Metropolia Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Pekka Hulkko Jari-Pekka Kanniainen Annikka Nurkka Teuvo Uusitalo Heidi Westerlund Johanna Mattila Kim Östman Metropolia Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 11:2011

ISBN 978-952-206-181-2 (painettu) ISBN 978-952-206-182-9 (pdf) ISSN 1457-3121 Julkaisija: korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Tammerprint Oy Tampere 2011

Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Keskeinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita 1 ja osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myös vaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointikäytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkä myös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuuseen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestelmästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toimivuus ja vaikuttavuus. Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina 2005 2007. Marraskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjan toisen laitoksen 2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan yleisiä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksia ja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteen sekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Palautetta kerätään myös jatkossa kaikilta auditointeihin osallistuneilta, ja noin kolmen vuoden kuluttua auditoinnista järjestetään auditoiduille korkeakouluille seuranta- ja kehittämisseminaari. Ensimmäisinä arvioitujen korkeakoulujen kohdalla auditoinnin kuuden vuoden voimassaolojakso on kulumassa loppuun. Vuoden 2010 lopulla Korkeakoulujen arviointineuvosto hyväksyi siksi auditointien toisen kierroksen menetelmän. 1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. (http://www. enqa.eu/pubs_esg.lasso) 2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2008 2011. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007.

Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan auditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakouluja kehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Voidaan hyvin sanoa, että auditointi prosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakoululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset Metropolia Ammattikorkeakoululle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

Sisällys Auditointiryhmä 7 1 Johdanto 9 1.1 Auditoinnin tavoitteet 9 1.2 Auditoinnin kohteet 9 2 Auditointiprosessi 11 2.1 Auditointisopimus 11 2.2 Auditointiaineisto 11 2.3 Auditointivierailu 12 2.4 Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne 14 3 Metropolia Ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä 15 3.1 Organisaation rakenne ja hallinto 15 3.2 Tahtotila, toiminta-ajatus ja arvot 16 3.3 Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat 18 4 Auditointitulokset 20 4.1 Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely ja dokumentointi 20 4.2 Korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus 24 4.2.1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistus 24 4.2.2 Tutkimus- ja kehitystyö sekä taiteellinen toiminta 28 4.2.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 31 4.2.4 Tuki- ja palvelutoiminnot 34 4.2.5 Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 36 4.3 Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 38 4.4 Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 41 4.5 Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus 44 4.5.1 Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä 44 4.5.2 Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 47 4.6 Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 47 4.7 Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus 51

5 Johtopäätökset 55 5.1 Vahvuudet ja hyvät käytänteet 55 5.2 Kehittämissuositukset 57 5.3 Auditointiryhmän kokonaisarvio Metropolia Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä 58 5.4 Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta 59 Liitteet 1: Metropolian laadunvarmistusjärjestelmän auditointivierailu 5. 7.4.2011 60 2: Arvioinnissa käytettävät kriteerit 61

7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Vararehtori KTL Pekka Hulkko Kauppatieteiden lisensiaatti Pekka Hulkko on toiminut vuodesta 1998 alkaen Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa koulutusjohtajana. Hulkon toimenkuvaan kuuluvat vararehtorin ja palkka-asiamiehen tehtävät. Hänen keskeinen vastuualueensa on oppimisen ydinprosessi. Hulkko on suorittanut lisensiaatin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa pääaineena yrittäjyys sekä laudaturopinnot yksityisoikeudessa ja kasvatustieteessä (ammattikasvatus). Lisäksi hänellä on opettajan pedagoginen pätevyys. Hän on toiminut Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:ssä Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalan kehittämistyöryhmän puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Vuonna 2008 hän toimi puheenjohtajana ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rehtorineuvostojen nimeämässä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalakohtaisessa työryhmässä. Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulun auditointiprosessissa Hulkko oli mukana johtotiimissä. Pekka Hulkko on osallistunut maakuntaohjelmaan ja koulutukseen liittyviin alueellisiin kehittämistehtäviin ammattikorkeakoulun toimintaalueella. Hulkko osallistui KKA:n toteuttamiin laadunvarmistusjärjestelmän auditointeihin vuonna 2009 Diakonia ammattikorkeakoulun auditointiryhmän puheenjohtajana ja vuonna 2010 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun auditointiryhmän varapuheenjohtajana. Jäsenet Opiskelija Jari-Pekka Kanniainen Jari-Pekka Kanniainen on aloittanut sosiaalialan opinnot Oulun seudun ammattikorkeakoulussa vuonna 2006. Hän on toiminut erilaisissa opiskelijakunta OSAKOn luottamustehtävissä vuodesta 2009 alkaen, mm. opiskeluhyvinvoinnin vastaavana, hallituksen varapuheenjohtajana täysipäiväisesti ja opiskelijakunnan puheenjohtajana, sekä Talentia Oulun seutu ry:n opiskelijavastaavana. Jari-Pekka Kanniainen on työskennellyt Nuorten Ystävät ry:ssä sosiaaliohjaajana, Oulun seurakunnan erityisdiakoniapalveluissa leiriohjaajana ja -avustajana sekä erilaisissa kaupallisen alan vuokratyötehtävissä. Vuoden 2010 aikana hän on kouluttautunut Oamkin sisäiseksi auditoijaksi ja osallistunut sisäisiin auditointeihin, jäsenenä ja varapuheenjohtajan roolissa.

8 Laatupäällikkö KM Annikka Nurkka Kasvatustieteiden maisteri Annikka Nurkka on toiminut Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) opetuksen kehittämistehtävissä vuodesta 2000 lähtien. Hän on toiminut vetäjänä useissa opetuksen kehittämisprojekteissa. Nurkka on vastannut yliopistossa koulutuksen laadunhallintajärjestelmän kehittämisestä alusta lähtien eli vuodesta 2005 alkaen. Vuodesta 2007 lähtien hän on vastannut yliopiston koko laadunhallintajärjestelmän kehittämisestä. Annikka Nurkka on koordinoinut yliopiston tiedekuntien ja muiden yksiköiden laadunhallintajärjestelmien kuvaamista, kouluttanut sisäisiä auditointeja ja koordinoinut niiden toteuttamista. Syksystä 2009 lähtien Annikka Nurkka on perehtynyt koulutusohjelmien kansainvälisiin akkreditointeihin ja niiden kriteeristöihin LUTin edustamilla tieteenaloilla. Hän on tukenut akkreditointiin valmistautumista useissa koulutusohjelmissa ja vastannut yhteydenpidosta eurooppalaiseen akkreditoivaan organisaatioon sekä toiminut yhteyshenkilönä ulkoisten arviointien järjestelyissä. Erikoistutkija TkL Teuvo Uusitalo Tekniikan lisensiaatti Teuvo Uusitalo toimii VTT:ssa erikoistutkijana. Hänen erityisalaansa on yritystoiminnan riskienhallinta. Hän on ollut mukana kehittämässä riskienhallinnan menetelmiä sekä arvioimassa organisaatioiden turvallisuusjohtamisjärjestelmiä. Hän on myös toiminut toimintajärjestelmän sisäisenä auditoijana sekä EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelman tutkimushankkeiden arvioijana. Aikaisemmin Uusitalo on työskennellyt muun muassa yliassistenttina Tampereen teknillisessä yliopistossa ja projektipäällikkönä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirastossa. Uusitalo toimi vuonna 2006 Lahden ammattikorkeakoulun ja vuonna 2009 Oulun yliopiston auditointiryhmän jäsenenä. Professori MuT Heidi Westerlund Musiikin tohtori Heidi Westerlund on toiminut Sibelius-Akatemian professorina vuodesta 2004 lähtien vastaten erityisesti musiikkikasvatuksen jatkokoulutusyksikön kehittämisestä. Musiikkikasvatuksen koulutukseen liittyvää tutkimusta hän on raportoinut kansainvälisesti muun tutkimustyönsä ohessa. Westerlund on toiminut Sibelius-Akatemian hallituksessa, opetus- ja tutkimusneuvostossa, tieteellisessä ja pedagogisessa jaostossa, musiikkikasvatuksen osaston johtoryhmässä ja osastoneuvostossa sekä useissa toimikunnissa. Hänellä on laaja kansainvälinen tutkimusverkosto ja hän toimii useiden alan kansainvälisten julkaisukanavien referee-arvioijana. Vuonna 2010 Westerlund osallistui Örebron yliopiston Musicology ja Culinary Arts and Meal Science -laitosten tutkimuksen ulkopuoliseen arviointiin arviointilautakunnan jäsenenä.

9 1 Johdanto 1.1 Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena on selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi. 1.2 Auditoinnin kohteet Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoinnin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka jokainen korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Auditoinnin kohteina ovat: 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus b) Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyö / taiteellinen toiminta c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö

10 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (muun muassa kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a) korkeakoulun sisällä b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (katso liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain (myös alakohteet 2 a e ja 5 a b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheesta. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä.

11 2 Auditointiprosessi 2.1 Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Metropolia Ammattikorkeakoulu sopivat auditoinnin toteuttamisesta yhteisessä neuvottelussa, jossa allekirjoitettiin auditointisopimus. Sopimuksessa määriteltiin auditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus ja siten auditoinnissa käytettävä kieli, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä korkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Metropolia Ammattikorkeakoulun sopimusneuvottelu pidettiin 22.11.2010. Auditoinnin kieleksi sovittiin suomi ja toteuttajaksi kotimainen auditointiryhmä. 2.2 Auditointiaineisto Auditointikäsikirjassa ohjeistetaan, että auditointiaineisto tulee koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnanohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Metropolia Ammattikorkeakoulun toimittama auditoinnin perusaineisto oli seuraava: Metropolian organisaatio ja koko Metropolia Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä Metropolian laatudokumentti: Metropolian meininki laadukasta tulosta yhteisten toimintatapojen avulla Metropolian laadunvarmistusjärjestelmän historia Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen Metropolian toiminnanohjausjärjestelmään Metropolian SWOT-analyysi laadunvarmistusjärjestelmän vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkista Yhteenveto laadunvarmistusjärjestelmän perusteella havaituista keskeisistä kehittämiskohteista ja käynnistetyistä tai toteutetuista toimenpiteistä Metropolia Ammattikorkeakoulussa.

12 Yllä olevien lisäksi auditointiryhmällä oli pääsy korkeakoulun intranetsivuille eli Tuubi-portaaliin, jonka tarjoama materiaali täydensi kirjallista aineistoa. Korkeakoulun valitsemien näyttöjen ja näytteiden tarkoituksena oli todentaa laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta. Jokaisesta seitsemästä auditointikohteesta ja niiden alakohdista vaadittiin jokin näyte tai näyttö. Aineistosta tuli käydä ilmi, mikä näyttö liittyy mihinkin auditointikohteeseen. Metropolia Ammattikorkeakoulun aineisto saapui auditointisopimuksessa todettuun määräpäivään 21.2.2011 mennessä ja se toimitettiin edelleen auditointiryhmän jäsenille. Auditointiryhmä pyysi ja sai Metropolia Ammattikorkeakoululta seuraavat lisäaineistot: Pääsy Tuubissa oleviin työtiloihin (muutama esimerkki) Näyttö sidosryhmäsuhteiden kehittämisestä Analyysi johtoryhmän jäsenten haastattelun pohjalta 2010 Kaksi esimerkkiä dokumentaatioista, jotka ovat syntyneet itse- ja ristiinarviointien yhteydessä Neuvottelukunnan lausunnot opetussuunnitelmiin ja poimintoja OPSeditorista, joka sisältää kuvaukset työelämän kuulemisesta opetussuunnitelmien laadinnan yhteydessä Metropolia Ammattikorkeakoulun arvioinnin loppuraportti 5.5.2009 ja Toimenpideohjelma 2009 2012 Rehtorin ohje, johtosääntö ja hallintosääntö Esimerkit täydennyskoulutuksen, avoimen AMK:n ja erikoistumisopintojen laadunvarmistuksesta Pääsy prosessiportaaliin Tuubissa (ei toteutunut tietoturvasyistä, mutta ryhmälle toimitettiin esimerkit portaalista löytyvistä keskeisistä kuvauksista). Metropolia Ammattikorkeakoulun rehtori Riitta Konkola ja suunnittelupäällikkö Sanna Pihlajaniemi vierailivat 7.3.2011 auditointiryhmän kokouksessa esittelemässä Metropolia Ammattikorkeakoulun organisaatiota, laadunvarmistusjärjestelmää, ammattikorkeakoulun intranetiä (Tuubi-portaalia) ja auditointiaineistoa. 2.3 Auditointivierailu Auditointiryhmän puheenjohtaja, vararehtori Pekka Hulkko ja auditointia koordinoiva erikoissuunnittelija Johanna Mattila Korkeakoulujen arviointineuvostosta vierailivat 8.3.2011 Metropolia Ammattikorkeakoulussa järjestetyssä auditoinnin informaatiotilaisuudessa, jossa keskusteltiin auditoinnin tavoitteista, kohteista, kriteereistä, auditointiprosessin vaiheista ja auditointi-

vierailun toteutuksesta. Tilaisuudessa korkeakoulun puheenvuorot pitivät rehtori Riitta Konkola, Antti Elolähde (opiskelija, Terveys- ja hoitoala, Hoitotyön koulutusohjelma), Annikki Thodén (projektipäällikkö, Helsingin terveyskeskus, ammattikorkeakoulun hallituksen työelämäedustaja), Anssi Ikonen (lehtori, Tieto- ja viestintäteknologia, Information Technology), Anitta Pankkonen (koulutuspäällikkö, Kulttuuri- ja luova ala, Elokuvan ja television koulutusohjelma / Esittävän taiteen koulutusohjelma), Liisa Koski-Lukkari (kehityspäällikkö, Liiketoimintaosaaminen), Heikki Santti (suunnittelija, Työelämäpalvelut / Aikuiskoulutus) ja Jukka Nivala (johtaja, Rakennus- ja kiinteistöala). Tilaisuutta ennen korkeakoulu oli kerännyt henkilöstöltä ja opiskelijoilta valmiiksi kysymyksiä, joihin korkeakoulu itse toivoi tilaisuudessa saatavan vastauksia. Kysymykset toimitettiin suunnittelijalle KKA:han ennen tilaisuutta ja niiden perusteella auditointiryhmän puheenjohtaja ja suunnittelija yhdessä muokkasivat esityksen sisältöä vastaamaan korkeakoulun toiveita. Varsinainen auditointivierailu järjestettiin 5. 7.4.2011. Sen tavoitteena oli todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saatua kuvaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Vierailun ohjelma (liite 1) laadittiin auditointikäsikirjassa kuvatun mallin mukaisesti. Ensimmäisen päivän tavoitteena oli saada kokonaiskuva korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Ensimmäisen päivän aikana auditointiryhmä haastatteli yhteensä kuudessa haastattelussa korkeakoulun johtoa, johon kuuluivat klustereiden ja tukipalveluiden johtajat, koulutuspäälliköitä jokaisesta klusterista, hallinnon opiskelijaedustajia eri koulutusaloilta, tuki- ja palvelutoimintojen henkilökuntaa sekä korkeakoulun sidosryhmien edustajia. Toinen päivä kohdentui perustoimintojen laadunvarmistuksen arviointiin klusteri- ja yksikkötasolla. Auditointiryhmä toteutti kahteen ryhmään jakaantuneena yhteensä yhdeksän haastattelua, joista ensimmäinen ammattikorkeakoulun osakeyhtiön hallituksen haastattelu tehtiin koko auditointiryhmällä. Muut toisen vierailupäivän haastattelut tehtiin rinnakkaisina ja teemoiltaan samansisältöisinä Myyrmäessä Vantaalla ja Tukholmankadulla Helsingissä. Haastateltavina oli opetushenkilökuntaa eli lehtoreita, yliopettajia ja yksi tuntiopettaja, kehityspäälliköitä, koulutuspäälliköitä, koulutusvastaavia, eri koulutusalojen amk- ja ylemmän amk-tutkinnon opiskelijoita sekä päivä- että iltalinjalta, kansainvälisten toimintojen henkilökuntaa sekä kansainvälisiä opiskelijoita, niin vaihto- kuin tutkinto-opiskelijoita. Haastatteluiden teemoina olivat perustoimintojen laadunvarmistuksen ohella henkilöstön kehittäminen ja kansainvälisyys. Kolmantena vierailupäivänä auditointiryhmä haastatteli strategisten tiimien jäseniä (lehtoreita, yliopettajia, TKI-päällikkö ja opiskelija) seuraavista tiimeistä: Suomen paras opetus, Suomen paras työpaikka ja Osaamista ja 13

14 osaavaa työvoimaa alueelle. Kolmantena päivänä toteutettiin myös ns. jokerihaastattelut, joiden ajaksi ryhmä jakaantui kahtia. Toinen puoli ryhmästä lähti kampuskävelylle Bulevardin toimipisteeseen, jossa viimeinen vierailupäivä vietettiin, ja toinen puoli haastatteli laadunvarmistuksesta vastaavia strategisia tiimejä. Bulevardin toimipisteen kampuskävelyn oppaana toimi 4. vuosikurssin tietotekniikan opiskelija ja ryhmä vieraili seuraavissa paikoissa: Megora (kohtaamispaikka / aulatila) Opintotoimisto, jossa paikalla kaksi työntekijää ja opintoasiainpäällikkö (ryhmä tutustui Tuubin työtilojen käyttöön ja prosessiportaaliin, johon ei ollut pääsyä kampuksen ulkopuolisilta koneilta) METKAn pieni aulatoimisto, jossa paikalla yksi METKAn työntekijä ja yksi opiskelija (keskusteltiin muun muassa Metropolian meiningistä, palautejärjestelmästä ja klusterirajat ylittävästä yhteistyöstä) Tietokoneluokka, jossa oli käynnissä tietoverkkoreitityksen kurssi (ryhmä kuuli opettajan näkökulman palautejärjestelmän käytön arjesta ja palauteprosessista) Kirjastossa, jossa paikalla kolme henkilökunnan edustajaa (keskusteltiin Tuubin käytöstä, prosessien toimivuudesta ja toiminnan kehittämisestä palautteen perusteella) Laadunvarmistuksesta vastaavien tiimien haastatteluun saatiin lyhyellä varoitusajalla paikalle auditoinnin yhdyshenkilönä toiminut suunnittelupäällikkö ja yhteensä kuusi henkilöä Uudistumiskykyä tukevat joustavat toimintamallit -tiimistä sekä Suomen paras opetus -tiimistä. Haastateltavina olivat kehityspäällikkö, kaksi koulutuspäällikköä, lehtori, erityisasiantuntija ja johdon sihteeri. Auditointivierailu päättyi johtoryhmän haastatteluun ja lyhyeen johdolle annettavaan palautteeseen. Auditointiryhmä toteutti vierailunsa aikana yhteensä 18 haastattelua. Haastateltavia oli kolmena päivänä yhteensä 102. 2.4 Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä laati auditointiprosessista kertyneen aineiston ja siitä tehdyn analyysin pohjalta raportin. Raportti tuotettiin yhdessä siten, että kaikkien ryhmän jäsenten erityisasiantuntemusta hyödynnettiin auditointikohteiden tarkastelussa. Auditoinnista Korkeakoulujen arviointineuvostossa vastanneet suunnittelijat vastasivat raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, korkeakoulun ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä raportin yhtenäisestä rakenteesta ja käsittelytavasta. Korkeakoululla oli mahdollisuus tarkistaa raportti asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista.

15 3 Metropolia Ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä 3.1 Organisaation rakenne ja hallinto Metropolia Ammattikorkeakoulu (Metropolia) aloitti toimintansa 1.8.2008. Sen ylläpitäjäorganisaationa toimii Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, joka perustettiin 31.1.2007. Yhtiön omistajia ovat Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, Kirkkonummen kunta ja Kauniaisten kaupunki. Metropolia on Suomen suurin ammattikorkeakoulu. Syyslukukaudella 2010 ammattikorkeakoulussa oli yhteensä yli 15500 opiskelijaa, joista perustutkinto-opiskelijoita (nuoret) oli noin 12000 perustutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa noin 2500 ja ylempää amk-tutkintoa suorittavia noin 650 ja erikoistumisopinnoissa lähes 600 opiskelijaa. Kaikista opiskelijoista 13 % oli äidinkieleltään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia tai muita kuin Suomen kansalaisia. Perustutkintoja suoritettiin vuonna 2010 yhteensä 2027 ja ylempiä amk-tutkintoja 154. Vuoden 2011 alussa Metropolialla oli Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla yhteensä 20 toimipaikkaa, henkilökuntaa noin 1190, joista opetushenkilöstöä oli noin 750 ja 67 koulutusohjelmaa, joista 14 oli englanninkielisiä. Metropolian organisaatio muodostuu kahdestatoista tulosalueesta (kuvio 1). Koulutusohjelmat on ryhmitelty seitsemään tulosalueeseen, joita kutsutaan Metropoliassa klustereiksi. Klusterit vastaavat Metropolian koulutus- ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatio sekä taiteellisesta toiminnasta, sekä aluekehitystehtävästä ja niiden sisällöllisestä kehittämisestä. Klusterit edustavat Metropolian neljää koulutusalaa: kulttuurialaa, liiketaloutta, sosiaali- ja terveysalaa sekä tekniikkaa. Opetushenkilöstö sijoittuu klustereihin. Metropolian tuki- ja kehittämispalvelut muodostuvat viidestä tulos alueesta, jotka vastaavat koulutuksen ja TKI-toiminnan tukitoiminnoista ja niiden Metropolia-tasoisesta koordinoinnista.

16 Organisaatio Hallitus Rehtori Riitta Konkola Klusterit Rakennus- ja kiinteistöala Johtaja Jukka Nivala Teollinen tuotanto Johtaja Risto Salminen Tieto- ja viestintäteknologia Johtaja Seija Ristimäki Terveys- ja hoitoala Johtaja Elina Eriksson Hyvinvointi ja toimintakyky Johtaja Johanna Holvikivi Kulttuuri- ja luova ala Johtaja Tuire Ranta-Meyer Liiketoimintaosaaminen Johtaja Helena Kuusisto-Ek Tukipalvelut Kansainvälisten asioiden palvelut, työelämäyhteyksien kehittämispalvelut, kirjastoja tietopalvelut, opintoasiain palvelut, TKI-kehityspalvelut Vararehtori Lea Ryynänen-Karjalainen Talous- ja hallintopalvelut Talous- ja hallintojohtaja Jorma Uusitalo Henkilöstöpalvelut Henkilöstöjohtaja Pekka Laaksonen Tietohallintopalvelut Tietohallintojohtaja Tuomo Rintamäki Strategia ja viestintä Strategia- ja viestintäjohtaja Sinimaaria Ranki Kuvio 1. Metropolian organisaatiorakenne Kuvio 2. Metropolian organisaatio. 3.2 Tahtotila, toiminta-ajatus ja arvot Metropolian tahtotilana on olla Suomen arvostetuin ammattikorkeakoulu ja uudistumiskykyisin oppimisyhteisö vuoteen 2014 mennessä. Tähän pyritään huippulaadukkaalla koulutuksella ja vaikuttavalla TKI-toiminnalla. Metropolia avaa tahtotilaansa strategiassaan seuraavasti: Työelämän arvostus näkyy siinä, että meiltä valmistuneet ovat haluttua työvoimaa ja että meidät halutaan kumppaniksi työelämän toimintamallien ja osaamisen

kehittämiseen. Toimintamme on taloudellisesti tehokasta ja asiakaspalvelu on luontevaa sekä sisäisesti että ulkoisesti. Tuloksellisuutemme ja henkilöstön työ hyvinvointi osoittavat, että Metropolia on korkeakoulujohtamisen edelläkävijä. Metropolian toiminta-ajatus on muotoiltu Metropolian konsernistrategiassa (15.6.2010) seuraavasti: Osaamista ja oivallusta tulevaisuuden tekemiseen. Metropolian arvot ovat: Korkea laatu on lähtökohtamme Yhteisöllisyys on voimamme Avoimuus on toimintatapamme Asiantuntijuus on intohimomme. Metropolia on nostanut oman kehityksensä kaarta arvioidessaan seuraavan 2014 päättyvän kauden tavoitteekseen panostaa etenkin laadun nostamiseen kaikessa toiminnassaan. Strategian toteutuksen tukivälineenä Metropolia käyttää omaa sovellustaan tasapainotetusta tuloskorttista. Metropolian tuloskortin näkökulmiksi on valittu tuote / palvelu, prosessit sekä henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi (sisäiset näkökulmat), asiakkaat ja verkostoituminen (ulkoiset näkökulmat), sekä vaikuttavuus ja talous (tulosnäkökulmat). Käytännössä tuloskortti toimii sähköisesti, STTS-järjestelmänä, joka on Metropoliassa strategisen toiminnan ja talouden suunnittelun, seurannan ja raportoinnin työväline. Kuhunkin näkökulmaan sovitaan tavoite. Näiden strategisten päätavoitteiden saavuttamiseksi sovitaan toimenpiteitä, ja toimenpiteiden tuloksellisuutta seurataan asettamalla kunkin tavoitteen toteutumiselle mittari. Toimenpiteet ja mittarit sovitaan eri strategiatasoille. Metropoliassa konsernille ja tulosalueille tehdään omat strategiat (sovitaan tahtotila, kasvustrategia, kilpailustrategia ja tarkennetut tuloskortin strategiset päätavoitteet), kun taas tulosyksiköissä sovitaan toimenpiteet, joita toteuttamalla tulosyksiköistä koostuva tulosalue kulkee kohti tavoitettaan. Ruohonjuuritasolla tavoitteiden saavuttamista käydään läpi tavoite- ja kehityskeskusteluissa. Metropolian strategiset päätavoitteet ovat: Suomen paras opetus Uudistumiskykyä tukevat joustavat toimintamallit Suomen paras työpaikka korkeakoulusektorilla Suomen korkein läpäisyaste Haluttu strateginen kumppani Osaamista ja osaavaa työvoimaa alueelle Taloudellinen liikkumavara korkeakouluautonomian säilyttämiseksi. 17

18 Metropoliassa jokaiselle strategiselle päätavoitteelle on nimetty konsernin johtoryhmästä vastuuhenkilö, joka vastaa päätavoitteen alle määriteltyjen toimenpiteiden etenemisestä. Vastuuhenkilöllä on tukenaan nimetty toinen johtoryhmän jäsen, joka toimii sparraajana asioiden valmistelutyössä, sekä strateginen tiimi. Vastuuhenkilö toimii strategisen tiimin puheenjohtajana. Strategiaan liittyvien toimenpiteet ja budjetti vuodelle 2011 on eritelty omassa dokumentissaan (päivätty 5.12.2010). Siinä on kuvattu strategiaprosessin ja -analyysin kulku pääpiirteissään, strategiset valinnat ja toimenpiteet sekä tehty henkilöstösuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2011. 3.3 Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Laadunvarmistuksen kokonaisuus koostuu Metropolian toiminnan ja sen kehittämisen periaatteiden ja toimintatapojen määrittelystä jatkuvan kehittämisen kehän mukaisesti Metropolian organisaation, vastuun- ja tehtävänjakojen määrittelystä Yhteisistä dokumentoiduista toimintatavoista ja ydin- ja tukiprosesseista sekä niitä tukevista tietojärjestelmistä ja palautekanavista Kaikkien saatavilla olevista ohjeista ja kuvauksista. Kuvio 2. Metropolian laadunvarmistuksen kokonaisuus

Metropolian laadunvarmistuksen ja kehittämisen kokonaisuuden käyttöliittymänä ja tietopankkina on ammattikorkeakoulun intranet, jota kutsutaan nimellä Tuubi-portaali (Tuubi). Tuubi sisältää laajan kokonaisuuden sähköisiä palveluja ja tietoja johdon, opettajien, henkilökunnan sekä opiskelijoiden käyttöön. Metropolian ydinprosessit ja niiden omistajat (suluissa) ovat strategia- ja toiminnan ohjauksen prosessi (rehtori), oppimistoiminnan prosessi (vararehtori) ja työelämä- ja TKI-prosessi (vararehtori). Tukiprosessit omistajineen ovat henkilöstöhallinnon prosessit (henkilöstöjohtaja), taloushallinnon prosessit (talous- ja hallintojohtaja), toimitilaprosessit (talous- ja hallintojohtaja), tietohallinnon prosessit (tietohallintojohtaja), kirjasto- ja tietopalveluprosessit (tietopalvelupäällikkö), viestinnän prosessit (strategia- ja viestintäjohtaja) ja yleishallinnon prosessit (talous- ja hallintojohtaja). 19

20 4 Auditointitulokset 4.1 Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely ja dokumentointi Metropolian laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, toiminnot ja toimijat vastuineen johdetaan strategiasta ja määritellään Metropolian meininki -dokumentissa, johtosäännössä ja rehtorin ohjeessa, jotka ovat saatavilla Tuubi-portaalissa. Johto, henkilöstö ja opiskelijat ovat tietoisia vastuistaan ja tehtävistään laadunvarmistuksessa. Organisaatiomuutosten jälkeen laadunvarmistuksen kokonaisuuden vastuut jakaantuvat kuitenkin useille eri toimijoille. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio ovat kehittyvässä vaiheessa. Laadunvarmistusjärjestelmä on rakennettu strategialähtöisesti Metropolian laatutyö on rehtorin ja muun johdon sekä hallituksen haastatteluiden perusteella strategialähtöistä. Tämä on todettavissa niin auditointiaineistossa kuin auditointivierailun aikana suoritetuista haastatteluista. Selkeä kehittämiskohde on se, että tulosalueilla on käytössä erilaisia käytänteitä. Korkeakoulu on tunnistanut tämän kehittämiskohteen. Metropolia seuraa strategian toteutumista ja toimintaa sekä arvioi tavoitteiden saavuttamista systemaattisesti. Toiminnan kehittämisessä keskeisessä asemassa ovat laajat palautejärjestelmät, joista saatu tieto ohjaa toimintaa. Korkeakoulun perustehtävien toteuttaminen, toiminnan, sen laadun ja kilpailu kyvyn kehittäminen perustuvat jatkuvan kehittämisen kehän eli PDCA:n (Plan suunnittele toiminta Do toimi suunnitelman mukaan Check arvioi ja seuraa, miten on toimittu ja mitä on saatu aikaan Act toimi ja kehitä palautteen perusteella) periaatteisiin. Jatkuvan kehittämisen kehän periaate on kuvattu Metropoliassa systemaattisesti, ja auditointiaineisto heijasteli tätä periaatetta kattavasti. Auditointihaastatteluihin nojaten voidaan todeta, että kehittämisen kehän periaatteen mukainen toiminta, oman toiminnan arviointi ja kehittäminen on viety systemaattisesti tulosalueiden ja tulosyksiköiden käyttöön ja sovellettavaksi. Strategisille päätavoitteille ja muulle toiminnalle on Metropoliassa asetettu laadun mittarit, joiden avulla seurataan tavoitteiden toteutumista ja päätetään tarvittaessa korjaavista ja kehittävistä toimenpiteistä. Yhteistä korkea-