Vantaan asuinalueiden laatu -tutkimushanke

Vantaan asuinalueiden laatu -tutkimushanke Kaunista luontoa, hyviä polkuja Päiväkummun asukaskysely 2008 Riikka Henriksson

Osoite - Adress: Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kielotie 28, 01300 Vantaa Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus Unikkotie 5a C, 01300 Vantaa Internetosoite: http://www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu http://www.vantaa.fi/tilastot Tilaukset - Beställningar: 09 839 26 082, 09 839 22 725 tilasto(at)vantaa.fi Taitto - Ombrytning: Riikka Henriksson Kannen kuvat - Pärmbild: Kaupunkisuunnittelu (takakansi vanhat valokuvat) Ritva-Leena Kujala (etukansi ja takakannen rivitalo) Paino - Tryckeri: Vantaan kaupungin paino 2009 C11:2009 ISBN 978-952-443-293-1 ISSN: 1458-9826

Esipuhe Kaupunginvaltuusto hyväksyi Vantaan arkkitehtuuristrategian vuoden 2006 alussa. Siinä korostetaan tietoa ympäristöstä ja muutosten vaikutuksista perustana kaupungin hyvän ympäristön suunnittelulle ja rakentamiselle. Yhtenä käytännön toimenpiteenä on asukaspalautteen kerääminen ja analysointi. Strategian toteuttamiseksi kaupunkisuunnittelussa päätettiin vuosittain tehdä selvitys jostakin asuinalueesta. Ensimmäiseksi kohteeksi valittiin Variston kaupunginosa ja sinne 30 vuotta sitten kerralla rakennettu pientalovaltainen asuinalue, jossa tuolloin pidettiin asuntomessut. Seuraavaksi kohteeksi valittiin Päiväkummun kaupunginosa. Toisaalta siellä on selkeästi vanha, alkuaan 1930 40-luvulta lähtien rakentunut jatkuvasti täydentyvä ja uusiutuva osa ja toisaalta eteläosaan on 1980-luvun loppuvuosista lähtien kaavoitettu ja rakennettu kokonaan uusi pientalovaltainen alue. Arkkitehtuuristrategia korostaa myös monipuolista yhteistyötä kaupungin kehittämisessä. Asukkaille lähetettyä kyselyä oli ideoimassa laaja joukko työntekijöitä kaupungin eri toimialoilta. Lopullinen asukaskyselylomake muotoiltiin tilasto- ja tutkimusyksikön johdolla työryhmässä, johon kuuluivat kaupunkisuunnittelusta Lassi Tolkki ja Jukka Kullberg, kuntatekniikan keskuksesta Erkki Lång ja tilasto- ja tutkimusyksiköstä Riikka Henriksson ja Hannu Kyttälä. Kyselyn tulokset analysoi ja kokosi raportiksi Riikka Henriksson ja tietojen tallennuksesta vastasi Jaana Calenius. Seminaarissa 8.6.2009 Päiväkummun kehityksen ja suunnittelun historiikin esitteli aluearkkitehti Anitta Pentinmikko ja kyselyn tulokset tutkija Riikka Henriksson. Vantaalla 10.6.2009 Jukka Kullberg kaupunkisuunnittelujohtaja

Sisällysluettelo Esipuhe 1. Johdanto 1 2. Tutkimuskohde ja -aineisto 1 2.1 Kyselyn kohdealue 1 2.2 Kyselyyn vastanneet 1 2.3 Tutkimusaineiston edustavuus 6 3. Asukaskyselyn tulokset 7 3.1 Asuinalueen valinta ja muuttoaikeet 7 3.2 Mielipide asuinalueesta 7 3.3 Asumisviihtyisyyttä vähentävät tekijät 10 3.4 Asuinalueella tapahtuneet muutokset 10 3.5 Rakentaminen ja kunnostaminen 11 3.6 Piha- ja viheralueet 12 3.6 Alueen parhaimmat ja huonoimmat puolet 13 3.7 Viheralueiden parantaminen 14 3.8 Mielipiteet eteläosan uudisrakentamisesta 14 3.9 Mielipiteet uusien rakennuksien sopivuudesta vanhalle alueelle 15 3.10 Muita parannusehdotuksia 16 4. Paikkoja lähiympäristössä 17 4.1 Miellyttävät paikat 17 4.2 Kunnostusta vaativat tai huonosti hoidetut paikat 18 4.3 Vaaralliset paikat 18 4.4 Muuten epämiellyttävät paikat 18 5. Yhteenveto ja vertailu Variston tuloksiin 19 Liite 1. Päiväkummun asukaskyselyn kyselylomake 21 Liite 2a. Vastaajen taustatiedot ilman painokertoimia koko aineistossa ja ositteittain 33 Liite 2b. Vastausjakauma koko aineistossa ja ositteittain 39 Liite 3. Alueelle toivotut parannukset (kysymys 35) 60 Liite 4. Miellyttävät paikat lähiympäristössä 70 Liite 5. Kunnostusta tai hoitoa vaativat paikat lähiympäristössä 71 Liite 6. Vaaralliset tai pelottavat paikat lähiympäristössä 72 Liite 7. Muuten epämiellyttävät paikat lähiympäristössä 73

1. Johdanto 2. Tutkimuskohde ja -aineisto Päiväkummun asukaskyselyn taustalla on tutkimushanke, joka on lähtenyt liikkeelle Vantaan kaupungin kaupunkisuunnittelijoiden halusta saada tietoa kuinka hyvin asuinalueiden suunnittelussa on asukkaiden näkökulmasta erilaisilla asuinalueilla onnistuttu. Aikaisemmin vastaava kysely on toteutettu Varistossa. Tilasto ja tutkimus -yksikön tutkijat ovat yhteistyössä kaupunkisuunnittelun ja kuntatekniikan edustajien kanssa laatineet kyselylomakkeen, jolla tietoa voidaan kerätä. Kyselylomaketta on muokattu Variston kyselylomakkeesta saadun palautteen perusteella. Tutkimushankkeen tavoitteena on asukkaiden mielipiteistä koostuvan vertailukelpoisen tiedon kokoaminen erilaisilta vantaalaisilta asuinalueilta. Tätä tietoa on mahdollista hyödyntää kehitettäessä nykyisiä ja suunniteltaessa uusia asuinalueita. Tutkimushankkeen kohteet valitsee kaupunkisuunnittelu. Variston valinta perustui siihen, että se on kaupunkikuvaltaan suhteellisen valmis asuinalue, koska sen asunnoista yli 90 prosenttia on valmistunut ennen 1990-lukua 1. Päiväkummun valinta 2008 kyselyn kohteeksi perustui sen jakaantumiseen kahteen erilaiseen osaan: pohjoiseen vanhaan osaan, joka on täydentynyt vuosien saatossa sekä etelän uuteen osaan, joka on kaavoitettu ja rakentunut selvästi myöhemmin. Pohjoinen osa (ks. kuva 1) on rakentunut 1950-luvulta lähtien ja myöhemmin alueella on tapahtunut täydennysrakentamista. Alueella on vain muutamia rivi- ja kerrostaloja. Eteläosa on valmistunut pääasiassa 1990- ja 2000-luvuilla ja rakennuskanta koostuu omakoti-, rivi- ja kerrostaloista. Päiväkummussa haluttiin erityisesti selvittää mielipiteitä vanhan osan täydennysrakentamisesta ja etelän laajennusalueesta. Tämän vuoksi asukaskysely päätettiin toteuttaa koko Päiväkummun kaupunginosassa ja jakaa se kahteen ositteeseen. Pohjoinen eli vanha alue on osite 2 ja eteläinen eli uusi alue on osite 1. Ositejaon tarkoituksena oli selvittää eroavatko eri ositteiden alueilla asuvien mielipiteet Päiväkummusta kaupunginosana. Jatkossa ositteesta 1 puhutaan uutena alueena ja ositteesta 2 vanhana alueena. 2.1 Kyselyn kohdealue 2 Päiväkummun asukaskyselyn kohdealue kattaa koko Päiväkummun kaupunginosan. Kohdealue on jaettu kahteen ositteeseen. Uuden alueen 3 asunnoista 56 prosenttia on valmistunut 1990-luvulla ja 41 prosenttia 2000-luvulla. Uudella alueella on yhteensä 198 asuinrakennusta, joissa on yhteensä 459 asuntoa. Vanhan alueen 4 asunnoista 58 prosenttia on valmistunut vuosien 1950 1989 välillä. Vanhalla alueella on yhteensä 818 asuinrakennusta, joissa on yhteensä 965 asuntoa. Päiväkummun kaupunginosassa asui vuoden 2008 syyskuun lopussa 4 150 henkilöä. Heistä 1 209 asui uudella alueella ja 2 896 vanhalla alueella. Alueen asukkaista alle kouluikäisiä oli 11 prosenttia. 65 vuotta täyttäneiden osuus oli 6 prosenttia. Vanhan alueen väestöstä yli 65-vuotiaita oli 8 prosenttia ja uuden alueen väestöstä 2 prosenttia. Muun Vantaan väestöön verrattuna Päiväkummun väestössä kouluikäisten osuus on suurempi ja 65 vuotta täyttäneiden pienempi. Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten väestöosuus on Päiväkummussa pienempi kuin muualla Vantaalla. Uuden alueen väestössä ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten väestöosuudet ovat muun Vantaan luokkaa, vanhan alueen väestössä alhaisemmat. 2.2 Kyselyyn vastanneet Asukaskysely lähetettiin vuoden 2008 lokakuussa 800 kohdealueen asuntokuntaan. Otantamenetelmänä käytettiin yksinkertaista ositettua satunnaisotantaa. Molempien ositteiden kohdalla kysely meni 400 asuntokuntaan. Kyselyn sai siis vastattavakseen 800 Päiväkummun kaupunginosassa asuvaa 18 vuotta täyttänyttä henkilöä, jotka oli valittu asuntokuntansa edustajaksi satunnaisesti ositteessa 1 (uusi alue) tai 2 (vanha alue). Vastauskadon pienentämiseksi tehtiin yksi muistutuskierros. Suomen- ja ruotsinkielisille oli omat lomakkeensa. Vastauksia palautui 470 kappaletta, joten vastausprosentiksi muodostui 59. Uudella 1 Lähde: Vantaan kuntarekisterin rakennus- ja huoneistotiedot, tammikuu 2007 sekä Ahlgren-Leinvuo, Hanna & Riikka Henriksson (2007). Miltä tuntuu asua Varistossa 30 vuotta asuntomessujen jälkeen? Variston asukaskysely 2007. Vantaan kaupunki. Tilasto ja tutkimus C24:2007. 2 Luvussa esitettyjen tilastotietojen lähde: Vantaan kuntarekisterin rakennus- ja huoneistotiedot sekä väestötiedot, syyskuu 2008. 3 Osite 1 4 Osite 2 1

Kuva 1. Kyselyn kohdealue ja ositejako 2

alueella asuvia vastaajien joukossa oli 220 kappaletta ja vanhalla alueella asuvia 250 kappaletta. Tässä luvussa kuvataan kyselyyn vastanneiden demografisia taustatietoja sekä tietoja asunnoista ja asumisesta. Uudelleenpainotusta ei ole otettu huomioon taustatietojen esittelyssä. Uudelleenpainottaminen tehtiin, jotta vastaajajoukko olisi edustava ja sen mielipiteitä voitaisiin pitää päiväkumpulaisten mielipiteinä. Taustatiedot ovat vastaajien taustatietoja, ne eivät kuvaa Päiväkummun väestön taustatietoja yleisesti. Vastaajien demografiset taustatiedot Vastanneista naisia oli 57 prosenttia. Vanhan alueen vastaajien sukupuolijakauma oli tasaisempi kuin uuden, josta naiset vastasivat (62 %) selkeästi miehiä enemmän. Ero ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevä. Vastaajien keski-ikä oli 46,5 vuotta. Vastaajista 49 prosenttia oli yli 45-vuotiaita alle 34-vuotiaita oli vain 20 prosenttia. Otoksien 1 ja 2 vastaajien välillä oli eroja ikäryhmien suhteen. Vanhan alueen vastaajista suurempi osa oli yli 44-vuotiaita (57 %) kuin uudella alueella ja uuden alueen vastaajien joukossa oli enemmän alle 44-vuotiaita (63 %). Kolmasosalla vastaajista oli ylempi tai alempi korkeakoulututkinto. Keskiasteen tutkinto oli reilulla neljänneksellä (28 %) ja alemman korkea-asteen tutkinto oli viidenneksellä (21 %). Lähes viidenneksellä (18 %) kansa- tai peruskoulu oli korkein tutkinto. Ositteiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja koulutuksen suhteen. Vastaajista 71 prosenttia oli mukana työelämässä. Heistä valtaosa oli palkansaajia (65 %), yrittäjiä oli pieni osa (6 %). Työ- tai opiskelupaikka sijait- Kaikki yhteensä Yli 64-vuotiaat 55-64-vuotiaat 45-54-vuotiaat 35-44-vuotiaat 25-34-vuotiaat Alle 25-vuotiaat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kansa- tai peruskoulu Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Kuva 2. Koulutus ikäryhmittäin si valtaosalla joko Vantaalla (34 %) tai Helsingissä (35 %). Työmatkan yleisin kulkutapa oli oma auto (69 %). Julkisilla liikennevälineillä työmatkansa teki noin viidennes (21 %) vastaajista. Kävellen tai pyöräillen työmatkan taittoi 5 prosenttia vastaajista. Saman verran vastaajia teki työmatkansa jollain muulla tavalla, esimerkiksi auto ja julkinen liikenne -yhdistelmällä tai työsuhdeautolla. Pieni osa vastaajista teki töitä kotona. Eläkeläisten osuus vastaajista oli 17 prosenttia. Kotona lasten kanssa olevia oli 6 prosenttia ja opiskelijoita kolme prosenttia. Työttömien osuus oli kaksi prosenttia. Vanhan alueen vastaajien joukossa oli selkeästi uuden alueen vastaajia enemmän eläkeläisiä (23 %). Kaksi yleisintä perhetyyppiä olivat kahden huoltajan lapsiperhe (48 %) ja pariskunta (30 %). Yksin asuvia vastaajista oli 14 prosenttia ja yhden huoltajan lapsiperheitä 7 prosenttia. Vanhan vastaajissa oli enemmän pariskuntia. Uuden alueen vastaajissa oli puolestaan enemmän yksin asuvia ja yhden huoltajan lapsiperheitä. Vastaajista 57 prosentilla oli kotona asuvia lapsia ja 22 prosentilla alle kouluikäisiä lapsia. Yksin asuvia oli suhteellisesti eniten 65 vuotta täyttäneissä (28 %). Määrällisesti eniten heitä oli 55 64- vuotiaissa (21 hlöä). Pariskuntia, joilla ei ole kotona asuvia lapsia, oli määrällisesti ja suhteellisesti eniten 55 64-vuotiaissa, 64 prosenttia kyseisen ikäryhmän vastaajista. Kahden huoltajan lapsiperheitä oli määrällisesti selkeästi eniten 35 44-vuotiaissa, joka vastaa 72 prosentin osuutta ikäryhmän vastaajista. Variston kyselyn tuloksista havaittiin, että lapsille tarkoitetuista leikkikentistä tai muista samantapaisista palveluista antavat palautetta myös esimerkiksi lapsia hoitavat isovanhemmat sekä perheet, joissa lapset avioeron seurauksena asuvat vain osan aikaa viikosta tai kuukaudesta. Päiväkummun kyselylomakkeessa tiedusteltiin vieraileeko vastaajan kotitaloudessa säännöllisesti lapsia. Tällä kysymyksellä haluttiin kartoittaa näiden talouksien määrä ja tarkastella, miten he suhtautuvat alueen lapsille suunnattuihin palveluihin. Kolmanneksella vastaajista vieraili säännöllisesti tai oli hoidossa lapsia. Perhetyyppien välillä ei ollut tässä suhteessa tilastollisesti merkitseviä eroja. Lapsia vieraili muita ikäryhmiä yleisemmin 65 vuotta täyttäneiden ja 30 44-vuotiaiden luona. Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan kotitaloutensa keskimääräiset nettokuukausitulot. 15 prosentissa yksin asuvien talouksista nettokuukausitulot jäivät alle 3

1 000 euron ja 60 prosentilla nettokuukausitulot olivat 1 000-1 999 euron välillä. 2 000 euron tai suuremmat kuukausitulot oli neljänneksellä yksin asuvista. Yhden huoltajan lapsiperheissä 45 prosentilla tulot jäivät alle 2 000 euroon kuukaudessa ja sen ylittävät tulot oli 55 prosentilla vastaajista. Kahden aikuisen lapsettomissa pariskunnissa nettotulot olivat hieman alhaisemmat kuin kahden aikuisen lapsiperheissä. Kahden aikuisen lapsiperheistä 86 prosentilla nettotulot olivat 3 000 euroa tai suuremmat, vastaava osuus lapsettomilla pariskunnilla oli 64 prosenttia. Vantaalla Päiväkummussa Nykyisessä asunnossa 3 6 7 17 33 13 36 23 19 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 21 16 23 21 29 enintään vuosi 2-5 vuotta 6-10 vuotta 11-20 vuotta 21-30 vuotta yli 30 vuotta 8 6 10 8 Kaikki yhteensä Kahden huoltajan lapsiperhe Pariskunta Yhden huoltajan lapsiperhe Yksin asuva 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % alle 1 000 1 000-1 999 2 000-2 999 3 000-3 999 yli 4000 Kuva 3. Kotitalouksien nettokuukausitulot perhetyypin mukaan Taustatiedot vastaajien asumisesta ja asunnoista Vastaajat olivat asuneet nykyisessä asunnossaan keskimäärin noin 11 vuotta, Päiväkummun kaupunginosassa 12 vuotta ja Vantaalla 21 vuotta. Ositteiden välillä oli eroja. Suurin ero oli Päiväkummussa asumisajassa, vanhan alueen vastaajat olivat asuneet keskimäärin 10 vuotta kauemmin Päiväkummussa kuin uuden alueen vastaajat. Asumisajassa nykyisessä asunnossa ero keskiarvojen välillä oli lähes 9 vuotta. Yli 10 vuotta Päiväkummussa asuneita oli 41 prosenttia vastaajista ja yli 10 vuotta Vantaalla asuneita 68 prosenttia. Nykyisessä asunnossaan yli 10 vuotta oli asunut 35 prosenttia. Enintään vuoden Päiväkummussa oli asunut 6 prosenttia. Ositteiden väliset erot johtuvat osittain siitä, että osite 1 on uusi alue ja kyseisen alueen vastaajista yksikään ei ole asunut siellä yli 20 vuotta ja heistä vain kolme prosenttia on asunut Päiväkummussa yli 20 vuotta. Vanhalla alueella asuvat vastaajat ovat asuneet Vantaalla keskimäärin kauemmin kuin uuden alueen vastaajat. Kuva 4. Asumisaika Vantaalla, Päiväkummussa ja nykyisessä asunnossa Vastaajista 79 prosenttia asui omistusasunnossa. Omakoti- tai paritalossa asuvia 80 prosenttia vastaajista. Vuokra-asunto vastaajista oli 14 prosentilla ja asumisoikeusasunto 7 prosentilla. Alueen pientalovaltaisuus käy ilmi vastaajien asuntojen talotyypeistä, vain 19 prosenttia vastaajista asui joko rivi- tai kerrostalossa. Omakotitalossa asuvista lähes kaikki asuivat omistusasunnossa (97 %), paritalossa asuvissakin osuus oli korkea (93 %). Rivi- ja kerrostaloissa asuttiin useimmin vuokra-asunnossa (58 % ja 64 %). Omistusasunto oli rivi- ja kerrostaloissa asuvista hyvin harvalla, kerrostaloissa asuvilla 13 ja rivitaloissa 8 prosentilla. Ositteiden väliset erot olivat selkeitä. Vanhan alueen vastaajista 93 prosenttia asui omistusasunnossa ja uuden alueen vastaajista 64 prosenttia. Vanhan alueen vastaajista vuokra-asunnoissa asui 6 prosenttia ja asumisoikeusasunnossa vain prosentti. Uuden alueen vastaajista vuokra-asunnossa asui reilu viidennes (22 %) ja asumisoikeusasunnossa 14 prosenttia. Vanhan alueen vastaajista omakoti- tai paritalossa asui 96 prosenttia ja uuden alueen vastaajista 61 prosenttia. Omakotitaloissa asuvilla vastaajilla oli keskimäärin suurimmat asunnot ja kerrostaloissa asuvilla pienimmät. Väljimmin asuivat omakotitaloissa asuvat, ahtaimmin rivi- ja paritalojen asukkaat. Ositteen 1 vastaajat asuivat ositteen 2 vastaajia ahtaammin. Autonomistus oli yleisintä pari- ja omakotitaloissa asuvilla. Vastaajista 93 prosenttia asui kotitaloudessa, jonka käytössä oli auto. Reilulla kolmanneksella (38 %) vastaajista oli vähintään kaksi autoa. Päiväkummun asukaskyselyssä tiedusteltiin päivittäistavarakaupan asiointipaikkoja sekä asiointimatkojen kulkutapaa. Näitä kysymyksiä ei ollut Varis- 4

Taulukko 1. Asunnon hallintamuoto ja keskikoko sekä autonomistus talotyypeittäin ja ositeittain Kaikki vastaajat Talotyyppi Kaikki Omakotitalo Paritalo Rivitalo Kerrostalo Hallintamuoto / Asunnon koko % % % % % Omistusasunto 79 97 93 8 13 Vuokra- tai asumisoikeusasunto 21 2 6 92 87 Alle 60 m 2 10 2 1 35 57 60-79 m 2 11 2 18 35 38 80-99 m 2 15 6 41 31 5 100-119 m 2 12 14 20 0 0 Väh. 120 m 2 51 76 20 0 0 Asunnon koko keskimäärin (m 2 ) 124 148 103 70 60 Asumisväljyys keskimäärin (m 2 /hlö) 51 58 38 38 42 Omistaa auton 93 96 99 85 68 Ei omista autoa 7 4 1 15 32 Osite 1: Uusi alue Talotyyppi Kaikki Omakotitalo Paritalo Rivitalo Kerrostalo Hallintamuoto / Asunnon koko % % % % % Omistusasunto 64 96 95 9 13 Vuokra- tai asumisoikeusasunto 36 9 4 91 87 Alle 60 m 2 17 1 2 31 57 60-79 m 2 18 0 19 38 38 80-99 m 2 19 1 58 31 5 100-119 m 2 8 8 21 0 0 Väh. 120 m 2 38 90 0 0 0 Asunnon koko keskimäärin (m 2 ) 94 146 89 70 60 Asumisväljyys keskimäärin (m 2 /hlö) 41 47 33 39 42 Omistaa auton 91 100 100 86 68 Ei omista autoa 9 0 0 14 32 Osite 2: Vanha alue Talotyyppi Kaikki Omakotitalo Paritalo Rivitalo Kerrostalo Hallintamuoto / Asunnon koko % % % % % Omistusasunto 93 98 89 0 0 Vuokra- tai asumisoikeusasunto 7 2 8 100 0 Alle 60 m 2 4 3 0 50 0 60-79 m 2 6 3 17 20 0 80-99 m 2 11 9 19 30 0 100-119 m 2 16 17 19 0 0 Väh. 120 m 2 63 70 44 0 0 Asunnon koko keskimäärin (m 2 ) 139 150 119 69 0 Asumisväljyys keskimäärin (m 2 /hlö) 55 61 42 28 0 Omistaa auton 94 95 97 80 0 Ei omista autoa 6 5 3 20 0 5

ton kyselyssä. Päivittäistavarakaupan asiointipaikkaa koskevassa kysymyksessä oli tarkoitus, että vastaajat olisivat merkinneet yleisimmän ostospaikkansa eli sen, jossa käyvät pääsääntöisesti ostoksilla. Kysymyksen muotoilun vuoksi monet olivat merkinneet kysymykseen useamman vastauksen, joten tulosten perusteella ei voida sanoa yleisintä asiointipaikka suoraan, voidaan vain todeta missä vastaajat ainakin käyvät ostoksilla. Sama ongelma esiintyi asiointimatkan kulkuväline -kysymyksessä. Koivukylä (49 %) ja Päiväkumpu (36 %) nousivat vastauksissa suosituimmiksi ostospaikoiksi. Myös Tikkurilassa (16 %) ja Jumbossa (13 %) asioidaan melko yleisesti. Uuden alueen vastaajista vanhan osan vastaajia pienempi osuus asioi Päiväkummussa ja suurempi osuus Koivukylässä. Päivittäistavarakaupan asiointimatkat tehdään pääsääntöisesti omalla autolla (85 %), vajaa viidennes tekee ne ainakin toisinaan kävellen tai pyöräillen. 2.3 Tutkimusaineiston edustavuus Vastaajat poikkesivat alkuperäisen otoksen henkilöistä molemmissa ositteissa äidinkielen, iän, talotyypin ja asunnon hallintamuodon suhteen. Aineisto oli toisin sanoen vinoutunut näiden tekijöiden suhteen. Tämä vinoutuma korjattiin jälkiosittamalla aineisto iän ja asunnon hallintamuodon mukaan. Aineisto uudelleenpainotettiin niin, että vastaajien mielipiteet voidaan tulkita päiväkumpulaisten henkilöiden mielipiteiksi. 250 200 150 100 50 0 Koivukylässä Päiväkummussa 1 Tikkurilassa Jumbossa Korsossa Muualla Rekolassa Keravalla Hakunilassa Kuva 5. Päivittäistavarakaupan asiointipaikat Taulukko 2. Otos suhteessa vastaajat 5 Osite 1 Osite 2 Muuttujat Perusjoukko Vastaajat p-arvo Perusjoukko Vastaajat p-arvo Sukupuoli 0.1920 0.6788 Mies (%) 45 41 50 51 Nainen (%) 55 59 50 49 Ikä (keskiarvo) 39 41 0.0015 46 48 0.0130 Äidinkieli 0.0041 0.0412 Suomi (%) 91 96 95 97 Muu (%) 9 4 5 3 Talotyyppi 0.0046 0.0204 Omakoti- tai paritalo (%) 35 45 90 96 Rivi- tai ketjutalo (%) 23 25 8 4 Kerrostalo tai muut (%) 43 20 1 0 6 Asunnon hallintamuoto 0.0002 0.0141 Vuokra- tai asumisoikeus (%) 48 33 10 5 Omistus (%) 52 68 90 96 5 Tiedot perustuvat rekistereihin (vrt. taulukko 1.)

3. Asukaskyselyn tulokset Kyselyn tuloksien analysoinnissa on otettu huomioon uudelleenpainotus, jonka avulla aineisto saatiin edustavaksi. Uudelleenpainotuksen seurauksena voidaan vastaukset tulkita päiväkumpulaisten mielipiteiksi ja ositteiden koko väestön mielipiteiksi. Uudelleenpainotus vaikuttaa prosenttijakaumiin, mutta ei absoluuttisiin lukumääriin eli kysymykseen vastanneiden lukumääriin. Prosenttiluvut on ilmoitettu pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun. Niin kutsuttujen avovastauksien kohdalla uudelleenpainotusta ei ole otettu huomioon. Muutoin tulosten tarkastelu tehdään samalla tavalla kuin Variston asukaskyselyssä, jotta voidaan myöhemmin tuoda esille näiden kahden alueen välisiä mahdollisia eroja ja yhtäläisyyksiä kyselyn perusteella. Kyselyssä oli kysymyksiä, joissa arvioitiin asioita Likertin järjestysasteikon (täysin samaa mieltä melko samaa mieltä osin samaa, osin eri mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä) avulla. Mukana oli myös en osaa sanoa vaihtoehto. Näiden kysymysten tarkastelussa eivät ole mukana en osaa sanoa vastaukset eivätkä tyhjät vastaukset, näin on menetelty kaikkien niiden kysymysten osalta, joissa en osaa sanoa -vaihtoehto oli mukana. 3.1 Asuinalueen valinta ja muuttoaikeet Vastaajia pyydettiin valitsemaan listatuista asioista enintään kolme syytä, jotka saivat heidät muuttamaan Päiväkumpuun. Jos vaihtoehdoista ei löytynyt sopivaa syytä, oli vastaajalla mahdollisuus määritellä syy itse. Tärkein syy Päiväkumpuun muuttamiselle näyttää olleen sopivan asunnon löytyminen alueelta (56 %) ja toiseksi tärkein alueen sijainti (40 %). Alueen maine ja ominaisuudet (28 %), tontin saaminen alueelta (27 %) ja alueen lapsiystävällisyys (23 %) olivat tärkeitä syitä noin neljännekselle vastaajista. Joka kymmenes kertoi jonkin muun syyn, näissä useimmin mainittiin luonto ja ulkoilumahdollisuudet (4 %). Kyselyllä haluttiin kartoittaa myös muuttoaikeita. Selkeä enemmistö (79 %) ei ole aikeissa muuttaa pois nykyisestä asunnostaan. Niistä, jotka ovat aikeissa muuttaa (21 %), suurin syy muuttoon oli muu Sopivan asunnon löytyminen alueelta Alueen sijainti Alueen maine ja ominaisuudet Tontin saaminen alueelta Alueen lapsiystävällisyys Asunnon edullinen hinta Perhe tai tuttavat Muu, mitkä Palvelut 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Kuva 6. Syyt alueelle muuttamiseen syy (29 %) kuin vaihtoehtona oleva. Muut syyt olivat erilaisia, useammin kuin kaksi kertaa mainittiin suunnitelmat bussivarikosta ja kivilouhimosta, asumisen kustannukset ja maalle muutto. Muiden syiden jälkeen yleisemmät syyt muuttoaikeiden taustalla olivat muutto suurempaan asuntoon (23 %) ja elämäntilanteen muutos (14 %). Melko moni muuttajista ei osaa sanoa mihin on muuttamassa (30 %) ja niistä, jotka osaavat sanoa yleisin kohde on muu Vantaa (28 %). Mainittuja Vantaan paikkoja ovat Tikkurila, Rekola, Havukoski ja Korso. Päiväkummun sisällä aikoo muuttaa kymmenen prosenttia ja Helsinkiin 14 prosenttia vastaajista. 3.2 Mielipide asuinalueesta Mielipiteitä asuinalueesta tiedusteltiin erilaisten väittämien avulla (ks. Liite 1.), joista osa oli myönteisiä ( Alueen yleisilme on miellyttävä ) ja osa kielteisiä ( Alueen ulkoilumahdollisuudet ovat huonot. ). Väittämiä tuli arvioida Likertin järjestysasteikon (täysin samaa mieltä melko samaa mieltä osin samaa, osin eri mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä) avulla. Mukana oli myös en osaa sanoa vaihtoehto. En osaa sanoa vastausten määrä oli muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vähäinen 6. Tarkastelussa eivät ole mukana en osaa sanoa vastaukset eivätkä tyhjät vastaukset, näin on menetelty kaikkien niiden kysymysten osalta, joissa en osaa sanoa - vaihtoehto on ollut mukana. Väittämän kanssa samaa mieltä olevaksi on tulkittu melko ja täysin samaa mieltä olevat ja eri mieltä oleviksi melko ja täysin eri mieltä olevat. 6 Kysymykset, joissa ei osaa vastausten määrä kohosi 9 prosenttiin tai yli käsittelivät vanhan osan täydennysrakentamista, istumis- ja levähdyspaikkoja, alueen istutusten määrää, istutusten hoitoa, asuntokadulle jalkakäytävän rakentamista, asukas- ja yhdistystoimintaa, talkootoimintaa ja leikkipuistoja. 7

Taustatekijöitä on tarkasteltu niin, että erityisesti on otettu huomioon ositteiden väliset erot vastauksissa. Liitteestä 2b. löytyvät taulukot, josta löytyvät koko aineiston ja ositteiden vastausjakaumat. Tämän lisäksi taustatekijöinä on tarkasteltu ikää, sukupuolta ja koulutusta. Mikäli edellä mainittujen ryhmien välillä on tilastollisia merkitseviä eroja, joita ei poista muiden tekijöiden huomioon ottaminen, on ne mainittu tekstissä. Asuinalueen ulkonäkö ja rakentamisen väljyys Päiväkumpulaiset ovat pääosin tyytyväisiä alueen ulkonäköön. 72 prosenttia pitää alueen ulkonäköä vähintään melko miellyttävä ja hieman useampi (74 %) piti myös alueen rakennusten ulkonäköä vähintään melko miellyttävinä. Rakennuksien värivalintoja piti onnistuneena vajaa kaksi kolmesta vastaajasta (64 %). Päiväkummussa ei pidetä alueen rakennuksia huonokuntoisina, 73 prosenttia on ainakin melko eri mieltä väittämän kanssa. Aluetta ei myöskään pidetty yksitoikkoisen näköisenä, tämän väittämän kanssa eri mieltä oli 79 prosenttia. Uudella alueella asuvista muita harvempi oli yksitoikkoisuusväitteen kanssa eri mieltä. Rakennukset ovat ulkonäöltään miellyttäviä Alueen yleisilme on miellyttävä Rakennusten värivalinnat ovat onnistuneita 14 16 13 51 60 56 30 24 25 21 21 5 1 oli päinvastaista mieltä. Täydennysrakentamiselle näki alueella olevan tilaa 13 prosenttia, vastakkaista mieltä oli kaksi kolmesta. Vanhan osan täydennysrakentaminen on toteutettu onnistuneesti Alue on liian tiiviisti rakennettu Alueella on tilaa täydennysrakentamiselle 6 8 3 10 18 26 20 33 35 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä Osin samaa, osin eri mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä Kuva 8. Mielipiteet rakentamisen väljyydestä ja täydennysrakentamisesta Alueen luonnonläheisyys, viheralueet ja ulkoilumahdollisuudet Alueen ulkoilumahdollisuuksia ja luonnonläheisyyttä koskevien väittämien suhteen vastaajat olivat hyvin yksimielisiä, vain 4 prosenttia piti alueen ulkoilumahdollisuuksia huonoina eikä kokenut aluetta luonnonläheiseksi. Lähiympäristön ulkoilureitit koettiin riittäviksi (85 %). Istumis- ja levähdyspaikkojen suhteen mielipiteet jakautuivat. Reilu kolmannes koki istumis- ja levähdyspaikkoja olevan liian vähän, reilu kolmannes oli vastakkaista mieltä ja vajaa kolmannes oli väitteen kanssa osin samaa ja osin eri 44 31 19 32 10 5 Alueella on paljon huonokuntoisia rakennuksia 2 6 19 45 28 Alue on luonnonläheinen 53 41 5 10 Alue näyttää 14 yksitoikkoiselta 16 46 33 Alueen lähiympäristössä on riittävästi ulkoilureittejä 44 41 8 4 3 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Osin samaa, osin eri mieltä Täysin eri mieltä Kuva 7. Mielipiteet alueen yleisilmeestä Melko samaa mieltä Melko eri mieltä Alueen tiiviyden kohdalla mielipiteet jakautuivat enemmän. Kolmannes vastaajista oli osin samaa ja osin eri mieltä väitteen kanssa ( Alue on liian tiiviisti rakennettu. ), kuitenkin 41 prosenttia oli väitteen kanssa melko tai täysin eri mieltä. Osin samaa ja osin eri mieltä olevien osuus oli korkea vanhan osan täydennysrakentamista koskevan väittämän kohdalla, peräti 44 prosenttia valitsi edellä mainitun vaihtoehdon. Lähes kolmannes piti vanhan osan täydennysrakentamisen toteuttamista onnistuneena ja neljännes Yleisillä alueilla on riittävästi istuksia Alueen puistot ja viheralueet ovat hyväkuntoisia Alueella on liian vähän istumis-/ levähdyspaikkoja Yleisten alueiden istutukset ovat huonosti hoidettuja Alueen ulkoilumahdollisuudet ovat huonot 8 7 12 9 21 3 16 21 26 38 35 32 32 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä Osin samaa, osin eri mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä Kuva 9. Mielipiteet alueen luonnonläheisyydestä, viheralueista ja ulkoilumahdollisuuksista 26 35 73 37 23 20 13 11 7 8 5 8

mieltä. Vanhalla alueella asuvista muita useampi koki ettei istumis- ja levähdyspaikkoja ole ainakaan liian vähän. Lähes puolet (47 %) piti yleisten alueiden istutusten määrää riittävänä ja lähes yhtä monen (46 %) mielestä istutukset eivät olleet huonosti hoidettuja. Yhtä moni piti alueen puistoja ja viheralueita hyväkuntoisina. Alueen pysäköintimahdollisuudet, valaistus, yöllä liikkuminen ja liikenneturvallisuus Päiväkumpulaiset kokevat, että heillä on tarpeeksi pysäköintitilaa omille autoilleen omalla tontilla (80 %). Vanhalla alueella muita useampi on yhtä mieltä väitteen kanssa. Vieraiden autojen pysäköintitilan suhteen tilanne on hieman toisenlainen. Hieman useampi (43 %) kokee ettei vieraiden autolle ole riittävästi pysäköintitilaa kuin että sitä olisi riittävästi (41 %). Alueen teitä ja katuja piti huonokuntoisina 41 prosenttia, vastakkaista mieltä oli kolmannes. Vanhan alueella muita useampi piti teitä ja katuja huonokuntoisina. Puolet piti aluetta hyvin valaistuna ja lähes puolet koki, että alueen suojateillä voi ylittää kadun turvallisesti. Muita suurempi osa vanhan alueen vastaajista ei pitänyt aluetta hyvin valaistuna. Lähes kaksi kolmesta ei pelännyt liikkua alueella öiseen aikaan, naiset pelkäsivät muita enemmän. 64 prosentin mielestä alueella ajetaan liian suurilla nopeuksilla. Asuntokaduille ei haluta rakennettavan jalkakäytäviä, 67 prosenttia oli melko tai täysin eri mieltä väittämän kanssa, jossa halukkuutta kevyen liikenteen väylän rakentamiseen tiedusteltiin. Vanhalla alueella muita useampi olisi valmis kevyen liikenteen väylän rakentamiseen. Asukastoiminta ja leikkipuistojen määrä Lähes puolet (48 %) oli melko tai täysin eri mieltä siitä, että alueella saisi olla enemmän asukas- ja yhdistystoimintaa. Talkootoimintaa toivoi lisää 29 prosenttia vastaajista, 37 prosenttia oli vastakkaista mieltä. Molempien väittämien kohdalla osin samaa ja osin eri mieltä olevien määrä oli yli kolmannes. Muihin asukkaisiin tutustumista ei koettu vaikeaksi, koska 64 prosenttia oli melko tai eri mieltä väitteen kanssa, jossa muihin asukkaisiin tutustuminen määriteltiin vaikeaksi. Leikkipuistojen määrän koettiin olevan riittävä (62 %). Alueella on tarpeeksi leikkipuistoja Talkootoimintaa saisi alueella olla enemmän Asukas- ja yhdistystoimintaa saisi alueella olla enemmän Alueella on vaikea tutustua muihin asukkaisiin 4 6 8 10 24 10 21 21 36 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä Osin samaa, osin eri mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä Kuva 11. Mielipiteet asukastoiminnasta ja leikkipuistojen riittävyydestä 38 35 44 36 22 26 10 20 11 12 6 Omalla tontilla on tarpeeksi pysäköintitilaa omille autoille 60 20 7 5 8 Alueella ajetaan liian suurilla nopeuksilla 35 29 21 13 4 Alueen tiet ja kadut ovat huonokuntoisia 22 19 26 24 9 Alueella on vieraiden autoille riittävästi pysäköintitilaa 18 23 15 18 25 Haluaisin, että asuntokadulleni rakennettaisiin jalkakäytävä/kevyen liikenteen väylä 11 8 15 19 48 Alueen suojateillä voi ylittää kadun turvallisesti 10 39 25 16 9 Alue on hyvin valaistu 10 40 27 17 6 Pelkään liikkua alueella öiseen aikaan 4 10 21 30 35 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä Osin samaa, osin eri mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä Kuva 10. Mielipiteet alueen pysäköintimahdollisuuksista, katujen ja teiden kunnosta, turvallisuudesta ja kevyen liikenteen väylien rakentamisesta. 9

3.3 Asumisviihtyisyyttä vähentävät tekijät Kuten Variston asukaskyselyssä, myös Päiväkummun asukaskyselyllä haluttiin selvittää asumisviihtyvyyttä vähentäviä tekijöitä asuinalueella. Osa vaihtoehdoista oli samoja kuin Varistossa, osa liittyi vain Päiväkumpuun, kuten Lahdenväylän liikenteestä aiheutuva melu. Mikään mainituista tekijöistä ei häirinnyt erittäin tai melko paljon yli puolta vastaajista. Erittäin paljon häiritsevien osuus oli korkein (14 16 %) Lahdenväylän liikenteestä aiheutuvan melun, koirien keräämättä jätettyjen jätöksien ja roskaamisen kohdalla. Jos tarkastellaan erittäin ja melko paljon luokkia yhdistettynä, samat tekijät nousevat merkittävimmiksi. Näin tarkasteltuna noin kolmanneksen mielestä koirien keräämättä jätetyt jätökset ovat häiritsevin tekijä. Vähiten päiväkumpulaisia häiritsee rakentamisesta aiheutuva melu ja päihtyneiden häiriökäyttäytyminen. Koirien keräämättä jätetyt jätökset häiritsivät muita enemmän yli 55-vuotiaita vastaajia. Vanhimmista vastaajista muita harvempia lentoliikenteen melu häiritsee melko vähän tai ei lainkaan. Ilkivalta häiritsee naisia miehiä enemmän. jien mainitsemia tekijöitä olivat esimerkiksi huonot tiet, mopot ja ylinopeudet. 3.4 Asuinalueella tapahtuneet muutokset Kyselylomakkeessa tiedusteltiin miten asuinalue on muuttunut siitä hetkestä, kun henkilö on muuttanut alueelle. Mitkä asiat ovat kehittyneet parempaa ja mitkä huonompaan suuntaan? Variston lomakkeesta poiketen, kysymyksessä oli valmiiksi listattu eri vaihtoehtoja. Lisäksi annettiin mahdollisuus mainita muita asioita annettujen vaihtoehtojen lisäksi. Vaihtoehdot oli jaettu kahteen kysymysosioon, joista toisessa vastausvaihtoehdot olivat parantunut, huonontunut ja pysynyt ennallaan ja toisessa lisääntynyt, vähentynyt ja pysynyt ennallaan. Ensimmäisen sarjan kysymykset koskivat yleisilmettä, alueen kunnossapitoa sekä palveluita. Suurimmassa osassa vaihtoehdoista yli puolet koki mainittujen asioiden pysyneen ennallaan. Näitä asioita olivat yleisilme, yleisten viheralueiden kunnossapito ja hoito, katujen ja teiden kunnossapito sekä yksityiset palvelut. Lähes puolet (49 %) koki, että joukkoliikenneyhteydet ovat huonontuneet. 42 prosentin mielestä alueen yleisilme on parantunut ja 38 prosentin mielestä yleisten viheralueiden kunnossapito ja hoito ovat parantuneet. 72 vastaajaa ilmoitti jonkin muun tekijän kuin kyselylomakkeessa mainitun häiritsevän alueella. Uuden alueen vastaajilla näitä tekijöitä olivat esimerkiksi suunnitelmat bussivarikosta, logistiikkakeskuksesta ja kivimurskaamosta, mopojen ajelu kävelyteillä, mopojen muun häiritsevyyden, ylinopeudet, koirat ja bussipysäkkien rikkominen. Vanhan alueen vastaa- Koirien keräämättä jätetyt jätökset Roskaaminen Lahdenväylän liikenteestä aiheutuva melu Liikennekäyttäytyminen Ilkivalta Asuinalueen liikenteestä aiheutuva melu Nuorison häiriökäyttäytyminen 4 6 6 8 15 14 16 Murrot ja varkaudet 3 5 Lentoliikenteen melu 2 6 Päihtyneiden häiriökäyttäytyminen 3 4 Rakentamisesta aiheutuva melu 12 10 9 12 9 14 17 17 22 16 11 19 22 23 29 40 23 30 41 26 34 41 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin paljon Melko paljon Jonkin verran Melko vähän Ei lainkaan Kuva 12. Asumisviihtyvyyttä vähentävät tekijät 46 39 44 28 34 33 31 29 47 Muita useamman 55 vuotta täyttäneen mielestä alueen yleisilme on parantunut. Viheralueiden kunnossapito ja hoito oli pysynyt ennallaan useamman alle 44-vuotiaan mielestä. Julkiset palvelut olivat huonontuneet enemmän naisten ja 35 44-vuotiaden mielestä ja pysyneet ennallaan useamman 25 34-vuotiaan ja alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneen mielestä. Parantuneet ne olivat useamman 55 vuotta täyttäneen ja keskiasteen tutkinnon suorittaneen mielestä. 9 8 Muita useampi alemman korkea-asteen tutkinnon suorittanut koki niiden 22 pysyneen ennallaan. 25 34-vuotiaat 12 kokivat muita useammin joukkoliikenneyhteyksien pysyneen ennallaan ja 65 19 23 vuotta täyttäneet parantuneen. 39 35 22 24 Toisen kysymysosion aihepiirejä olivat erilaiset häiriötekijät, kierrätysmahdollisuudet, urheilu- ja harrastusmahdollisuudet, turvallisuus ja yhteistoiminta. Kaikkien aihepiirien kohdalla yli puolet vastaajista koki kyseisen asian pysyneen ennallaan. Eniten yksimielisyyttä ennallaan pysymisestä oli yleisen tur- 10

vallisuuden, asukkaiden yhteistoiminnan, häiriökäyttäytymisen ja ulkoilu- ja harrastusmahdollisuuksien suhteen. Lisääntymistä oli tapahtunut eniten melun (42 %) ja kierrätysmahdollisuuksien (37 %) suhteen. Eniten oli vähentynyt liikenneturvallisuus (36 %). Ulkoilu- ja harrastusmahdollisuuksien koki lisääntyneen muita useampi vanhalla alueella asuva ja 45 vuotta täyttänyt. Ennallaan ne olivat muita useamman alle 45-vuotiaan ja uuden alueen vastaajan mielestä. Melun koki vähentyneen muita useampi alle 25-vuotias. Mitä vanhempi vastaaja oli, sitä useammin hän koki melun lisääntyneen. Alle 25-vuotiaat kokivat muita enemmän kierrätysmahdollisuuksien vähentyneen. Mitä vanhemmasta vastaajasta oli kysymys, sitä useammin kierrätysmahdollisuuksien koettiin parantuneen. Yleisilme Yleisten viheralueiden kunnossapito ja hoito Liikenneyhteydet Katujen ja teiden kunnossapito Julkiset palvelut Joukkoliikenneyhteydet Yksityiset palvelut 16 14 24 23 31 38 42 35 47 51 71 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 46 55 51 49 Parantunut Ennallaan Huonontunut Kuva 13. Asuinalueella parempaan ja huonompaan suuntaan tapahtuneet muutokset 31 23 25 14 7 7 Vastaajat saivat itse määritellä tekijöitä, jotka alueella ovat muuttuneet. Uuden alueen vastaajat mainitsivat muina huonompaan suuntaan kehittyneinä tekijöinä suunnitelmat bussivarikosta, kivimurskaamosta ja logistiikkakeskuksesta sekä ylinopeuksien lisääntymisen. Lisäksi he toivoivat kierrätykseen parannuksia ja kokivat mopot häiritsevinä. Vanhalla alueella tekijät olivat osittain samoja: suunnitelmat, kierrätys ja ylinopeudet. Lisäksi mainittiin joukkoliikenneyhteyksien karsiminen ja teiden huono kunto. 3.5 Rakentaminen ja kunnostaminen Kyselyssä selvitettiin neljällä kysymyksellä asioita liittyen rakentamiseen ja kunnostamiseen. Kysymyksissä tiedusteltiin tyytyväisyyttä asunnon kuntoon, kunnostusaikomuksia, jäljellä olevan rakennusoikeuden hyödyntämistä sekä tyytyväisyyttä alueen kunnossapitoon ja korjausten tasoon. Päiväkumpulaiset ovat joko erittäin (31 %) tai melko (44 %) tyytyväisiä asuntonsa tämänhetkiseen kuntoon. Melko tai erittäin tyytymättömiä on vain 5 prosenttia. Viidennes on osin tyytymätön ja osin tyytyväinen. 57 prosenttia ei ole kunnostamassa asuntoaan lähiaikoina. 43 prosenttia aikoo kunnostaa asuntoaan lähiaikoina tai on sitä juuri kunnostanut. Uuden alueen vastaajilla yleisimmät kunnostusaikeet olivat pieni pintaremontti sisätiloissa, maalaaminen sisällä tai ulkona sekä remontti kylpyhuoneessa tai saunatiloissa. Vanhan alueen vastaajien useimmin mainitut remonttiaikeet olivat pintaremontti sisällä, kylpyhuone- tai saunaremontti sekä maalaaminen ulkona tai sisällä. Vanhan alueen vastaajien kunnostusaikeet olivat moninaisempia kuin uudella alueella, esimerkiksi lämmityksen uusiminen. Melu Kierrätysmahdollisuudet Ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet Häiriökäyttäytyminen Asukkaiden yhteistoiminta 42 37 26 22 13 56 53 71 71 79 2 10 3 6 7 Muuta kuin nykyisen asuinrakennuksen laajentamista tai tonttijakoa koskivat suunnitelmat 57 prosentilla henkilöistä, joiden tontilla on jäljellä rakennusoikeutta. Yleisimmin tontille aiottiin rakentaa autotalli tai varasto/piharakennus. 23 prosenttia aikoo laajentaa nykyistä asuinrakennusta, 13 prosenttia teettää tonttijaon ja myydä syntyvän tontin ja 7 prosenttia teettää tonttijaon ja rakentaa tontille uuden asuinrakennuksen. Liikenneturvallisuus 7 58 36 Yleinen turvallisuus 6 80 14 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lisääntynyt Ennallaan Vähentynyt Kuva 14. Asuinalueella lisääntyneet ja vähentyneet tekijät Päiväkummussa ollaan tyytyväisiä rakennusten julkisivuihin (74 % erittäin tai melko tyytyväisiä), pihaalueisiin (73 %) ja kevyen liikenteen väylien kuntoon (62 %). Eniten tyytymättömyyttä oli kevyen liikenteen väylien kunnossapidossa (40 %), ajoteiden kunnossapidossa talvisin (37 %) ja ajoteiden kunnossa (33 %). 11

Ajoteiden kuntoon sekä kunnossapitoon talvisin ja kesäisin ollaan vanhalla alueella tyytymättömämpiä kuin uudella. Kevyen liikenteen väylien kunnossapitoon on enemmän tyytymättömämpiä 55 vuotta täyttäneissä. Uudella alueella oltiin kevyen liikenteen väylien kunnossapitoon tyytyväisempiä kuin vanhalla. KESÄ Oma piha Yleiset viheralueet TALVI Oma piha 28 42 81 39 34 13 2 4 1 17 14 2 10 12 2 Yleiset viheralueet 21 32 19 21 7 Rakennusten julkisivut 12 62 22 30 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Piha-alueet 11 62 22 4 0 Lähes päivittäin Muutaman kerran kuukaudessa En koskaan Viikoittain Harvemmin Kevyen liikenteen väylien kunto Ajoteiden kunnossapito kesäisin 7 9 55 50 23 24 9 14 5 3 Kuva 16. Pihoilla ja viheralueilla vietetty aika talvisin ja kesäisin Yleiset viheralueet Ajoteiden kunto Ajoteiden kunnossapito talvisin Kevyen liikenteen väylien kunnossapito talvisin 2 4 6 8 24 26 34 50 34 33 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tyytyväinen Osin tyytyväinen osin tyytymätön Erittäin tyytymätön 28 31 26 Melko tyytyväinen Melko tyytymätön Kuva 15. Tyytyväisyys kunnossapitoon ja korjausten tasoon asuinalueella 3.6 Piha- ja viheralueet Piha- ja viheralueisiin liittyvissä kysymyksissä tiedusteltiin kuinka usein aikaa vietetään omalla pihalla ja yleisillä viheralueilla, miten aikaa viheralueilla vietetään ja mitä päiväkumpulaiset ajattelevat Ester Koskelaisen puistosta. Lisäksi kystyttiin, miten viheralueita voitaisiin parantaa, jotta siellä vietetty aika lisääntyisi. Pihoilla ja viheralueilla oleskellaan enemmän kesällä kuin talvella. Selkein ero oli oman pihan kohdalla, yleisten viheralueiden tapauksessa kesällä ja talvella vietetyn ajan ero oli pienempi. Kesäisin 81 prosenttia viettää omalla pihallaan aikaa lähes päivittäin ja 13 prosenttia viikoittain. Talvella vastaavat osuudet olivat 42 prosenttia ja 34 prosenttia. Yleisillä viheralueilla aikaa viettää kesäisin päivittäin aikaa 28 prosenttia ja talvisin 21 prosenttia päiväkumpulaisista. Viikoittain yleisillä viheralueilla oleskeli kesäisin 39 prosenttia ja talvisin 32 prosenttia päiväkumpulaisista. 25 21 8 12 12 14 3 Kun päiväkumpulaisilta tiedusteltiin enintään kolmea asiaa, miten he viettävät aikaa yleisillä viheralueilla, yleisin tapa oli ulkoilu ja lenkkeily (83 %). Seuraavaksi useimmiten retkeiltiin lasten tai lastenlasten kanssa (40 %). Reilu neljännes (28 %) käytti viheralueita kotieläimien ulkoiluttamiseen. Lisäksi viheralueilla vietettiin aikaa istuskelemalla/oleskelemalla (18 %) sekä sienestämällä ja marjastamalla (16 %). Muun kuin annetun syyn kertoi 6 prosenttia. Lapsen tai lapsien kanssa aikaa viheralueilla vietti 2 prosenttia vastaajista. Muita ajanviettotapoja olivat esimerkiksi pyöräily, erilaisten pelien pelailu ja uiminen. Päiväkummussa vanhalla alueella sijaitseva Ester Koskelaisen lähiliikuntapuisto valmistui vuonna 2005. Asukkailta tiedusteltiin, miten he tuota puistoa käyttävät ja onko se vaikuttanut ulkoilutottumuksiin. Kysymys oli muotoiltu kysymyksen 22 tapaan väittämien muotoon, joihin vastattiin Likertin järjestysasteikon mukaisesti. En osaa sanoa -vastaukset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle 7. Ester Koskelaisen lähiliikuntapuistossa käy säännöllisesti (täysin tai melko samaa mieltä väittämän kanssa) 24 prosenttia vastaajista. Eri mieltä käyntien säännöllisyyttä käsitelleen väitteen kanssa on 57 prosenttia vastaajista. Puiston sijainti on tiedossa, koska 76 prosenttia ilmoittaa olevansa täysin eri mieltä väitteen en tiedä missä puisto sijaitsee kanssa. Toisaalta viidennes on väitteen kanssa täysin tai melko samaa mieltä eli ei tiedä missä puisto sijaitsee. Eniten oltiin samaa mieltä sen kanssa, että puisto on lisännyt asuinalueen viihtyisyyttä, sen toteutus on onnistunut, 7 Kysymyksessä en osaa sanoa -vastausten määrä oli korkea, mutta koska tarkoituksena oli selvittää kysymykseen vastanneiden mielipiteitä, voitiin ne jättää tarkastelun ulkopuolelle. En osaa sanoa -vastausten osuus vaihteli 11 45 % välillä, ollen korkein ihmisten ulkoilua käsitelleessä väitteessä. Uuden ja vanhan alueen vastaajien välillä oli selkeä ero "en osaa sanoa" -vastausten osuudessa, uuden alueen vaihteluväli 10 66 %, korkeimmat ihmisten ulkoilu ja kohtaus- ja ajanviettopaikka -kysymyksissä. Vanhalla alueella "en osaa sanoa" -vastausten määrä vaihteli 9 35 % välillä ja samoissa vaihtoehdoissa korkeimmat osuudet kuin uudella alueella. 12

Puisto on lisännyt asuinalueen viihtyisyyttä 27 49 16 3 4 Puiston toteutus on onnistunut 18 49 27 4 3 Puisto on hyvin hoidettu 11 42 32 13 2 Puisto on lisännyt ihmisten ulkoilua 12 41 36 7 5 Puisto on alueella yleinen kohtaus- ja ajanviettopaikka 6 30 46 10 8 Käyn puistossa säännöllisesti 10 14 19 23 34 En tiedä missä puisto sijaitsee 17 3 1 3 76 Puiston valmistuminen on vaikuttanut ulkoilutottumuksiini 6 9 20 21 44 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä Osin samaa, osin eri mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä Kuva 17. Mielipiteet Ester Koskelaisen puistosta puisto on hyvin hoidettu ja se on lisännyt ihmisten ulkoilua. Näiden väitteiden kanssa oli täysin tai melko samaa mieltä yli puolet vastaajista. 65 prosenttia oli täysin tai melko eri mieltä siitä, että puisto olisi vaikuttanut omiin ulkoilutottumuksiin. Uuden alueen asukkaista pienempi osa käy puistossa säännöllisesti. Uudella alueella myös tiedettiin harvemmin missä puisto sijaitsee. Puisto ei ole vaikuttanut yhtä paljon uuden alueen asukkaiden ulkoilutottumuksiin. Asuinalueen viihtyisyyttä puiston kokee lisänneen muita useampi ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittanut. 3.6 Alueen parhaimmat ja huonoimmat puolet Kyselyssä pyydettiin kertomaan asuinalueen ja/tai lähiympäristön parhaimpia ja huonoimpia puolia. Vastaajilla oli mahdollisuus vapaasti kirjoittaa näistä. Vastausten analysoinnissa ei ole otettu huomioon aineiston uudelleenpainotusta, joten avokysymysten tulokset ovat vastaajien mielipiteitä, niitä ei voida yleistää koskemaan kaikkia päiväkumpulaisia. Vastaukset on eritelty ositteiden mukaan. Avovastauksista on pyritty löytämään useasti esiin nousevia teemoja ja ryhmitelty vastauksia niiden mukaan. Saman henkilön vastaus voi sisältää asioita, jotka kuuluvat useampaan kuin yhteen teemaan. Jos samassa avovastauksessa mainitaan kaksi eri teemaa, on kumpikin teema saanut oman merkintänsä. Näin ollen teemojen summa ei ole yhtä kuin vastaajien summa. Yhden teeman osuutta voidaan kuitenkin verrata vastaajien määrään, jotta saadaan kullekin teemalle lasketuksi osuudet siitä, kuinka moni vastaajista on maininnut kyseisen teeman. Saadut osuudet on pyöristetty lähimpään kokonaislukuun. Hyvät ulkoilumaastot, luonto lähellä, Kuusijärven alue, rauhallisuus Parhaimpia puolia listasi 448 vastaajaa. Heistä 52 prosenttia oli vanhan eli ositteen 2 alueen vastaajia. Uuden alueen eli ositteen 1 vastaajilla kaksi teemaa nousi selkeimmin esille, rauhallisuus (67 %) ja luonnonläheisyys tai luonto (54 %). Ulkoilumahdollisuudet (28 %) ja Kuusijärvi (23 %) olivat myös monelle alueen parhaimpia puolia. Useampi kuin kymmenen vastaajaa mainitsi myös seuraavat teemat: koulut ja päiväkodit, sijainti, lapsiystävällisyys, hyvät liikenneyhteydet ja turvallisuus. Rauhallisuus, lapsiystävällisyys, kylämäinen alue, peruspalvelut lähellä, luonto- ja ulkoilumahdollisuudet Vanhan alueen vastaajat olivat hyvin samaa mieltä alueen parhaimmista puolista uuden alueen vastaajien kanssa. Parhaaksi puoleksi he kokivat rauhallisuuden (79 %). Luonnonläheisyys (38 %) mainittiin toiseksi useimmin. Muita parhaimpia puolia olivat hyvät ulkoilumahdollisuudet (19 %), Kuusijärvi (15 %) ja koulut ja päiväkodit (12 %). Useampi kuin kymmenen vastaajaa mainitsi hyvät liikenne/kulkuyhteydet, naapurit, lapsiystävällisyyden, palvelut, sijainnin, turvallisuuden ja lähikaupan. 13

Huonot bussiyhteydet esim. Tikkurilaan ja Helsinkiin. Kaupat kaukana (lähin kauppa 1,5 km päässä). Lahdentieltä kuuluva kova melu aamusta yöhön. Alueen huonoja puolia nimesi 426 vastaajaa eli hieman harvempi kuin parhaimpia puolia. Jälleen vanhan alueen vastaajat olivat hieman ahkerimpia vastaajia, 53 prosenttia vastaajista. Uuden alueen vastaajien mukaan alueen huonoimmat puolet liittyvät liikenteeseen. Julkisen liikenteen huonoutta kommentoi 46 prosenttia vastaajista, huonoja liikenneyhteyksiä 11 prosenttia ja bussien aikatauluja 5 prosenttia. Moni mainitsi huonot liikenneyhteydet Tikkurilaan. Palveluihin liittyvät teemat (44 %) nousivat myös yleisesti huonoiksi puoliksi: palveluiden puute, palvelut kaukana, kaupat etäällä, lähikaupan valikoima, ei lähikauppaa tai kioskia. Huonoina puolina pidettiin myös suunnitelmia bussivarikosta, kivimurskaamosta, lumenkaatopaikasta ja logistiikkakeskuksesta (21 %) sekä Lahdenväylältä kuuluvaa melua tai kohinaa (15 %). Muita selkeitä teemoja ei huonoista puolista ollut löydettävissä. Suomen huonoimmat ja kuoppaisimmat tiet Myös vanhan asuinalueen huonoimmat puolet liittyivät liikenteeseen. Huonoimmaksi puoleksi nähtiin joukkoliikenne (37 %) ja liikenneyhteydet (13 %) sekä bussien aikataulut (2 %). Palveluiden puute ja niukkuus sekä palveluiden sijainti kaukana (30 %) koettiin myös huonoksi asiaksi. Vanhalle alueelle tyypillinen huono puoli, jota ei uudella alueella mainittu yhtä useasti, oli teiden ja katujen huono kunto (16 %). Muiksi huonoiksi puoliksi, jotka mainitsi vähintään 10 henkilöä, koettiin melu (12 %), ylinopeudet (5 %), koulun ja päiväkotiin liittyvät asiat (yläkoulun puute, jonot päivähoitoon) (9 %), suunnitelmat kivimurskaamosta ja muista hankkeista (13 %) sekä tiiviys (5 %). 3.7 Viheralueiden parantaminen Kyselyssä tiedusteltiin, miten yleisiä viheralueita tulisi parantaa, jotta vastaajat viettäisivät siellä mielellään aikaansa. Kysymyksen tulkinta on toteutettu samoin kuin alueen parhaimpia ja huonoimpia puolia käsitelleen kysymyksen. Viheralueiden parantamisehdotuksia kertoi 295 vastaajaa, joista 52 prosenttia asui vanhalla alueella. Istutuksia, roskiksia ja penkkejä enemmän, nurmikot parempaan kuntoon. Joenvarsi siistimmäksi esim. istutuksia ja nurmikkoa. Uudella alueella asuvilla yleisimmät toiveet olivat viheralueiden kunnossapidon ja hoidon parantaminen (13 %) sekä viheralueiden siistiminen ja harvennustyöt (10 %). Viheralueille toivottiin lisää roskiksia (13 %), valaistusta (10 %), penkkejä (8 %) ja istutuksia (6 %). Kymmenesosa oli viheralueisiin tyytyväisiä nykyisellään. Viheralueille toivottiin myös erilaisia uusia toimintoja, kuten pelikenttiä (jalkapallo, koripallo jne.) (9 %). Kuusi prosenttia ei osannut sanoa, miten viheralueita voisi parantaa. Muita vähintään viiden ihmisen esittämiä asioita olivat leikkipuistojen parantaminen ja leikkivälineiden lisääminen (esim. vauvakeinut), palaneiden lamppujen vaihtaminen nopeasti, koirankakkaroskikset ja ettei suunnitelmilla pilattaisi Kuusijärveä. Istutusalueita voisi hoitaa paremmin, esim. Ester Koskelaisen puiston istutukset jo nyt huonot. Leikkikentillä voisi olla katetut eväspaikat myös auringon ja sateen varalta suojapaikkana. Ester Koskelaisen puistossa ei alle 3-v oikein tekemistä, esim. vauvakeinu ja miniliukumäki. Isommille suhteessa paljon enemmän. Myös vanhalla alueella viheralueiden kunnossapito ja hoito nähtiin tärkeimmäksi asiaksi viheralueiden viihtyisyyden kannalta (11 %). Uuden alueen tapaan toivottiin lisää roskiksia (10 %), penkkejä (9 %), istutuksia (7 %) ja valaistusta (7 %). Roskaamisen väheneminen koettiin myös tärkeäksi (8 %). Muita vähintään viiden henkilön mainitsemia asioita olivat parempi siivous ja siistiminen, roskien kerääminen, koirapuiston perustaminen, uudet reitit ja leikkipuistojen parantaminen (esim. leikkivälineitä enemmän ja vauvakeinuja). Muutamien mukaan viheralueet ovat hyviä nykyisellään, osa viihtyy omalla pihallaan eikä kaipaa viheralueita. Joukossa oli myös muutamia, jotka eivät osanneet sanoa mitään, miten viheralueita voitaisiin parantaa. 3.8 Mielipiteet eteläosan uudisrakentamisesta Kyselyssä tiedusteltiin mielipidettä Päiväkummun eteläosan eli niin sanotun uuden alueen (osite 1) uudisrakentamisesta. Mielipiteensä kertoi 394 henkilöä, joista 46 prosenttia asui uudella alueella. Kysymyksen tulkinnassa tarkasteltiin suhtauduttiinko uudisrakentamiseen positiivisesti, negatiivisesti vai oliko suhtautuminen siltä väliltä. Lisäksi listattiin ne, joilla ei ollut mielipidettä ja ne, joiden mielipidettä ei voi- 14

nut luokitella yllä mainitulla asteikolla. Jos samassa kommentissa oli sekä positiivinen asia että muu asia, on se laskettu molempiin luokkiin. Tämän kysymyksen tulkinnassa ei ole otettu huomioon uudelleenpainotusta. Osa vastaajista oli ymmärtänyt kysymyksen eri tavalla kun oli tarkoitettu. He luulivat, että kysymyksellä tiedusteltiin, voitaisiinko uudelle alueelle rakentaa vielä lisää. Nämä kommentit on laskettu samaan luokkaan niiden kommenttien kanssa, joita ei voinut luokitella asteikolla positiivinen, negatiivinen tai siltä väliltä. Alueen rakennukset soveltuvat hyvin alueelle. <> Päiväkummun eteläosa on tylsä - talot samannäköisiä - kuin amerikkalainen lähiö. Uuden alueen vastaajista uudisrakentamiseen suhtautui positiivisesti 41 prosenttia. Mielipiteitä, joita ei voinut luokitella oli kolmanneksella. Negatiivisesti suhtautui 16 prosenttia ja hieman harvemman suhtautuminen asiaan oli positiivisen ja negatiivisen väliltä. Ne, joilla ei ollut mielipidettä olivat vähemmistössä (6 %). Yleisimmin mainitut aluetta kuvaat adjektiivit olivat onnistunut (11 %), liian tiivis (5 %), yhtenäinen (4 %) ja viihtyisä (4 %). Yksitoikkoista, kolkkoa ja liian tiivistä rakentamista. <> Siisti, miellyttävä. Vanhan alueen vastaajista 30 prosenttia piti eteläosan uudisrakentamista negatiivisena asiana. Muu kuin luokiteltava mielipide oli neljänneksellä. Positiivisena rakentamista piti hieman reilu neljännes. Siltä väliltä mielipide oli 17 prosentilla. Selkeästi yleisin kuvaava adjektiivi oli liika tiiviys (18 %). Muita mainittuja asioita olivat onnistunut (5 %), siisti (7 %) ja viihtyisä (3 %). Luokkaan muut kuuluvien mielipiteiden joukossa oli monenlaisia asioita. Koska kysymys oli ymmärretty osittain väärin, esiintyi esimerkiksi kommentteja lisärakentamisesta: Eteläosa on jo rakennettu valmiiksi. Luonto mitä on jäljellä on henkireikä. Lisäksi kommentoitiin asuinympäristöön vaikuttavia suunnitelmia: Vastustan murskaamoa ja bussivarikon rakentamista, koska ne lisää meluhaittoja ja pölyä ja tuhoaa Kuusijärven virkistysalueen rauhaa. Muut kommentit olivat yksittäisiä ja liittyivät hyvin monenlaisiin asioihin, esimerkiksi Autot eivät mahdu tonteille. Englannista tulisi ottaa oppia, jos haluaa nauhakaupunkia rakentaa. 3.9 Mielipiteet uusien rakennuksien sopivuudesta vanhalle alueelle Vanhempana asuinalueena Päiväkummun pohjoisosaa on täydennysrakennettu. Tyhjille tonteille on rakennettu uusia rakennuksia ja tontteja jaettu uusien rakennuksien rakentamiseksi. Myös tästä täydentymisestä tiedusteltiin mielipiteitä. Mielipiteensä esitti 392 vastaajaa, joista 55 prosenttia asui vanhalla alueella. Kysymyksen tulkinnassa mielipiteet luokiteltiin seuraaviin luokkiin: 1) sopii, 2) ei sovi, 3) osa sopii ja osa ei, 4) en osaa sanoa, 5) en asu alueella tai en tunne aluetta, 6) ok, 7) muu. Mukavaa, kun on vanhaa ja uutta sekaisin, huonokuntoiset talot häiritsee. Uudella alueella asuvista iso osa (48 %) koki, että uudet rakennukset sopivat vanhalle alueelle. Päinvastaista mieltä oli vain 10 prosenttia. Muita vastauksia oli toiseksi eniten (17 %). OK:na aluetta piti 10 prosenttia, joka voidaan ainakin osittain tulkita positiiviseksi mielipiteeksi. Etenkin tyylikkäät kivitalot piristävät monipuolista rakennuskantaa. <> Eivät sovi, rakennukset ovat kuin sillisalaatti, ei ole otettu huomioon olemassa olevien talojen värejä eikä ulkonäköä. Myös vanhan alueen vastaajat pitivät uusia rakennuksia sopivina alueelle (48 %). Epäsopivina niitä piti 15 prosenttia. Lähes yhtä monella oli asiasta muu mielipide. Osin sopivina ja osin epäsopivina uudisrakennuksia piti 9 prosenttia. OK:na täydennysrakentamista piti 7 prosenttia. Kuten eteläosan uudisrakentamista käsittelevä kysymys, myös tämä kysymys oli osan vastaajien joukossa koettu tiedusteluksi siitä, voidaanko vanhalle alueelle rakentaa vielä lisää. Tätä koskevia kommentteja tuli sekä uudelta ( Ei sovi, ei lisää taloja, rakentakoon Helsinkiin, se on jo ruma ja täynnä. ) että vanhalta ( Riittävän ahdasta jo. ) alueelta. Näiden lisäksi muu luokassa oli muun muassa kommentteja liittyen suunnitelmiin ( Murskaamon, bussiterminaalin ja lumenkaatopaikan sijoitus ei sovi tänne. ), tonttitehokkuuteen ( Rakennustehokkuutta pitäisi korottaa 0,2 0,3:n aivan ehdottomasti"), tiiviyteen ( Monessa tapauksessa liian tiheää rakentamista. ) sekä yhtenäisyyteen ( Vanhan osan täydennysrakentamista olisi voitu säädellä enemmän, toteutus on todella kirjavaa - onneksi runsas puusto korjaa ja peittää. ). 15

3.10 Muita parannusehdotuksia Vastaajille annettiin mahdollisuus kyselylomakkeen lopussa esittää muita parannusehdotuksia sekä kirjoittaa terveisiä alueen suunnittelijoille. Tämän mahdollisuuden hyödynsi 333 vastaajaa, joista 53 prosenttia asui vanhalla alueella. Vastaajat kirjoittivat moninaisista asioista ja tässä on pyritty löytämään vastauksista yhteisiä teemoja. Nämä esitellään kummaltakin alueelta erikseen ja kysymyksen vastaukset liitetään liitteeksi (liite 3.) raporttiin. Kuten aikaisemmissa avovastauksien tulkinnassa, myös tässä jokainen samassa vastauksessa mainittu erillinen teema on laskettu eli teemojen vastaajamäärien yhteenlaskettu summa ei ole vastaajien määrä. Uudelleenpainotusta ei ole otettu huomioon tulosten analysoimisessa. luiden lisääminen (18 mainintaa), ei bussivarikolle (23 mainintaa), ei kivimurskaamolle (11 mainintaa), kioski alueelle (13 mainintaa) sekä kevyen liikenteen väylien lisääminen (11 mainintaa). Julkinen liikenne ei toimi., Lisää bussilinjoja Tikkurilaan, ettei tarvitsisi kävellä Koivukylään asti., Kioski tai kauppa olisi hyvä. Uudella alueella useimmin mainittu teema oli julkinen liikenne, johon liittyviä asioita mainittiin 82 kertaa. Erityisesti toivottiin parempia joukkoliikenteen yhteyksiä. Yksittäisistä yhteyksistä mainittiin useimmin Helsinkiin ja Tikkurilaan liikkuminen (38 kertaa). Muut julkista liikennettä käsittelevät maininnat koskivat muun muassa julkisen liikenteen huonoutta, kritiikkiä julkisen liikenteen vähentämiselle ja aikataulujen parempaa yhteensovittamista. Muita yli 10 mainintaa saaneita teemoja olivat päivittäistavarakauppa alueelle (23 mainintaa), kioski alueelle (20 mainintaa), ei bussivarikolle (20 mainintaa), ei murskaamolle (14 mainintaa), lisää palveluja (14 mainintaa) sekä meluvallit Lahdenväylälle (11 mainintaa). Suorat bussiyhteydet Helsinkiin ja Tikkurilaan säilytettävä. Kadut kuoppaisia, ne kuntoon ja talvikunnossapito myös parempaan hoitoon. Viheralueita säilytettävä. Missään tapauksessa ei bussivarikkoa tänne kulmille, eikä kivimurskaamoa. Myös vanhalla alueella julkinen liikenne sai eniten mainintoja (88 mainintaa). Erikseen mainittiin yhteydet Helsingin keskustaan ja Tikkurilaan (29 mainintaa). Julkista liikennettä koskevissa maininnoissa puhuttiin paremmista julkisen liikenteen yhteyksistä, bussiyhteyksien säilyttämisestä ja huonoista joukkoliikenneyhteyksistä. Muita vähintään kymmenen mainintaa saaneita asioita olivat katujen kunnon parantaminen (29 mainintaa), alakoulun pienuus ja laajentaminen (12 mainintaa), päivähoitopaikkojen riittämättömyys ja lisääminen (10 mainintaa), palve- 16