Asukasbarometri 2010 Asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä

Transkriptio

1 Asukasbarometri 2010 Asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä Anna Strandell Suomen ympäristökeskus/rakennetun ympäristön yksikkö Julkistamistilaisuus

2 Asukasbarometri 2010 Kysely suomalaisten asuinympäristöjen laadusta Kohteena yli asukkaan taajamien vuotias väestö Vastanneita Osa ympäristöhallinnon elinympäristön laadun seurantaa 12 vuoden seurantajakso aiemmat kyselyt 1998 ja 2004 Ympäristöministeriö tilaaja Tilastokeskus toteutti puhelinhaastattelut 10-12/2010 Analysointi ja raportointi SYKEssä Vähintään asukkaan taajamat väkiluvun mukaan (19) (17) (8) (5) Lähde: Tilastokeskus. Tilastolliset taajamat Vähintään asukkaan taajamat Näissä taajamissa asuu 64 % Suomen väestöstä 2

3 Tärkeimmät viihtyvyystekijät % Rauhallisuus, meluttomuus Luonnonympäristö Sijainti, liikenneyhteydet Palvelujen saatavuus, harrastusmahdollisuudet Ulkoilumahdollisuudet Sosiaaliset kontaktit Turvallisuus Rakentamisen väljyys Rakennusten ulkonäkö ja mittakaava Alueen imago, alueen hyvä maine Rakentamisen tiiveys Joku muu 3

4 Tärkeimmät epäviihtyvyystekijät % Liikenne Sosiaaliset häiriöt, turvattomuus, rauhattomuus Epäsiisteys, likaisuus Palvelujen tai harrastusmahdollisuuksien puute Rakentamisen tiiveys, täydennysrakentaminen Syrjäinen sijainti, pitkät työ- ja asiointimatkat Rakennusten ulkonäkö ja mittakaava Luonnonympäristön puute Alueen imago, alueen huono maine Ulkoilumahdollisuuksien puute Rakentamisen väljyys Joku muu 4

5 Tyytyväisyys asuinalueen rauhallisuuteen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KAIKKI ASUINALUETYYPPI kerrostaloalue pientaloalue harva pientaloasutus HALLINTAMUOTO omistusasunto vuokra-/työsuhdeasunto ALUEEN SIJAINTI A-tason keskus B-tason keskus C-tason keskus Joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke ALUETEHOKKUUS 0,32-0,16-0,32 0,08-0,16-0,08 erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen ei osaa sanoa melko tyytymätön erittäin tyytymätön 5

6 Palvelujen saatavuus Tarkastellut palvelut: päiväkoti, ala-aste, päivittäistavarakauppa ja joukkoliikenne Näiden palveluiden palvelutaso pysynyt suurin piirtein ennallaan yli asukkaan taajamissa Tyytyväisyys palvelujen sijaintiin ei juurikaan riipu etäisyyksistä palveluihin Eri tyyppisillä asuinalueilla asuvilla on erilaiset odotukset palveluetäisyyksille 6

7 Palvelutoiveet asuinalueelle % Ruokakauppa Muita kauppoja Joukkoliikenne Postipalvelut Pankkipalveluja Kahvila Apteekki Terveydenhoitopalveluja Kirjasto Nuoristotiloja Jätteiden lajittelupiste, kierrätyspiste Pubi Peruskoulun ala-aste Päivähoito Vanhusten palveluja Peruskoulun yläaste Lukio Muu palvelu 7

8 Pihan käyttötiheys Virkistys ja ulkoilu Asuinalueen puisto- ja ulkoilualueisiin ollaan yleensä tyytyväisiä Asuintalon piha herättää enemmän tyytymättömyyttä, erityisen tyytymättömiä pihaansa ovat tiiviiden kerrostaloalueiden asukkaat, tyytymättömyys kerrostalopihoihin kasvanut Ikääntyneet lasten ohella kerrostalopihojen aktiivisin käyttäjäryhmä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KAIKKI TALOTYYPPI kerrostalo pari- tai rivitalo omakotitalo ALUETEHOKKUUS 0,32-0,16-0,32 0,08-0,16-0,08 PERHETYYPPI yksin, alle 65v lapseton pariskunta yli 65v kotitalous lapsiperhe, alle 7v lapsiperhe, 7-17v muu aikuiskotitalous useamman kerran viikossa kerran viikossa harvemmin ei juuri lainkaan ei osaa sanoa 8

9 Joukkoliikennepalvelut Tyytymättömyys joukkoliikennepalveluihin on kasvanut, vaikka niitä on asuinalueilla yhtä usein kuin ennenkin Tyytymättömyys liittyy myös joukkoliikenteen sujuvuuteen Joukkoliikennettä käyttävät eniten vuotiaat nuoret ja autottomat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KAIKKI ASUINALUETYYPPI kerrostaloalue pientaloalue harva pientaloasutus ALUETEHOKKUUS 0,32-0,16-0,32 0,08-0,16-0,08 TAAJAMAN KOKO yli as erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen ei osaa sanoa melko tyytymätön erittäin tyytymätön Tyytyväisyys asuinalueen joukkoliikennepalveluihin 9

10 Liikkuminen ja liikenne Autonomistus ja auton käyttö työ- ja kauppamatkoilla yleistynyt, kävelyn ja joukkoliikenteen osuus laskenut Ikääntyneiden autonomistus ja auton käyttö yleistynyt eniten Vuonna vuotiailla vastaajilla 67 %:lla oli taloudessa auto, nyt osuus on jo 80 % lapsiperhe, 7-17v Kulkutavassa on suuret muu aikuiskotitalous erot eri tyyppisten asuinalueiden välillä 10 KAIKKI ASUINALUETYYPPI kerrostaloalue pientaloalue harva pientaloasutus ALUETEHOKKUUS 0,32-0,16-0,32 0,08-0,16-0,08 ALUEEN SIJAINTI A-tason keskus B-tason keskus C-tason keskus Joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke ETÄISYYS KAUPPAAN 0-250m m m m 2000m- PERHETYYPPI yksin, alle 65v lapseton pariskunta yli 65v kotitalous lapsiperhe, alle 7v kävellen pyörällä joukkoliikenteellä autolla muuten/eos Ruokakauppamatkan pääasiallinen kulkutapa %

11 Liikkuminen ja liikenne Työmatkojen keskipituus on 13,7 km, kasvanut kuudessa vuodessa 2,3 km Työmatkan keskimääräinen kesto on 22 minuuttia, joukkoliikenteellä kulkevien 36 minuuttia Joukkoliikenteellä kulkevat ovat tyytymättömimpiä työmatkansa kestoon 27 % sitä mieltä, että 7-vuotias lapsi ei voi liikkua asuinalueella liikenteen kannalta turvallisesti ilman saattajaa 11

12 Sosiaalinen ympäristö Naapureiden kanssa jutellaan edelleen kohtalaisen usein, yli kolmannes lähes päivittäin Pari- ja rivitaloissa asuvilla tiiveimmät naapurussuhteet Vastaajista 15 % pelkää liikkua asuinalueella yksin iltaisin, osuus pysynyt ennallaan Kerrostaloalueilla ja tiiviillä asuinalueilla turvattomuutta koetaan eniten Sukupuolierot ovat suuret, naisista lähes neljännes pelkää liikkumista yksin iltaisin Myös ikääntyneet tuntevat usein turvattomuutta 12

13 Osallistuminen Viidennes tyytymättömiä mahdollisuuksiin osallistua asuinalueen suunnitteluun, pienten lasten perheet tyytymättömimpiä Vaikutusmahdollisuudet oman asuintalon ja pihan päätöksentekoon paremmat paitsi vuokra-asukkailla, jotka ovat kolme kertaa tyytymättömämpiä vaikuttamismahdollisuuksiinsa omassa asuintalossaan kuin omistusasunnoissa asuvat 13

14 Ympäristöystävällisyys asumisvalinnoissa Pääosa vastaajista (86 %) pitäisi asumisen ympäristöystävällisyyttä tärkeänä asunnon ja asuinalueen valinnassa, jos olisi nyt muuttamassa Joukkoliikenneyhteyksiä 81 % pitäisi tärkeänä asumisvalinnoissa Työmatkan kestoa 71 % pitäisi tärkeänä asumisvalinnoissa Neljännes on harkinnut auton käytön vähentämistä, eniten muissa suurissa keskuksissa kuin pääkaupunkiseudulla asuvat vastaajat sekä yksin asuvat 14

15 Suhtautuminen täydennysrakentamiseen Yli puolet hyväksyy täydennysrakentamisen omalla asuinalueellaan, jos sen sijoittamiseen ja suunnitteluun pääsee itse vaikuttamaan Myös kaikkein tiiveimmin rakennetuilla asuinalueilla suhtautuminen täydennysrakentamiseen yhtä positiivista Ikääntyneet ja kauan alueella asuneet 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KAIKKI ASUINALUETYYPPI kerrostaloalue pientaloalue harva pientaloasutus ALUETEHOKKUUS 0,32-0,16-0,32 0,08-0,16-0,08 IKÄ 15-19v 20-29v 30-39v 40-49v 50-59v 60-64v 65-74v ASUMISAIKA ALUEELLA 0-2v 3-4v 5-9v 10-19v 20vkyllä ehkä ei osaa sanoa ei vastustavat eniten 15 Hyväksyykö täydennysrakentamisen omalla asuinalueellaan, jos sen sijoittamiseen ja suunnitteluun pääsee itse vaikuttamaan.

16 Kerrostaloalueet asuinalueena Vahvuudet Heikkoudet Sijainti, liikenneyhteydet Sosiaaliset häiriöt Palvelujen saatavuus Liikenne Luonnonympäristö Hyvät joukkoliikenneyhteydet Kävellen kauppaan Lyhyet työmatkat Hyvät ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet Hyvät kevyen liikenteen yhteydet Asumisen vaivattomuus Epäsiisteys, likaisuus Turvattomuus Luonnonympäristön puute Häiritsevää liikenteen melua enemmän Pyöräily-ympäristö ei aina miellyttävä Tyytymättömyys pihoihin Alhaisempi asumisväljyys 16

17 Pientaloalueet asuinalueena Vahvuudet Heikkoudet Rauhallisuus Liikenne Luonnonympäristö Sijainti, liikenneyhteydet Omat pihat Yhteisöllisyys Turvallisuus Sosiaaliset häiriöt Syrjäinen sijainti, pitkät matkat Jonkin verran puutteita peruspalveluissa Pidemmät työmatkat Työmatkan kesto pidempi Miellyttävä kävely- ja pyöräily-ympäristö Hyvä liikenneturvallisuus Lapsiystävällisyys 17

18 Harvaan rakennetut omakotitaloalueet asuinalueena Vahvuudet Heikkoudet Rauhallisuus Luonnonympäristö Omat pihat Rakentamisen väljyys Turvallisuus Liikenne Syrjäinen sijainti, pitkät matkat Palvelujen puute Puutteita joukkoliikenneyhteyksissä Pidemmät työmatkat Ei sosiaalisia häiriöitä Lapsiystävällisyys Oma päätösvalta Autottomuus hankalaa Puutteita ulkoilumahdollisuuksissa ja liikuntapalveluissa Jalankulkuympäristö ei aina miellyttävä Korkea asumisväljyys 18

19 Asuinaluetyyppi ja arvosanat 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 kerrostaloalue pientaloalue harva pientaloasutus arvosana asunnolle arvosana pihalle arvosana asuinalueelle 19

20 Tiiviiden asuinalueiden vahvuudet % ruokakauppa korkeintaan 500 m etäisyydellä kävellen kauppaan tyytyväisyys asuinalueen joukkoliikennepalveluihin joukkoliikenteellä töihin asuinalueella työssäkäynti tyytyväisyys työmatkan kestoon 0 tiivein (e > 0,32) 0,16-0,32 0,08-0,16 väljin (e < 0,08) 20

21 Väljien asuinalueiden vahvuudet % tyytyväisyys asuinalueen rauhallisuuteen pihaa käytetään useamman kerran viikossa pyörällä liikkuminen miellyttävää naapureiden kanssa jutellaan lähes päivittäin ei pelkää liikkua yksin illalla 10 0 tiivein (e > 0,32) 0,16-0,32 0,08-0,16 väljin (e < 0,08) 21

22 Asuinalueen tiiviys ja arvosanat 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 tiivein (e > 0,32) 0,16-0,32 0,08-0,16 väljin (e < 0,08) arvosana asunnolle arvosana pihalle arvosana asuinalueelle 22

23 Suurten taajamien asuinalueiden vahvuudet % ruokakauppa asuinalueella joukkoliikennepalveluja asuinalueella tyytyväisyys asuinalueen joukkoliikenteeseen joukkoliikenteellä töihin kävellen kauppaan 20 autottomien osuus 10 0 yli as

24 Pienten ja keskisuurten taajamien asuinalueiden vahvuudet % käyttää pihaa useamman kerran viikossa pyörällä liikkuminen miellyttävää asuinalueella työssäkäynti tyytyväisyys työmatkan kestoon 20 ei pelkää liikkua yksin illalla 10 0 yli as

25 Taajamakokoluokat ja arvosanat 9,0 8,5 8,0 7,5 Vähintään asukkaan taajamat väkiluvun mukaan (19) (17) (8) (5) 7,0 6,5 6,0 yli as arvosana asunnolle arvosana pihalle arvosana asuinalueelle Lähde: Tilastokeskus. Tilastolliset taajamat

26 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Asumistoiveet KAIKKI IKÄ Omakotitalotoiveet ovat vähentyneet kaksi prosenttiyksikköä vuodesta 1998, kerrostalotoiveiden osuus on noussut saman verran Muutos on kuitenkin vielä tilastollisen vaihtelun sisällä 15-19v 20-29v 30-39v 40-49v 50-59v 60-64v 65-74v SUKUPUOLI mies nainen PERHETYYPPI yksin, alle 65v lapseton pariskunta yli 65v kotitalous lapsiperhe, alle 7v lapsiperhe, 7-17v muu aikuiskotitalous AUTONOMISTUS ei autoa 1 auto useampi auto omakotitalo pari- tai rivitalo kerrostalo muu ei osaa sanoa Toivetalotyyppi 26

27 Asumistoiveet Kerrostalo Pari- tai rivitalo Omakotitalo Nykyinen talotyyppi Toivetalotyyppi Kerrostaloissa asuu huomattavasti suurempi osa kuin haluaisi asua ja vastaavasti omakotitaloissa vähemmän Toivetalotyyppi voi olla tulevaisuuden haave, ei välttämättä nykyiseen elämäntilanteeseen sopiva Toiveasuinalueena keskustan ja maaseudun suosio kasvussa 27

28 Toiveasumisen kriteerit % Rauhallisuus Palvelujen saatavuus Oma piha Luonnonläheisyys Vaivattomuus Tilan tarve Oma päätösvalta Viihtyisyys Sosiaaliset kontaktit Elämäntapa Hyvät kevyen tai joukkoliikenteen yhteydet Lapsiystävällisyys Lapsuuden ympäristö, sukujuuret Turvallisuus Ekologisuus, energiatehokkuus Terveellisyys, ilmanlaatu Muu 28

29 Toiveasumisen kriteerit väestöryhmittäin Iän mukaan rauhallisuus on tärkein asumisen valintakriteeri aina 65-vuotiaaksi asti, sen jälkeen palveluiden saatavuus nousee tärkeämmäksi Myös autottomille palveluiden saatavuus on tärkein kriteeri % v 20-29v 30-39v 40-49v 50-59v 60-64v 65-74v Asumisen valintakriteereitä vastaajan iän mukaan. Rauhallisuus Palvelujen saatavuus, harrastusmahdollisuudet Luonnonläheisyys Vaivattomuus, helppohoitoisuus 29

30 Asuinympäristöjen laatu huomioon yhdyskuntarakenteen tiivistämisessä ja täydennysrakentamisessa Tiivistämällä voidaan parantaa asuinalueen palvelutasoa ja vähentää henkilöautoliikennettä Liiallisen tiivistämisen riskinä asuinalueiden epäviihtyisyys ja pako väljemmille asuinalueille ja kakkosasunnoille Hyvin tiiviillä asuinalueilla tyytymättömyys asuinalueen viihtyisyyteen kasvaa, mm. sosiaaliset häiriöt, turvattomuus, epäsiisteys ja liikenteen aiheuttamat häiriöt lisääntyvät, liikenneturvallisuus heikkenee ja yhteisöllisyyden määrä laskee Ihmisten asumispreferenssien toteuttaminen siten, että ei aiheuteta yhdyskuntarakenteen hajautumista ja lisää liikennettä 30

31 Asukkaille paremmat vaikutusmahdollisuudet lähiympäristöönsä Viidennes vastaajista on tyytymättömiä osallistumismahdollisuuksiin asuinalueen suunnitteluun Maankäytön suunnittelussa on lain mukainen osallistumismenettelynsä, mutta oman lähiympäristön palveluihin ja virkistysmahdollisuuksiin vaikuttaminen on vaikeampaa Näitä arjen muotoutumisen kannalta tärkeitä toimintoja ovat esim. päiväkoti, valaistu lenkkipolku, lasten leikkipaikka ja luistelukenttä Suurin osa ihmisistä suhtautuu täydennysrakentamiseen positiivisesti, jos pääsevät vaikuttamaan sen suunnitteluun 31

32 Tietoa asumisen valintoihin Asukkaat tarvitsevat paitsi lisää vaihtoehtoja asumisen valintoihin, myös tietoa vaihtoehtojen vertailuun Havainnollista tietoa siitä, miten asuinpaikan valinta vaikuttaa arjen toimivuuteen, liikenteeseen ja energiankulutukseen 32

33 Kiitos! Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus, p