heli Saarikoski, Timo Weckroth, Jukka Tikkanen) Haastattelut: AMO-vastaavia 5 metsäkeskuksesta, metsäneuvoston jäseniä Metsäneuvostokysely Kaikille metsäneuvostojen jäsenille (ja varajäsenille, 366) sähköisenä 37 valintavaihtoehtoista kysymystä ja 5 avointa kysymystä Vastauksia saatiin 46%:lta
3 Keskeiset teemat Ohjelman rakenne ja painopisteet Vaihtoehtotarkastelu Tasapuolisuus ja kattavuus Kansalaisten osallistuminen Sitoutuminen Metsäneuvoston toiminta Raportointi
4 Metsäohjelmaa pidetään vaikuttavana, mutta omaa vaikutusta epäillään metsäohjelmalla on vaikutuksia alueen metsien käsittelyyn n. 71 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä metsäohjelmassa tehdyt linjavalinnat ohjaavat metsäsektorin kehitystä n. 80 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä toimiminen neuvostossa ja/tai työryhmissä vaikuttaa metsäohjelman sisältöön täysin tai jokseenkin samaa mieltä n. 45 % vastanneista; yli kolmasosalla ei selkeää kantaa; epävarminta vaikuttaminen aluetalouden edustajille!
5 Ohjelman rakenne ja painopisteet (1) Ohjelman painopiste ulkoa johdettu? - Nykyisiin ohjelmiin sisältyy perusteellinen kuvaus metsäsektorin nykytilasta ja hakkuuvaihtoehtojen tarkastelusta - Toimenpideosio usein suppea ja ylimalkainen; lisätään neuvontaa taimikoiden hoidon edistämiseksi ja tehdään yhteistyötä vesiensuojelutoimien edistämiseksi - Työ jäsennetty usein abstraktisti kestävyyden ulottuvuuksien mukaan - Ohjelma painottuu puuntuotannon tavoitteisiin ja toimenpiteisiin
6 Ohjelman rakenne ja painopisteet (2) Painottuu asioihin, joiden päätösvalta on alueen ulkopuolella "Syntyy liian vähän konkretiaa: esim. hakkuiden suuntaus harvennuksiin on kiinni metsäteollisuuden halusta ostaa ei AMO:n luvuista ja tavoitteista. Ongelmana on KEMERA- tms. valtion varojen jatkuva epävarmuus ja niukkuus. AMO:ssa esitettyihin moniin hyviinkin asioihin ei voida puuttua: tulokset tulevat jos tulevat."
7 Ohjelman rakenne ja painopisteet (3) Uusia painotuksia? Ohjelman konkretisointi ja terävöittäminen Painopistettä tavoitteisiin ja ennen kaikkea toimenpiteisiin? Ei taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden työryhmiä vaan esim. Taimikoiden hoidon edistämistyöryhmä, Retkeilyreittien kehittämistyöryhmä ja Metsäkanalintujen pesimisedellytysten parantaminen työryhmä? Keskustelua alueellisesta liikkumavarasta Mikä mielikuva ohjelman painotuksesta osallistujille annetaan?
8 Vaihtoehtotarkastelu (1) Vaihtoehtotarkastelua harjoiteltu Vaihtoehdot ovat erilaisia hakkuutasoja vrt. ministeriön ohje Vaihtoehdon valintaa tuettu hyvin vaihtelevasti - Erilaisia pisteytysmenetelmiä, erilaisia pisteyttäjiä - Mikä on pisteytyksen merkitys? Erilaisia lopputuloksia: - Vaihtoehtotarkastelun jälkeen valittiin se metsien raakapuun käytön taso, joka vastaa parhaiten taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden toteutumista, vs. - Vaihtoehto D on pelkästään maaseudun työllisyyden kannalta arvioituna paras vaihtoehto mutta toisaalta Vaihtoehto D ei ole sertifioinnin nykykriteerien mukainen.
9 Vaihtoehtotarkastelu (2) Vaihtoehtotarkastelun kehittäminen Kriteerien määrittely on arvokeskustelun tulos Vaihtoehtojen vertailu alueen tavoitteista lähtien johdonmukaisesti eri näkökulmista Vaihtoehtotarkastelun laajentaminen (toiminnallisia vaihtoehtoja, joihin sisältyy muutakin kuin erilaisia hakkuumääriä; strategisia linjauksia) Yhdenmukaiset menetelmät vaihtoehtojen rakentamisen ja vertailun tueksi Koulutusta ja tukimateriaalia Ulkopuolisen tukihenkilön tarve? resurssit?
10 Sitouttaminen (1) Sitoutuminen tärkeää, mutta vaihtelee Ohjelmaprosessin tavoitteena on sitouttaa toimijat yhteisiin tavoitteisiin ja luoda yhteinen näkemys ja tahtotila. Edustamani ryhmä on valmis edistämään metsäohjelmassa esitetyjä toimenpiteitä Hyväksyn viimeisimmän metsäohjelman tavoitteet ja strategian Metsätalous Metsätalous Tutkimus ja opetus Täysin samaa mieltä Aluetalous Aluetalous Jokseenkin samaa mieltä Ei selkeää kantaa Tutkimus ja opetus Monikäyttö Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Monikäyttö Ympäristö Ympäristö (%) (%)
11 Sitouttaminen (2) Sitouttamisen ongelmia - Missä määrin voidaan odottaa osapuolten sitoutuvan ohjelmaan, jonka sisällöstä päättää viime kädessä metsäkeskuksen johtokunta? - Toisaalta K-S arviointityöryhmä: Metsäkeskuksen johtokunta hyväksyy metsäohjelman, mutta ei osallistunut aktiivisesti sen laadintaa sitoutuminen? - Konkreettisten ja kohdennettujen tavoitteiden puute; Mihin sitoudutaan? - Ajan puute: kun ei ehditä osallistua, sitoutuminen jää nimelliseksi - Sitoutuvatko todelliset päätöksentekijät?
12 Sitouttaminen (3) Sitoutumisen edistäminen - Lisää panosta toteutuksen suunnitteluun vastuutukseen ja aikaan saatujen tulosten seurantaan -Ohjelmasopimus? -Yhteydenpito metsäkeskuksen, osallistujien ja taustaorganisaatioiden välillä? -Konkretisointi maakunnan osa-alueille?
13 Osallistaminen (1) Osallistamista yritetty tosissaan, mutta vaikeaa se on Kansalaismielipiteen ja metsänomistajien mielipiteiden kerääminen vaikeaa, mutta jotenkin se on tehtävä. Työtapoja: avoimia sidosryhmä- ja yleisötilaisuuksia, internetkyselyjä, palautelomakkeita spontaani osallistuminen ollut vähäistä palautetta ei ole käsitelty systemaattisesti AMO-prosessissa Hyviä käytäntöjä: yleisölle avoimia metsäneuvoston kokouksia seminaareina, AMO kuntakierros, Metsäkeskuksen vierailu sidosryhmien omissa tilaisuuksissa
14 Osallistaminen (2) Usko osallistamisen merkitykseen horjuu Kolmasosa metsäneuvoston jäsenistä arvelee, että alueen asukkaiden näkemykset eivät juurikaan ole välittyneet ohjelmaan epäilevimpiä ovat ympäristön sekä tutkimuksen ja opetuksen edustajat em. tahot myös ovat eniten sillä kannalla, että kansalaisten osallistumista tulisi lisätä vähiten kansalaisille osallistumismahdollisuuksia antaisivat metsätalouden edustajat
15 Osallistaminen (3) Osallistamisen kehittäminen Yleisöpalautteen systemaattisempi käsittely ja dokumentointi ohjelmaraporttiin Palautteen kerääminen esimerkiksi valtakunnallisen metsäbarometrin ja suunnattujen kyselyjen sekä valikoiduille kohderyhmille järjestettyjen tilaisuuksien avulla.
16 Metsäneuvoston toiminta (1) Metsäneuvostoa arvostetaan toimintaan osallistutaan yli 80 % on käynyt vähintään 60 %:ssa kokouksista pidetään informatiivisena, 85 % kokee saaneensa metsäneuvoston kautta ainakin jossain määrin uutta, hyödyllistä tietoa, kuitenkin ympäristövastaajista 40 % oli jokseenkin tai täysin eri mieltä ilmapiiriltään hyvänä ja yhteistyökykyisenä 90 % on täysin tai jokseenkin samaa mieltä, tyytymättömyyttä esiintyy eniten ympäristö-edustajissa ja se on edistänyt verkostoitumista Hieman yli puolet vastaajista on täysin tai samaa mieltä, että on löytänyt metsäneuvoston kautta uusia yhteistyötahoja
17 Metsäneuvoston toiminta (2) Metsäneuvoston työn ongelmia Toisaalta kaivataan konkretiaa ja toisaalta keskittymistä suuriin linjoihin 75% vastaajista kaipaa lisää arvokeskustelua Rooli on hieman sekava, koska työtä käsitellään metsäkeskuksen johtokunnassa, johtoryhmässä, metsäneuvostossa ja vielä Amon omissa alaryhmissä. Metsätalouden verkosto dominoi
18 Metsäneuvoston toiminta (3) vastaajia (kpl) Edustus metsäneuvostossa kyselyn mukaan (n=150) Metsätalous Aluetalous Tutkimus ja opetus Ympäristö Monikäyttö Muu
19 Metsäneuvoston toiminta (4) Metsäneuvostojen kautta tapahtuva osallistuminen on näennäistä Ympäristö Monikäyttö Metsätalous Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei selkeää kantaa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Tutkimus ja opetus Aluetalous (%) Hyvin samansuuntainen sanoma väittämistä: näkemyksiä on kohdeltu puolueettomasti ja eri tahojen näkemykset otettu eriarvoisesti huomioon
20 Metsäneuvoston toiminta (5) Metsäneuvoston toiminnan kehittäminen Tasapuolisuuteen ja puolueettomuuteen kiinnitettävä huomiota -> Roolit ja pelisäännöt selkeämmäksi -> Kokousten johtaminen ja osallistumisen tuki sekä työkaluja keskustelun jäsentämiseksi ja uusien ideoiden tuottamiseksi -> Jakaantuminen pienryhmiin koetaan hyväksi -> Arvokeskustelu ja keskustelu neuvoston omasta agendasta -> Metsäneuvoston työskentelykoulutusta?
21 Raportointi (1) Metsäohjelma-asiakirjan kehittäminen Ohjelman läpinäkyvyyden parantaminen - Yksityiskohtaisempi prosessikuvaus: - Metsäneuvostojen ja työryhmien jäsenet, kokoukset ja niissä käsitellyt asiat, seminaarit ja yleisötilaisuudet ja niiden osallistujamäärät, muut osallistamismenetelmät - Tehtyjen valintojen avaaminen ja monipuolinen perustelu - Eri tahojen näkemysten kirjaaminen ohjelmaan
22 Raportointi (2) Laskentatarpeet Nykyisiä pohjatietoja pidetään tärkeinä ja luotettavina, mutta laskelmat eivät vastaa tarvetta Strategisten vaihtoehtojen joustava tuottaminen ja havainnollistaminen osallistujien esittämien vaihtoehtojen pohjalta Erilaisten monikäytön ja suojelun vaikutusten laskenta Energiapuun tuotannon laskentamallit Työmuotojen kannattavuuden laskenta (ojitus, lannoitus) Tarve laskea metsäkeskusta pienemmälle alueelle
23 Raportointi (3) Metsä- ja ympäristökertomus 60 positiivista sanomaa Erittäin käyttökelpoisena_ toisaalta lukujen pohjalta pitäisi muodostaa jonkinlainen synteesi kehityksen suunnastat. Runsaat ja yksityiskohtaiset seurantatietosarjat ilman kokonaistulkintaa eivät välttämättä välitä kokonaiskuvaan alueellisen ohjelman onnistumisesta Raportointi sinänsä on ihan hyvä. Seurantakin onnistuu kohtalaisesti. Sen sijaan raportoinnin tulokset eivät välity käytännön toimintaan. 16 neutraalia sanomaa Sinänsä hyvä, mutta ei taida vielä tavoittaa kaikkia tahoja, joiden olisi hyvä perehtyä näihin asioihin. Kertovathan ne jotakin, mutta missä viipyy metsäkeskusalueittainen metsäalan yhteiskuntavastuuraportti. Kun katselee metsäalan saamia valtion tukia, niin sellaisen laatimisen aika olisi ollut jo aikapäiviä sitten! 18 Negatiivista sanomaa Seurantaraportti on määrällisten tekijöiden kehityksen tarkastelua. Tulisi pohtia miten kytkentä sovittuihin linjauksiin näkyy tuloksissa maastossa. Siis politiikan ja toiminnan yhteys heikosti analysoitu.
24 Raportointi (4) Raportoinnin kehittäminen Laskelmien määritykseen lisää alueellista joustavuutta ja osallistavuutta Metsä- ja ympäristökertomuksen pitäisi valmistua aikaisemmin Muutakin kuin puuntuotantoa seurataan Mittareiden luotettavuutta arvioidaan systemaattisesti Seuranta linkitetään paremmin toimintaan Läpinäkyvyyden parantaminen
Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous
Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista Kehittämistyöryhmän kokous 13.3.2008 Heli Saarikoski, 13.3.2008 Tarkastelunäkökulma Mitä kehittämistarpeita AMO-prosessissa
LisätiedotOsallistuminen sidosryhmien näkökulmasta -kysely metsäneuvostojen jäsenille
Osallistuminen sidosryhmien näkökulmasta -kysely metsäneuvostojen jäsenille Marjo Laitala Kyselyn toteutus sähköpostitse (357 kpl) muistutusviesti + postitse vastausprosentti 45,6 soitto 15 vastaamattomalle
LisätiedotAMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK
AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat,
LisätiedotPohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011
Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli
LisätiedotMetsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?
Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Riittävätkö tiedot metsien kestävän käytön määrittämiseen? Metsätieteen päivä 2015, Taksaattoriklubi Tuula Packalen, Luonnonvarakeskus 1
LisätiedotAMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista
AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia
LisätiedotKansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma
Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma Tulevaisuusseminaari Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus kansallisen metsäohjelman toteutukseen Tieteiden talo Arvioinnin tavoitteet
LisätiedotPirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.
LisätiedotKestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella
Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle
LisätiedotPalkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008
Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
Lisätiedot7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon
Tampereen Kaupunki etampere/ Infocity 2002 -tutkimus 11 7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Vastaajilta kysyttiin myös tamperelaisten mahdollisuuksista osallistua päätöksentekoon.
LisätiedotUudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen
Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen
LisätiedotAlueellisten metsäohjelmien 2006 2010 laadinnan hyväksyttävyys ja vaikuttavuus Analyysi alueellisista metsäohjelmista
ISBN 978-951-40-2125-1 (PDF) ISSN 1795-150X Alueellisten metsäohjelmien 2006 2010 laadinnan hyväksyttävyys ja vaikuttavuus Analyysi alueellisista metsäohjelmista Heli Saarikoski, Timo Weckroth, Leena A.
LisätiedotMitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan
LisätiedotPalveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille
Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille
LisätiedotSELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA
KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun
LisätiedotMIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen
LisätiedotKeski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON
Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiatyön suunnittelusta
Työkalupakki mallin esittelysivu esittelysivu Mihin asioihin tulisi ottaa kantaa Sisältö Muutoksen johtaminen Nykytila Toimenpiteet Suunnan Organisoituminen aloittaminen Rakenne Seuranta ja Strategia ja
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotTyöskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen. Keskustelun pohjaksi
Työskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen työpajoihin Keskustelun pohjaksi Hyte-aluekierroksen työpajat Tavoitteet Tukea alueen valmistelua ja väliaikaishallinnon työtä Tukea tiekartan ja
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotKansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus
Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen
LisätiedotOSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013
OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin
LisätiedotHenkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten
Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,
LisätiedotStrategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret
Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101
Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotTOISINAJATTELUA STRATEGISESTA
TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA Saku Mantere, Eero Vaara, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy (Aalto/Tuotantotalous) 18.11.2011 STRATEGIA JA IHMISET Strategian eriskummallisuuksia 1. Strategia
LisätiedotSEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät,
Taulukko 2. Hankkeen seuranta- ja vaikutusten arviointisuunnitelma. HUOM. Täytä ne tasot, jotka koet tämän hankkeen kannalta keskeisiksi. *) Ensisijaisesti täytettävät tasot ovat A, C, F ja H. Hanke: Hankkeen
LisätiedotKansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi
LisätiedotKUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY
Lappi KUTSU Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 (NUPO) -projekti kutsuu kuntien opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen
LisätiedotAuditointiryhmän asettaminen
Auditointiryhmän asettaminen Metsäneuvoston kokouksessa 22.8.2006 päätettiin perustaa metsäohjelman seurantaan auditointiryhmä. Auditointiryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt Kaupunginjohtaja Timo Louna,
LisätiedotLape kysely LAPE-HANKKEEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS
Lape kysely 1 2018 LAPE-HANKKEEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Palveluita halutaan kehittää lapsi ja perhelähtöisemmäksi, asiakkaan
LisätiedotAsukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy
Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotKESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU
KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis
LisätiedotKANTA-TULEVAISUUS- SKENAARIOTYÖN TILANNEKATSAUS Riikka Vuokko, STM
KANTA-TULEVAISUUS- SKENAARIOTYÖN TILANNEKATSAUS Riikka Vuokko, STM KANTA-TULEVAISUUSSKENAARIO- TYÖN TILANNEKATSAUS Sisältö Työn tilanne Raportointisuunnitelma Suuntaviivoja työn loppuun saattamiseksi TYÖN
LisätiedotEUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET
EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO Kansalaisviestintä Kansalaissuhteet EU-TALLEKIRJASTO LIITE III Bryssel COMM.C.3.002/RCA KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET Tässä asiakirjassa annetaan ohjeita
LisätiedotTervetuloa! TULOKSISTA TOIMINTAAN. Kohti yhteistä ja innostavaa arkipäivän kehittämistä yhdessä tekemällä
ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS Tervetuloa! TULOKSISTA TOIMINTAAN Kohti yhteistä ja innostavaa arkipäivän kehittämistä yhdessä tekemällä 24.10.2018 Mika Tenhunen Vaikuttavuutta kehittämiseen TIETO ORGANISAATION
LisätiedotKestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin
Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen
LisätiedotAsikkala Valtuustoseminaari
Asikkala Valtuustoseminaari 25.9.2017 Valtuustoseminaarin ohjelma Maanantai 25.9.2017 klo 16.30 Valtuustoseminaarin avaus Valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi Uuden strategian valmistelu ja kunnan oma
LisätiedotLIITE 2: Kyselylomake
LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut
LisätiedotIisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi
Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi 2017 10.8.2017 1 Kuntastrategia kuntalaki 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.
LisätiedotKehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely
Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely
LisätiedotKeski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari
Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari Minä muutoksessa ja muutos minussa Pirkko-Liisa Vesterinen KT, dosentti Kunnanjohtaja 15.4.2015 Pirkko-Liisa Vesterinen 15.4.2015 1 1. Minä muutoksessa Mikä
LisätiedotPalkankorotusten toteutuminen vuonna 2011
TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011
LisätiedotSuunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010
Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
Lisätiedot8.2.2012. Yhteyshenkilö - nimi Niina Patrikainen - sähköposti niina.patrikainen@kpedu.fi - puhelin 044 725 0019
Toimintasuunnitelma 1 (8) LAMPPU-hankkeen partnerin tarkennettu toimintasuunnitelmat Yhteistyökumppanin tiedot Koulutuksen järjestäjä: Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Yhteyshenkilö - nimi Niina Patrikainen
LisätiedotKehittämisen omistajuus
Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön
LisätiedotPerusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden
Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen
LisätiedotStrategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere
Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten
LisätiedotEtelä-Karjalan maakuntaliiton ja liitossa ennen kaikkea uudistustiimin työn näkökulmasta osallisuutta kuvaavat esim.
Minna-Maria Behmin sähköpostiviesti 3.1.2019: tietoja Eksotesta ja Etelä-Karjalan maakuntaliitosta/uudistustiimistä Etelä-Karjalan maakuntaliiton ja liitossa ennen kaikkea uudistustiimin työn näkökulmasta
LisätiedotKAUPUNGIN STRATEGIATYÖ JA OPPIMISYMPÄRISTÖUUDISTUS
KAUPUNGIN STRATEGIATYÖ JA OPPIMISYMPÄRISTÖUUDISTUS Jari Niemelä 5.3.2018 www.sijoitusaloon.fi SALO JOKA PÄIVÄ PAREMPI Asiakaslähtöisyys Rohkeus Vastuullisuus Oikeudenmukaisuus Salon kaupunki kehittää alueensa
LisätiedotKestävän kehityksen. kriteerien rakenne. Jatkuvan parantamisen kehä. Kestävän kehityksen. teemat. kasvatuksen malli
Kestävän kehityksen kriteerien rakenne Jatkuvan parantamisen kehä Kestävän kehityksen teemat Kestävän kehityksen kasvatuksen malli Kestävän kehityksen teemat KEKE-OHJELMA: Oppilaitos valitsee vuosittain
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotTurengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.
Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Monipuoliset oppimisympäristöt ja -menetelmät, oppimisen ilo ja koulutettu
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotKainuun metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa
Kainuun metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa 8.1.2018 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö, Kainuu AMO toimenpiteiden päivitys Tehtävä AMOjen toimenpiteiden tarkastaminen
LisätiedotPalveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi
Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Alustava hankesuunnitelma Laura Käsmä 8.10.2013 Palveluverkkoselvitys Mikkeli sote Palveluverkkoselvityksen tavoitteena on tuottaa 1. Tietoa
Lisätiedot1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko
Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen
LisätiedotSTRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016.
STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. Toimintaympäristön kompleksisuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet
LisätiedotLUSTO SUOMEN METSÄMUSEO
LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Metsäalan museoiden verkoston ja yhteistyömuotojen luominen metsäkulttuurin tunnettuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.
LisätiedotItsearviointi Osakokonaisuus 1: Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA)
Itsearviointi Osakokonaisuus 1: Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA) OHJEITA VASTAAJALLE Kyselyn kaikki kysymykset koskevat ESTER-hankkeen Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA) - osakokonaisuuden toteutusta
LisätiedotPohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset
Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset 10.9.2019 Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT Tietojohtamisen vastuuvalmistelija ad.31.3.2019 Tietojohtamisen kehittämiskokemukset Alla olevia asioita
LisätiedotKestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.
Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.2017 Lähtökohdat Tutkimuksen laatija on Tapio Kinnunen, joka toimii
Lisätiedot<Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia 2014 2020> Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia 2014 2020
Lisätiedot
Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt
Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä
LisätiedotHR-BAROMETRI KEVÄT
HR-BAROMETRI KEVÄT 2017 14.2.2017 Mikä HR-barometri? TAUSTA HR-barometri on HR:n tilaa ja tulevaisuuden näkymiä kuvaava kyselytutkimus, jossa tutkimushorisonttina on tutkimushetkeä seuraavat 6-12 kk. TOTEUTUS
LisätiedotOKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely
Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien
LisätiedotYhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013
Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki
LisätiedotVinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1
VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotViitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7
Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe
LisätiedotAspa-säätiö. Mikä on tärkeää asumisessa tukea tarvitsevien palveluissa vuonna 2020? Yhteenveto tuloksista 2016 Fountain Park Oy
Aspa-säätiö Mikä on tärkeää asumisessa tukea tarvitsevien palveluissa vuonna 2020? Yhteenveto tuloksista 2016 Fountain Park Oy Sisältö Projektin tavoite ja tunnusluvut 3 Verkkoaivoriihi osallistujan silmin
LisätiedotMATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella
MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki
LisätiedotKuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä
Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä
LisätiedotToimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä
Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016
ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen
LisätiedotOpi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki
Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita
LisätiedotKuntaliiton Road Show Oulu 30.11.2011 Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa
Kuntaliiton Road Show Oulu 30.11.2011 Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Matti Molander Utajärven kunta M.Molander, A.Merilä, P.Tuovinen, J.Stenvall, A.Koski n.60 km Vaikutusten
LisätiedotElinkeino- liikenne- ja ympäristökeskusten sidosryhmätutkimus Keski-Suomen tulokset
Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskusten sidosryhmätutkimus 2011 Keski-Suomen tulokset MYR tulevaisuusfoorumi 10.05.2011 Ylijohtaja Tutkimuksen toteutus Toteutus Internet-kyselynä helmi-maaliskuussa
LisätiedotTalousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management
Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti
LisätiedotLähidemokratian vahvistaminen
Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,
LisätiedotMaaseudun kehittämisen tarpeet alueilla alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat. CAP27-työpaja
Maaseudun kehittämisen tarpeet alueilla alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat CAP27-työpaja 3.12.2018 Työpajan tavoitteet 1. Saada selville, mitkä alueelliset yhteydet maaseudun kehittämisen ja
LisätiedotOsallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?
Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja
LisätiedotMPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010
MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa
LisätiedotOULU Paikallinen työn merkitys, ohjaaminen ja eteneminen
OULU 23.1.2014 Paikallinen työn merkitys, ohjaaminen ja eteneminen Paikallisen työn merkitys ja ohjaaminen Opetussuunnitelmatyön tasot ja strategisen ja pedagogisen johtamisen tehtävät Paikallisen opetussuunnitelmatyön
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotMediakasvatusseuran strategia
Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotKanuunan alkukartoitustilaisuus Oulussa 2.11.2009
Kanuunan alkukartoitustilaisuus Oulussa 2.11.2009 Paikalla oli suuri joukko nuorisotyöntekijöitä (sekä avoimen toiminnan puolelta että aamu ja iltapäivätoiminnasta). Yhteensä 63 kpl. Suuren yleisön takia
LisätiedotMAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt
MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt Työpajatyöskentely MAL-suunnittelun ulottuvuuksien kriittinen arviointi MAL strategisena tavoitteenasetteluna Mikä on MAL-suunnittelun asema osana strategisen
LisätiedotKAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.
KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä
Lisätiedot