Työllistämistä vai kuntoutusta? Raija Kerätär Kuntoutuslääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri, työnohjaaja www.oorninki.fi
työttömyysaika Pitkäaikaistyöttömät/työttömät Poikkileikkaus työttömistä hetkellä t lyhyt Pitkäaikaistyöttömiä 60% (146000 Syksy 2010) pitkä
Mitä palvelua työttömät tarvitsevat? Työtä? Työllistymisen tukipalveluita? Sosiaalipalveluita? Terveyspalveluita? Koulutusta? Kuntoutuspalveluita? Muuta?
Johtopäätöksiä Paltamon kokemuksista Työterveyshuollon keinovalikoima, esim. terveystarkastukset eivät sovellettunakaan täysin sovi pitkään työttömänä olleiden työterveyshuoltoon, (kuntoutuksen keinoista puhumattakaan) Miksi? Vetäyttävää ja passivoivaa sairautta sairastava vaatii meiltä aktiivista ja etsivää otetta Työkykyisyyden ongelmien varhainen tunnistaminen tapahtuu parhaiten työssä, ei työterveyshuollossa Ensin on kuntouduttava riittävästi, että voi olla edellytyksiä osallistua esim. kelan kuntoutukseen
Työkyvyn elementit, Työterveyslaitos 2006
Kuntoutumisen portaat Paltamossa Tuumasta toimeen vaihe Suurennuslasi 6-12 kk Eiku menoksi- vaihe Suunnitelmien toteutus ja seuranta Työnhakuklubi Etsikkovaihe 1-3kk Toiminnallinen kartoitusjakso työvoimatalossa Urasuunnitteluvaihe Kiikarointi 6-12kk Tavoitteet ja suunnitelma
Työkyvyn tukeminen on prosessi Suunnitelmien seuranta Suunnitelmien toteutus Hoito- palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat Toimintakyvyn heikkoudet ja vahvuudet analysoidaan Toimintakyvyn heikkous tunnistetaan työssä / arkiselviytymisessä
Osallisuuden kehittymisen mahdollistaminen Organisaation rakenteilla mahdollistaminen Rakenteet ja prosessit, jotka tukevat henkilön mahdollisuuksia osallistua Sinne, missä muutkin saavat olla osallisia Oman asiansa käsittelyyn Toiminnan kehittämiseen Rakenteet ja prosessit, jotka tukevat osallistumisen ja kuntoutumisen voimistumista (esim. Kuopion työllisyyskeskus, Kaira-hanke) Ideologiset rakenteet taustalla Esim. asiakaskeskeisyyden, kuntoutuksen prosessin ja verkostotyön mallit Ohjaustyö ja asiakkaan kohtaaminen Asiantuntijuuden jakaminen Turvallisuus ja luottamus Ohjaajan kyky käsitellä ja tunnistaa oman auttamistyön ansat
Osallisuuden rakentuminen kuntouttavassa työtoiminnassa (Luhtasela 2009) Osallisuus lisääntyy hyvinvointia lisäävien tekijöiden avulla Osallisuuden rakentuminen edellyttää: 1. Osallistujien kokemustiedon ottamista toiminnan suunnittelun pohjaksi 2. Vallan käytön uudelleen jakoa niin, että työntekijät ja asiakkaat käyttävät jaettua valtaa toiminnan kehittämiseksi 3. Osallistujien ihmisarvoista ja oikeudenmukaista kohtelua ja 4. Dialogisen toiminnan menetelmien käyttöä, esim luomalla osallistujien kanssa toiminnallisia rakenteita, joissa he voivat lisätä tietoisuuttaan omasta tilanteesta
Kuntoutuminen? Kuntoutuminen on yksilöllinen muutosprosessi Ajatuksissa Asenteissa ja Tavassa toimia Ympäristön mahdollistama kuntoutuminen
Vastarinta ohjausprosessissa Asiakas / potilas tavoitteena minän eheys epäonnistumisen pelko kilpailevia tarpeita Sisäisen ristiriidan kokeminen Ristiriidan ulkoistaminen Näyttäytyy itsen ja työntekijän välillä Vastustava asenne Työntekijä tavoitteena olla hyvä työntekijä epäonnistumisen pelko vastuun ottaminen Pyrkimys vaikuttaa Asiakkaan kokeminen haluttomaksi Epäonnistumisen tunne Autonomian uhatuksi tulo Vastustuksen lisääntyminen Vastustuksen vahvistuminen Ohjauksen epäonnistuminen Vaikutuspyrkimysten lisääminen Luovuttaminen Asiakkaan kokeminen toivottomaksi tapaukseksi Kuusinen 1993
Yhteenveto Pitkään työttömänä olleiden palvelutarve on arvioitava yksilöllisesti Paras lähtökohta arvioon on seurata työssä selviytymistä Työkyvyn arvion tarpeessa olevien tunnistaminen on KRIITTINEN kohta Syrjäytyneen osallisuuden kehittyminen vaatii muutakin kuin työn tekemistä Työllistymiskyky ei olevain yksilöllinen ominaisuus - On kysymys myös siitä, minkälaisia osallisuutta tukevia rakenteita ja palveluita on olemassa